Taulu 1

I. Vilppu (Philippus) Keisari. Syntynyt 1562. Kuollut noin 1630 Soini, Keisari. Talollinen. vävy. 1621 oli katovuosi, jolloin ruis ja ohra oli hallan vikuuttamana kelvotonta varsinkin Alajärvellä, Vimpelissä, Soinnissa ja Lehtimäellä. Evijärvellä oli saatu jonkinverran käyttökelpoista ruista. Tälläiset seikat vaikuttivat asutusmuutoksia. Moni talo jäi pitkäksi aikaa autioksi ja sai sittemmin uuden asukkaan. V. 1620 tulee Soiniin VILPPU KEISARI. Näihin aikoihin asuvat täällä myös kuninkalliset ampuja eli "skytät", Matti Strang Vimpelissä. Enemmän tietoja: Lappajärven Seurakunta 1637-1937, Viljo Lampola, s.19. **** Vuoden 1627 voudintilin ruotuluettelossa Philpus Kiesier oli 65-vuotias, sairaalloinen ja oli 1/3 manttaalin talon isäntä. Vilppu mainitaan manttaaliluetteloissa ensimmäisen kerran 1620. Vuoden 1623 manttaalikirjan mukaan Vilpun 1/3 manttaalin talo mainitaan Lehtimäen kylään kuuluvaksi, talossa oli 1 hevonen, 1 tamma, 1 sonni, 9 lehmää, 2 hiehoa, 8 lammasta, 1 sika ja kylvönala 2 tynnyriä. Vilppu Keisari on tullut ilmeisesti Hämeestä, sillä nimi esiintyy Hauhossa 1400-luvulla. 1500-luvulla Ikaalisissa oli Pehr Kejsare-niminen lautamies. Perniössä on olemassa Kejsalo-niminen saari. Kustaa Vilkuna selittää Keisari-nimen syntyneen saksankielisestä giessen-verbistä, mikä tarkoittaa metallin sulattamista. Lapualla Keisareita esiintyy 1600-luvulla - 08.02.1685 kuolee Ursula Vilpuntytär Keisala. Jo 1500-luvulla Vöyrin pitäjässä on Kejsar-niminen talo. Jalasjärvelle Keisarin nimi tulee 1700-luvun loppupuolella, jolloin erään Ruovedeltä tulleen uudistilallisen taloa aletaan kutsua Keisariksi. Vilppu oli Pietari Hämäläisen vävy. Pietari asui samaa taloa ennen Vilppua ja esiintyi 1620 manttaalikirjoissa vuorotellen Vilpun kanssa Sukukirjasta: Vilppu Keisarin suku Keisarinmäeltä maailmalle.[1] –Puoliso Marketta Pietarintytär Hämäläinen. Syntynyt noin 1585. Kuollut 13.12.1671 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Talonemäntä. Isä: Hämäläinen, Pietari s. n. 1560.[1]

II Lapset
Pietari Vilpunpoika Keisari. Syntynyt 1614. Kuollut 06.04.1684 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Talollinen. Lautamies. Taulu 2.[1]
Marketta Vilpuntytär Keisari. Syntynyt noin 1617 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 26.12.1688 Alajärvi, Pynttäri. Talonemäntä. Taulu 37.[2]
Matti Vilpunpoika Keisari. Syntynyt 1620 Soini, Kuninkaanjoki. Kuollut 05.12.1686 Soini, Keisari. Talollisen poika. Taulu 200.[2]
Valpuri Vilpuntytär Keisari. Syntynyt 1627 Soini, Keisari. Kuollut 29.05.1697 Alajärvi, Gammelgård. Talonemäntä. Taulu 201.[2]
Erkki Keisari. Syntynyt 1631 Soini, Keisari. Kuollut 19.01.1714. Talollinen.[2]
Taulu 2
(Taulusta 1)

II. Pietari Vilpunpoika Keisari. Syntynyt 1614. Kuollut 06.04.1684 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Talollinen. Lautamies. Vuoden 1633 ruotuluettelon mukaan 1/3 manttalin talollinen Peer Phillipsson oli 19 vuotias. Pietari Vilpunpoika oli Keisarin talon isäntä 1630-74. Oli lautamiehenä 1670-72. Vuoden 1671 toisena adventtipäivänä haudattiin Pietari Keisarin vastasyntyneet aviottomat kaksoset. Kola-Pekallakin oli sukuyhteyksiä Keisareihin, sillä tuomiokirjat 23.1. 1662 kertovat seuraavaa: "Kålla"-Pekka vaatii perintöosuutta Oietari Keisarilta. Päätös: Pietari Keisari maksaa Kola-Pekalle 12 kupartaalaria, jonka jälkeen perintöriita on loppuun käsitelty. Kola-Pekka oli Sipinpoika ja hänen vaimonsa nimi oli Sidzla.[1][1] Isä Taulu 1. –Puoliso Maria. Syntynyt noin 1616. Kuollut 29.09.1671 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari.[1]

III Lapset
Heikki Pietarinpoika Keisari. Syntynyt noin 1642 Soini, Keisari. Kuollut 17.03.1678 Soini, Keisari. Talollinen. Taulu 3.[2]
Pietari Keisari. Syntynyt noin 1644 Soini, Keisari. Kuollut 18.07.1669 Soini. Talollisen poika.[2]
Matti Pietarinpoika Keisari. Syntynyt 1646 Soini, Keisari. Kuollut 07.11.1719 Evijärvi, Kivijärvi, Pietilä. Talollinen. Taulu 32.[2]
Anna Pietarintytär Keisari. Syntynyt noin 1648 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Asuivat Saarijärven Kyyjärvellä Vähä-Nopolassa vuoteen 1681 yhdessä Matin veljen Antti Paavonpojan kanssa. Matti ja Anna asuivat omaa taloa 1682-84, jonka jälkeen häviävät kirjoista. Lapsia heille ei ole merkitty. Vähä-Nopolaa jäi asumaan Antti Paavonpoika ja tämän poika Heikki. Iso-Nopolaa asuttivat Matti Paavonpojan serkku Mikko Hannunpoika ja tämän poika Heikki Mikonpoika (lähde: Suomen asutuksen yleisluettelo). Antti Paavonpoikakin haki toisen vaimon Järviseudulta: 31.08.1698 hän avioitui vimpeliläisen Matti Eskilinpoika Koikkalaisen lesken Maria Erkintytär Menkijärven kanssa.[1] –Puoliso 18.10.1668 Lappajärvi Matti Paavonpoika Vähä-Nopola. Syntynyt noin 1645 Saarijärvi, Kyyjärvi, Vähä-Nopola. Asuivat Saarijärven Kyyjärvellä Vähä-Nopolassa vuoteen 1681 yhdessä Matin veljen Antti Paavonpojan kanssa. Matti ja Anna asuivat omaa taloa 1682-84, jonka jälkeen häviävät kirjoista. Lapsia heille ei ole merkitty. Vähä-Nopolaa jäi asumaan Antti Paavonpoika ja tämän poika Heikki. Iso-Nopolaa asuttivat Matti Paavonpojan serkku Mikko Hannunpoika ja tämän poika Heikki Mikonpoika (lähde: Suomen asutuksen yleisluettelo). Antti Paavonpoikakin haki toisen vaimon Järviseudulta: 31.08.1698 hän avioitui vimpeliläisen Matti Eskilinpoika Koikkalaisen lesken Maria Erkintytär Menkijärven kanssa.[1] ( i Paavo Linderinpoika Vähä-Nopola. Syntynyt noin 1620 Saarijärvi.[1] ä Kaarina. Syntynyt noin 1620.)
Agnes Pietarintytär Keisari. Syntynyt noin 1649 Soini, Keisari. Kuollut Talonemäntä. Taulu 33.[1]
Erkki Keisari. Syntynyt 1658 Soini, Keisari. Kuollut 08.10.1715 Soini, Keisari.[1]
Taulu 3
(Taulusta 2)

III. Heikki Pietarinpoika Keisari. Syntynyt noin 1642 Soini, Keisari. Kuollut 17.03.1678 Soini, Keisari. Talollinen. Keisarin perintötalon isäntä 1675-82.[2] Isä Taulu 2. –Puoliso 01.10.1665 Lappajärvi Anna Juhontytär. Syntynyt 1647 Saarijärvi. Kuollut 06.09.1712 Soini, Keisari. Anna Juhontytär oli ilmeisesti Juho Laurinpoika Muhosen ja Agnisin tytär Karstulasta.[1]

IV Lapset
Antti Heikinpoika Keisari. Syntynyt 1666 Soini, Keisari. Kuollut 26.04.1696 Soini, Keisari.[1]
Maria Heikintytär Keisari. Syntynyt noin 1667 Soini, Keisari. Kuollut 16.09.1712 Soini, Keisari. Perhe asui Teerijärven Kortjärvellä.[1]
Erkki Heikinpoika Keisari. Syntynyt 02.02.1670 Soini, Kuninkaanjoki, Keisari. Kuollut 19.02.1714 Napue ?. Talollinen. Taulu 4.[1]
Pietari Heikinpoika Keisari. Syntynyt 23.05.1674 Soini, Keisari. Kuollut 25.05.1716 Soini, Keisari. Talollinen.[1]
Olavi Heikinpoika Keisari. Syntynyt noin 1678 Soini, Keisari. Kuollut 07.04.1767 Soini, Pohjasmäki. Uudisasukas. Olavi Heikinpoika oli renkinä Saarijärvellä 1690-1700 luvuilla, mm. Erkki Yrjönpoika Mulikan l. Kuoppalan luona.[1]
Taulu 4
(Taulusta 3)

IV. Erkki Heikinpoika Keisari. Syntynyt 02.02.1670 Soini, Kuninkaanjoki, Keisari. Kuollut 19.02.1714 Napue ?. Talollinen.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Helga Heikintytär. Syntynyt 1684 Saarijärvi. Emäntä.[3]

V Lapset
Susanna Erkintytär Keisari. Syntynyt 01.02.1708 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 04.05.1783 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Talonemäntä. Taulu 5.[3]
Taulu 5
(Taulusta 4)

V. Susanna Erkintytär Keisari. Syntynyt 01.02.1708 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 04.05.1783 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Talonemäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 4. –Puoliso 20.03.1726 Lappajärvi Paavo Erkinpoika Mulikka. Keisari. Syntynyt 20.04.1704 Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala l. Muhonen. Kuollut 27.03.1776 Soini, Kuninkaankylä. Talollinen. Vävy. Paavo Erkinpoika oli Kuninkaanjoen Keisarin 1/4 manttalin perintötilan isäntä 1733-51. Kuolinsyy: punatauti.[3]

VI Lapset
Heikki Paavonpoika Keisari. Syntynyt 15.08.1726 Soini, Keisari. Kuollut 29.04.1796 Soini, Keisari. Talollinen. Taulu 6.[3]
Erkki Paavonpoika Keisari. Mesiäislehto. Syntynyt 08.08.1729 Soini, Keisari. Kuollut 24.02.1781 Soini, Mesiäislehto. Uudistilallinen. Erkki Paavonpoika asui Kuninkaanjoen Mesiäislehdon 1/6-manttaalin uudistilaa 1760-luvun alussa. Erkki ja Susanna olivat lapsettomia. Erkin perunjakoasiakirjassa mainitaan puolison lisäksi vainajan sisaret seuraavasti: veli Heikki, Antti-veljen lapset Erkki, David, Anna ja Maria, veljet Matti, David, Markus, Jaakko, Juho, sisaret Eeva, Marketta, Susanna, Maria ja Helena. Kuolinsyy: hillitön juopottelu.[3] –Puoliso 12.12.1753 Lehtimäki Susanna Taavetin(Daavidin)tytär Laasanen. Syntynyt 13.02.1733 Soini, Laasanen. Kuollut 10.07.1809 Soini, Mesiäislehto. Kuolinsyy: halvaus.[1] ( i Daavid Antinpoika Laasanen. Syntynyt 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen.[1] ii Antti Knuutinpoika Laasanen. Syntynyt 1675 Lehtimäki. Talollinen.[3] Liisa Antintytär Pöntinen. Syntynyt 1669 Soini, Pöntinen.[3] ä Valpuri Matintytär. Syntynyt 1709.[1]) [3]
Antti Paavonpoika Keisari. Syntynyt 03.01.1730 Soini, Keisari. Kuollut 23.07.1766 Soini, Mesiäislehto. Uudistilallinen. Taulu 22.[3]
Eeva Paavontytär Keisari. Syntynyt 05.03.1733 Soini, Keisari. Kuollut 20.02.1806 Lehtimäki, Laasala. Kuolinsyy: ajettuma.[3] –Puoliso 04.02.1776 Alajärvi Antti Antinpoika Laasanen. Syntynyt 28.03.1712 Lehtimäki, Laasanen. Kuollut 13.10.1797 Lehtimäki, Laasala. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Antti Knuutinpoika Laasanen. Syntynyt 1675 Lehtimäki. Talollinen.[3] ä Liisa Antintytär Pöntinen. Syntynyt 1669 Soini, Pöntinen.[3])
Marketta Paavontytär Keisari. Syntynyt 13.05.1734 Soini, Keisari. Kuollut 06.08.1801 Evijärvi, Kankkonen. Emäntä. Kuolinsyy: näivetystauti.[3] –Puoliso 07.10.1759 Alajärvi Tuomas Erkinpoika Kankkonen. Syntynyt 06.12.1732 Evijärvi, Kerttua, Kankkonen. Kuollut 08.10.1808 Evijärvi, Kankkonen. Talollinen.[3]
Matts Påhlsson Kejsar-Högberg. Syntynyt 15.02.1736 Soini, Kejsar. Kuollut 28.02.1790 Pedersöre, Kyrkobacken. Sockenskräddare. Taulu 27.[3]
Susanna Paavontytär Keisari. Syntynyt 03.04.1737 Soini, Keisari. Kuollut 30.12.1817 Lehtimäki, Laasanen. Kuolinsyy: vanhuudenheikkous.[3] –Puoliso 11.10.1756 Alajärvi Matti Antinpoika Laasala. Syntynyt 10.02.1738 Lehtimäki, Laasala. Kuollut 24.10.1808 Lehtimäki, Laasala. Talollinen.[3]
Maria Paavontytär Keisari. Syntynyt 30.05.1738 Soini, Keisari. Kuollut 14.06.1809 Soini, Vilumäki. Kuolinsyy: korkea kuume.[3] –Puoliso 30.10.1757 Alajärvi Juho Yrjönpoika Lill-Laukkonen. Autio. Syntynyt 30.03.1734 Lehtimäki. Kuollut 19.10.1773 Lehtimäki, Autio. Uudistilallinen.[3] –Puoliso 04.12.1774 Alajärvi Antti Antinpoika Raitamäki. Syntynyt 1747 Keuruu, Raitamäki. Muutti 1817 Keuruulle.[3]
Paavo Paavonpoika Keisari. Syntynyt 11.04.1741 Soini, Keisari. Kuollut 23.05.1809 Soini, Keisari. Talollinen. Kuolinsyy: korkea kuume.[3] –Puoliso 25.10.1764 Pedersöre Margareta Eskilsdotter Permo. Syntynyt 1747 Pedersöre. Kuollut 04.10.1808 Soini, Keisari.[3]
Helena Paavontytär Keisari. Syntynyt 25.01.1743 Soini, Keisari. Kuollut 1796 Kuortane, Myllymäki. Emäntä.[3] –Puoliso 01.11.1766 Alajärvi Matti Juhonpoika Parviainen. Syntynyt 20.06.1731 Soini, Parviainen. Kuollut 25.11.1815 Kuortane, Myllymäki. Talollinen. Paavo Erkinpoika Mulikka testamenttasi 1766 puolet Keisarin talosta Helenalle ja vävy-Matille, mutta kauaa nämä eivät taloa asuneet vaan ostivat 1772 Myllymäen talon Kuortaneelta, jonne muuttivat.[3]
Markus Paavonpoika Keisari. Syntynyt 24.04.1745 Soini, Keisari. Kuollut 17.03.1830 Esse, Lappfors, Tarvonen. Måg Tarvonen. Dödsorsak: ålderdom.[3] –Puoliso 29.10.1775 Esse Brita Mattsdotter Tarvonen. Syntynyt 26.07.1757 Esse, Lappfors, Tarvonen. Kuollut 30.01.1820 Esse, Tarvonen.[3]
Saara Paavontytär Keisari. Syntynyt 09.04.1748 Soini, Keisari. Kuollut 05.03.1749 Soini, Keisari.[3]
Tuomas Paavonpoika Keisari. Syntynyt 15.09.1750 Soini, Keisari. Tuomas lähti rippikirjan mukaan ulkomaille. Hän ei esiinny Paavo Erkinpoika Mulikan/Keisarin perunkirjoituksessa.

Jonatan Johanssonin päiväkirjan mukaan soinilaiset uskoivat 1800-luvulla, että Amerikassa Providencen kaupungissa miljoonaperinnön jättänyt Thomas Roan olisi ollut ulkomaille kadonnut Tuomas Keisari.

Thomas oli amerikkalaisten lähteiden mukaan siirtynyt Suomesta Ruotsiin laivoja rakentamaan ja olisi edelleen muuttanut Amerikkaan. Siellä hän perusti laivanrakennusyhtiön ja avioitui Amy Williamsin kanssa. Myöhemmin Thomas omisti ison laivaveistämön, useita kiinteistöjä ja tuottavia farmeja. Hän lahjoitti isoja summia hyväntekeväisyyteen. Tuomaksella oli kaksi poikaa, jotka kuolivat Amerikan sisällissodassa. Vaimo kuoli ennen puolisoaan.

Thomas jätti perinnön, jonka suuruus liikkui noin 300.000.000 mk:n vaiheilla. Thomaksen kuoleman jälkeen, toisen tiedon mukaan 1789 ja toisen tiedon mukaan 1807, perillisiä etsittiin Ruotsista ja vasta 1880-luvulla Suomesta. Erityisesti Kuortaneella yhdistettiin Tuomas Ruona-nimisiä henkilöitä tapaukseen. Amerikkalaisia lakimiehiä vakuuttavaa kastetodistusta ei löytynyt ja jättiperintö odottaa yhä perijäänsä. Tuomas Keisari miljonääriksi saattaa olla liian nuori, sillä Thomaksen oman iImoituksen mukaan hän oli syntynyt 1738 ja Provincen kaupungin tutkimuksen mukaan 1746.

Lähteet: Kirkkoherra Jonatan Johanssonin päiväkirjat 1892 ja Seura-lehti no 17/1962.[3]
Jaakko Paavonpoika Keisari. Syntynyt 03.02.1752 Soini, Keisari. Kuollut 23.06.1808 Soini. Itsellinen. Kuolinsyy: pöhöttymä.[3] –Puoliso Stiina Jaakontytär Savola. Syntynyt 1766 Karstula, Vahanka. Kuollut 05.12.1809 Soini.[3]
Juho Paavonpoika Keisari. Syntynyt 07.04.1754 Soini, Keisari. Kuollut 06.02.1828 Soini, Niemi. Uudistilallinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3] –Puoliso 13.12.1778 Kuortane Elisabet Tapanintytär Kitula. Syntynyt 07.12.1755 Alavus, Kitula. Kuollut 24.02.1832 Soini, Kuninkaanjoki, Niemi.[3]
Taulu 6
(Taulusta 5)

VI. Heikki Paavonpoika Keisari. Syntynyt 15.08.1726 Soini, Keisari. Kuollut 29.04.1796 Soini, Keisari. Talollinen. Heikki Paavonpoika oli Kuninkaanjoen Keisarin isäntä 1752-96. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Äiti Taulu 5. –Puoliso 06.08.1751 Lappajärvi Susanna Paavontytär Kyröläinen. Syntynyt 30.04.1729 Alajärvi, Kyröläinen. Kuollut 13.03.1796 Soini, Keisari. Kuolinsyy: keuhkotauti.[3] ( i Paavo Ristonpoika Kyröläinen. Syntynyt 21.01.1708 Alajärvi, Kyröläinen. Talollinen.[3] ä Valpuri Tuomaantytär Svarvar. Syntynyt 13.03.1694 Alajärvi, Svarvar.[3])

VII Lapset
Erkki Heikinpoika Keisari. Syntynyt 06.04.1753 Soini, Keisari. Kuollut 20.03.1805 Ähtäri, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Talollinen. Taulu 7.[3]
Maria Heikintytär Keisari. Syntynyt 30.12.1756 Soini, Keisari. Kuollut 11.02.1758 Soini, Keisari. Kuolinsyy: yskä.[3]
Saara Heikintytär Keisari. Syntynyt 14.10.1758 Soini, Keisari. Kuollut 22.04.1827 Kortesjärvi, Tyynismaa. Taulu 15.[3]
Anna Heikintytär Keisari. Syntynyt 01.01.1762 Soini, Keisari. Kuollut 22.03.1781 Soini. Kuolinsyy: sukupuolitauti.[3]
Marketta Heikintytär Keisari. Syntynyt 15.07.1763 Soini, Keisari. Kuollut 31.08.1763 Soini, Keisari. Kuolinsyy: vatsakipu.[3]
Antti Heikinpoika Keisari. Syntynyt 22.11.1764 Soini, Keisari. Kuollut 14.02.1824 Soini, Pesola. Talollinen. Taulu 19.[3]
Maria Heikintytär Keisari. Syntynyt 01.01.1766 Soini, Keisari. Kuollut 25.10.1852 Soini, Ollikainen. Emäntä. Taulu 20.[3]
Liisa Heikintytär Keisari. Syntynyt 04.11.1768 Soini, Keisari. Kuollut 15.08.1838 Soini, Ollikainen. Taulu 21.[3]
Tuomas Heikinpoika Keisari. Syntynyt 18.11.1770 Soini, Keisari. Kuollut 26.11.1770 Soini. Kuolinsyy: tuntematon lastentauti.[3]
Jaakko Heikinpoika Keisari. Syntynyt 14.07.1772 Soini, Keisari. Kuollut 27.07.1772 Soini. Kuolinsyy: tuntematon lastentauti.[3]
Taulu 7
(Taulusta 6)

VII. Erkki Heikinpoika Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 06.04.1753 Soini, Keisari. Kuollut 20.03.1805 Ähtäri, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Talollinen. Erkki Heikinpoika oki Kuninkaanjoen Keisarin 1/8-manttaalin isäntä 1797. Samana vuonna hän muutti Soinin Pirttimäen isännäksi. Löytyi kuolleena.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 19.10.1777 Ähtäri Maria Heikintytär Pahankala. Syntynyt 16.07.1757 Ähtäri, Pahankala. Kuollut 22.03.1803 Ähtäri, Pirttimäki. Kuolinsyy: kuume.[3] ( i Heikki Matinpoika Pahankala. Syntynyt 1730 Ähtäri, Pahankala.[3] ä Anna Erkintytär. Syntynyt 1731.[3])

VIII Lapset
Saara Erkintytär Keisari. Syntynyt 03.03.1779 Soini, Keisari. Kuollut 06.03.1851 Soini, Pirttimäki. Taulu 8.[3]
Heikki Erkinpoika Keisari. Syntynyt 09.04.1780 Soini, Keisari. Kuollut 11.02.1816 Soini, Pirttimäki. Talollinen. Kirkkoväärti. Taulu 9.[3]
Liisa Erkintytär Keisari. Syntynyt 30.05.1781 Soini, Keisari. Kuollut 19.06.1864 Soini, Korkialehto. Taulu 10.[3]
Maria Erkintytär Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 22.04.1784 Soini, Keisari. Kuollut 15.01.1842 Soini. Kuolinsyy: keuhkotauti.[3] –Puoliso 01.12.1826 Soini Antti Heikinpoika Sippola. Syntynyt 08.04.1784 Ähtäri, Iiro. Kuollut 16.11.1865 Soini, Sippola. Talollinen. Pariskunta asui Kivimäen Pirttimäessä. Avioliitto oli lapseton. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Heikki Heikinpoika Iiro. Syntynyt 22.07.1754 Ähtäri, Iiro.[3] ii Heikki Erkinpoika Iiro. Syntynyt 1729 Ähtäri.[3] Maria Matintytär. Syntynyt 1730.[3] ä Saara Matintytär. Syntynyt 22.10.1743.[3])
Taavetti Erkinpoika Keisari. Syntynyt 13.04.1787 Soini, Keisari. Kuollut 07.05.1863 Soini, Etelä-Aho. Torppari. Seppä. Taulu 11.[3]
Anna Erkintytär Keisari. Syntynyt 02.06.1788 Soini, Keisari. Kuollut 22.04.1868 Soini, Kuhmonen. Taulu 12.[3]
Helena Erkintytär Keisari. Syntynyt 15.07.1790 Soini, Keisari. Kuollut 10.03.1864 Karstula, Vahanka, Muhola, Matilainen. Emäntä. Taulu 13.[3]
Susanna Erkintytär Keisari. Syntynyt 11.02.1794 Soini, Keisari. Kuollut 06.04.1797 Soini, Keisari. Kuolinsyy: rokko.[3]
Erkki Erkinpoika Keisari. Syntynyt 04.01.1797 Soini, Keisari. Kuollut 22.06.1862 Karstula, Kiminki, Kuivala, Poskelan torppa. Seppä. Taulu 14.[3]
Juho Erkinpoika Pirttimäki. Syntynyt 18.06.1801 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 07.08.1808 Soini, Pirttimäki. Kuolinsyy: yskä.[3]
Taulu 8
(Taulusta 7)

VIII. Saara Erkintytär Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 03.03.1779 Soini, Keisari. Kuollut 06.03.1851 Soini, Pirttimäki. Kuolinsyy: lavantauti.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 17.12.1798 Soini Juho Heikinpoika Iiro. Juho heikinpoika Pirttimäki. Syntynyt 24.08.1773 Ähtäri, Iiro. Kuollut 17.04.1856 Soini, Pirttimäki. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Heikki Erkinpoika Iiro. Syntynyt 1729 Ähtäri.[3] ä Maria Matintytär. Syntynyt 1730.[3])

IX Lapset
Anna Liisa Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 24.09.1793 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 05.04.1877 Soini, Pöntinen. Talonemäntä. Kuolinsyy: halvaus.[3]
Maria Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 14.01.1802 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 10.05.1866 Karstula, Vertala. Emäntä.[3]
Matti Juhonpoika Pirttimäki. Syntynyt 04.09.1804 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 16.05.1868 Soini, Pirttimäki. Talollinen. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
Kaisa Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 21.09.1807 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 05.07.1808 Soini. Kuolinsyy: hinkuyskä.[3]
Leena Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 09.01.1810 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 09.05.1811 Soini. Kuolinsyy: punatauti.[3]
Saara Margareta Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 14.08.1812 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki.[3]
Elias Juhonpoika Pirttimäki. Syntynyt 03.11.1813 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 29.01.1878 Karstula, Kyyjärvi, Riihimäki. Renki. Itsellinen. Torppari.[3]
Helena Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 13.03.1817 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 29.10.1881 Soini, Vakkuri. Talonemäntä. Kuolinsyy: keuhkotauti.[3]
Heikki Juhonpoika Pirttimäki. Syntynyt 13.01.1820 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Kuollut 22.09.1820 Soini. Kuolinsyy: näivetystauti.[3]
Taavetti Juhonpoika Pirttimäki. Syntynyt 29.12.1821 Soini, Kivijärvenkylä, Pirttimäki. Uudisasukas.[3]
Taulu 9
(Taulusta 7)

VIII. Heikki Erkinpoika Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 09.04.1780 Soini, Keisari. Kuollut 11.02.1816 Soini, Pirttimäki. Talollinen. Kirkkoväärti. Kuolinsyy: hengenahdistus.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 1:o 17.10.1802 (Multia) Soini Maria Juhontytär Pirttimäki. Syntynyt 20.06.1782 Keuruu, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 21.04.1810 Soini, Pirttimäki. Kuolinsyy: sappitauti.[3] ( i Juho Juhonpoika Pirttimäki. Syntynyt 23.05.1751 Keuruu, Kivijärvi, Pirttimäki.[3] ä Maria Taavetintytär Katajamäki. Syntynyt 27.02.1761 Soini, Katajamäki. Emäntä.[3]) –Puoliso 2:o 27.05.1813 Soini Kaisa Erkintytär Boman. Syntynyt 19.05.1784 Karstula, Boman. Kuollut 25.03.1849 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Emäntä. Kuolinsyy: pistokset.[3] ( i Erkki Erkinpoika Boman. Syntynyt 1760 Karstula.[3] ä Kaisa Matintytär. Syntynyt 1763.[3])

IX Lapset
1: Maria Kristiina Heikintytär Pirttimäki. Syntynyt 27.01.1804 Soini, Pirttimäki. Kuollut 26.01.1825 Soini, Pirttimäki. Kuolinsyy: keuhkotauti.[3]
1: Matti Heikinpoika Pirttimäki. Syntynyt 27.01.1807 Soini, Pirttimäki. Kuollut 25.01.1867 Soini. Talollinen. Kuolinsyy: vatsakatarri.[3]
2: Anna Kaisa Heikintytär Pirttimäki. Syntynyt 10.01.1813 Soini, Pirttimäki. Kuollut 13.04.1849 Karstula, Pääjärvi, Mietala. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
2: Vilhelm Heikinpoika Pirttimäki. Syntynyt 10.04.1815 Soini, Pirttimäki. Kuollut luultavasti lapsena, koska ei esiinny rippikirjassa.[3]
Taulu 10
(Taulusta 7)

VIII. Liisa Erkintytär Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 30.05.1781 Soini, Keisari. Kuollut 19.06.1864 Soini, Korkialehto. Muutti Rasinmäkeen 1800. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 26.12.1802 Soini Kustaa Heikinpoika Raitamäki. Korkialehto. Syntynyt 26.12.1779 Keuruu, Kivijärvi, Raitamäki. Kuollut 23.04.1845 Soini, Korkialehto. Uudistilallinen. Kustaa oli aluksi renkinä Rasinmäessä. Asutti myöhemmin uudistilallisena Rasinmäen Korkialehdon torppaa, joka tuli tilaksi 1840 ja itsenäiseksi 1844 (297 ha). Kuolinsyy: pistokset.[3] ( i Heikki Antinpoika Raitamäki. Syntynyt 18.09.1741 Keuruu, Raitamäki.[3] ä Brita Yrjöntytär Kierrois. Syntynyt 07.10.1741 Keuruu, Kierrois.[3])

IX Lapset
Heikki Kustaanpoika Korkialehto. Syntynyt 06.03.1804 Soini, Rasinmäki. Kuollut 22.08.1851 Soini, Jovinaho. Talollinen. Kuolinsyy: rintapistokset.[3]
Maria Kustaantytär Korkialehto. Syntynyt 12.12.1806 Soini, Rasinmäki. Kuollut 24.10.1858 Karstula, Vahanka, Muhola. Talollisen vaimo. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
Matti Kustaanpoika Korkialehto. Syntynyt 28.02.1810 Soini, Rasinmäki. Kuollut 15.03.1899 Soini, Lumperoinen. Torppari. Tuntematon kuolinsyy.[3]
Taavetti Kustaanpoika Korkialehto. Syntynyt 27.12.1812 Soini, Rasinmäki. Kuollut 25.04.1868 Soini, Lumperoinen. Kruunun uudistilallinen. Kuolinsyy: pistos.[3]
Helena Kustaantytär Korkialehto. Syntynyt 05.02.1816 Soini, Korkialehdon torppa. Kuollut 18.06.1869 Soini, Korkialehto. Kuolinsyy: tuntematon sairaus.[3]
Taulu 11
(Taulusta 7)

VIII. Taavetti Erkinpoika Keisari. Eteläaho. Syntynyt 13.04.1787 Soini, Keisari. Kuollut 07.05.1863 Soini, Etelä-Aho. Torppari. Seppä. Siirtyivät v. 1825 Eteläahon torppaan. Taavetilla oli vikaa vasemmassa kädessä. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 10.03.1815 Karstula, Vahanka, Isoaho Brita Liisa Juhontytär Krook. Syntynyt 16.06.1793 Karstula, Krook. Kuollut 19.12.1874 Soini, Eteläaho. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Johan Niilonpoika Krook. Syntynyt 1766 Karstula, Krook.[3] ä Ulrika Morin. Syntynyt 1766.[3])

IX Lapset
Maria Taavetintytär Pirttimäki. Syntynyt 20.10.1816 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 07.12.1893 Karstula, Vahanka, Isoaho. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Anna Liisa Taavetintytär Pirttimäki. Syntynyt 22.11.1818 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 08.04.1819 Soini. Kuolinsyy: vatsanväänne.[3]
Helena Taavetintytär Pirttimäki. Syntynyt 16.03.1820 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 26.09.1820 Soini. Kuolinsyy: vatsatauti.[3]
Heikki Taavetinpoika Eteläaho. Syntynyt 04.09.1821 Soini, Kivijärvi, Eteläaho. Kuollut 18.10.1898 Soini, Pirttimäki. Seppä. Torppari. Tuntematon kuolinsyy.[3]
Anna Loviisa Taavetintytär Eteläaho. Syntynyt 18.08.1823 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 04.03.1884 Soini, Kolusarka, Autioaho.[3]
Liisa Taavetintytär Pirttimäki. Syntynyt 24.04.1825 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 06.11.1893 Soini, Paavola.[3]
Kalle Taavetinpoika Pirttimäki. Keisanen. Syntynyt 08.05.1828 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 08.06.1898 Karstula, Vahanka, Lähteenmäki. Torppari. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Taavetti Taavetinpoika Pirttimäki. Syntynyt 05.10.1830 Soini, Kivijärvi, Pirttimäki. Kuollut 19.10.1836 Soini. Kuolinsyy: ajetus.[3]
Taulu 12
(Taulusta 7)

VIII. Anna Erkintytär Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 02.06.1788 Soini, Keisari. Kuollut 22.04.1868 Soini, Kuhmonen. Kuolinsyy: halvaus.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 1814 Soini Fredrik Antinpoika Kuhmonen. Syntynyt 06.04.1790 Soini, Kuhmonen. Kuollut 18.04.1868 Soini, Kuhmonen. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Antti Antinpoika Kuhmonen. Syntynyt 21.12.1763 Soini, Kuhmonen.[3] ä Saara Juhantytär Sauramäki. Syntynyt 25.05.1765 Soini, Sauramäki.[3])

IX Lapset
Antti Fredrikinpoika Kuhmonen. Syntynyt 03.10.1815 Soini, Kuhmonen. Kuollut 25.10.1858 Soini, Kuhmonen. Talollinen. Kuolinsyy: vatsakatarri.[3]
Kalle Kristian Fredrikinpoika Kuhmonen. Syntynyt 04.11.1816 Soini, Kuhmonen. Katoaa rippikirjasta 1880.[3]
Sefyrina Fredrikintytär Kuhmonen. Syntynyt 15.01.1820 Soini, Kuhmonen. Kuollut 17.01.1907 Soini, Parviainen. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Heikki Fredrikinpoika Kuhmonen. Syntynyt 18.01.1822 Soini, Kuhmonen. Kuollut 22.10.1823 Soini. Kuolinsyy: pistos.[3]
Liisa Stiina Fredrikintytär Kuhmonen. Syntynyt 11.02.1825 Soini, Kuhmonen. Kuollut 16.11.1834 Soini. Kuolinsyy: punatauti.[3]
Matti Fredrikinpoika Kuhmonen. Syntynyt 16.08.1826 Soini, Kuhmonen. Kuollut 18.02.1856 Soini, Kuhmonen. Kuolinsyy: kurkkutauti.[3]
Maria Margeta Fredrikintytär Kuhmonen. Syntynyt 15.03.1831 Soini, Kuhmonen. Kuollut 28.01.1836 Soini. Kuolinsyy: hökä.[3]
Vilhelm Timoteus Fredrikinpoika Kuhmonen. Syntynyt 02.04.1834 Soini, Kuhmonen. Kuollut 18.11.1834 Soini. Kuolinsyy: punatauti.[3]
Taulu 13
(Taulusta 7)

VIII. Helena Erkintytär Keisari. Pirttimäki. Syntynyt 15.07.1790 Soini, Keisari. Kuollut 10.03.1864 Karstula, Vahanka, Muhola, Matilainen. Emäntä.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 01.12.1807 Karstula Heikki Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 1786 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut 09.04.1848 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Talollinen. Kuolinsyy: pistos.[3] ( i Heikki Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 1753 Karstula.[3] ä Valpuri Iisakintytär. Syntynyt 1765.[3])

IX Lapset
Maria Kristiina Heikintytär Matilainen. Syntynyt 13.08.1813 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut 18.08.1814 Karstula. Kuolinsyy: hinkuyskä.[3]
Elias Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 19.02.1815 Karstula, Vahanka, Talvitienaho, Muhola. Kuollut 27.05.1854 Karstula, Vahanka. Talollinen. Kuolinsyy: tulehdus.[3]
Johannes Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 20.01.1817 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut 13.12.1891 Karstula, Vahanka, Lehtomäki. Talollinen. Kuolinsyy: kivitauti.[3]
Kalle Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 04.05.1818 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut lapsena.[3]
Jooseppi Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 09.01.1820 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut 21.11.1882 Karstula, Vahanka, Ruuska. Talollinen.[3]
Erkki Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 10.06.1822 Karstula, Vahanka, Talvitienaho. Kuollut 28.02.1892 Karstula, Vahanka, Matilainen. Itsellinen. Naimaton.[3]
Leena Heikintytär Matilainen. Syntynyt 05.08.1825 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut lapsena ?.[3]
Anna Stiina Heikintytär Matilainen. Syntynyt 26.04.1828 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 11.02.1917 Karstula, Hietaniemi.[3]
Taavetti Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 08.12.1832 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 09.03.1833 Karstula, Vahanka.[3]
Antti Heikinpoika Matilainen. Syntynyt 12.04.1834 Karstula, Vahanka, Matilainen, Muhola. Kuollut 17.04.1873 Karstula, Vahanka, Matilainen. Talollinen.[3]
Taulu 14
(Taulusta 7)

VIII. Erkki Erkinpoika Keisari. Hammar. Syntynyt 04.01.1797 Soini, Keisari. Kuollut 22.06.1862 Karstula, Kiminki, Kuivala, Poskelan torppa. Seppä. Erkki muutti v. 1812 Karstulan Vahangankylään Matilaisen taloon rengiksi. Vuonna 1842 Erkki tuomittiin tappelusta sakkoihin.[3] Isä Taulu 7. –Puoliso 1:o Au-suhde Anna Matintytär Haapaniemi. Syntynyt 18.06.1801 Karstula. Kuollut 16.09.1875 Karstula, Kyyjärvi, Iso-Nopola, Jokela.[3] ( i Matti Matinpoika Haapaniemi. Syntynyt 1773. Itsellinen.[3] ä Sofia Juhontytär. Syntynyt 1770.[3]) –Puoliso 2:o 25.02.1826 Karstula Maria Matintytär Matilainen. Syntynyt 06.02.1799. Kuollut 26.02.1858 Karstula, Kiminki. Piika. Maria Matintytär oli vihittäessä Matilainen-niminen piika.[3]

IX Lapset
1: Erkki Erkinpoika Hammar. Syntynyt 02.06.1824 Karstula, Vahanka, Haapaniemi. Kuollut (5. päivä, kuukautta ei tiedossa) 1868. Torppari.[3]
2: Eljas Erkinpoika Hammar. Syntynyt 07.04.1825 Karstula, Vahanka, Matilainen. Eljas muutti v. 1848 Kokkolaan, josta palasi takaisin ja muutti sitten 29.11.1854 Petäjävedelle.[3]
2: Johannes Erkinpoika Hammar. Syntynyt 09.09.1827 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 12.08.1893 Karstula, Kiminki, Poskela. Torppari. Kuolinsyy: hengenahdistus.[3]
2: Heikki Erkinpoika Hammar. Syntynyt 06.09.1830 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 18.02.1904 Karstula, Vahanka, Kieräaho. Torppari. Itsellinen.[3]
2: Maija Reetta Erkintytär Hammar. Syntynyt 02.11.1832 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 26.04.1902 Karstula, Pääjärvi, Kumpumäki.[3]
2: Leena Erkintytär Hammar. Syntynyt 27.08.1837 Karstula, Vahanka, Matilainen. Kuollut 19.10.1858 Karstula, Kiminki. Piika. Naimaton piika. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
2: Kaisa Erkintytär Hammar. Syntynyt 20.11.1840 Karstula, Kiminki, Kuivala.[3]
Taulu 15
(Taulusta 6)

VII. Saara Heikintytär Keisari. Syntynyt 14.10.1758 Soini, Keisari. Kuollut 22.04.1827 Kortesjärvi, Tyynismaa. Saara palasi toisen miehensä kuoltua takaisin Tyynismaahan. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 1:o 13.12.1778 Alajärvi Jaakko Antinpoika Försti. Tyynismaa. Syntynyt 22.03.1756 Kortesjärvi, Försti. Kuollut 14.06.1805 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen. Jaakko aloitti Tyynismaan tilan raivaamisen vuonna 1791.[3] ( i Antti Erkinpoika Försti. Syntynyt 19.10.1729 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Talollinen.[3] ä Brita Jaakontytär Kniivilä. Syntynyt 19.10.1729 Evijärvi, Kniivilä.[3] äi Jaakko Kniivilä.) –Puoliso 2:o 23.10.1809 Kortesjärvi Jaakko Matinpoika Kopparskägg. Syntynyt 01.07.1761 Kortesjärvi, Jutila. Kuollut 03.05.1820 Kortesjärvi, Jutila. Talollinen. Kirkkoväärtti.[3] ( i Matti Jutila. Syntynyt 09.09.1728 Kortesjärvi, Jutila.[3] ä Liisa Jaakontytär Söder-Kniivilä. Syntynyt 14.04.1728 Evijärvi, Söder-Kniivilä.[3])

VIII Lapset
1: Riitta Jaakontytär Försti. Syntynyt 06.01.1780 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 14.07.1839 Kortesjärvi, Ylikylä, Norrbacka. Taulu 16.[3]
1: Matti Jaakonpoika Försti. Syntynyt 02.02.1781 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 01.04.1866 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen. Taulu 17.[3]
1: Susanna Jaakontytär Försti. Syntynyt 16.09.1782 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 22.09.1783 Kortesjärvi. Kuolinsyy: pöhöttymä.[3]
1: Antti Jaakonpoika Försti. Syntynyt 22.09.1784 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 03.04.1864 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen. Taulu 18.[3]
1: Jaakko Jaakonpoika Försti. Syntynyt 17.07.1786 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 17.09.1786 Kortesjärvi. Kuolinsyy: mahatauti.[3]
1: Heikki Jaakonpoika Försti. Syntynyt 26.09.1788 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 04.10.1788 Kortesjärvi.[3]
1: Johannes Jaakonpoika Tyynismaa. Syntynyt 07.01.1793 Kortesjärvi, Purmojärvi, Tyynismaa. Kuollut 1857 Kortesjärvi, Back. Seppä. Torppari.[3]
1: Maria Jaakontytär Tyynismaa. Syntynyt 08.02.1795 Kortesjärvi, Purmojärvi, Tyynismaa. Kuollut 14.04.1865 Kortesjärvi, Saarijärvi/Mäki. Emäntä.[3]
1: Elsa Jaakontytär Tyynismaa. Syntynyt 21.05.1797. Kuollut 11.05.1866 Evijärvi, Ahola. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Taulu 16
(Taulusta 15)

VIII. Riitta Jaakontytär Försti. Tyynismaa. Syntynyt 06.01.1780 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 14.07.1839 Kortesjärvi, Ylikylä, Norrbacka. Kuolinsyy: vesipöhö.[3] Äiti Taulu 15. –Puoliso 09.12.1804 Kortesjärvi Jaakko Joosepinpoika Skottari. Norrbacka. Syntynyt 10.01.1782 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 14.09.1831 Kortesjärvi. Talollinen. Asuivat ensin Purmojärvellä Skottarissa, josta muuttivat 1828 Kortesjärven Ylikylään Norrbackan taloon.

Oikeustapaus: 7.9.1831 illalla n. klo 8 peltotiellä lähellä Norrbackan taloa Kortesjärven kylässä olivat itsellismies Matti Jaakonpoika Yli-Pelkola eli Ristimaa ja hänen vaimonsa Kaisa Kallentytär lyöneet talollinen Jaakko Joosepinpoika Norrbackaa päähän, mihin tämä oli kuollut 15.9.1831. Oikeus katsoi, ettei ollut toteen näytetty, että isku oli kuolettava, minkä vuoksi oikeus vapautti heidät vastuusta Jaakon kuolemaan.

Kuolinsyy: murhattu.[3] ( i Jooseppi Joosepinpoika Skottari. Syntynyt 05.03.1744 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari.[3] ä Liisa Laurintytär Lassila. Syntynyt 31.12.1743 Evijärvi, Haapajärvi, Lassila.[3])

IX Lapset
Liisa Jaakontytär Skottari. Syntynyt 14.09.1805 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 28.03.1833 Kauhava, Lahti. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
Josef Jaakonpoika Skottari. Syntynyt 06.12.1808 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 26.05.1810 Lappajärvi, Skottari. Kuolinsyy: tuhkarokko.[3]
Maria Jaakontytär Skottari. Syntynyt 18.02.1810 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 12.08.1831 Kortesjärvi. Kuolinsyy: kuume.[3]
Anna Jaakontytär Skottari. Syntynyt 05.06.1812 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 02.04.1868 Alahärmä, Hakolankylä, Viitala. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
Jaakko Jaakonpoika Skottari. Syntynyt 30.11.1815 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 05.11.1817 Kortesjärvi. Kuolinsyy: tuntematon tauti.[3]
Matti Jaakonpoika Skottari. Syntynyt 02.04.1818 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 20.06.1818 Kortesjärvi. Kuolinsyy: tuntematon tauti.[3]
Brita Kaisa Jaakontytär Skottari. Syntynyt 27.11.1820 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 29.04.1907 Purmo, Porkholm.[3]
Jaakko Jaakonpoika Skottari. Syntynyt 04.12.1823 Kortesjärvi, Purmojärvi, Skottari. Kuollut 01.03.1868 Kortesjärvi, Ylikylä, Norrbacka. Talollinen.[3]
Taulu 17
(Taulusta 15)

VIII. Matti Jaakonpoika Försti. Tyynismaa. Syntynyt 02.02.1781 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 01.04.1866 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen. Viljelivät Tyynismaan tilaa n:o 15, myöhemmin n:o 7.u.[3] Äiti Taulu 15. –Puoliso 01.01.1805 Kortesjärvi Liisa Matintytär Jutila. Kopparskägg. Syntynyt 06.10.1787 Kortesjärvi, Jutila. Kuollut 27.04.1862 Kortesjärvi, Tyynismaa. Emäntä.[3] ( i Matti Juhonpoika Jutila. Syntynyt 25.07.1762 Kortesjärvi, Purmojärvi, Jutila.[3] ä Susanna Erkintytär Laukkonen. Syntynyt 23.09.1769 Kortesjärvi, Laukkonen.[3])

IX Lapset
Jaakko Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 07.01.1806 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 22.09.1808 Kortesjärvi, Tyynismaa.[3]
Matti Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 01.04.1807 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 22.04.1868 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen.[3]
Juha Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 07.01.1809 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 03.05.1863 Kortesjärvi, Tyynismaa.[3]
Liisa Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 10.10.1810 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 26.09.1811 Kortesjärvi.[3]
Elias Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 14.03.1811 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 03.03.1846 Kauhava, Kamppila, Salon torppa. Torppari. Vävy. Kuolinsyy: pistos.[3]
Liisa Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 17.01.1816 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 01.09.1866 Oulu.[3]
Susanna Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 16.09.1819 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 25.09.1819 Kortesjärvi.[3]
Esaias Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 07.04.1822 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 19.02.1840 Kortesjärvi.[3]
Anna Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 23.02.1824 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 01.07.1868 Kortesjärvi, Purmojärvi, Kontiainen. Emäntä.[3]
Valpuri Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 15.03.1826 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 18.04.1826 Kortesjärvi.[3]
Sanna Maija Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 16.12.1828 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 23.07.1846 Kortesjärvi. Kuolinsyy: vesipöhö.[3]
Kustaa Matinpoika Tyynismaa. Syntynyt 21.05.1831 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut lapsena.[3]
Valpuri Matintytär Tyynismaa. Syntynyt 13.05.1836 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 29.05.1836 Kortesjärvi.[3]
Taulu 18
(Taulusta 15)

VIII. Antti Jaakonpoika Försti. Anatti Jaakonpoika Tyynismaa. Syntynyt 22.09.1784 Kortesjärvi, Purmojärvi, Försti. Kuollut 03.04.1864 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen. Antti viljeli Tyynismaan tilaa n:o 15. vuodesta 1831 alkaen n:o 7.[3] Äiti Taulu 15. –Puoliso 18.02.1810 Kortesjärvi Anna Erkintytär Saarijärvi. Syntynyt 01.07.1789 Kortesjärvi, Saarijärvi. Kuollut 21.10.1852 Kortesjärvi, Tyynismaa. Emäntä.[3] ( i Erkki Erkinpoika Saarijärvi. Syntynyt 18.03.1759 Kortesjärvi, Purmojärvi, Saarijärvi.[3] ä Kaisa Martintytär Kielinen. Syntynyt 26.01.1754 Evijärvi, Kielinen.[3])

IX Lapset
Jaakko Antinpoika Tyynismaa. Syntynyt 19.05.1811 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut ilmeisesti lapsena, koska ei esiinny rippikirjassa.[3]
Kaisa Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 25.03.1814 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 24.07.1846 Kortesjärvi, Westerbacka. Emäntä. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
Maria Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 23.04.1817 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 09.07.1869 Kortesjärvi, Tyynismaa. Emäntä.[3]
Anna Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 30.01.1819 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 30.01.1849 Evijärvi, Haapajärvi, Mustajärvi. Kuolinsyy: lapsivuode.[3]
Liisa Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 23.11.1822 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 22.11.1860 Kortesjärvi, Norrbacka. Emäntä.[3]
Valpuri Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 05.04.1825 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 07.10.1828 Kortesjärvi, Tyynismaa.[3]
Susanna Antintytär Tyynismaa. Syntynyt 19.02.1828 Kortesjärvi, Tyynismaa.[3]
Antti Antinpoika Tyynismaa. Syntynyt 21.12.1830 Kortesjärvi, Tyynismaa. Kuollut 13.04.1900 Kortesjärvi, Tyynismaa. Talollinen.[3]
Taulu 19
(Taulusta 6)

VII. Antti Heikinpoika Keisari. Pesola. Syntynyt 22.11.1764 Soini, Keisari. Kuollut 14.02.1824 Soini, Pesola. Talollinen. Kuolinsyy: sydänhalvaus.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 17.08.1788 Alajärvi Saara Antintytär Nelimarkka. Syntynyt 21.03.1765 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 28.01.1836 Soini, Pesola. Emäntä. Kuolinsyy: vesitauti. Katso myös 197. [3]

VIII Lapset
Liisa Antintytär Keisari. Syntynyt 17.02.1789 Soini, Kuninkaanjoki, Keisari. Kuollut 13.09.1855 Soini, Isoaho. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Fredrik Antinpoika Keisari. Syntynyt 25.04.1790 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 26.01.1862 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Pesola. Talollinen. Kuolinsyy: sappikivet.[3]
Maria Antintytär Keisari. Syntynyt 06.05.1792 Soini, Kuninkaanjoki, Keisari. Kuollut 06.05.1801 Soini, Vuorenmaa. Kuolinsyy: hukkui.[3]
Brita Antintytär Keisari. Syntynyt 11.02.1794 Soini, Kuninkaanjoki, Keisari. Kuollut 12.07.1798 Soini, Vuorenmaa. Kuolinsyy: punatauti.[3]
Saara Reetta Antintytär Keisari. Syntynyt 11.03.1796 Soini, Kuninkaanjoki, Vuorenmaa. Kuollut 19.09.1871 Karstula, Kyyjärvi, Kaasisenaho. Emäntä. Kuolinsyy: löydettiin heinäladosta kuolleena.[3]
Klaara Antintytär Keisari. Syntynyt 10.03.1798 Soini, Kuninkaanjoki, Vuorenmaa. Kuollut 10.02.1859 Karstula, Kalavastinki. Emäntä. Kuolinsyy: paleltui kuoliaaksi.[3]
Maria Antintytär Keisari. Syntynyt 10.01.1803 Soini, Kuninkaanjoki, Vuorenmaa. Kuollut 12.01.1823 Soini, Pesola. Naimaton. Kuolinsyy: näivetystauti.[3]
Taulu 20
(Taulusta 6)

VII. Maria Heikintytär Keisari. Syntynyt 01.01.1766 Soini, Keisari. Kuollut 25.10.1852 Soini, Ollikainen. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 08.12.1794 Soini Jaakko Aabrahaminpoika Ollikainen. Syntynyt 22.01.1771 Soini, Ollikainen. Kuollut 09.07.1852 Soini. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Aabraham Matinpoika Suni. Syntynyt 20.11.1729 Soini, Suni.[3] ä Maria Erkintytär Paalanen. Syntynyt 09.10.1729 Evijärvi, Paalanen/Karvonen.[3])

VIII Lapset
Heikki Jaakonpoika Ollikainen. Syntynyt 28.10.1795 Soini, Ollikainen. Kuollut 20.01.1867 Soini, Ollikainen. Talollinen. Kuolinsyy: syöpä.[3]
Leena Jaakontytär Ollikainen. Syntynyt 20.12.1799 Soini, Ollikainen.[3]
Taavetti Jaakonpoika Ollikainen. Syntynyt 26.04.1805 Soini, Ollikainen. Kuollut 22.04.1868 Soini, Marjamäki. Talollinen. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
Taulu 21
(Taulusta 6)

VII. Liisa Heikintytär Keisari. Syntynyt 04.11.1768 Soini, Keisari. Kuollut 15.08.1838 Soini, Ollikainen. Kuolinsyy: halvaus.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 02.11.1788 Soini Heikki Aabrahaminpoika Ollikainen. Syntynyt 12.04.1768 Soini, Ollikainen. Kuollut 21.04.1847 Soini, Ollikainen. Talollinen. Kirkkoväärti. Kuolinsyy: halvaus.[3] ( i Aabraham Matinpoika Suni. Syntynyt 20.11.1729 Soini, Suni.[3] ä Maria Erkintytär Paalanen. Syntynyt 09.10.1729 Evijärvi, Paalanen/Karvonen.[3])

VIII Lapset
Juha Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 26.08.1789 Soini, Ollikainen. Kuollut 03.04.1868 Soini, Ollikainen. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Maria Heikintytär Ollikainen. Syntynyt 19.09.1792 Soini, Ollikainen. Kuollut 19.04.1797 Soini. Kuolinsyy: isorokko.[3]
Matti Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 03.10.1793 Soini, Ollikainen. Kuollut 01.05.1846 Soini, Rasinaho. Torppari. Kuolinsyy: kihti.[3]
Antti Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 26.03.1796 Soini, Ollikainen. Kuollut 14.08.1860 Soini, Vanha-aho. Talollinen. Kuolinsyy: alituinen tuska.[3]
Liisa Heikintytär Ollikainen. Syntynyt 10.07.1798 Soini, Ollikainen. Kuollut 31.08.1866 Soini. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
Heikki Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 15.01.1801 Soini, Ollikainen. Kuollut 19.05.1876 Soini, Källi. Talollinen. Kuolinsyy: hengenahdistus.[3]
Saara Heikintytär Ollikainen. Syntynyt 29.03.1804 Soini, Ollikainen. Kuollut 06.08.1873 Soini, Mäkelä. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
Helena Heikintytär Ollikainen. Syntynyt 07.06.1806 Soini, Ollikainen. Kuollut 10.07.1858 Soini, Kolunsarka. Talonemäntä. Kuolinsyy: halvaus.[3]
Abraham Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 29.07.1809 Soini, Ollikainen. Kuollut 16.11.1883 Soini, Autioaho. Itsellinen. Kuolinsyy: kuumehalvaus.[3]
Kustaa Heikinpoika Ollikainen. Syntynyt 06.05.1811 Soini, Ollikainen. Kuollut 29.05.1865 Ähtäri, Rasinaho. Vävy. Uudisasukas. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
Taulu 22
(Taulusta 5)

VI. Antti Paavonpoika Keisari. Mesiäislehto. Syntynyt 03.01.1730 Soini, Keisari. Kuollut 23.07.1766 Soini, Mesiäislehto. Uudistilallinen. Antti Paavonpoika oli Mesiäislehdon uudistilan perustajia 1750-luvulla. Antin puoliso Valpuri avioitui leskenä toiseen avioliittoon 31.7.1768 talollisen poika Matti Matinpoika Iso-Nopolan (s. 25.8.1734) kanssa. He asuivat aluksi Mesiäislehdossa, jossa syntyi poika Johannes s. 2.5.1769, mutta muuttivat 1770-luvulla Kyyjärven Iso-Nopolaan. Kuolinsyy: vesitauti.[3] Äiti Taulu 5. –Puoliso Valpuri Daavidintytär Laasanen. Syntynyt 15.02.1742 Soini.[1] ( i Daavid Antinpoika Laasanen. Syntynyt 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen.[1] ii Antti Knuutinpoika Laasanen. Syntynyt 1675 Lehtimäki. Talollinen.[3] Liisa Antintytär Pöntinen. Syntynyt 1669 Soini, Pöntinen.[3] ä Valpuri Matintytär. Syntynyt 1709.[1])

VII Lapset
Anna Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 02.12.1758 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 09.01.1783 Soini, Mesiäislehto. Taulu 23.[1]
Erkki Antinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 1760 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 08.08.1833 Soini, Viirumäki. Talollinen. Seksmanni. Taulu 24.[3]
Maria Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 25.03.1763 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 02.09.1798 Alajärvi, Kurejoki, Storhök. Taulu 25.[3]
Taavetti Antinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 22.09.1764 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 18.04.1833 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Lillhökin vävy Alajärvi, Kuerjoki, Lillhök. Taulu 26.[3]
Taulu 23
(Taulusta 22)

VII. Anna Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 02.12.1758 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 09.01.1783 Soini, Mesiäislehto. Kuolinsyy: rintakipu.[1] Isä Taulu 22. –Puoliso 26.12.1779 Soini Erkki Matinpoika Sissala. Mesiäislehto. Syntynyt 06.04.1755 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.06.1805 Soini, Mesiäislehto. Talollinen. Kuolinsyy: pistos. Katso myös 144 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152 , 152. [1]

VIII Lapset
Daavid (Taavetti) Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 01.01.1781 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 09.03.1817 Soini, Stor-Lehto (Isolehto). Talollinen[3]. Kuolinsyy: halvaus.[1]
Heikki Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 06.10.1782 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 12.06.1846 Lappajärvi, Eskeli. Vävy. Kuolinsyy: hengenahdistus.[3][1]
Taulu 24
(Taulusta 22)

VII. Erkki Antinpoika Mesiäislehto. Viirumäki. Syntynyt 1760 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 08.08.1833 Soini, Viirumäki. Talollinen. Seksmanni. Erkki Antinpoika oli Kuninkaanjoen Viirumäen 1/8 manttalin uudistilan perustaja 1785. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Isä Taulu 22. –Puoliso 1:o 04.06.1781 Alajärvi Eeva Matintytär Laasanen. Viirumäki. Syntynyt 03.05.1758 Lehtimäki, Laasanen. Kuollut 30.03.1782 Soini, Viirumäki. Emäntä. Kuolinsyy: lapsivuode.[3] ( i Matti Jaakonpoika Laasanen. Syntynyt 22.08.1723 Lappajärvi, Laasanen. Itsellinen.[3] ä Maria Juhontytär Krogen. Syntynyt 1730.[3]) –Puoliso 2:o 29.09.1782 Alajärvi Maria Juhontytär Kolanen. Syntynyt 29.11.1761 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 07.06.1809 Soini, Viirumäki. Emäntä. Kuolinsyy: korkea kuume.[3] Katso myös 140. [1]

VIII Lapset
2: Elisa Erkintytär Viirumäki. Syntynyt 15.08.1783 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 03.07.1837 Soini, Leppälä. Torpparin vaimo. Kuolinsyy: kuume.[3]
2: Taavetti Erkinpoika Viirumäki. Syntynyt 24.01.1785 Soini, Viirumäki. Kuollut 17.07.1830 Soini, Mäkelänaho. Itsellinen. Torppari. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
2: Maria Erkintytär Viirumäki. Syntynyt 15.01.1787 Soini, Viirumäki. Kuollut 11.06.1861 Soini, Viirumäki. Kuolinsyy: ruusu.[3]
2: Juho Erkinpoika Viirumäki. Syntynyt 03.10.1788 Soini, Viirumäki. Kuollut 14.06.1868 Soini, Sallila. Torppari. Kuolinsyy: polttotauti.[3]
2: Susanna Erkintytär Viirumäki. Syntynyt 26.11.1790 Soini, Viirumäki. Kuollut 30.11.1846 Alajärvi, Möksy, Hongisto. Emäntä. Kuolinsyy: turvotus.[3]
2: Matti Erkinpoika Viirumäki. Syntynyt 15.02.1793 Soini, Viirumäki. Uudisasukas. Seppä.[3]
2: Erkki Erkinpoika Viirumäki. Syntynyt 08.05.1797 Soini, Viirumäki. Muutti 9.11.1811 Alajärvelle - ei näy kuitenkaan Alajärvelle muuttaneiden luettelossa.[3]
2: Anna Erkintytär Viirumäki. Syntynyt 08.01.1799 Soini, Viirumäki. Kuollut 18.04.1868 Alajärvi, Saukonkylä, Saarela. Emäntä.[3]
2: Eljas Erkinpoika Viirumäki. Syntynyt 23.07.1801 Soini, Viirumäki. Kuollut 06.05.1868 Alajärvi, Möksy. Itsellinen. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
2: Marketta Erkintytär Viirumäki. Syntynyt 10.09.1805 Soini, Viirumäki. Kuollut 11.08.1806 Soini. Tuntematon kuolinsyy.[3]
Taulu 25
(Taulusta 22)

VII. Maria Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 25.03.1763 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 02.09.1798 Alajärvi, Kurejoki, Storhök. Kuolinsyy: lapsivuode.[3] Isä Taulu 22. –Puoliso Alajärvi, Paalijärvi Antti Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 01.12.1760 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 08.12.1832 Alajärvi, Stor-Höök. Kuolinsyy: vanhuus.[3] Katso myös 139. [1]

VIII Lapset
Helena Antintytär Storhök. Syntynyt 14.11.1785 Alajärvi, Storhök. Kuollut 18.11.1785 Alajärvi. Kuolinsyy: tuntematon lastentauti.[3]
Maria Antintytär Storhök. Syntynyt 21.05.1787 Alajärvi, Storhök. Kuollut 16.08.1788 Alajärvi. Kuolinsyy: rokko.[3]
Liisa Antintytär Storhök. Syntynyt 03.08.1788 Alajärvi, Kurejoki, Storhök. Kuollut 24.08.1864 Alajärvi, Storhök. Kuolinsyy: punatauti.[3]
Maria Antintytär Storhök. Syntynyt 25.10.1792 Alajärvi, Storhök. Kuollut 15.10.1796 Alajärvi. Kuolinsyy: yskä.[3]
Helena Antintytär Storhök. Syntynyt 04.12.1795 Alajärvi, Storhök. Kuollut 21.01.1868 Evijärvi, Kivijärvi, Paalanen.[3]
Taulu 26
(Taulusta 22)

VII. Taavetti Antinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 22.09.1764 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 18.04.1833 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Lillhökin vävy Alajärvi, Kuerjoki, Lillhök. Kuolinsyy: kehkotauti.[3] Isä Taulu 22. –Puoliso 1:o 18.10.1789 Alajärvi Susanna Iisakintytär Lillhök. Syntynyt 15.02.1772 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 05.06.1811 Alajärvi, Lillhök. Emäntä. Kuolinsyy: halvaus.[3] ( i Iisak Simonpoika Lillhök. Syntynyt 16.02.1748 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök.[3] ä Liisa Erkintytär Sissala. Syntynyt 16.11.1744 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[3]) –Puoliso 2:o 13.03.1796 Soini Susanna Simontytär Savolainen. Syntynyt 13.02.1774 Lehtimäki, Savolainen. Kuollut 10.01.1815 Alajärvi, Lillhök. Kuolinsyy: lapsivuode.[3] ( i Simo Juhanpoika Savolainen. Syntynyt 16.07.1738 Lehtimäki. Talollinen.[3] ä Maria Iisakintytär Vakkuri. Syntynyt 23.08.1736 Soini, Vakkuri. Talonemäntä.[3]) –Puoliso 3:o 28.01.1816 Alajärvi Liisa Jaakontytär Seppälä. Syntynyt 1778. Kuollut 09.02.1851 Kurejoki, Anttisaari. Kuolinsyy: vanhuus.[3] ( i Jaakko Juhanpoika Seppälä. Syntynyt 21.09.1750 Alajärvi, Seppälä.[3] ä Maria Juhontytär. Syntynyt 1752 Evijärvi. Emäntä.[3])

VIII Lapset
1: Helena Taavetintytär Lillhök. Syntynyt 13.07.1792 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 14.06.1810 Alajärvi. Kuolinsyy: kuume.[3]
1: Antti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 28.08.1793 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 16.09.1793 Alajärvi.[3]
1: Heikki Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 09.01.1795 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 11.07.1803 Alajärvi. Kuolinsyy: rokko (blodkoppor).[3]
1: Taavetti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 25.03.1796 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 13.04.1796 Alajärvi. Kuolinsyy: tuntematon lastentauti.[3]
1: Johannes Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 08.05.1797 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 02.08.1866 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[3]
1: Jaakko Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 06.07.1799 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 13.12.1877 Alajärvi, Lillhök. Torppari. Itsellinen. Kaksonen. Kuolinsyy: keuhkotauti.[3]
1: Kustaa Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 06.07.1799 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 27.04.1868 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Torppari. Itsellinen. Kaksonen. Kuolinsyy: itsellinen.[3]
1: Taavetti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 23.06.1801 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut lapsena - ei esiinny kuolleitten luettelossa eikä rippikirjassa.[3]
1: Anna Liisa Taavetintytär Lillhök. Syntynyt 02.10.1802 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 02.09.1830 Alajärvi, Lillhök. Kuolinsyy: vesitauti.[3]
1: Matti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 01.03.1804 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 25.03.1868 Alajärvi, Lillhök. Talokas. Seksmanni. Kuolinsyy: lavantauti.[3]
1: Susanna Taavetintytär Lillhök. Syntynyt 20.04.1805 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 30.10.1875 Alajärvi, Kurejoki, Kivipelto.[3]
1: Ulrika Taavetintytär Lillhök. Syntynyt 27.10.1806 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 19.09.1808 Alajärvi. Kuolinsyy: punatauti.[3]
1: Taavetti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 07.09.1809 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 09.10.1809 Alajärvi. Kuolinsyy: vatsabväänne.[3]
2: Taavetti Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 07.01.1815 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 08.02.1875 Alajärvi, Kurejoki, Anttila, Rokala. Talollinen. Itsellinen. Torppari. Kuolinsyy: halvaus.[3]
3: Maria Taavetintytär Lillhök. Syntynyt 13.02.1817 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 20.07.1868 Alajärvi, Kurejoki, Höri. Emäntä.[3]
3: Heikki Taavetinpoika Lillhök. Syntynyt 07.01.1820 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök. Kuollut 21.05.1820 Alajärvi. Kuolinsyy: tuntematon lastentauti.[3]
Taulu 27
(Taulusta 5)

VI. Matts Påhlsson Kejsar-Högberg. Kejsar - Högberg. Syntynyt 15.02.1736 Soini, Kejsar. Kuollut 28.02.1790 Pedersöre, Kyrkobacken. Sockenskräddare. Dödsorsak: rötfeber.[3] Äiti Taulu 5. –Puoliso 24.06.1765 Pedersöre Maria Andersdotter Bagarnäs. Syntynyt 23.06.1746 Pedersöre, Bagarnäs. Kuollut 00.05.1813 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs.[3] ( i Anders Hansson Bagarnäs. Syntynyt 1721 Pedersöre. Husbonde. Brofogde. Kyrkvärd. Nämndeman.[3] ä Anna Persdotter Humbla. Syntynyt 06.09.1727.[3])

VII Lapset
Anna Mattsdotter Högberg. Syntynyt 26.04.1766 Pedersöre, Kyrkoby. Kuollut 27.09.1766 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Dödsorsak: mässling.[3]
Anders Mattsson Högberg. Syntynyt 00.09.1767 Pedersöre, Kyrkoby. Kuollut 25.05.1770 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacka. Finns ej bland födda. Dödsorsak: koppor.[3]
Johannes Mattsson Högberg. Syntynyt 13.11.1769 Pedersöre, Kyrkoby, Strand. Kuollut 1830 Pedersöre, Kyrkoby. Byggmästare. Taulu 28.[3]
Susanna Mattsdotter Högberg. Syntynyt 28.01.1772 Pedersöre, Kyrkoby, Strand. Kuollut 25.09.1852 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Wärdinna. Taulu 29.[3]
Maria Mattsdotter Högberg. Syntynyt 22.04.1775 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 11.10.1775 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkostarnd. Dödsorsak: uppkastning.[3]
Andreas Mattsson Högberg. Syntynyt 28.11.1776 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 22.04.1841 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Bonde. Taulu 30.[3]
Maria Mattsdotter Högberg. Syntynyt 07.03.1779 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 05.06.1779 Pedersöre, Kyrkoby, Stranden. Dödsorsak: slag.[3]
Matheas Mattsson Högberg. Syntynyt 01.08.1780 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 07.03.1794 Pedersöre, Kyrkobacken. Dödsorsak: bröstsjuka.[3]
Brita Mattsdotter Högberg. Syntynyt 22.02.1783 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 26.12.1783 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Dödsorsak: slag.[3]
Anna Maria Mattsdotter Högberg. Syntynyt 09.11.1785 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Kuollut 20.09.1820 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkbacken. Taulu 31.[3]
Petter Mattsson Högberg. Syntynyt 15.02.1787 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Kuollut 03.06.1787 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Dödsorsak: uppkastning.[3]
Jakob Mattsson Högberg. Syntynyt 10.07.1788 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Kuollut 23.07.1788 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Dödsorsak: trosk.[3]
Taulu 28
(Taulusta 27)

VII. Johannes Mattsson Högberg. Syntynyt 13.11.1769 Pedersöre, Kyrkoby, Strand. Kuollut 1830 Pedersöre, Kyrkoby. Byggmästare. Arbetade som byggmästare bl.a. i St.Petersburg.[3] Isä Taulu 27. –Puoliso 02.08.1792 Pedersöre Maria Mattsdotter Sund. Syntynyt 08.01.1770 Pedersöre, Kyrkoby, Vestersund. Kuollut 26.05.1859 Pedersöre, Kyrkoby, Staffansnäs. Blind sedan 1839. Dödsorsak: ålderdom.[3] ( i Matts Ersson Sund. Syntynyt 1728.[3] ä Maria Henriksdotter Åman. Syntynyt 1730.[3])

VIII Lapset
Anders Johansson Högberg. Syntynyt 20.11.1793 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 16.05.1794 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Dödsorsak: slag.[3]
Johan Johansson Högberg. Syntynyt 18.03.1795 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 05.09.1800 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Dödsorsak: kikhosta.[3]
Anders Johansson Högberg. Syntynyt 04.07.1797 Pedersöre, Kyrkobacken. Kuollut 06.07.1797 Pedersöre, Kyrkobacken.[3]
Sara Lisa Johansson Högberg. Syntynyt 30.08.1798 Pedersöre, Kyrkobacken. Kuollut 21.02.1862 Pedersöre, Kyrkoby, Staffansnäs. Bondhustru. Dödsorsak: lungsot.[3]
Maja Greta Johansson Högberg. Syntynyt 02.01.1800 Pedersöre, Kyrkobacken. Kuollut 05.04.1800 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkbacka. Dödsorsak: slag.[3]
Maria Lovisa Johansson Högberg. Syntynyt 26.03.1801 Pedersöre, Kyrkbacka. Kuollut 25.05.1868 Jakobstad. Dödsorsak: tyfos.[3]
Petter Johansson Högberg. Syntynyt 20.07.1802 Pedersöre, Kyrkbacken. Kuollut 26.02.1803 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkback. Dödsorsak: mässling.[3]
Lars Johan(nes) Johansson Högberg. Syntynyt 17.04.1804 Pedersöre, Kyrkbacken. Kuollut 01.12.1891 Pedersöre, Vestersund, Sund. Byggmästare. Dödsorsak: ålderdom.[3]
Susanna Christina Johansson Högberg. Syntynyt 27.07.1806 Pedersöre, Kyrkbacken. Kuollut 01.02.1807 Pedersöre, Kyrkoby. Dödsorsak: slag.[3]
Anna Brita Johansson Högberg. Syntynyt 12.10.1807 Pedersöre, Kyrkoby. Kuollut 10.08.1857 Pedersöre, Kyrkoby. Dödsorsak: vatsot.[3]
Greta Johansson Högberg. Syntynyt 14.04.1810 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 17.04.1810 Pedersöre, Kyrkoby.[3]
Greta Johansson Högberg. Syntynyt 06.07.1812 Pedersöre, Kyrkoby. Kuollut 09.07.1812 Pedersöre, Kyrkoby. Dödsorsak: tvinsjuk.[3]
Taulu 29
(Taulusta 27)

VII. Susanna Mattsdotter Högberg. Syntynyt 28.01.1772 Pedersöre, Kyrkoby, Strand. Kuollut 25.09.1852 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Wärdinna.[3] Isä Taulu 27. –Puoliso 05.05.1793 Pedersöre Jakob Johansson Skutnabba. Syntynyt 21.09.1771 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 06.12.1854 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Bonde. Byggmästare.[3] ( i Johan Andersson Skutnabba. Syntynyt 03.02.1736 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Bonde. Skeppsbyggare.[3] ä Margareta Danielsdotter Sten Brännäs. Syntynyt 1734 Pedersöre.[3])

VIII Lapset
Johan Jakobsson Skutnabba. Syntynyt 05.08.1797 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 20.01.1867 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Bonde. Dödsorsak: lunginflamation.[3]
Jonas Jakobsson Skutnabba. Syntynyt 18.03.1799 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 13.11.1832 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Torpare. Dödsorsak: nervfeber.[3]
Greta Lovisa Jakobsdotter Skutnabba. Syntynyt 06.06.1801 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 02.02.1877 Pedersöre, Kyrkoby, Pirilö. Dödsorsak: lunginflamation.[3]
Susanna Christina Jakobsdotter Skutnabba. Syntynyt 20.08.1802 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 17.12.1883 Tohmajärvi, Värtsilä.[3]
Petter Jakobsson Skutnabba. Syntynyt 10.12.1805 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 01.05.1833 Jockas (Juva). Mjölnare.[3]
Anna Maria Jakobsdotter Skutnabba. Syntynyt 12.10.1808 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba.[3]
Beata Lena Jakobsson Skutnabba. Syntynyt 09.04.1811 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba. Kuollut 14.09.1881 Pedersöre, Edsevö, Blässar. Dödsorsak: ålderdom.[3]
Jakob Gustaf Jakobsson Skutnabba. Syntynyt 12.08.1814 Pedersöre, Kyrkoby, Skutnabba.[3]
Taulu 30
(Taulusta 27)

VII. Andreas Mattsson Högberg. Syntynyt 28.11.1776 Pedersöre, Kyrkoby, Bagarnäs. Kuollut 22.04.1841 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Bonde. Måg på Degernäs-hemman i Pedersöre.[3] Isä Taulu 27. –Puoliso 06.10.1799 Pedersöre Margareta Elisabeth Carlsdotter Degernäs. Syntynyt 31.07.1782 Pedersöre, Kyrkoby, Degernäs. Kuollut 05.05.1839 Pedersöre, Sundby, Degernäs.[3] ( i Carl Andersson Degernäs. Syntynyt 01.01.1761 Pedersöre, Kyrkoby, Degernäs. Husbonde.[3] ä Anna Johansdotter Pirilö. Syntynyt 17.02.1759 Pedersöre, Pirilö.[3])

VIII Lapset
Carl Johan Andreasson Högberg. Syntynyt 27.02.1800 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Död som späd.[3]
? Andreasson Högberg. Syntynyt 20.01.1801 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Dödfödd.[3]
Anna Maja Andreasdotter Högnäs. Syntynyt 07.03.1802 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 14.06.1852 Pedersöre, Kyrkbacken. Dödsorsak: lungsot.[3]
Johan Andreasson Högberg. Syntynyt 19.08.1803 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 08.10.1804 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: tråsk.[3]
Johan Andreasson Högberg. Syntynyt 10.12.1805 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 03.01.1806 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: tråsk.[3]
Greta Andreasdotter Högberg. Syntynyt 10.01.1807 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 31.05.1807 Pedersöre, Sundby, Degernäs.[3]
Anders Andreasson Hägberg. Syntynyt 19.04.1808 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 27.06.1809 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: hosta.[3]
Lars Johan Andreasson Högberg. Syntynyt 20.08.1809 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 22.09.1864 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Bonde. Dödsorsak: bröstsjuk.[3]
Greta Sofia Andreasdotter Högberg. Syntynyt 22.01.1811 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 30.10.1886 Pedersöre, Sundby, Storkassnäs. Dödsorsak: ålderdom.[3]
Carl Andreasson Högberg. Syntynyt 08.09.1812 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 04.04.1813 Pedersöre, Sundby, Degernäs. [3]
Matts Andreasson Högberg. Syntynyt 01.03.1814 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 27.04.1814 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: "upkastning".[3]
Matts Andreasson Högberg. Syntynyt 01.05.1815 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 09.02.1816 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: tvinsjuk.[3]
Caisa Lotta Andreasdotter Högberg. Syntynyt 02.07.1816 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 02.05.1867 Pedersöre, Sundby, Lillkasnäs. Dödsorsak: magflén.[3]
Sanna Lisa Andreasdotter Högberg. Syntynyt 04.11.1817 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 10.11.1817 Pedersöre, Sundby, Degernäs.[3]
Carl Andreasson Högberg. Syntynyt 02.07.1819 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 27.07.1819 Pedersöre, Sundby, Degernäs.[3]
Anders Andreasson Högberg. Syntynyt 28.11.1820 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 28.03.1821 Pedersöre, Sundby, Degernäs.[3]
Carl-Gustaf Andreasson Högberg. Syntynyt 28.11.1820 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 25.05.1900 Pedersöre, Vestersund, Pörkenäs. Torpare. Dödsorsak: ålderdom.[3]
Susanna Lisa Andreasdotter Högberg. Syntynyt 08.12.1822 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Kuollut 21.08.1833 Pedersöre, Sundby, Degernäs. Dödsorsak: rödsot.[3]
Beata Helena Andreasdotter Högberg. Syntynyt 28.02.1824 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Kuollut 05.09.1833 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Dödsorsak: rödsot.[3]
Petter Anders Andreasson Högberg. Syntynyt 26.07.1826 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Kuollut 04.11.1826 Pedersöre, Sundby, Degerträsk. Dödsorsak: slag.[3]
Taulu 31
(Taulusta 27)

VII. Anna Maria Mattsdotter Högberg. Syntynyt 09.11.1785 Pedersöre, Kyrkoby, Sundbybacken. Kuollut 20.09.1820 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkbacken. Dödsorsak: bröstsjuka.[3] Isä Taulu 27. –Puoliso 23.06.1805 Pedersöre Anders Andersson Smets. Syntynyt 05.04.1785 Pedersöre, Kyrkoby, Smets. Kuollut 20.09.1815 (i en olycka). Sjöman. Anders var enligt ärkebiskop Tengströms anteckningar borta i 20 år, och dog 20.9.1815: "Koff.sjöman And(ers) Smets af olyckligt fall ifrån masten på ett fartyg".[3] ( i Anders Andersson Smets. Syntynyt 1757 Pedersöre.[3] ä Maria Lisa Jakobsdotter Svanbäck. Syntynyt 02.06.1763.[3])

VIII Lapset
Anders Johan Andersson Smets. Syntynyt 11.12.1805 Pedersöre, Kyrkoby, Smets. Kuollut 06.03.1806 Pedersöre, Kyrkoby, Smets. Dödsorsak: trask.[3]
Anders Johan Andersson Smets. Syntynyt 11.06.1807 Pedersöre, Kyrkoby, Smets. Kuollut 28.08.1807 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkbacka. Dödsorsak: uppkast.[3]
Maja Lisa Andersdotter Smets. Syntynyt 20.09.1808 Pedersöre, Kyrkoby, Kyrkbacka. Kuollut 06.02.1864 Jakobstad. Dödsorsak: bröstsjukdom.[3]
Taulu 32
(Taulusta 2)

III. Matti Pietarinpoika Keisari. Syntynyt 1646 Soini, Keisari. Kuollut 07.11.1719 Evijärvi, Kivijärvi, Pietilä. Talollinen. Matti Pietarinpoika oli Kuninkaanjoen Keisarin talon isäntä 1683-84 ja ja 1689-99. Perhe muutti 1699 Evijärven Kivijärven Pietilään Yrjö Paavonpoika Pietiläisen entiseen taloon.[2] Isä Taulu 2. –Puoliso 14.12.1673 Lappajärvi Maria Erkintytär Sääksjärvi. Syntynyt 1655 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.09.1733 Evijärvi, Kivijärvi, Pietilä. Talonemäntä.[1] ( i Erkki Markunpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1621 Vimpeli.[1] ä Liisa Matintytär. Syntynyt 1624.[1])

IV Lapset
Matti Matinpoika Keisari. Syntynyt 27.09.1674 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 1740 Evijärvi, Kivijärvi, Pietilä. Talollinen. Matti Matinpoika oli Evijärven Kivijärvenkylän Pietilän talon isäntä 1728-1732.[1]
Lauri Matinpoika Keisari. Syntynyt 1675 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 17.03.1678 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari.[1]
Johannes (Juho) Matinpoika Keisari. Syntynyt 14.05.1676 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut ennen 1728. Talollinen.[1]
Antti Matinpoika Keisari. Syntynyt 1679 Soini, Keisari. Lähti laivakirvesmieheksi Karlskronaan n. 1695.[1]
Maria Matintytär Keisari. Syntynyt 30.03.1684 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 11.09.1746 Evijärvi, Paalanen. Talonemäntä.[1]
Taulu 33
(Taulusta 2)

III. Agnes Pietarintytär Keisari. Syntynyt noin 1649 Soini, Keisari. Kuollut Talonemäntä.[1] Isä Taulu 2. –Puoliso Yrjö Yrjönpoika Mattinen. Syntynyt noin 1650 Lehtimäki, Mattinen. Kuollut 22.02.1712 Lehtimäki, Mattinen.[1] ( i Yrjö Matinpoika Mattinen. Syntynyt noin 1624. ä Valpuri Yrjöntytär. Syntynyt noin 1617.[1])

IV Lapset
Agneta Yrjöntytär Mattinen. Syntynyt noin 1670. Rippikirjan mukaan muuttanut Lapualle 1703. Kastamaton lapsi, s. 24.01.1708, Lehtimäki, Mattinen, k. 24.01.1708, Lehtimäki.[1] –Puoliso Tuomas Yrjönpoika. Syntynyt noin 1670.[1]
Liisa Yrjöntytär Mattinen. Syntynyt 1673. Kuollut 01.11.1753 Lehtimäki, Mattinen. Torpparin vaimo. Ilmeiseti Liisa Yrjöntytär asui rippikirjojen mukaan Lehtimäen Mattisessa 1700-1709 ja leskenä 1728-1753. Liisan avioliittoa ei näy vihittyjen luettelossa. Eräs leski Liisa Yrjöntytär Soinista vihittiin 1722 keuruulaisen Yrjö Juhonpojan kanssa.[1]
Jaakko Yrjönpoika Mattinen. Syntynyt 26.05.1674 Lehtimäki, Mattinen. Kuoli lapsena.[1]
Valpuri Yrjöntytär Mattinen. Syntynyt 1677. Kuollut 31.01.1697 Lehtimäki, Mattinen.[1]
Maria Yrjöntytär Mattinen. Syntynyt 24.03.1678 Mattinen. Kuollut 20.08.1750 Lehtimäki, Savolainen. Taulu 34.[1]
Tuomas Yrjönpoika Mattinen. Syntynyt 1681. Kuollut 27.10.1757 Lehtimäki, Mattinen. Talollinen. Taulu 35.
Taulu 34
(Taulusta 33)

IV. Maria Yrjöntytär Mattinen. Syntynyt 24.03.1678 Mattinen. Kuollut 20.08.1750 Lehtimäki, Savolainen.[1] Äiti Taulu 33. –Puoliso Yrjö Simonpoika Laukkonen. Syntynyt 1646 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 18.10.1724 Lehtimäki, Laukkonen. Talollinen. Yrjö Simonpoika oli syytettynä salavuoteudesta v. 1682 Anna Tapanintytär Ikkalan kanssa Ruovedeltä. Suhteesta syntyi lapsi, joka pian kuoli.

Yrjö Simonpoika vihittiin ensimmäiseen avioon v. 1684 Maria Pietarintytär Suokon kanssa. Avioliitosta syntyi ainakin kolme poikaa ja yksi tytär. Simo Erkinpoika luovutti tilansa hallinnan pojalleen Matille, joka mainitaan 1686 tilan perijänä. Kymmenen vuoden kuluttua Matti Simonpoika luovuttaa tilan hallinnan edelleen veljelleen Yrjölle. Matti Simonpojan jälkeläiset tulevat uudelleen Alatalon haltijoiksi. Yrjö Matinpoika häviää Isonvihan aikoihin, eikä hänen kohtalostaan ole tietoa. Yrjön poika Tuomas on pitkän aikaa isäntänä. Tuomas luovutti tilan pojalleen Matille, joka pian jätti sen veljelleen Tuomaalle. Matti Tuomaanpoika itse muutti perheineen Kuortaneelle ostamaansa Haapalan taloon (Herman Arola: Lehtimäen historia).[1]

V Lapset
Heikki Yrjönpoika Laukkonen. Syntynyt 09.01.1702 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 11.05.1757 Lehtimäki, Savolainen. Talollinen. Kuolinsyy: horkka.[1]
Taulu 35
(Taulusta 33)

IV. Tuomas Yrjönpoika Mattinen. Syntynyt 1681. Kuollut 27.10.1757 Lehtimäki, Mattinen. Talollinen. Kuolinsyy: rintatauti. Äiti Taulu 33. –Puoliso 1707 Margeta Erkintytär. Syntynyt 1689. Kuollut 07.01.1777 Lehtimäki, Mattinen. Talonemäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1]

V Lapset
Yrjö Tuomaanpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 1735. Kuollut 16.03.1797 Lehtimäki, Kurkikangas. Uudisasukas. Talollinen. Taulu 36.[1]
Taulu 36
(Taulusta 35)

V. Yrjö Tuomaanpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 1735. Kuollut 16.03.1797 Lehtimäki, Kurkikangas. Uudisasukas. Talollinen. Aholassa vaihtui isäntä 1786. Yrjö perusti Kurkikankaan uudistilan Lehtimäelle vuonna 1787. Yrjön mukana Kurkikankaalle vaimo Liisa sekä lapset Yrjö, Liisa, Tuomas, Juho, Greta ja Susanna (s. 1762). Liisa Ristontytär muutti leskenä Alajärven Kurejoelle vuonna 1800. Mukana seurasivat lapset Liisa, Tuomas, Johannes ja Marketta.[1] Isä Taulu 35. –Puoliso 31.10.1756 Alajärvi Liisa Ristontytär Laukkonen/Ahola. Syntynyt 23.08.1736 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 20.05.1809 Alajärvi, Kurejoki, Kangasmaa. Katso myös 59. [1]

VI Lapset
Maria Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 11.10.1757 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.09.1758 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Liisa Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 05.11.1758 Kuortane, Ahola. Kuollut lapsena.[1]
Kaisa Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 20.10.1759 Kuortane, Ahola. Kuollut lapsena.[1]
Yrjö Yrjönpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 1760. Kuollut 01.10.1762 Kuortane, Ahola.[1]
Susanna Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 03.04.1762 Kuortane, Ahola. Kuollut 25.10.1799 Lehtimäki, Kurkikangas. Syntyneitten luettelossa nimeksi on merkitty Valpuri, mutta rippikirjoissa esiintyy nimenä Susanna. Susanna kuoli Lehtimäellä viikko 16.10.1799 kuolleena syntyneen tyttärensä jälkeen. Susannaa oli rangaistu salavuoteudesta.[1]
Valpuri Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 03.04.1762 Kuortane, Ahola. Avioitui Kuortaneella.[1]
Liisa Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 08.07.1763 Kuortane, Ahola. Kuollut 14.10.1835 Kuortane, Saarenoja. Itsellinen. Liisa eli naimattomana. Muutti veljensä Tuomaan perheen kanssa Alajärven Kangasmaalta Kuortaneelle vuonna 1826.[1]
Marketta Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 01.08.1766 Kuortane, Ahola. Kuollut 23.12.1766 Kuortane.[1]
Yrjö Yrjönpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 10.03.1768 Kuortane, Ahola.[1]
Johannes Yrjönpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 04.04.1771 Kuortane, Ahola. Kuollut 07.07.1771 Kuortane.[1]
Tuomas Yrjönpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 13.11.1772 Kuortane, Ahola. Kuollut 01.03.1848 Kuortane, Kurkela. Vävy. Itsellinen. Oli vävynä Kangasmaalla, sitten itsellisenä Saarenojalla.[1]
Johannes Yrjönpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 11.12.1775 Kuortane, Ahola. Frabackan vävy.[1]
Marketta Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 15.07.1777 Kuortane, Ahola.[1]
Maria Yrjöntytär Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 10.03.1783 Kuortane, Ahola. Kuollut 06.04.1783 Kuortane, Ahola.[1]
Taulu 37
(Taulusta 1)

II. Marketta Vilpuntytär Keisari. Syntynyt noin 1617 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Keisari. Kuollut 26.12.1688 Alajärvi, Pynttäri. Talonemäntä.[2] Isä Taulu 1. –Puoliso Pietari Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 1620 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 13.07.1689 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Pietari Simonpoika oli Pynttärin talon isäntä 1637-74. Pietari Simonpojan setä Pietari Jaakonpoika oli lankonsa Johan Perssonin 1 1/2 manttaalin talossa yhtiömiehenä Pedersören Ytter-Essessä. lähde: Vihtori Peltokangas: Pedersören käräjät 29.-30.7.1672.[2] ( i Simo Jaakonpoika Pynttäri. Syntynyt 1599 Alajärvi. ä Helga Olavintytär Pynttäri. Syntynyt 1599.)

III Lapset
Valpuri Pynttäri. Syntynyt noin 1638 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 1696 Saarijärvi. Taulu 38.[2]
Juha Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt noin 1641 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.12.1683 Alajärvi, Pynttäri.[2] –Puoliso Marketta Simontytär Laukkonen. Syntynyt 1663 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 21.06.1696 Alajärvi. Marketta vihittiin toiseen avioliittoon 10.05.1685 Sigfrid Knuutinpojan, Erkki Timon sisarenpojan, kanssa. Sigfrid toimi suutarina Alajärven Pynttärissä. Kuolinsyy: murhattu.[1] ( i Simo Erkinpoika Laukkonen. Syntynyt 1617 Lehtimäki.[1] ä Margeta Knuutintytär. Syntynyt noin 1620.[1])
Matti Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt noin 1643 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.06.1687 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 40.[2]
Maria Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 1645 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 04.03.1716 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talonemäntä. Taulu 77.[2]
Liisa Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt noin 1650 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut Vimpeli, Storgård, Sääksjärvi. Talonemäntä. Taulu 107.[1]
Simo Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 1655 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 25.03.1744 Alajärvi, Lill-Pynttär. Talollinen. Taulu 129.[1]
Marketta Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 1656 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 30.09.1738 Alajärvi, Skrabb. Emäntä. Taulu 130.[1]
Matti Pynttäri. Syntynyt noin 1657 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 1670 Alajärvi, Pynttäri.[2]
Heikki Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 1658 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 10.08.1710 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 165.[1]
Taulu 38
(Taulusta 37)

III. Valpuri Pynttäri. Syntynyt noin 1638 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 1696 Saarijärvi.[2] Äiti Taulu 37. –Puoliso Alajärvi Antti Antinpoika Paajanen. Syntynyt noin 1638 Saarijärvi, Pääjärvi, Paajanen. Kuollut 21.09.1697 Korsholm, lääninvankila. Talollinen. Kappelinvaras, tuhopolttaja ja murhamies. Surmasi Sigfrid Skomakaren vaimon Marketta Simontytär Laukkosen ja tämän pojan Sigfridin. Marketan ensimmäinen mies oli Antti Antinpojan vaimon veli. Antti karkasi ennen oikeudenkäyntiä vartijan Lars Fiskin huolimattomuuden takia. Antti tuomittiin mestattavaksi ja teilattavaksi, mutta kuoli vankilassa punatautiin, ennen kuin kuuluisa pyöveli Heikki Hakalainen ehti panna tuomiota täytäntöön. Pyöveli kävi hautaamassa Antti Paajasen.

Perhe asui Paajasen taloa vuoteen 1694, jonka jälkeen Antti Antinpoika ja Valpuri Pietarintytär katoavat kirjoista (Suomen asutuksen yleisluettelo).

Kuolinsyy: punatauti.[1] ( i Antti Heikinpoika Paajanen. Syntynyt noin 1610.[1] ä Kaarina. Syntynyt noin 1610.[1])

IV Lapset
Marketta Antintytär Paajanen. Syntynyt noin 1667 Saarijärvi, Paajanen. Kuollut noin 1697 Saarijärvi. Taulu 39.[1]
Juho Antinpoika Paajanen. Syntynyt noin 1670 Saarijärvi, Pääjärvi, Paajanen. Renki. Asuivat Paajasessa vuoteen 1694. Olivat myöhemmin vv. 1707-1710 palkollisina Paajasessa, mutta häviävät sitten kirjoista (lähde: Suomen asutuksen yleisluettelo).[1] –Puoliso Sophia. Syntynyt noin 1670.[1]
Anika Antintytär Paajanen. Syntynyt 10.12.1677 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Maria Antintytär Paajanen. Syntynyt 1683 Saarijärvi, Pääjärvi, Paajanen. Kuollut 05.06.1697 Alajärvi, Gammelgård. Piika.[1]
Taulu 39
(Taulusta 38)

IV. Marketta Antintytär Paajanen. Syntynyt noin 1667 Saarijärvi, Paajanen. Kuollut noin 1697 Saarijärvi. Oli kuollessaan alle 30-vuotias.[1] Äiti Taulu 38. –Puoliso Elias Olavinpoika Oinonen. Syntynyt noin 1660. Kuollut 1697 Saarijärvi.

V Lapset
Matti Oinonen. Syntynyt 05.10.1688 Soini. Kuollut 1697 Saarijärvi.[1]
Erkki Oinonen. Syntynyt 10.06.1692 Soini.[1]
Taulu 40
(Taulusta 37)

III. Matti Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt noin 1643 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.06.1687 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Storpynttärin isäntänä 1675 - 1687.[2] Äiti Taulu 37. –Puoliso Marketta Markuksentytär Svarvar. Syntynyt 1645 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar. Kuollut 02.08.1726 Alajärvi, Pynttäri. Talonemäntä.[1] ( i Markus Heikinpoika Svarvar. Syntynyt 1617 Alajärvi.[1] ä Marketta Martintytär Strang. Syntynyt 1619 Vimpeli.[1])

IV Lapset
Liisa Matintytär Pynttäri. Syntynyt 1670 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.03.1757 Vimpeli, Visti. Taulu 41.[1]
Pietari Matinpoika Pynttäri. Syntynyt 1671 Alajärvi. Kuollut 16.12.1753 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 57.[1]
Anna Matintytär Pynttäri. Syntynyt 22.02.1674 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Johan Mattson Pynttär/Lillsandsund. Syntynyt 1676 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.04.1752 Pedersöre, Lillsandsund. Bonde. Taulu 75.[1]
Elias Mattson Pynttäri. Syntynyt 1684 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 16.05.1760 Munsala, Wäxala, Nissas. Bonde. Taulu 76.[1]
Marketta Matintytär Pynttäri. Syntynyt 27.01.1688 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.01.1707 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Taulu 41
(Taulusta 40)

IV. Liisa Matintytär Pynttäri. Syntynyt 1670 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.03.1757 Vimpeli, Visti. Kuolinsyy: halvaus.[1] Isä Taulu 40. –Puoliso Markus Markuksenpoika Spangar/Tikkanen. Syntynyt 00.12.1673 Vimpeli, Spangar. Kuollut 25.05.1749 Vimpeli, Tikkanen. Markus Markuksenpojan ensimmäinen puoliso oli Maria Eskilintytär Koikkalainen Vimpelistä. Tästä avioliitosta syntyi ainakin yksi tytär.[1] ( i Markus Olavinpoika Spangar. Syntynyt noin 1636 Vimpeli.[1] ä Helga Markuksentytär Hokkanen. Syntynyt 00.01.1636 Saarijärvi.[1])

V Lapset
Erik Markusson Spangar/Knippare. Syntynyt 08.03.1699 Vimpeli, Spangar. Kuollut 12.03.1781 Kronoby, Porasby, Knippare. Måg. Taulu 42.
Juho Markuksenpoika Spangar/Storstrang. Syntynyt 07.06.1701 Vimpeli, Spangar. Kuollut 23.02.1786 Vimpeli, Storstrang . Vävy. Itsellinen.[1] –Puoliso 19.06.1726 Lappajärvi Kaarina Yrjöntytär Harju. Syntynyt 1680 Lapajärvi, Hyytinen/Harju. Kuollut 16.01.1764 Vimpeli, Storstrang. Avioliitosta Erkki Matinpoika Storstrangin kanssa syntyi ainakin 7 poikaa ja 5 tytärtä. Kuolinsyy: vatitauti.[1] ( i Yrjö Simonpoika Hyytinen. Syntynyt noin 1636 Lappajärvi.[1] ä Carin Heikintytär Lapp. Syntynyt 1640 Lappajärvi.[1]) –Puoliso 18.11.1764 Lappajärvi Kaarina Tuomaantytär Flaga-Kotkanen. Syntynyt 30.10.1737 Vimpeli, Flaga-Kotkanen. Kuollut 31.08.1790 Vimpeli, Storstrang. Kuolinsyy: verenvuoto.[1] ( i Tuomas Antinpoika Flaga. Syntynyt 17.12.1699 Vimpeli.[1] ä Kaarina Heikintytär Pokela/Björknäs. Syntynyt 15.09.1698 Vimpeli.[1])
Matti Markuksenpoika Spangar. Syntynyt 25.02.1704 Vimpeli, Spangar. Kuollut 28.06.1704 Vimpeli, Spangar.[1]
Markus Markuksenpoika Spangar/Visti. Syntynyt 05.02.1706 Vimpeli, Spangar. Kuollut 30.09.1785 Vimpeli, Visti. Yhtiömies. Kuolinsyy: pistos.[1] –Puoliso 25.12.1722 Lappajärvi Maria Antintytär Esse. Syntynyt 11.11.1701 Pedersöre, Esse. Kuollut 01.03.1777 Vimpeli, Tikkanen. Kuolinsyy: halvaus.[1]
Jaakko Markuksenpoika Spangar/Lindbacka. Syntynyt 03.07.1711 Vimpeli, Spangar. Kuollut 04.10.1762 Vimpeli, Lindbacka. Kyläseppä. Kuolinsyy: halvaus.[1] –Puoliso Maria Erkintytär Strang. Syntynyt 17.03.1712 Vimpeli, Strang. Kuollut 29.05.1767 Vimpeli, Lindbacka. Kuolinsyy: vesitauti.[1] ( i Erkki Matinpoika Strang/Storstrang. Syntynyt 01.05.1681.[1] ä Kaarina Yrjöntytär Harju. Syntynyt 1680 Lapajärvi, Hyytinen/Harju. Kuollut 16.01.1764 Vimpeli, Storstrang.[1] äi Yrjö Simonpoika Hyytinen. Syntynyt noin 1636 Lappajärvi.[1] ää Carin Heikintytär Lapp. Syntynyt 1640 Lappajärvi.[1])
Pietari Markuksenpoika Spangar/Visti. Syntynyt 10.05.1716 Vimpeli, Spangar. Kuollut 31.03.1798 Vimpeli, Visti. Talollinen. Lautamies. Taulu 46.[1]
Taulu 42
(Taulusta 41)

V. Erik Markusson Spangar/Knippare. Syntynyt 08.03.1699 Vimpeli, Spangar. Kuollut 12.03.1781 Kronoby, Porasby, Knippare. Måg. Dödsorsak: ålderdom. Äiti Taulu 41. –Puoliso 1:o Kruunupyy Anna Jakobsdotter Knippare. Syntynyt 24.07.1695 Kronoby, Knippare. Kuollut 23.06.1769 Kronoby, Knippare. Dödsorsak: vattusot.[1] –Puoliso 2:o 22.12.1769 Kronoby Carin Eliasdotter Finholm. Syntynyt 1700.[1]

VI Lapset
1: Anna Eriksdotter Knippare. Syntynyt 01.08.1725 Kronoby, Knippare. Kuollut 08.07.1795 Kronoby, Knippare. Taulu 43.[1]
1: Brita Eriksdotter Knippare. Syntynyt 08.06.1728 Kronoby, Knippare. Taulu 44.[1]
1: Helena Eriksdotter Knippare. Syntynyt 21.08.1729 Kronoby, Knippare. Kuollut 14.07.1807 Kvevlax, Hjort. Taulu 45.[1]
Taulu 43
(Taulusta 42)

VI. Anna Eriksdotter Knippare. Syntynyt 01.08.1725 Kronoby, Knippare. Kuollut 08.07.1795 Kronoby, Knippare. Dödsorsak: slag.[1] Isä Taulu 42. –Puoliso 28.11.1743 Kruunupyy Erik Gabrielsson Torppa/Knippare. Syntynyt 07.11.1719 Veteli, Torppa. Måg.[1] ( i Gabriel Johansson Torppa. Syntynyt 25.08.1663 Veteli.[1] ä Marketta Tuomasdotter Liedes. Syntynyt 13.04.1679 Veteli.[1])

VII Lapset
Gabriel Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 14.01.1745 Kronoby, Knippare. Kuollut 12.02.1747 Kronoby.[1]
Margeta Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 12.04.1746 Kronoby, Knippare. Kuollut 01.07.1746 Kronoby.[1]
Anna Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 07.08.1747 Kronoby, Knippare. Kuollut 28.04.1758 Kronoby.[1]
Brita Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 04.09.1748 Kronoby, Knippare. Kuollut 15.06.1821 Kronoby, Knippare.[1] –Puoliso 07.08.1791 Henrik Gabrielsson Knippare. Änkling.[1]
Erik Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 26.04.1751 Kronoby, Knippare. Kuollut 12.01.1810 Kronoby, Knippare. Bonde.[1]
Lisa Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 11.06.1752 Kronoby, Knippare. Kuollut 04.07.1752 Kronoby.[1]
Carin Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 18.09.1753 Kronoby, Knippare. Kuollut 28.03.1757 Kronoby, Knippare.[1]
Johan Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 23.10.1756 Kronoby, Knippare. Kuollut 25.10.1756 Kronoby.[1]
Anna Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 08.04.1758 Kronoby, Knippare. Kuollut 28.04.1758 Kronoby, Knippare.[1]
Pär Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 01.07.1759 Kronoby, Knippare. Kuollut 10.07.1759 Kronoby.[1]
Gustaf Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 12.11.1760 Kronoby, Knippare. Kuollut 23.11.1760 Kronoby.[1]
Maria Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 02.01.1762 Kronoby, Knippare. Lever 1782.[1]
Jakob Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 25.07.1763 Kronoby, Knippare. Kuollut 25.01.1796 Kronoby, Knippare.[1]
Matts Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 18.03.1765 Kronoby, Knippare. Kuollut 17.06.1765 Kronoby.[1]
Helena Eriksdotter Torppa/Knippare. Syntynyt 18.03.1765 Kronoby, Knippare. Kuollut 03.01.1800 Kronoby, Knippare.[1]
Hans Eriksson Torppa/Knippare. Syntynyt 24.07.1766 Kronoby, Knippare. Kuollut 06.08.1766 Kronoby.[1]
Taulu 44
(Taulusta 42)

VI. Brita Eriksdotter Knippare. Syntynyt 08.06.1728 Kronoby, Knippare.[1] Isä Taulu 42. –Puoliso 26.10.1748 Kruunupyy Jakob Jakobsson Still. Syntynyt 20.04.1728 Kronoby, Still. Kuollut 30.12.1790 Kronoby, Still. Dödsorsak: feber.[1] ( i Jakob Mattson Still. Syntynyt 26.04.1695 Kronoby.[1] ä Anna. Syntynyt 10.04.1700.[1])

VII Lapset
Anna Jakobsdotter Still. Syntynyt 24.10.1750 Kronoby, Still. Kuollut 11.12.1750 Kronoby.[1]
Carin Jakobsdotter Still. Syntynyt 01.06.1752 Kronoby, Still. Kuollut 12.08.1752 Kronoby.[1]
Brita Jakobsdotter Still. Syntynyt 26.07.1753 Kronoby, Still. Bort 1784.[1]
Jakob Jakobsson Still. Syntynyt 08.03.1755 Kronoby, Still. Kuollut 19.11.1756 Kronoby.[1]
Erik Jakobsson Still. Syntynyt 09.12.1756 Kronoby, Still. Kuollut 05.01.1757 Kronoby.[1]
Maria Jakobsdotter Still. Syntynyt 05.08.1758 Kronoby, Still. Kuollut 20.05.1760 Kronoby.[1]
Mats Jakobsson Still. Syntynyt 18.08.1760 Kronoby, Still. Kuollut 31.03.1831 Kronoby, Still.[1]
Elisabet Jakobsdotter Still. Syntynyt 20.12.1762 Kronoby, Still. Kuollut 13.03.1763 Kronoby.[1]
Anders Jakobsson Still. Syntynyt 31.07.1765 Kronoby, Still. Kuollut 11.08.1765 Kronoby.[1]
Margeta Jakobsdotter Still. Syntynyt 17.01.1767 Kronoby, Still. Kuollut 20.06.1769 Kronoby.[1]
Johan Jakobsson Still. Syntynyt 23.03.1769 Kronoby, Still. Kuollut 20.06.1769 Kronoby.[1]
Taulu 45
(Taulusta 42)

VI. Helena Eriksdotter Knippare. Syntynyt 21.08.1729 Kronoby, Knippare. Kuollut 14.07.1807 Kvevlax, Hjort.[1] Isä Taulu 42. –Puoliso 29.10.1749 Kruunupyy Matts Mattson Röringe. Syntynyt 00.09.1728 Veteli, Räyrinki. Kuollut 12.08.1790 Kvevlax, Lunelund.[1]

VII Lapset
Maria Mattsdotter Röringe. Syntynyt 26.08.1750 Kronoby, Knippare.[1]
Anna Mattsdotter Röringe. Syntynyt 27.09.1751 Kronoby, Knippare.[1]
Helena Mattsdotter Röringe. Syntynyt 11.10.1753 Kronoby, Knippare. Kuollut 14.05.1754 Kronoby, Knippare.[1]
Matts Mattsson Röringe. Syntynyt 21.10.1755 Kronoby, Knippare. Kuollut 27.09.1759 Kronoby, Knippare.[1]
Jakob Mattsson Röringe. Syntynyt 25.06.1759 Kronoby, Knippare. Kuollut 27.09.1759 Kronoby.[1]
Johan Mattsson Röringe. Syntynyt 07.08.1760 Kronoby, Knippare.[1]
Gustaf Mattsson Röringe. Syntynyt 26.10.1761 Kronoby, Knippare. Kuollut 16.01.1762 Kronoby, Knippare.[1]
Carin Mattsdotter Röringe. Syntynyt 27.03.1766 Kronoby, Knippare. Kuollut 08.11.1767 Kronoby, Knippare.[1]
Anders Mattsson Röringe. Syntynyt 05.05.1768 Kronoby, Knippare. Kuollut 17.09.1854 Kronoby.[1]
Taulu 46
(Taulusta 41)

V. Pietari Markuksenpoika Spangar/Visti. Syntynyt 10.05.1716 Vimpeli, Spangar. Kuollut 31.03.1798 Vimpeli, Visti. Talollinen. Lautamies. Kuolinsyy: hengenahdistus.[1] Äiti Taulu 41. –Puoliso Marketta Antintytär Särkijärvi. Syntynyt 15.04.1719 Evijärvi, Särkijärvi. Kuollut 04.08.1793 Vimpeli, Visti. Emäntä. Kuolisyy: pistos.[1] ( i Antti Bertilinpoika Särkijärvi. Syntynyt 04.11.1679 Evijärvi.[1] ä Liisa Hannuntytär Särkijärvi. Syntynyt 03.11.1687 Evijärvi.[1])

VI Lapset
Juha Pietarinpoika Visti. Syntynyt 03.06.1739 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 03.06.1817 Vimpeli, Visti. Talollinen. Taulu 47.[1]
Liisa Pietarintytär Tikkanen/Visti. Syntynyt 12.05.1740 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 03.10.1741 Vimpeli.[1]
Maria Pietarintytär Tikkanen/Visti. Syntynyt 11.04.1742 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 13.01.1800 Vimpeli, Storstrang. Taulu 50.[1]
Erkki Pietarinpoika Västerspangar. Syntynyt 21.05.1744 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 24.11.1807 Vimpeli, Västerspangar. Vävy. Taulu 51.[1]
Matti Pietarinpoika Spangar. Syntynyt 08.02.1746 Vimpeli, Tikkanen/Visti. 28.12.1765 päivätyllä muuttokirjalla Vaasaan muutti Matts Petri, s. 08.02.1746 Vindalan kylästä Lappajärven pitäjästä.

Vihtori Peltokankaan mukaan Matilla oli Juho-niminen poika, joka oli renkinä Vimpelissä.[1] –Puoliso N.N.. Syntynyt noin 1746.[1]
Markus Pietarinpoika Visti. Syntynyt 27.03.1748 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 17.12.1807 Vimpeli, Visti. Talollinen. Taulu 52.[1]
Pietari Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 09.05.1750 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 02.09.1808 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Talollinen. Vävy. Taulu 53.[1]
Jaakko Pietarinpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 09.03.1753 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 24.11.1809 Vimpeli, Kasarikoski. Uudisasukas. Taulu 54.[1]
Antti Pietarinpoika Spangar. Syntynyt 07.05.1755 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 28.11.1815 Vimpeli, Visti. Naimaton.[1]
Daavid Pietarinpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 21.06.1759 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 04.05.1837 Vimpeli, Kasarikoski. Torppari. Taulu 55.[1]
Marketta Pietarintytär Spangar/Visti. Syntynyt 26.01.1761 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 11.12.1805 Vimpeli, Lindbacka. Emäntä. Taulu 56.[1]
Taulu 47
(Taulusta 46)

VI. Juha Pietarinpoika Visti. Syntynyt 03.06.1739 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 03.06.1817 Vimpeli, Visti. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 29.10.1758 Alajärvi Valpuri Juhontytär Höri. Syntynyt 22.04.1734 Alajärvi, Kurejoki, Höri. Kuollut 12.04.1819 Vimpeli, Visti. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Juho Simonpoika Höök/Höri. Syntynyt 20.03.1703 Alajärvi.[1] ä Brita Juhontytär Kiilunen. Syntynyt 01.10.1704 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Juhanpoika Visti. Syntynyt 11.01.1760 Vimpeli, Visti. Kuollut 08.11.1760 Vimpeli.[1]
Erkki Juhanpoika Visti. Syntynyt 06.04.1761 Vimpeli, Visti. Kuollut 20.06.1839 Vimpeli, Visti. Taulu 48.[1]
Matti Juhanpoika Visti. Syntynyt 19.08.1763 Vimpeli, Tikkanen. Kuollut 01.05.1809 Vimpeli, Lillstrang. Talollinen.[1]
Jaakko Juhanpoika Visti. Syntynyt 13.07.1766 Vimpeli, Tikkanen.[1]
Juho Juhanpoika Visti. Syntynyt 05.06.1768 Vimpeli, Tikkanen. Kuollut 16.07.1853 Vimpeli, Visti. Talollinen.[1]
Maria Juhantytär Visti. Syntynyt 07.06.1770 Vimpeli, Visti. Kuollut 20.07.1771 Vimpeli.[1]
Aabraham Juhanpoika Visti. Syntynyt 08.08.1772 Vimpeli, Visti. Kuollut 08.01.1854 Vimpeli, Visti. Naimaton.[1]
Marketta Juhantytär Visti. Syntynyt 10.08.1776 Vimpeli, Visti. Kuollut 10.08.1776 Vimpeli.[1]
Antti Juhanpoika Visti. Syntynyt 01.08.1777 Vimpeli, Visti. Kuollut 16.01.1778 Vimpeli.[1]
Taulu 48
(Taulusta 47)

VII. Erkki Juhanpoika Visti. Syntynyt 06.04.1761 Vimpeli, Visti. Kuollut 20.06.1839 Vimpeli, Visti.[1] Isä Taulu 47. –Puoliso Liisa Erkintytär Strang. Syntynyt 13.02.1758 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 05.07.1833 Vimpeli, Visti. Emäntä.[2]

VIII Lapset
Juho Erkinpoika Visti. Syntynyt 09.07.1783 Vimpeli[2]. Kuollut 23.12.1863 Vimpeli. Kuudennusmies. Taulu 49.[4]
Taulu 49
(Taulusta 48)

VIII. Juho Erkinpoika Visti. Syntynyt 09.07.1783 Vimpeli[2]. Kuollut 23.12.1863 Vimpeli. Kuudennusmies.[4] Isä Taulu 48. –Puoliso 0002 Lappajärvi Liisa Jaakontytär Lillstrang. Syntynyt 18.09.1786 Vimpeli.[2]

IX Lapset
Matti Juhonpoika Visti. Syntynyt 18.07.1812 Vimpeli. Kastettu 19.07.1812 Vimpeli.[4]
Salomon Juhonpoika Visti. Syntynyt 27.10.1814 Vimpeli. Kastettu 30.10.1814 Vimpeli.[4]
Erkki Juhonpoika Visti. Syntynyt 21.05.1816 Vimpeli. Kastettu 23.05.1816 Vimpeli. Kuollut 30.05.1816 Vimpeli. Haudattu 03.06.1816 Vimpeli. Kuollut "9 päivän" ikäisenä.[4]
Juho Juhonpoika Visti. Syntynyt 20.06.1817 Vimpeli. Kastettu 22.06.1817 Vimpeli.[4]
Maria Juhontytär Visti. Syntynyt 01.10.1819 Vimpeli. Kastettu 03.10.1819 Vimpeli.[4]
Anna Juhontytär Visti. Syntynyt 04.07.1822 Vimpeli, Visti. Kastettu 05.07.1822 Vimpeli.[4]
Anders Juhonpoika Visti. Syntynyt 10.11.1824 Vimpeli, Visti. Kastettu 14.11.1824 Vimpeli. Kuollut 11.05.1826 Vimpeli. Haudattu 15.05.1826 Vimpeli. Kuollut "1 vuoden 6 kuukauden 1 päivän" ikäisenä. Kuolinsyy: yskä.[4]
Anders Juhonpoika Visti. Syntynyt 07.10.1827 Vimpeli, Visti. Kastettu 08.10.1827 Vimpeli.[4]
Erkki Juhonpoika Visti. Syntynyt 27.10.1829 Vimpeli, Visti. Kastettu 29.10.1829 Vimpeli.[4]
Taulu 50
(Taulusta 46)

VI. Maria Pietarintytär Tikkanen/Visti. Syntynyt 11.04.1742 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 13.01.1800 Vimpeli, Storstrang. Kuolinsyy: korkea kuume.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 20.11.1760 Vimpeli Jaakko Juhonpoika Storstrang. Syntynyt 24.07.1742 Vimpeli, Storstrang . Kuollut 14.05.1816 Vimpeli, Storstrang. Talollinen. Seksmanni. Kuolinsyy: kylmettyi. ( i Juho Erkinpoika Storstrang. Syntynyt 28.02.1721 Vimpeli.[1] ä Liisa Juhontytär Kammarbacka. Syntynyt 05.06.1720 Evijärvi.[1])

VII Lapset
Antti Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 15.10.1762 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 26.08.1763 Vimpeli.[1]
Marketta Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 14.11.1763 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 15.06.1831 Vimpeli, Pokela.[1]
Erkki Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 03.04.1765 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 30.03.1824 Vimpeli, Storstrang. Talollinen.[1]
Anna Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 14.09.1766 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 21.04.1805 Lappajärvi, Lill-Honkaniemi.[1]
Matti Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 24.01.1768 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 17.04.1807 Vimpeli, Storstrang.[1]
Maria Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 28.12.1769 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 22.09.1797 Aajärvi, Skrabb/Tallbacka. Emäntä.[1]
Liisa Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 06.02.1773 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 04.05.1831 Vimpeli.[1]
Jaakko Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 23.05.1775 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 22.04.1824 Lappajärvi, Ollila. Vävy. Seksmanni.[1]
Juho Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 07.06.1778 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 06.01.1859 Vimpeli, Lillstrang.[1]
Saara Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 24.05.1781 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 09.03.1839 Lappajärvi, Sandbacka.[1]
Heikki Jaakonpoika Storstrang. Syntynyt 00.06.1784 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 09.07.1784 Vimpeli.[1]
Kaisa Jaakontytär Storstrang. Syntynyt 14.10.1786 Vimpeli, Storstrang. Kuollut 02.05.1794 Vimpeli.[1]
Taulu 51
(Taulusta 46)

VI. Erkki Pietarinpoika Västerspangar. Syntynyt 21.05.1744 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 24.11.1807 Vimpeli, Västerspangar. Vävy. Kuolinsyy: mätäkuume.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 1:o 01.11.1767 Vimpeli Anna Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 26.09.1747 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 27.09.1773 Vimpeli, Västerspangar. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Erkki Heikinpoika Strang. Syntynyt 07.05.1708 Vimpeli.[1] ä Maria Simontytär Höri. Syntynyt 06.06.1717 Alajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 09.10.1774 Lappajärvi Anna Matintytär Ollila. Syntynyt 20.11.1749 Lappajärvi, Ollila. Kuollut 12.09.1830 Vimpeli, Heikkilä. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Matti Jaakonpoika Kärnä/Ollila. Syntynyt 23.09.1711 Lappajärvi.[1] ä Marketta Juhontytär Österspangar. Syntynyt 13.03.1712 Vimpeli.[1])

VII Lapset
1: Matti Erkinpoika Västerspangar. Syntynyt 27.08.1769 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 02.10.1788 Vimpeli, Västerspangar.[1]
2: Marketta Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 09.08.1775 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 22.12.1816 Vimpeli, Österspangar.[1]
2: Maria Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 29.06.1777 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 01.11.1811 Vimpeli, Österspangar.[1]
2: Anna Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 03.08.1781 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 22.02.1834 Lappajärvi, Ylitalo.[1]
2: Liisa Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 10.11.1783 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 03.11.1807 Vimpeli, Västerspangar. Naimaton.[1]
2: Erkki Erkinpoika Västerspangar. Syntynyt 01.12.1788 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 04.06.1841 Vimpeli, Heikkilä. Talollinen. Seksmanni.[1]
2: Matti Erkinpoika Västerspangar. Syntynyt 01.07.1791 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 07.10.1839 Vimpeli, Heikkilä. Talollinen.[1]
Taulu 52
(Taulusta 46)

VI. Markus Pietarinpoika Visti. Syntynyt 27.03.1748 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 17.12.1807 Vimpeli, Visti. Talollinen. Kuolinsyy: mätäkuume.

Spangarit toivat Vistin ja Vistinmäen nimen Alajärven Pynttäriin.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 01.11.1770 Vimpeli Sophia Matintytär Österspangar. Syntynyt 09.09.1749 Vimpeli, Österspangar. Kuollut 29.11.1833 Alajärvi, Pynttäri.[1] ( i Matti Jaakonpoika Österspangar. Syntynyt 30.07.1727 Vimpeli.[1] ä Susanna Tuomaantytär Södervik. Syntynyt 03.02.1724.[1])

VII Lapset
Maria Markuksentytär Visti. Syntynyt 12.01.1772 Vimpeli, Visti. Kuollut 01.02.1844 Alajärvi, Storbacka. Torpparin vaimo.[1]
Erkki Markuksenpoika Visti. Syntynyt 26.03.1773 Vimpeli, Visti. Kuollut 28.10.1831 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen.[1]
Liisa Markuksentytär Visti. Syntynyt 24.08.1774 Vimpeli, Visti. Kuollut 07.08.1782 Vimpeli.[1]
Marketta Markuksentytär Visti. Syntynyt 29.02.1776 Vimpeli, Visti. Kuollut 01.03.1780 Vimpeli.[1]
Anna Markuksentytär Visti. Syntynyt 21.03.1778 Vimpeli, Visti. Kuollut 23.11.1807 Alajärvi, Hämeenniemi.[1]
Jaakko Markuksenpoika Visti. Syntynyt 27.07.1779 Vimpeli, Visti. Kuollut 10.10.1782 Vimpeli.[1]
Saara Markuksentytär Visti. Syntynyt 16.01.1781 Vimpeli, Visti. Kuollut 19.05.1816 Vimpeli, Storbacka.[1]
Marketta Markuksentytär Visti. Syntynyt 25.05.1782 Vimpeli, Visti.[1] –Puoliso 24.06.1818 Erkki Matinpoika Stor-Finnilä. Syntynyt 21.03.1795.[1]
Matti Markuksenpoika Visti. Syntynyt 06.02.1784 Vimpeli, Visti. Kuollut 04.07.1784 Vimpeli.[1]
Matti Markuksenpoika Visti. Syntynyt 08.04.1786 Vimpeli, Visti. Kuollut 09.02.1858 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Liisa Markuksentytär Visti. Syntynyt 23.05.1787 Vimpeli, Visti. Kuollut 22.06.1856 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Jaakko Markuksenpoika Visti. Syntynyt 07.10.1788 Vimpeli, Visti. Kuollut 19.06.1791 Vimpeli.[1]
Susanna Markuksentytär Visti. Syntynyt 01.03.1791 Vimpeli, Visti.[1]
Markus Markuksenpoika Visti. Syntynyt 19.04.1794 Vimpeli, Visti. Naimisiin Alajärvelle.[1]
Taulu 53
(Taulusta 46)

VI. Pietari Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 09.05.1750 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 02.09.1808 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Talollinen. Vävy. Kuolinsyy: mätäkuume.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 16.02.1772 Lappajärvi Eeva Erkintytär Lill-Finnilä. Syntynyt 18.12.1748 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 09.10.1808 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Emäntä. Kuolisyy: punatauti.[1] ( i Erkki Matinpoika Juut/Lill-Finnilä. Syntynyt 03.05.1723 Alajärvi.[1] ä Marketta Erkintytär Sissala. Syntynyt 05.04.1724.[1])

VII Lapset
Marketta Pietarintytär Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 02.08.1773 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 07.09.1773 Lappajärvi.[1]
Jaakko Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 31.07.1774 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 06.09.1774 Lappajärvi.[1]
Saara Pietarintytär Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 03.12.1775 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 1809 Lappajärvi, Stor-Finnilä.[1]
Jaakko Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 21.09.1777 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 15.05.1813 Lappajärvi, Tapola.[1]
Matti Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 16.01.1779 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 17.01.1809 Vimpeli. Renki. Naimaton.[1]
Anna Pietarintytär Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 02.07.1780 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 17.08.1780 Lappajärvi.[1]
Abraham Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 17.03.1782 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 14.05.1822 Lappajärvi, Finnilä. Pitäjän seppä. Oli Kauhavalla vuonna 1806.[1]
Maria Pietarintytär Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 24.04.1783 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 17.07.1783 Lappajärvi, Lill-Finnilä.[1]
Maria Pietarintytär Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 28.06.1784 Lappajärvi, Lill-Finnilä.[1]
David Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 28.04.1786 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Muutti Vimpeliin 28.03.1812.[1]
Iisak Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 23.10.1788 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 30.12.1788 Lappajärvi.[1]
Erkki Pietarinpoika Visti/Lill-Finnilä. Syntynyt 01.06.1790 Lappajärvi, Lill-Finnilä. Kuollut 08.06.1811 Lappajärvi, Tapola.[1]
Taulu 54
(Taulusta 46)

VI. Jaakko Pietarinpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 09.03.1753 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 24.11.1809 Vimpeli, Kasarikoski. Uudisasukas. Kuolinsyy: näivetystauti. Uudistila perustettu 1784.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 28.09.1783 Lappajärvi Anna Matintytär Stor-Kivi. Syntynyt 30.12.1763 Evijärvi, Kivijärvi, Stor-Kivi. Kuollut 03.05.1826 Vimpeli, Kasarikoski. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Matti Juhonpoika Stor-Kivi. Syntynyt 19.02.1727 Evijärvi.[1] ä Beata Jaakontytär Kniivilä. Syntynyt 13.01.1736 Evijärvi.[1] äi Jaakko Kniivilä.)

VII Lapset
Liisa Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 03.07.1784 Vimpeli, Visti. Kuollut 05.09.1786 Vimpeli.[1]
Maria Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 02.10.1785 Vimpeli, Visti.[1]
Matti Jaakonpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 02.03.1788 Vimpeli, Visti. Kuollut 23.03.1829 Vimpeli, Kasarikoski.[1]
Anna Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 03.08.1792 Vimpeli, Kasarikoski. Kuollut 04.07.1794 Vimpeli.[1]
Jaakko Jaakonpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 18.01.1794 Vimpeli, Kasarikoski.[1]
Kaisa Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 26.10.1797 Vimpeli, Kasarikoski. Kuollut 30.06.1812 Vimpeli, Kasarikoski.[1]
Anna Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 28.09.1799 Vimpeli, Kasarikoski.[1]
Liisa Jaakontytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 24.06.1802 Vimpeli, Kasarikoski. Kuollut 08.06.1813 Vimpeli, Kasarikoski.[1]
Taulu 55
(Taulusta 46)

VI. Daavid Pietarinpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 21.06.1759 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 04.05.1837 Vimpeli, Kasarikoski. Torppari. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 28.09.1794 Lappajärvi Saara Jaakontytär Nabb. Syntynyt 14.01.1760 Evijärvi, Nabb. Kuollut 10.04.1833 Vimpeli, Kasarikoski. Torpparin vaimo. Kuolinsyy: halvaus.[1] ( i Jaakko Pietarinpoika Nabb. Syntynyt 12.07.1722 Evijärvi.[1] ä Maria Juhontytär. Syntynyt 1730.[1])

VII Lapset
David Daavidinpoika Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 20.01.1798 Vimpeli, Kasarikoski. Kuollut 09.06.1798 Vimpeli.[1]
Maria Daavidintytär Spangar/Kasarikoski. Syntynyt 18.08.1803 Vimpeli, Visti. Kuollut 14.04.1808 Vimpeli.[1]
Taulu 56
(Taulusta 46)

VI. Marketta Pietarintytär Spangar/Visti. Syntynyt 26.01.1761 Vimpeli, Tikkanen/Visti. Kuollut 11.12.1805 Vimpeli, Lindbacka. Emäntä. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso 10.11.1782 Lappajärvi Matti Jaakonpoika Lindbacka. Syntynyt 10.08.1761 Vimpeli, Lindbacka. Kuollut 27.09.1822 Vimpeli, Lindbacka. Talollinen. Kuolinsyy: röhkä.[1] ( i Jaakko Antinpoika Lindbacka. Syntynyt 17.07.1737 Vimpeli.[1] ä Susanna Matintytär Savola. Syntynyt 20.12.1739 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
David Matinpoika Lindbacka. Syntynyt 18.11.1784 Vimpeli, Lindbacka. Kuollut 01.02.1807 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Jaakko Matinpoika Lindbacka. Syntynyt 05.02.1787 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Liisa Matintytär Lindbacka. Syntynyt 03.05.1789 Vimpeli, Lindbacka. Kuollut 05.03.1842 Vimpeli, Lindbacka. Emäntä.[1]
Erkki Matinpoika Lindbacka. Syntynyt 23.06.1792 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Maria Matintytär Lindbacka. Syntynyt 01.08.1795 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Antti Matinpoika Lindbacka. Syntynyt 10.11.1797 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Matti Matinpoika Lindbacka. Syntynyt 28.02.1800 Vimpeli, Lindbacka. Kuollut 05.08.1813 Vimpeli, Lindbacka.[1]
Taulu 57
(Taulusta 40)

IV. Pietari Matinpoika Pynttäri. Syntynyt 1671 Alajärvi. Kuollut 16.12.1753 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus, kramppeja.[1] Isä Taulu 40. –Puoliso 1:o 26.12.1693 Alajärvi Anna Tuomaantytär Puumala. Syntynyt 1671 Alajärvi, Puumala. Kuollut 1717. Anna Tuomaantyttären isä Tuomas Tuomaanpoika Puumala kiisteli Nelimarkan talon omistuksesta Pedersören käräjillä 16.-18.02.1693 Heikki Antinpoika Sihtalan kanssa. Heikki väitti olevansa talon lähin perijä eikä Tuomas ollut maksanut talon hinnaksi arvioitua 180 kuparitaaleria Uudenkaarlepyyn pormestari Cordt Bochmöllerille. Nelimarkan talon ensimmäinen omistaja oli ollut Pekka Laurinpoika, sitten isäntänä oli hänen poikansa Pekka Pekanpoika, kolmas isäntä oli Pietarin vävy Matti Matinpoika, jonka poika Juho oli vävynä Isonkyrön Herttua talossa ja oli luovuttanut perintöoikeuden sisarelleen, joka oli Heikki Antinpojan vaimo. Tuomas sanoi asumansa talon olevan toinen, kuin Pietari Laurinpojan alkuperäinen talo. Se oli erään huonemiehen, jonka lähin perillinen hän oli. Tuomas osoitti, että vuonna 1645 tehdyn perunkirjoituksen perusteellakiinteistön arvo oli 120 taaleria ja irtaimiston 135 taaleria ja kertoi isänsä lunastaneen perintöoikeuden maksamalla 108taaleria Bochmöllerille. Kuittia hänellä ei olluteikä Heikki Antinpojalla ollut lisätodistuksia, joten oikeus päätti siirtää asian tuonnemmaksi, jos parempia todisteita ilmaantuisi.[1] ( i Tuomas Tuomaanpoika Puumala. Syntynyt 1634 Alajärvi.[1] ä Kaarina Erkintytär. Syntynyt 1640.[1]) –Puoliso 2:o 18.05.1718 Alajärvi Sophia Danielintytär. Syntynyt 1669 Lapua. Kuollut 21.09.1743 Alajärvi, Pynttäri. Sophia Danielintytär oli leski Lapualta.[1] –Puoliso 3:o 17.02.1747 Alajärvi Valpuri Juhontytär. Syntynyt 1714. Kuollut 01.11.1775 Soini, Mäkelä. Emäntä. Valpuri juhontytär avoitui leskenä Soiniin Heikki Matinpoika Mäkelän (s. 1690) kanssa. Kuolinsyy: vesipöhö.[1]

V Lapset
1: Matti Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 20.02.1695 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 19.12.1758 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 58.[1]
1: Maria Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 16.03.1698 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 04.10.1775 Kuortane, Ahola. Taulu 59.[1]
1: Juha Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 25.02.1700 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 26.03.1706 Alajärvi.[1]
1: Simo Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 12.09.1701 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 25.08.1772 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 61.[1]
1: Liisa Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 02.03.1703 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 08.03.1703 Alajärvi.[1]
1: Pietari Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 22.09.1704 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.12.1704 Alajärvi.[1]
1: Sigfrid Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 16.02.1706 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 30.05.1736 Alajärvi.[1]
1: Johannes Persson Pynttäri/Hannula. Syntynyt 17.04.1708 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.02.1780 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Måg. Bonde. Taulu 71.[1]
1: Lauri Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 06.08.1712 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.07.1787 Ähtäri, Lippo. Suutari. Taulu 74.[1]
1: Erkki Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 1713 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 10.06.1716 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Anna Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 06.08.1714 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 21.08.1714 Alajärvi.[1]
1: Eeva Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 18.12.1715 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 17.02.1716 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Taulu 58
(Taulusta 57)

V. Matti Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 20.02.1695 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 19.12.1758 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Matti Pietarinpoika syytti 17.02.1722 Pedersören käräjillä Pietari Erkinpoika Skrabbia siitä, että tämä oli venäläisten postimiehenä ollessaan ottanut hänen hevosensa matkalla lautamies Antti Knuutinpoika Laasalan luokse. Pietari Erkinpoika oli jättänyt hevosen sidottuna Räyringin niitylle Lehtimäellä, mistä Matti Pietarinpoika oli saanut hevosensa takaisin. Silloin se kuitenkin ontui molempia jalkojaan ja oli rampa vieläkin. Matti Pietarinpoika vaati korvausta kärsimästään vahingosta. Pietari Skrabb sanoi, että hevonen ontui jo lähtiessä. Asia siirrettiin seuraaville käräjille, jolloin Pietari Skrabbin tulisi todistaa syyttömyytensä valalla./lähde: Kytösavut VIII osa. Kuolinsyy: halvaus. Matti Pietarinpoika oli veljensä Simon kanssa puuhamiehenä Alajärven ensimmäisen kirkon rakennustyössä. Matti Pietarinpoika ja Matti Erkinpoika Lill-Pynttäri saivat luvan järjestää rahankeräyksen Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Keräysluvan antoi nimismies Lorenz Beck v.1752. Matti Pietarinpojalla ei ollut rintaperillisiä. Hän testamenttasi omaisuutensa veljenpojalleen Pietari Simonpoika Pynttärille/lähde: Vihtori Peltokankaan arkisto.[1] Isä Taulu 57. –Puoliso 1:o Marketta. Syntynyt 1697. Kuollut 21.06.1716 Alajärvi, Pynttäri.[1] –Puoliso 2:o Maria Juhontytär. Syntynyt 1695. Kuollut 20.11.1729 Alajärvi, Pynttäri .[1] –Puoliso 3:o Maria Juhontytär Skrabb. Syntynyt 17.06.1698 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 14.08.1763 Alajärvi, Pynttäri. Emäntä. Kuolinsyy: Punatauti. Katso myös 202. [2]

VI Lapset
3: Juha Matinpoika Pynttäri. Syntynyt 19.09.1741 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.09.1741 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Taulu 59
(Taulusta 57)

V. Maria Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 16.03.1698 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 04.10.1775 Kuortane, Ahola. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 57. –Puoliso 30.12.1722 Lehtimäki Risto Yrjönpoika Laukkonen/Ahola. Syntynyt 20.08.1699 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 04.12.1769 Kuortane, Ahola. Risto Yrjönpoika muutti perheineen Kuortaneelle 1730-luvulla. Perhe asettui viljelemään Aholan autiotilaa, joka aiemmin oli ollut Kuortaneen ensimmäisenä pappilana. Kappalainen Karl Hordelius oli saanut luvan 1684 rakentaa asunnon perheelleen Ahon vanhan torpan paikalle. Torppa oli ollut olemassa jo 1650, mutta autioitunut myöhemmin. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Yrjö Simonpoika Laukkonen. Syntynyt 1646 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 18.10.1724 Lehtimäki, Laukkonen. Talollinen.[1] ä Maria Pietarintytär Suokko. Syntynyt 1662 Lehtimäki.[1])

VI Lapset
Marketta Ristontytär Laukkonen/Ahola. Syntynyt 06.04.1724 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 06.07.1739 Lehtimäki, Laukkonen.[1]
Juho Ristonpoika Laukkonen. Syntynyt 1729. Kurkolan vävy. Taulu 60.[1]
Maria Ristontytär Laukkonen/Ahola. Syntynyt 14.06.1734 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 31.05.1735 Lehtimäki.[1]
Liisa Ristontytär Laukkonen/Ahola. Syntynyt 23.08.1736 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 20.05.1809 Alajärvi, Kurejoki, Kangasmaa.[1] –Puoliso 31.10.1756 Alajärvi Yrjö Tuomaanpoika Mattinen/Kurkikangas. Syntynyt 1735. Kuollut 16.03.1797 Lehtimäki, Kurkikangas. Uudisasukas. Talollinen. Katso myös 35 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36 , 36. [1]
Taulu 60
(Taulusta 59)

VI. Juho Ristonpoika Laukkonen. Syntynyt 1729. Kurkolan vävy. Juho muutti v. 1760 leskenä Isokyröstä Lapualle tyttäriensä kanssa.[1] Äiti Taulu 59. –Puoliso 17.05.1749 Isokyrö Maria Tuomaantytär Kurkola. Syntynyt 01.12.1733 Isokyrö, Napue, Kurkola. Kuollut 25.05.1759 Isokyrö, Kurkola. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Tuomas Antinpoika Kurkola. Syntynyt noin 1710.[1] ä Valpuri Yrjöntytär Perttula. Syntynyt noin 1710.[1])

VII Lapset
Matti Juhonpoika Laukkonen. Syntynyt 16.08.1752 Isokyrö, Napue, Kurkola. Kuollut 27.10.1752 Isokyrö.[1]
Susanna Juhontytär Laukkonen. Syntynyt 07.02.1753 Isokyrö, Napue, Kurkola.[1]
Tuomas Juhonpoika Laukkonen. Syntynyt 29.02.1756 Isokyrö, Napue, Kurkola. Kuollut 13.06.1756 Isokyrö.[1]
Maria Juhontytär Laukkonen. Syntynyt 11.01.1758 Isokyrö, Napue, Kurkola.[1]
Taulu 61
(Taulusta 57)

V. Simo Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 12.09.1701 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 25.08.1772 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Kuolinsyy: noiduttu rutto.[1] Isä Taulu 57. –Puoliso 1:o 27.09.1724 Lappajärvi Valpuri Juhontytär Skrabb. Syntynyt 15.04.1701 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 04.07.1763 Alajärvi, Pynttäri. Emäntä. Kuolinsyy: Yskänpistos. Katso myös 202. [2] –Puoliso 2:o 27.05.1764 Alajärvi Maria Matintytär Lill-Pynttäri. Syntynyt 09.04.1733 Alajärvi, Lill-Pynttäri. Kuollut 18.09.1810 Alajärvi, Pynttäri. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Matti Erkinpoika Höök/Lill-Pynttär. Syntynyt 09.09.1704 Alajärvi .[1] ä Marketta Joosepintytär Paalanen. Syntynyt 05.07.1701 Evijärvi.[1])

VI Lapset
1: Simo Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 06.10.1725 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 24.10.1780 Alajärvi, Pynttäri. Lautamies. Talollinen. Taulu 62.[1]
1: Maria Simontytär Pynttäri. Syntynyt 15.02.1727 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.10.1779 Ruona, Haapala. Taulu 63.[1]
1: Matti Simosson Pynttäri. Syntynyt 20.08.1729 Alajärvi, Pynttäri. Måg på Fagernäs.[1] –Puoliso 07.12.1755 Pedrsöre Margareta Mattsdotter Björnvik. Syntynyt 1715 Larsmo. Kuollut 22.05.1785 Larsmo, Storgård. Dödsorsak: bröstvärk.[1]
1: Sophia Simontytär Pynttäri. Syntynyt 02.03.1731 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.09.1741 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Pietari Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 30.12.1732 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.04.1790 Alajärvi, Pynttäri. Lautamies. Talollinen. Taulu 64.[1]
1: Erkki Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 16.03.1734 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 18.05.1734 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Juha Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 12.03.1735 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 14.05.1807 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Taulu 65.[1]
1: Marketta Simontytär Pynttäri. Syntynyt 07.06.1736 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 25.07.1736 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Liisa Simontytär Pynttäri. Syntynyt 18.09.1737 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.11.1770 Soini, Katajamäki. Taulu 66.[1]
1: Valpuri Simontytär Pynttäri. Syntynyt 19.04.1739 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 23.02.1779 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Taulu 67.[1]
1: Margreta Simontytär Pynttäri. Syntynyt 14.01.1743 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 15.04.1796 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Emäntä. Taulu 68.[1]
1: Tuomas Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 17.10.1745 Alajärvi, Pynttäri. Muuttanut kaupunkiin. Tuomaalla oli Simo Bomb-niminen poika, joka oli sotilaana Kruunupyyssä.[1]
1: Kustaa Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 23.02.1747 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 04.03.1747 Alajärvi, Pynttäri.[1]
2: Jooseppi Simonpoika Pynttäri/Karhula. Syntynyt 09.06.1765 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 22.09.1826 Alajärvi, Karhula. Torppari. Taulu 69.[1]
2: Regina Simontytär Pynttäri. Syntynyt 07.03.1767 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 19.04.1851 Alajärvi, Karhula. Taulu 70.[1]
2: Saara Simontytär Pynttäri. Syntynyt 24.06.1770 Alajärvi, Pynttäri. Saara Simontytär esiintyy 1787-1792 vuosien rippikirjassa Pynttärin talossa, mutta puuttuu seuraavien vuosien rippikirjasta.[1]
2: Liisa Simontytär Pynttäri. Syntynyt 06.01.1773 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.05.1773 Alajärvi.[1]
Taulu 62
(Taulusta 61)

VI. Simo Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 06.10.1725 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 24.10.1780 Alajärvi, Pynttäri. Lautamies. Talollinen.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 25.12.1745 Lappajärvi Maria Tuomaantytär Laukkonen. Syntynyt 17.06.1726 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 09.03.1797 Alajärvi, Pynttäri. Emäntä. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Tuomas Yrjönpoika Laukkonen. Syntynyt 09.12.1700 Lehtimäki.[1] ä Liisa Knuutintytär Koukkari. Syntynyt 05.11.1698 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Tuomas Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 01.01.1748 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 16.01.1788 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Juha Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 31.05.1750 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 16.03.1815 Alajärvi, Hauta-aho.[1]
Simo Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 1753 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 26.04.1804 Lehtimäki, Mattinen. Vävy. Seksmanni.[1]
Maria Simontytär Pynttäri. Syntynyt 27.02.1756 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 10.01.1809 Lappajärvi, Koukkari. Emäntä.[1]
Liisa Simontytär Pynttäri. Syntynyt 01.10.1758 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 02.04.1820 Lehtimäki, Silvonen.[1]
Valpuri Simontytär Pynttäri. Syntynyt 17.02.1761 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 01.02.1830 Alajärvi, Orava.[1]
Marketta Simontytär Pynttäri. Syntynyt 14.11.1763 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 15.05.1764 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Katariina Simontytär Pynttäri. Syntynyt 14.11.1763 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.05.1764 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Pietari Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 14.04.1765 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 26.06.1818 Alajärvi. Renki. Naimaton.[1]
Matti Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 30.04.1768 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.11.1824 Lehtimäki, Mattinen. Vävy. Seksmanni.[1]
Kustaa Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 22.04.1772 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 26.08.1830 Soini, Pohjasmäki. Vävy.[1]
Taulu 63
(Taulusta 61)

VI. Maria Simontytär Pynttäri. Syntynyt 15.02.1727 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.10.1779 Ruona, Haapala.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 25.12.1745 Lappajärvi Matti Tuomaanpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 17.02.1719 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 10.03.1779 Kuortane, Haapala. Talollinen. Matti Tuomaanpoika omisti puolet Lehtimäen Laukkosen talosta, jonka luovutti 1761 veljelleen Tuomaalle samalla, kun osti puolet Kuortaneen Haapalan talosta (Lähde: Veikko Ekola). Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Tuomas Yrjönpoika Laukkonen. Syntynyt 09.12.1700 Lehtimäki.[1] ä Liisa Knuutintytär Koukkari. Syntynyt 05.11.1698 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 1747 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut noin 1803 Kuortane, Haapala.[1]
Liisa Matintytär Laukkonen/Haapala. Syntynyt 1749 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 1750. Merkintä ikäkirjassa: kuollut 1 vuoden ikäisenä.[1]
Maria Matintytär Laukkonen/Haapala. Syntynyt 1751 Lehtimäki, Laukkonen. Mainitaan v. 1763 ikäkirjassa.[1]
Tuomas Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 22.07.1752 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 28.10.1753 Lehtimäki, Laukkonen.[1]
Liisa Matintytär Laukkonen/Haapala. Syntynyt 01.08.1754 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 13.07.1783 Kuortane, Haapala.[1]
Erkki Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 07.01.1757 Lehtimäki, Laukkonen. Kuollut 01.01.1808 Lehtimäki, Peltoniemi. Torppari.[1]
Yrjö Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 07.01.1757 Lehtimäki, Laukkonen. Hiironiemen isäntä.[1]
Eeva Matintytär Laukkonen/Haapala. Syntynyt 23.08.1759 Lehtimäki, Laukkonen.[1]
Johannes Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 07.02.1762 Kuortane, Ruona, Haapala.[1]
Simo Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 02.02.1767 Kuortane, Ruona, Haapala.[1]
Tuomas Matinpoika Laukkonen/Haapala. Syntynyt 01.11.1770 Kuortane, Haapala.[1]
Taulu 64
(Taulusta 61)

VI. Pietari Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 30.12.1732 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.04.1790 Alajärvi, Pynttäri. Lautamies. Talollinen. Pietari Simonpoika oli veljensä Tuomas Simonpojan kanssa Uudessakaarlepyyssä töissä nuorena miehenä. Pietari oli pormestari Aulinin renkinä siihen saakka, kunne hänet kutsuttiin takaisin Alajärvelle. Pietari peri setänsä Matin osuuden vanhaa Stor-Pynttärin taloa. Veli Tuomas jäikin kaupunkiin, eikä enää palannut Alajärvelle. Pietari Simonpoika joutui lautamiehenä Pietarsaaren kirkkoherran käskyläisenä toimittamaan monia asioita. Kirkkoherra Aspegren vaati mm. seurakuntalaisia rakennustöihin Pietarsaaren uuden kivisen kellotapulin tekoon. Kappelilaiset niskuroivat ja.14.8.1763 ja 30.9.1765 pitäjänkokouksissa heidät vapautettiin kivitöistä, mutta puutyöt jäivät heidän tehtäväkseen. Lisäksi kirkkoherra Aspegren lähetti 8.12.1779 päivätyn kirjeen Alajärven kappelilaisille ja sieltä edelleen Lappajärven ja Elijärven kautta Ähtävälle. Kiertokirjeessä kehoitettiin kappelin pappeja ahkerammin patistamaan seurakuntalaisia velvoitteiden hoitamiseen, kuten kirkon rakennustöihin ja pappien kyyditsemisiin pitkillä matkoilla/lähde: V. Lampola: Lappajärven seurakunnan historia.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 1:o 04.12.1751 Lappajärvi Eeva Tuomaantytär Laukkonen. Syntynyt 23.10.1731. Kuollut 25.04.1783 Alajärvi, Pynttäri. Kuolinsyy: hengenahdistus.[1] ( i Tuomas Yrjönpoika Laukkonen. Syntynyt 09.12.1700 Lehtimäki.[1] ä Liisa Knuutintytär Koukkari. Syntynyt 05.11.1698 Lappajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 18.07.1784 Alajärvi Liisa Erkintytär Sikkilä. Syntynyt 06.08.1753 Alajärvi, Kurejoki, Sikkilä. Kuollut 22.06.1829 Alajärvi, Pynttäri. Emäntä. Kuolinsyy: rintatauti.[1] ( i Erkki Juhonpoika Sikkilä. Syntynyt 12.05.1719 Alajärvi.[1] ä Maria Erkintytär Höök. Syntynyt 19.03.1717 Alajärvi.[1])

VII Lapset
1: Maria Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 10.07.1753 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Liisa Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 1756 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.08.1782 Ähtäri, Sara-aho.[1]
1: Valpuri Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 04.09.1758 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 15.02.1759 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Matti Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 12.01.1760 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.10.1834 Alajärvi, Timmerbacka. Talollinen.[1]
1: Marketta Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 04.06.1763 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.01.1833 Alajärvi, Möksy, Iiro.[1]
1: Simo Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 17.09.1765 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 09.08.1767 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Juha Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 08.02.1771 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 12.02.1771 Alajärvi, Pynttäri.[1]
2: Pietari Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 01.07.1786 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.11.1840 Alajärvi, Pynttäri. Kirkkoväärti. Talollinen.[1]
2: Susanna Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 15.01.1788 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut lapsena, sillä Susannaa ei näy 18.5.1790 kuolleen isänsä perunkirjoituksessa.[1]
Taulu 65
(Taulusta 61)

VI. Juha Simonpoika Pynttäri. Syntynyt 12.03.1735 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 14.05.1807 Alajärvi, Pynttäri. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 01.11.1759 Alajärvi Liisa Yrjöntytär Lill-Laukkonen. Syntynyt 18.03.1739 Lehtimäki, Lill-Laukkonen. Kuollut 24.03.1805 Alajärvi . Kuolinsyy: hengenahdistus.[1] ( i Yrjö Juhonpoika Lill-Laukkonen. Syntynyt 12.04.1700 Keuruu.[1] ä Valpuri Erkintytär Keisari. Syntynyt 24.04.1702 Soini.[1])

VII Lapset
Liisa Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 16.08.1760 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 27.10.1760 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Annika Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 28.10.1761 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 17.12.1762 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Matti Juhanpoika Pynttäri. Syntynyt 11.12.1763 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 23.12.1820 Alajärvi, Mäntyniemi. Torppari.[1]
Maria Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 27.12.1766 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 22.05.1844 Alajärvi, Nelimarkka.[1]
Juha Juhanpoika Pynttäri. Syntynyt 29.10.1768 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 29.08.1801 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Valpuri Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 12.01.1772 Alajärvi, Stor-Pynttäri.[1]
Marketta Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 12.01.1772 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 20.05.1773 Alajärvi, Stor-Pynttäri.[1]
Erkki Juhanpoika Pynttäri. Syntynyt 05.04.1774 Alajärvi, Stor-Pynttäri. Kuollut 01.12.1847 Alajärvi, Pynttäri. Mäkitupalainen.[1]
Taulu 66
(Taulusta 61)

VI. Liisa Simontytär Pynttäri. Syntynyt 18.09.1737 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.11.1770 Soini, Katajamäki.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 12.10.1755 Alajärvi Daavid Daavidinpoika Katajamäki. Syntynyt 20.02.1736 Soini, Laasanen. Kuollut 18.08.1797 Soini, Katajamäki. Uudisasukas. Kuolinsyy: pöhöttymä.[1] ( i Daavid Antinpoika Laasanen. Syntynyt 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen.[1] ii Antti Knuutinpoika Laasanen. Syntynyt 1675 Lehtimäki. Talollinen.[3] Liisa Antintytär Pöntinen. Syntynyt 1669 Soini, Pöntinen.[3] ä Valpuri Matintytär. Syntynyt 1709.[1])

VII Lapset
Paavo Daavidinpoika Katajamäki. Syntynyt 05.02.1758 Soini, Katajamäki. Kuollut lapsena.[1]
Saara Daavidintytär Katajamäki. Syntynyt 15.04.1759 Soini, Katajamäki. Kuollut 20.03.1827 Keuruu, Pirttimäki. Emäntä.[1]
Maria Daavidintytär Katajamäki. Syntynyt 27.02.1761 Soini, Katajamäki.[1]
Valpuri Daavidintytär Katajamäki. Syntynyt 18.02.1763 Soini, Katajamäki. Muutti Kivijärven Pirttimäkeen.[1]
Johannes Daavidinpoika Katajamäki. Syntynyt 16.06.1765 Soini, Katajamäki. Kuollut 23.08.1766 Lehtimäki.[1]
Tuomas Daavidinpoika Katajamäki. Syntynyt 16.12.1767 Soini, Katajamäki. Kuollut 14.08.1784 Lehtimäki, Katajamäki.[1]
Johannes Daavidinpoika Katajamäki. Syntynyt 25.05.1770 Soini, Katajamäki. Kuollut 24.12.1771 Lehtimäki.[1]
Taulu 67
(Taulusta 61)

VI. Valpuri Simontytär Pynttäri. Syntynyt 19.04.1739 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 23.02.1779 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuolinsyy: lapsivuode.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 02.02.1771 Alajärvi Erkki Simonpoika Orava. Syntynyt 09.05.1726 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 10.07.1786 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kruunutilallinen. Kuolinsyy: kouristus.[1] ( i Simo Aabrahaminpoika Orava. Syntynyt 1693 Alajärvi.[1] ä Liisa Erkintytär Höök. Syntynyt 24.11.1698 Alajärvi.[1])

VII Lapset
Hermanni Erkinpoika Orava. Syntynyt 18.12.1771 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1]
Maria Erkintytär Orava. Syntynyt 09.10.1773 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kauhajoelle 1805.[1]
Liisa Erkintytär Orava. Syntynyt 16.05.1775 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 07.08.1775 Alajärvi.[1]
Erkki Erkinpoika Orava. Syntynyt 15.07.1776 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 22.09.1776 Alajärvi.[1]
Valpuri Erkintytär Orava. Syntynyt 15.07.1776 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 06.04.1777 Alajärvi.[1]
Marketta Erkintytär Orava. Syntynyt 29.10.1777 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 05.09.1778 Alajärvi.[1]
Saara Erkintytär Orava. Syntynyt 29.10.1777 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 30.08.1778 Alajärvi.[1]
Erkki Erkinpoika Orava. Syntynyt 23.02.1779 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 27.03.1779 Alajärvi.[1]
Taulu 68
(Taulusta 61)

VI. Margreta Simontytär Pynttäri. Syntynyt 14.01.1743 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 15.04.1796 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Emäntä. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 31.10.1762 Alajärvi Erkki Paavonpoika Koukkari. Syntynyt 25.04.1741 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Kuollut 27.06.1785 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Talollinen. Kuolinsyy: kaatumatauti.[1] ( i Paavo Juhonpoika Kiilunen/Koukkari. Syntynyt 21.01.1712 Lappajärvi.[1] ä Marketta Jaakontytär Koukkari. Syntynyt 02.08.1718 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Erkinpoika Koukkari. Syntynyt 1765 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari.[1]
Simo Erkinpoika Koukkari. Syntynyt 20.09.1766 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari.[1]
Erkki Erkinpoika Koukkari. Syntynyt 27.01.1773 Alajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Torppari.[1]
Antti Erkinpoika Koukkari. Syntynyt 06.10.1780 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari.[1]
Taulu 69
(Taulusta 61)

VI. Jooseppi Simonpoika Pynttäri/Karhula. Syntynyt 09.06.1765 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 22.09.1826 Alajärvi, Karhula. Torppari. Oli v. 1791 renkinä Uusikaarlepyyssä. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso Maria Juhontytär Skrabb. Syntynyt 21.09.1776 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 01.08.1830 Alajärvi, Karhula. Torpparin vaimo. Kuolinsyy: vatitauti.[1] ( i Juho Erkinpoika Skrabb. Syntynyt 27.07.1740 Alajärvi.[1] ä Liisa Heikintytär Koskela. Syntynyt 22.09.1736 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Ulrika Joosepintytär Pynttäri/Karhula. Syntynyt 27.11.1800 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 13.12.1855 Soini, Vähä-Soini.[1] –Puoliso 27.05.1822 Matti Erkinpoika Tallbacka.[1]
Lovisa Charlotta Joosepintytär Pynttäri/Karhula. Syntynyt 04.03.1805 Alajärvi, Karhula. Kuollut 01.03.1806 Alajärvi.[1]
Kalle Kustaa Joosepinpoika Pynttäri/Karhula. Syntynyt 16.10.1807 Alajärvi, Karhula. Kuollut 30.04.1808 Alajärvi.[1]
Maria Joosepintytär Pynttäri/Karhula. Syntynyt 25.09.1814 Alajärvi, Karhula.[1]
Taulu 70
(Taulusta 61)

VI. Regina Simontytär Pynttäri. Syntynyt 07.03.1767 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 19.04.1851 Alajärvi, Karhula. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 61. –Puoliso 1:o 26.12.1791 Lappajärvi, Stor-Tarvonen Eljas Israelinoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 22.09.1765 Rautalampi, Oittinen. Kuollut 29.12.1808 Alajärvi, Karhula. Kuolinsyy: tyrä.[1] ( i Israel Juhanpoika Oittinen. Syntynyt noin 1740 Rautalampi.[1] ä Sophia Matintytär. Syntynyt 1740.) –Puoliso 2:o 26.12.1810 Alajärvi Antti Antinpoika Hugg. Syntynyt 1772. Kuollut 04.01.1838 Alajärvi, Karhula. Sotilas. Oli Pohjanmaan rykmentin Ilmajoen komppanian nuorin sotilas Suomen sodan aikana 1808. Kuolinsyy: vanhuus.[1]

VII Lapset
1: Heikki Eljaksenpoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 20.01.1793 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 05.11.1794 Alajärvi.[1]
1: Johannes Eljaksenpoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 07.05.1794 Alajärvi, Pynttäri. Torppari.[1]
1: Elias Eljaksenpoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 11.11.1795 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Matti Eljaksenpoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 1800 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 14.09.1808 Alajärvi.[1]
1: Anna Liisa Eljaksentytär Oittinen/Karhula. Syntynyt 10.06.1801 Alajärvi, Karhula.[1]
1: Israel Eljaksenpoika Oittinen/Karhula. Syntynyt 14.09.1804 Alajärvi, Karhula. Kuollut 18.03.1852 Alajärvi, Karhula.[1]
1: Eva Kristiina Eljaksentytär Oittinen/Karhula. Syntynyt 30.05.1807 Alajärvi, Karhula.[1]
Taulu 71
(Taulusta 57)

V. Johannes Persson Pynttäri/Hannula. Syntynyt 17.04.1708 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.02.1780 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Måg. Bonde. Dödsorsak: bröstvärk. 23 Nov 1761 dömdes Johan Persson för brott mot byordningen, neml. för asparna, som blivit ouphugna hafva ungerteknat byamän blivit sakfälte: Johan Presson 10 dahler, Eskel Hannula 1 dahler, 16 silvermynt och Pet Anders 1 dahler, 16 silvermynt/källa: Susanne Holmlund.[1] Isä Taulu 57. –Puoliso 1:o 1728 Nykarleby Anna Hansdotter Hannula. Syntynyt 1709 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 25.05.1780 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Dödsorsak: lungsot.[1] ( i Hans Hansson Hannula. Syntynyt 1668.[1] ä Malin Jakobsdotter. Syntynyt noin 1681.[1]) –Puoliso 2:o 30.09.1770 Pedersöre Maria Thomasdotter Nybonde. Syntynyt 1718. Kuollut 1777 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Maria var änka fr. Pedersöre, Sundby.[1]

VI Lapset
1: Lisa Johansdotter Hannula. Syntynyt 1729 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Taulu 72.[1]
1: Simon Johansson Hannula. Syntynyt 17.10.1730 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 25.12.1740 Nykarleby.[1]
1: Anders Johansson Hannula. Syntynyt 28.11.1733 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 25.12.1740 Nykarleby.[1]
1: Maria Johansdotter Hannula. Syntynyt 01.03.1735 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Taulu 73.[1]
1: Erik Johansson Hannula. Syntynyt 29.04.1737 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 31.07.1737 Nykarleby.[1]
1: Anna Johansdotter Hannula. Syntynyt 11.06.1739 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 15.02.1807 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Dödsorsak: bröstsjuka.[1] –Puoliso 09.11.1760 Nykarleby Matts Johansson Isakas. Syntynyt 20.01.1738 Pedersöre, Östensö, Isakas. Kuollut 14.11.1811 Nykarleby, Hannula. Måg.[1] ( i Johan Henriksson Isakas. Syntynyt 1707 Pedersöre.[1] ä Anna Yrjöntytär Karvonen. Syntynyt 03.09.1703 Evijärvi.[1])
1: Matts Johansson Hannula. Syntynyt 29.01.1741 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 02.07.1741 Nykarleby.[1]
1: Susanna Johansdotter Hannula. Syntynyt 03.04.1743 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 10.07.1743 Nykarleby.[1]
1: Petrus Johansson Hannula. Syntynyt 23.05.1744 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 22.07.1744 Nykarleby.[1]
1: Catharina Johansdotter Hannula. Syntynyt 21.10.1745 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
1: Margareta Johansdotter Hannula. Syntynyt 21.04.1748 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
Taulu 72
(Taulusta 71)

VI. Lisa Johansdotter Hannula. Syntynyt 1729 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1] Isä Taulu 71. –Puoliso 17.12.1745 Nykarleby Matts Henriksson. Syntynyt 1729 Lappo. Dräng. Matts var dräng i Nykarleby stad.[1]

VII Lapset
Henrik Mattsson Henriksson. Syntynyt 15.05.1747 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 05.07.1747 Nykarleby.[1]
Sara Mattsdotter Henriksson. Syntynyt 24.04.1748 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 13.06.1748 Nykarleby.[1]
Anna Mattsdotter Henriksson. Syntynyt 31.05.1749 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 25.06.1749 Nykarleby.[1]
Johannes Mattsson Henriksson. Syntynyt 15.08.1750 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 28.08.1750 Nykarleby.[1]
Elisabet Mattsdotter Henriksson. Syntynyt 24.04.1752 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 27.04.1752 Nykarleby.[1]
Mattias Mattsson Henriksson. Syntynyt 06.06.1754 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
N.N.. Syntynyt 07.01.1755 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 07.01.1755 Nykarleby.[1]
Petrus Mattsson Henriksson. Syntynyt 09.04.1756 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 12.04.1756 Nykarleby.[1]
Marja Mattsdotter Henriksson. Syntynyt 07.04.1762 Nykarleby, Staden. Kuollut 06.07.1762 Nykarleby.[1]
Taulu 73
(Taulusta 71)

VI. Maria Johansdotter Hannula. Syntynyt 01.03.1735 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1] Isä Taulu 71. –Puoliso 13.09.1752 Nykarleby Erik Eriksson. Syntynyt 1732 Pedersöre. Måg på Hannula.[1]

VII Lapset
Ericus Eriksson. Syntynyt 27.01.1753 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 29.04.1753 Nykarleby.[1]
Brita Eriksson. Syntynyt 1754. Styvdotter eller Erik Erikssons syster?.[1] –Puoliso 08.06.1772 Jakob Simonsson Hannula. B.s.[1]
Maria Eriksson. Syntynyt 11.03.1754 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1] –Puoliso 06.06.1771 Johan Jacobsson. Dr. Fr. staden.[1]
Simon Eriksson. Syntynyt 26.10.1756 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1] –Puoliso 21.05.1775 Margaretha Larsdotter Pet. Syntynyt 05.04.1751 Kovjoki.[1]
Anna Eriksson. Syntynyt 09.02.1760 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 04.04.1760 Nykarleby.[1]
Johannes Eriksson. Syntynyt 06.03.1761 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 05.05.1761 Nykarleby.[1]
Catharina Eriksson. Syntynyt 06.04.1762 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
Susanna Eriksson. Syntynyt 26.04.1765 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 22.08.1765 Nykarleby.[1]
Margareta Eriksson. Syntynyt 19.08.1766 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
Lisa Stina Eriksson. Syntynyt 09.01.1771 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
Helena Eriksson. Syntynyt 15.04.1775 Nykarleby, Kovjoki, Hannula. Kuollut 12.10.1775 Nykarleby.[1]
Susanna Eriksson. Syntynyt 03.10.1776 Nykarleby, Kovjoki, Hannula.[1]
Taulu 74
(Taulusta 57)

V. Lauri Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 06.08.1712 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.07.1787 Ähtäri, Lippo. Suutari. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 57. –Puoliso 1:o 29.11.1736 Lappajärvi Maria Paavontytär Stor-Söffring. Syntynyt 14.03.1712 Lappajärvi, Stor-Söffring. Kuollut 27.03.1774 Alajärvi. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Paavo Iisakinpoika Stor-Söffring. Syntynyt 25.01.1670 Lappajärvi.[1] ä Susanna Olavintytär Lill-Pellinen. Syntynyt 20.12.1679 Kortesjärvi.[1]) –Puoliso 2:o 22.10.1775 Ähtäri Marketta Matintytär Lippo. Syntynyt 1723 Ähtäri. Kuollut 27.10.1803 Lehtimäki, Lippo. Kuolinsyy: rintapistos.

VI Lapset
1: Jaakko Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 12.07.1737 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.09.1737 Alajärvi.[1]
1: Matti Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 01.02.1739 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 28.07.1739 Alajärvi.[1]
1: Lauri Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 13.09.1740 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 11.09.1741 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Liisa Laurintytär Pynttäri. Syntynyt 01.11.1741 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 16.06.1743 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Daavid Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 12.02.1743 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 07.08.1743 Alajärvi.[1]
1: Lauri Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 15.03.1744 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 19.07.1749 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Johannes Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 25.10.1745 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 05.06.1804 Alajärvi, Pynttäri. Oli kuollessaan kirkonköyhä.[1]
1: Kustaa Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 26.05.1747 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 31.07.1747 Alajärvi.[1]
1: Jeremias Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 26.06.1748 Alajärvi, Pynttäri. Asui Kuortaneella.[1]
1: Maria Laurintytär Pynttäri. Syntynyt 01.04.1750 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 28.02.1820 Lappajärvi. Itsellinen vaimo. Kuolinsyy: pistos.[1]
1: Liisa Laurintytär Pynttäri. Syntynyt 28.04.1751 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 07.05.1819. Naimaton.[1]
1: Simo Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 26.11.1752 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 29.11.1752 Alajärvi.[1]
1: Aabraham Laurinpoika Pynttäri. Syntynyt 30.12.1753 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 12.02.1795 Pietarsaari. Kultaseppämestari. Asui pappilassa jo lapsesta. Muutti Vaasaan kultasepänoppiin.[1]
Taulu 75
(Taulusta 40)

IV. Johan Mattson Pynttär/Lillsandsund. Syntynyt 1676 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.04.1752 Pedersöre, Lillsandsund. Bonde. Asuivat Hämeenniemen ensimmäisinä asukkaina 1720-luvulla. Perhe, johon kuului vanhempien lisäksi tytär Marketta, vävy Heikki Heikinpoika Höök ja poika Juho, muutti Pedersören Lillsansundiin vuonna 1736. Tytär Maria on myös saattanut olla mukana. sillä alaikäisenä häntä ei ole merkitty rippikirjaan. Kuolinsyy: frossa.[1] Isä Taulu 40. –Puoliso Marketta Tuomaantytär Puumala. Syntynyt 22.07.1683 Alajärvi, Puumala. Kuollut 11.01.1754 Pedersöre, Lillsandsund. Kuolinsyy: uppkastning.[1] ( i Tuomas Tuomaanpoika Puumala. Syntynyt 1634 Alajärvi.[1] ä Kaarina Erkintytär. Syntynyt 1640.[1])

V Lapset
Maria Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 06.03.1703 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 22.03.1706 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Susanna Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 21.04.1705 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 26.06.1788 Lappajärvi, Kiilunen. Kuolinsyy: vanhuus.[1]
Margeta Johansdotter Pynttäri. Syntynyt 23.12.1707 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 20.10.1765 Pedersöre, Lillsandsund. Värdinna. Dödsorsak: stamma.[1]
Saara Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 04.05.1711 Alajärvi, Pynttäri. Saara on kuollut ilmeisesti lapsena, sillä v. 1728 rippikirjassa häntä eile merkitty perheeseen.[1]
Jaakko Juhanpoika Pynttäri. Syntynyt 01.11.1715 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 02.11.1715 Alajärvi.[1]
Juho Juhanpoika Pynttäri. Syntynyt 22.06.1718 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Liisa Juhantytär Pynttäri. Syntynyt 08.09.1722 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 13.04.1723 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Maria Johansdotter Pynttäri. Syntynyt 24.01.1726 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Taulu 76
(Taulusta 40)

IV. Elias Mattson Pynttäri. Syntynyt 1684 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 16.05.1760 Munsala, Wäxala, Nissas. Bonde. Dödsorsak: ålderdom.[1] Isä Taulu 40. –Puoliso 15.01.1712 Lappajärvi Brita Olavsdotter Sissala. Syntynyt 1683 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 19.06.1764 Munsala, Wäxala, Nissas. Dödsorsak: ålderdom.[1] ( i Olav Jakobsson Sissala. Syntynyt noin 1660 Alajärvi.[1] ä Susanna Mikkosdotter Skata. Syntynyt noin 1660 Ilmajoki.[1])

V Lapset
Matts Eliasson Pynttäri/Nissas. Syntynyt 18.03.1713 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 12.05.1790 Munsala, Nissas. Husbonde. Dödsorsak: ålderdom.[1]
Pehr Eliasson Pynttäri/Nissas. Syntynyt 18.06.1719 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 15.09.1794 Munsala, Växala, Nissas. Laxfiskare. Bonde. Dödsorsak: ålderdom.[1]
Johan Eliasson Nissas/Bastion. Syntynyt noin 1725 Munsala, Nissas. Kuollut 1760.
Elias Eliasson Nissas. Syntynyt 1731 Munsala, Växala, Nissas. Kuollut 01.08.1755 Munsala, Växala, Nissas. Husbonde. Dödsorsak: hetsig feber.[1]
Gustaf Eliasson Nissas. Syntynyt 1733 Munsala, Nissas.[1]
Taulu 77
(Taulusta 37)

III. Maria Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 1645 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 04.03.1716 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talonemäntä.[2] Äiti Taulu 37. –Puoliso 11.06.1668 Lappajärvi Juho Erkinpoika Storgård. Syntynyt 1634 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 15.04.1733 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Vihitty: 11.05.1668 Lappajärvi. Kuolinsyy: Vanhuus. Juho Erkinpoika ja veljensä Sakari Erkinpoika olivat naimisissa Pynttärin sisarusten kanssa. Käräjillä 26/1 1719 he anoivat, että heidän perintötalonsa voisi edelleen olla yhtenä savuna, koska yhtiömiehinä he katsoivat suoriutuvansa paremmin tilan veloista ja muista rasitteista. Oikeus suostui heidän esitykseensä. - - - Pedersören käräjillä 9/3 1730 Juho Erkinpoika Sääksjärvi oli lähettänyt 27/1 1724 päivätyt yhtiösopimuksen seuraavalla korjauksella: Juho Erkinpoika poikansa Pietarin suostumuksella ja jo kuolleen nuoremman veljensä Sakarin kanssa tekemällä sopimuksella suostuu, että tämän pojat Jaakko ja Erkki Sääksjärvi saavat haltuunsa 1/3 Sääksjärven perintötalosta, joka oli ollut yhtiönä ilman jakoa. Vaatimus kirjattiin vakuudeksi pöytäkirjaan.[1][2] ( i Erkki Markunpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1621 Vimpeli.[1] ä Liisa Matintytär. Syntynyt 1624.[1])

IV Lapset
Tuomas Juhonpoika Storgård. Syntynyt 01.11.1671 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 26.05.1697 Vimpeli, Sääksjärvi. Taulu 78.[1]
Anna Juhontytär Storgård. Syntynyt 25.12.1673 Vimpeli, Storgård. Kuollut 26.01.1744 Lappajärvi, Hernesniemi. Taulu 79.[1]
Pietari Juhonpoika Storgård. Syntynyt 09.08.1676 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Kuollut 10.05.1751 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talollinen. Taulu 80.[1]
Marketta Juhontytär Storgård. Syntynyt 15.06.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 09.01.1724 Lappajärvi, Hyytinen. Taulu 85.[2]
Heikki Juhonpoika Storgård. Syntynyt 12.06.1681 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.12.1759 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Taulu 104.[1]
Sakari Juhonpoika Storgård/Savola. Syntynyt 07.10.1683 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 03.09.1764 Vimpeli, Savola. Talollinen. Vähtäri. Taulu 105.[1]
Liisa Juhontytär Storgård. Syntynyt 1685 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 01.12.1767 Lappajärvi, Hyytinen. Taulu 106.[1]
Maria Juhontytär Storgård. Syntynyt 13.07.1689 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Muutti kotoaan v. 1708.[1]
Taulu 78
(Taulusta 77)

IV. Tuomas Juhonpoika Storgård. Syntynyt 01.11.1671 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 26.05.1697 Vimpeli, Sääksjärvi.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso Liisa Matintytär Lillstrang. Syntynyt 11.02.1672 Vimpeli, Lillstrang. Kuollut 15.07.1722 Vimpeli, Tofferi. Liisa Matintytär avioitui toisen kerran 05.02.1699 veteliläisen Juho Erkinpoika Tofferin kanssa.[1] ( i Matti Heikinpoika Lillstrang. Syntynyt 1650 Vimpeli.[1] ä Margeta "Maria" Simontytär. Syntynyt 1647.[1])

V Lapset
Maria Tuomaantytär Storgård. Syntynyt 16.03.1695 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 12.04.1753 Vimpeli, Lillstarg. Piika. Naimaton.[1]
Matti Tuomaanpoika Storgård. Syntynyt 1697 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
Taulu 79
(Taulusta 77)

IV. Anna Juhontytär Storgård. Syntynyt 25.12.1673 Vimpeli, Storgård. Kuollut 26.01.1744 Lappajärvi, Hernesniemi. Perhe muutti v. 1703 Pedersöreen.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso 1693 Vimpeli Erkki Simonpoika Lill-Sääksjärvi. Syntynyt 28.10.1672 Vimpeli, Sääksjärvi. Rakuuna.[1] ( i Simo Matinpoika Särkijärvi/Sääksjärvi. Syntynyt 1643.[1] ä Anna Simontytär Sääksjärvi. Syntynyt noin 1647 Vimpeli.[1])

V Lapset
Helga Erkintytär Lill-Sääksjärvi. Syntynyt 06.03.1700 Vimpeli, Sääksjärvi, Lill-Sääksjärvi. Kuollut 04.11.1700 Vimpeli, Sääksjärvi, Lill-Sääksjärvi.[1]
Eeva Erkintytär Lill-Sääksjärvi. Syntynyt 20.03.1701 Vimpeli, Sääksjärvi, Lill-Sääksjärvi. Kuollut 13.11.1780 Lappajärvi, Sandbacka. Kuolinsyy: pistos.[1] –Puoliso Lappajärvi Olavi Martinpoika Väisänen. Syntynyt 1695 Pyhäjoki. Kuollut 14.01.1776 Lappajärvi, Sandbacka. Olavi Matinpojan ensimmäinen puoliso oli Liisa Juhontytär Spangar (s. 03.06.1695). Tästä avioliitosta syntyi ainakin yksi poika Juho (s. 30.03.1722). Kuoli kirkonköyhänä. Kuolinsyy: hengenahdistus.[1]
Taulu 80
(Taulusta 77)

IV. Pietari Juhonpoika Storgård. Syntynyt 09.08.1676 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Kuollut 10.05.1751 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talollinen. Kuolisyy: rintasairaus.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso Maria Juhontytär Söder-Kärnä. Syntynyt 24.12.1678 Lappajärvi, Soder-Kärnä. Kuollut 08.11.1746 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talonemäntä.[1]

V Lapset
Johannes Pietarinpoika Storgård. Syntynyt 17.01.1701 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.04.1794 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Taulu 81.[1]
Liisa Pietarintytär Storgård. Syntynyt 28.11.1703 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 19.03.1783 Vimpeli, Lill-Sääksjärvi. Kuolinsyy: pistos.[1]
Heikki Pietarinpoika Storgård. Syntynyt 18.01.1708 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Muutti kotoaan 1733.[1]
Simo Pietarinpoika Storgård/Pesonen. Syntynyt 28.09.1711 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 21.12.1786 Evijärvi, Pesonen. Pesosen vävy. Kuolinsyy: vanhuus.[1]
David Pietarinpoika Storgård. Syntynyt noin 1714 Vimpeli, Storgård. Kuollut 08.07.1769 Vimpeli, Löfland. Kuolinsyy: koliikki.[1]
Jaakko Pietarinpoika Storgård. Syntynyt 02.07.1718 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 06.01.1795 Terjärv, Kåfvas. Inhuses. Dödsorsak: ålderdoms svaghet.[1]
Maria Pietarintytär Storgård. Syntynyt 1722 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 20.04.1731 Vimpeli, Storgård.[1]
Taulu 81
(Taulusta 80)

V. Johannes Pietarinpoika Storgård. Syntynyt 17.01.1701 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.04.1794 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 80. –Puoliso Valpuri Mikontytär Söder-Ena. Syntynyt 17.04.1702 Evijärvi, Söder-Ena. Kuollut 23.03.1759 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Emäntä. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Mikko Juhonpoika Enaperä. Syntynyt 24.09.1674 Evijärvi.[1] ä Margeta Knuutintytär Pesonen. Syntynyt 28.06.1674 Evijärvi.[1])

VI Lapset
Antti Juhonpoika Storgård. Syntynyt 08.03.1725 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.04.1790 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Taulu 82.[1]
Matti Juhonpoika Storgård. Syntynyt 07.11.1726 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 03.09.1784 Alajärvi, Paalijärvi. Talollinen.[1]
Liisa Juhontytär Storgård. Syntynyt 07.08.1728 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 12.06.1790 Vimpeli, Strang.[1]
Marketta Juhontytär Storgård. Syntynyt 14.08.1730 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 25.10.1806 Vimpeli, Västerspangar.[1]
Heikki Juhonpoika Storgård. Syntynyt 01.11.1732 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 12.11.1808 Esse, Punsar. Måg. Bonde.[1]
Juho Juhonpoika Storgård. Syntynyt 1734 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 08.08.1818 Esse, Björknäs. Nybyggare. Bonde.[1]
Simo Juhonpoika Storgård. Syntynyt 28.10.1736 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 26.02.1806 Vimpeli, Österspangar. Vävy. Talollinen.[1]
David Juhonpoika Storgård. Syntynyt 27.01.1739 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.07.1739 Vimpeli.[1]
Maria Juhontytär Storgård. Syntynyt 08.07.1740 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 26.11.1817 Lappajärvi, Harju. Emäntä.[1]
Lauri Juhonpoika Storgård. Syntynyt 18.11.1742 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 13.02.1744 Vimpeli.[1]
Anna Juhontytär Storgård. Syntynyt 08.03.1745 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.07.1805 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Emäntä. Taulu 84.[1]
Valpuri Juhontytär Storgård. Syntynyt 14.01.1748 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 12.09.1808 Lappajärvi, Norr-Kiilunen.[1]
Taulu 82
(Taulusta 81)

VI. Antti Juhonpoika Storgård. Syntynyt 08.03.1725 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.04.1790 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Kuolinsyy: revähtymä.[1] Isä Taulu 81. –Puoliso 1:o 01.01.1747 Lappajärvi Maria Matintytär Nygård. Syntynyt 19.03.1725 Vimpeli, Nygård. Kuollut 01.04.1784 Vimpeli, Sääksjärvi. Mielisairas, kuoli Hospitaalissa/V.Peltokangas. Surmasi äitipuolensa puntarilla. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] –Puoliso 2:o 16.02.1765 Veteli Susanna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 13.08.1722 Veteli, Pulkkinen. Kuollut 31.07.1798 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Emäntä. Kuolinsyy: murhattu. Susanna Erkintytär murhattiin v. 1798. Murhaaja oli poikapuoli Juho Antinpoika. Heikki Ylikankaan mukaan murha-aseena oli käytetty puntaria. Juho tuomittiin mielenvikaisena 6.11.1798 lasarettiin. Katso myös 109. [1]

VII Lapset
1: Juho Antinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 09.04.1748 Vimpeli, Sääksjärvi. Taulu 83.[1]
1: Erkki Antinpoika Storgård. Syntynyt 27.04.1750 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 20.03.1796 Vimpeli.[1]
1: Saara Antintytär Storgård. Syntynyt 25.04.1752 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 24.02.1818 Vimpeli, Vanha-aho. Emäntä.[1]
1: Liisa Erkintytär Storgård. Syntynyt 10.11.1753 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 17.11.1753 Vimpeli.[1]
1: Daavid Antinpoika Storgård. Syntynyt 17.04.1755 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 26.04.1826 Vimpeli, Storgård. Talollinen.[1]
1: Simo Antinpoika Storgård. Syntynyt 09.10.1756 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 30.04.1757 Vimpeli.[1]
1: Antti Antinpoika Storgård. Syntynyt 06.03.1758 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 20.11.1820 Esse, Wärn. Bonde. Måg på Wärn.[1]
1: Matti Antinpoika Storgård. Syntynyt 27.12.1760 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 28.12.1760 Vimpeli.[1]
1: Heikki Antinpoika Storgård. Syntynyt 07.12.1761 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 30.07.1819 Pedersöre, Edsevö, Storgård. Måg.[1]
Taulu 83
(Taulusta 82)

VII. Juho Antinpoika Sääksjärvi. Storgård. Syntynyt 09.04.1748 Vimpeli, Sääksjärvi.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso 01.11.1770 Alajärvi Susanna Heikintytär Puumala. Syntynyt 02.02.1752 Alajärvi, Puumala. Kuollut 21.07.1808 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Emäntä. Kuolinsyy: poltetauti. Katso myös 154. [1]

VIII Lapset
Heikki Juhonpoika Sääksjärvi. Syntynyt 22.12.1771 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 25.03.1853 Vimpeli, Sääksjärvi. Talollinen. Seksmanni.[1]
Johannes Juhonpoika Sääksjärvi. Syntynyt 25.09.1774 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
Maria Juhontytär Sääksjärvi. Syntynyt 09.07.1775 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
Liisa Juhontytär Sääksjärvi. Syntynyt 13.02.1780 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 01.04.1781 Vimpeli.[1]
Taulu 84
(Taulusta 81)

VI. Anna Juhontytär Storgård. Syntynyt 08.03.1745 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.07.1805 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Emäntä. Kuolinsyy: veneerinen tauti.[1] Isä Taulu 81. –Puoliso 19.10.1766 Lappajärvi Erkki Matinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 15.04.1748 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 09.09.1830 Veteli, Timmerbacka. Uudistilallinen. Seksmanni. Katso myös 111. [1]

VII Lapset
Elisabet Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 09.01.1768 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 19.04.1770 Veteli.[1]
Valpuri Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 01.01.1770 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 21.01.1770 Veteli.[1]
Matti Erkinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 07.02.1771 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Talollinen.[1]
Antti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 03.05.1773 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 11.07.1774 Veteli.[1]
Erkki Erkinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 20.10.1774 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 08.11.1837 Veteli, Timmerbacka. Talollinen.[1]
Elisabet Erkintytär Timmerbacka. Syntynyt 26.01.1776 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 17.06.1838 Halsua, Meriläinen.[1]
Anna Erkintytär Timmerbacka. Syntynyt 30.01.1778 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 11.05.1820 Veteli, Läspä. Emäntä.[1]
Johannes Erkinpoika Timmerbacka. Syntynyt 19.06.1780 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 19.11.1792 Veteli.[1]
Katariina Erkintytär Timmerbacka. Syntynyt 08.03.1782 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 11.10.1792 Veteli.[1]
Maria Erkintytär Timmerbacka. Syntynyt 29.12.1783 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 22.10.1792 Veteli.[1]
Taulu 85
(Taulusta 77)

IV. Marketta Juhontytär Storgård. Syntynyt 15.06.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 09.01.1724 Lappajärvi, Hyytinen.[2] Äiti Taulu 77. –Puoliso Erkki Yrjönpoika Hyytinen. Syntynyt 1682 Lappajärvi på Hytinen hemman. Kuollut 01.03.1760 Lappajärvi. Sotilaana Perhossa v. 1743. Vihitty: n. 1704. Kuolinsyy: Pistos. Pedersören käräjillä 27.1.1731 käsiteltiin seuraavaa asiaa: Erkki Hyytinen, joka oli itsellinen mies vejenpoikansa Juho Matinpoika Hyytisen luona, kertoi vuonna 1728 jättäneensä 3 taaleria lautamies Esa Siroselle, jonka piti luovuttaa ne manttaalikomissario Holmsteenille, vapautuakseen henkirahan maksamisesta, sillä hänellä oli vikaa oikeanpuoleisessa kädessä. Kädestä puuttui sormia. Esa Sironen mainitsi luovuttaneensa rahat Holmsteenille ja mainittu Hyytinen oli sillä kertaa jätetty verottamatta. Oli sotilaana Perhossa v. 1743 Vetelin rippikirjan mukaan / Vihtori Peltokankaan tieto.[2]

V Lapset
Johan Erikssson Hyytinen. Syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen. Talollinen. Taulu 86.[2]
Taulu 86
(Taulusta 85)

V. Johan Erikssson Hyytinen. Syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen. Talollinen. Lisätietoja: Oli sotilaana Perhossa 1743 Vetelin rippikirjan mukaan (Vihtori Peltokangas). Kuolinsyy: Halvaus.[2] Äiti Taulu 85. –Puoliso Elsa Johansdotter Flaganabb. Syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb. Kuollut 27.05.1752 Lappajärvi på Hytinen hemman. Kuolinsyy: Hengenahdistus.[2] ( i Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen. Syntynyt 16.06.1682 Vimpeli.[2] ä Valpuri Niilontytär Ollila Klockars. Syntynyt 1689 Lappajärvi.)

VI Lapset
Johan Hydenius. Syntynyt 18.06.1736 Lappajärvi På Hytinen Hemman (Hyytinen). Kuollut 10.06.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula. Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri. Taulu 87.[5]
Taulu 87
(Taulusta 86)

VI. Johan Hydenius. Juho Juhonpoika Hyytinen. Syntynyt 18.06.1736 Lappajärvi På Hytinen Hemman (Hyytinen). Kuollut 10.06.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula. Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri. Ylioppilas Turussa 1757. Vihittiin papiksi 1763. Filosofian maisteri, vihittiin poissaolevana v. 1766. Oli kirkkoherra Peiziuksen apulainen 1764-82 Kälviällä. Kirkkoherrana alkaen 1784 kaksi vuotta. Syntyi Lappajärven Hyytisen talossa. Johan oli alkuaan Juho Hyytinen. Pojan syntyessä isä oli renkinä. Lappajärven kappalainen Tuomas Wilkman toimitti teräväpäisen pojan Vaasan triviaalikouluun 9.2.1753. Oppilasmatrikkeli: Johan Johannis (Hytelin) Hydenius Pedersoensis Rusticani filius natus d. 18 Junii 1736 legit Grammaticam locatus in classe Etymologia. Opiskeluvaroja Johan hankki olemalla Kälviän kirkkoherra Westzynthiuksen ja Kokkolan raatimiehen Petter Stenhagenin lasten kotiopettajana. Vv. 1761-64 hän oli akatemian stpendiaattina. Fil.maisterin väitöskirja pro exercitio kaunopuheisuuden dos Henric Porthainille 26.5.1762 (Porthanin 1.väitöskirja). Pro gradu-väitös talousopin prof. Pehr Kalmille 14.12.1765 aiheena ruumiiden hautaamisesta kirkkoon ja kirkkomaalle: "Tancar om liks begrafwande i kyrkor och kyrkogårdar". Väitöskirjassa omistus mm. apelle Mårten Petziukselle. Haapaveden kappalainen. Kälviän kirkkoherra 1782. Hydeniuksen suvusta alkoi voimakas pappissuku, jonka jäseniä on mm. seuraavissa suvuissa. Johansson, Kaila, Schalin, Stenhagen, Juva, Lagus, Ingman, Palmroth, Wallenius jne. Sukuhaaraan kuuluvat mm. arkkipiispat Gustaf Johansson, Lauri Ingman (Suomen ensimmäinen pääministeri), Erkki Kaila , Mikko Juva sekä akateemikko, professori Eino Kaila.[2] Kälviän 11:s pastori. Hydenius oli Peitziuksen apulainen 1764-1782 ja viran hoitaja vain toista vuotta.[6][5] Isä Taulu 86. –Puoliso 16.02.1766 Brita Catharina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 13.07.1743 Brahestad; Raahe. Kuollut 18.05.1815 Kälviä, Kumpula.[5] ( i Mårten Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 12.05.1716 Thorsåker, Sverige (Merkitty Raahen Historiakirjan). Kuollut 21.04.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Kälviän kirkkoherra 1758.[5] ii Gabriel Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå Gård); Kälviä. Kuollut 03.10.1752 Limingo, Kempele. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742.[5] Elisabet Lithovius. Syntynyt Limingo. Kuollut 27.01.1739 Limingo; Liminka. [5] ä Maria Winqvist. Syntynyt 05.05.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige. Kuollut 27.02.1789 Kälviä; Kelviå.[5] äi ??? Vinqvist.[6] ää Brita Ahla. Syntynyt 30.12.1684. Kuollut 22.02.1775.[6])

VII Lapset
Brita Maria Hyytinen. Syntynyt 16.03.1766 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 17.07.1817 Kokkola, Kullman. Taulu 88.[5]
Johan Johaninpoika Hydenius. Syntynyt 04.08.1767 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6[6]. Kuollut 13.08.1813 Kälviä. Kapteeni. Taulu 90.[5]
Anna Elisabet Hydenius. Syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 10.08.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. Taulu 91.[5]
Jakob Johaninpoika Hydenius. Syntynyt 29.12.1769 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 03.06.1791 Turku. Ylioppilas Turussa 1789. NI593 Vaasan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1788: Jacob Hydenius,född d. 30 dec. 1769, fadern i lifstiden Kyrckoherde i Kelviå.I Conrectors Class. - S.Å Rectors Class. - Till Åby 1789om sommarn. - Stud. - Dog som Student i lungsnot i Wasa.[5]
Anders Hydenius. Syntynyt 16.08.1771 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 27.12.1772 Kälviä.[5]
Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius. Syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 12.08.1841 Kälviä. Taulu 99.[5]
Catharina Margaretha Johanintytär Hydenius. Hydén. Syntynyt 08.08.1774 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 06.07.1792 Kälviä. Naimaton.[5]
Hedvig Christina Johanintytär Hydenius. Syntynyt 06.02.1776 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut [5]
Gustava Johanna Hydenius. Syntynyt 20.07.1777 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 26.08.1777 Kälviä.[5]
Carl Fredrik Hydenius. Syntynyt 22.06.1780 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 04.10.1781 Kälviä.[5]
Taulu 88
(Taulusta 87)

VII. Brita Maria Hyytinen. Kuhlman. Syntynyt 16.03.1766 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 17.07.1817 Kokkola, Kullman.[5] Isä Taulu 87. –Puoliso 13.08.1786 Kälviä Jakob Kulla. Kuhlman. Syntynyt 1750 Kulla Hemman Uti Nerpes, Närpiö. Kuollut 27.07.1815 Kokkola. Leipuri Kokkolassa. NI682 Isä oli Närpiön Kullan talon isäntä.[7]

VIII Lapset
Anna Brita Kuhlman. Syntynyt 03.05.1787 Kokkola. Kuollut 11.10.1794 Kokkola.[5]
Maria Gustava Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 08.06.1788 Kokkola. Kuollut 21.11.1855 Kokkola.[5]
Jean Jakob Jacobi Kullman. Johan Jakob Kuhlman. Syntynyt 14.10.1789 Kokkola. Kuollut 28.05.1862 Vaasa. Skeppare i Wasa; Coopvaerdie-skeppare, merikapteeni.[5]
Gustaf Henric Jacobi Kullman. Syntynyt 25.12.1790 Kokkola. Kuollut Hökare; ruokatavarakauppias.[5]
Lisa Cajsa Kuhlman. Syntynyt 18.10.1791 Kokkola. Kuollut 18.10.1791 Kokkola.[5]
Anders Kuhlman. Syntynyt 25.12.1792 Kokkola. Kuollut 03.01.1794 Kokkola.[5]
Christina Catharina Kullman. Kunelius. Syntynyt 17.12.1793 Kokkola. Kuollut 15.01.1836 Kokkola.[5]
Carl Fredrik Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 03.02.1796 Kokkola. Kuollut Maalari Oulussa.[5]
Helena Sofia Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 11.04.1797 Kokkola. Kuollut 18.04.1831 Kokkola.[5]
Brita Johanna Kuhlman. Syntynyt 24.10.1798 Kokkola. Kuollut 29.12.1798 Kokkola.[5]
Anna Elisabet Kuhlman. Syntynyt 06.07.1800 Kokkola. Kuollut 04.02.1802 Kokkola.[5]
Anders Wilhem Jakobinpoika Kuhlman Kullman/. Syntynyt 16.09.1801 Kokkola. Kuollut 05.04.1832 Kokkola. Leipurimestari Kokkolassa.[5]
Christoffer Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 03.07.1803 Kokkola. Kuollut 27.03.1871 Uusikaarlepyy. Kirkkoherra 1852 Uusikaarlepyy. Taulu 89.[7]
Mathias Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 08.11.1805 Kokkola. Kuollut 22.06.1806 Kokkola.[7]
Mathias Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 09.08.1807 Kokkola. Kuollut 12.05.1808 Kokkola.[7]
Fredrika Elisabet Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 03.04.1812 Kokkola. Kuollut 11.10.1812 Kokkola.[7]
Taulu 89
(Taulusta 88)

VIII. Christoffer Jakobinpoika Kuhlman. Kullman. Syntynyt 03.07.1803 Kokkola. Kuollut 27.03.1871 Uusikaarlepyy. Kirkkoherra 1852 Uusikaarlepyy. Ylioppilas 1803 Turku (pohj.). Fil.maist. 1827. Pappi 1827. Varapastori 1842. Rovasti 1860. NI21114 Ylioppilas Turussa 1822, filosofian maisteri 1827, vihittiinpapiksi s.v. Varapastori 1842.[7] Äiti Taulu 88. –Puoliso 03.10.1837 Vaasa Maria Lovisa Engman. Syntynyt 18.07.1813 Vaasa. Kuollut 07.10.1865 Uusikaarlepyy.[7] ( i Johan Esaias Engman. Vaasalainen värjäri.[7] ä Anna Beata Westermarck.[7])

IX Lapset
Anna Wilhelmina Christofferintytär Kullman. Syntynyt 26.09.1838 Vaasa. Kuollut 12.08.1912 Vaasa. Naimaton.[7]
Gustaf Leonard Christofferinpoika Kullman. Syntynyt 06.10.1841 Vaasa. Kuollut 04.05.1868 Uusikaarlepyy. Kuolinsyy: hukkui. Naimaton.[7]
Taulu 90
(Taulusta 87)

VII. Johan Johaninpoika Hydenius. Hydén. Syntynyt 04.08.1767 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6[6]. Kuollut 13.08.1813 Kälviä. Kapteeni. Mukana sodassa 1788-1790, vänrikki 08.07.1790, sodassa 1808 Vaasan pataljoonassa ja 1809 Sandetsin prikaatissa Ruotsin puolella.[5] Isä Taulu 87. –Puoliso 17.04.1796 Kälviä Ulrika Charlotta Freidenfeldt. Syntynyt 08.05.1768 Kälviä, Ruotsalon kylä, Granö 3. Kuollut 02.07.1829 Kälviä[7].[6] ( i Carl Gustaf Freidenfeldt. Syntynyt 05.02.1729. Kuollut 07.11.1796. Komppanian päällikkö. Everstiluutnantti.[6] ä Maria Kristiina Carlbom. Syntynyt 10.02.1733.[6]) [7]

VIII Lapset
Carl Johan Johaninpoika Hydén. Syntynyt 10.10.1796 Kälviä, Ruotsalon kylä, Granö 5. Merimies[7].[6]
Gustaf Ulrik Johaninpoika Hydén. Syntynyt 03.02.1799 Kannus.[7]
Otto Wilhelm Johaninpoika Hydén. Syntynyt 07.04.1802 Kannus.[7]
Maria Charlotta Johanintytär Hydén. Syntynyt 1805.[7]
Taulu 91
(Taulusta 87)

VII. Anna Elisabet Hydenius. Syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 10.08.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. NI218 Tunnettu tehokkaista lääkevoiteista.[5] Isä Taulu 87. –Puoliso 1786 Christoffer Isaksson Carlenius. Iisakin Poika. Syntynyt 14.06.1751 Uleåborg; Oulu. Kuollut 19.06.1813 Kelviå; Kälviä. Kappalainen. Kirkkoherra Kälviä. NI221 Ylioppilas Turussa 08.11.1771. Papiksi vihitty 1778 ja määrätty kappalaisen apulaiseksi Yliveteliin. Kappalainen Kälviällä 1785. Kirkkoherrana siellä 1808 sotamarski Klingspor´in (General Fältmarsalken, Grefve Mauritz Klingspor) antamalla valtuuskirjalla. Lapset syntyneet Kälviällä. Sukukirja; Axel Bergholm s. 289 Genealogia Sursilliana s. 316. Kappalainen Kälviällä 1785-1808, sai Klingsporilta valtakirjan kirkkoherran virkaan 1808. Äiti Beata kuoli 18.02.1794 67-vuotiaana. Kustaa ja Sofia asuivat Vähä-Rimmissä 1821-32. Leski kuoli siellä.[6][5] ( i Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[5] ii Henric Carlenius. Syntynyt Kuollut 20.11.1732 Muhos. Kappalainen Muhos.[5] Sara Gisselkors. Syntynyt Kuollut 1753. [5] ä Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[6].)

VIII Lapset
Johan Kristofer Carlenius. Syntynyt 21.07.1788 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 05.09.1792 Kälviä.[5]
Catharina Elisabet Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 18.02.1792 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 26.09.1832 Kaarlela. Taulu 92.[7]
Brita Johanna Carlenius. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. Taulu 93.
Anna Sofia Carlenius. Syntynyt 06.03.1797 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 25.08.1800 Kälviä.[5]
Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 17.04.1798 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 09.05.1852 Vöyri. Taulu 98.[5]
Christoffer Christofferinpoika Carlenius. Syntynyt 10.06.1801 Kälviä. Kuollut 16.05.1803 Kälviä.[7]
Hedvig Sofia Carlenius. Syntynyt 25.08.1804 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 19.08.1808 Kälviä.[5]
Maria Henrika Carlenius. Syntynyt 08.02.1807 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 23.08.1808 Kälviä.[5]
Gustaf Mauritz Christofferinpoika Carlenius. Carleni. Syntynyt 28.02.1809 Kälviä. Kuollut 02.07.1836 Helsinki. Ylioppilas 1828 Turku (pohj.). Kuoli ylioppilaana. Naimaton.[7]
Sofia Amalia Christofferintytär Carlenius. Hagman. Syntynyt 05.10.1812 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 03.06.1866 Vöyri. Muutti Vähäkyröön 1832.[6][5]
Taulu 92
(Taulusta 91)

VIII. Catharina Elisabet Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 18.02.1792 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 26.09.1832 Kaarlela.[7] Äiti Taulu 91. –Puoliso 25.01.1810 Kälviä Fredrik Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 01.05.1782 Munsala. Kuollut 27.01.1835 Kaarlela. Pappi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1804. Vihittiin papiksi 1809. Kokkolan pitäjänapulainen 1813.[7] ( i Fredrik Stenhagen. Syntynyt 24.08.1751 Kokkola. Kuollut 13.09.1814 Tukholma (kirjoilla Kaarlelassa). Fil.maist.;Kokkolan kirkkoherra.[7] ii Petter Stenhagen. Kauppias. Raatimies.[7] Catharina Kiemmer.[7] ä Anna Eliaksentytär Granroth. Syntynyt 07.04.1765 Kruununkylä. Kuollut 28.02.1827 Kaarlela.[7] äi Elias Gustafinpoika Granroth. Syntynyt 22.07.1736 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 21.03.1795 Munsala. Munsalan kappalainen.[7] ää Brita Gustafintytär Juslenius. Syntynyt 06.04.1744 Kruununkylä.[7])

IX Lapset
Fredrika Augusta Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 10.08.1814 Kokkola. Kuollut 23.12.1850 Kaarlela. Naimaton.[7]
Julia Henriette Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 24.07.1816 Kaarlela. Kuollut 20.11.1846 Kaarlela. Naimaton.[7]
Fredrik Oscar Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 03.05.1818 Kaarlela. Kuollut 25.06.1837 Kaarlela. Ylioppilas. Ylioppilas Helsingissä (pohj.) 1835. Naimaton.[7]
Carolina Elisabet Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 18.09.1821 Kaarlela. Kuollut 03.11.1850 Kaarlela. Haudattu 23.12.1850. Naimaton.[7]
Carl Anselm Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 31.08.1823 Kaarlela. Kuollut 23.01.1888 Lempäälä. Pappi. Opettaja. Ylioppilas Helsingissä (et.-pohj.) 1840. Suoritti jumaluusopillisen tutkinnon 1845. Vihittiin papiksi s.v. Porin yläalkeiskoulun matematiikan ja luonnonhistorian kollega 1857.[7] –Puoliso 28.01.1849 Rauman maaseurakunta Avioliitto oli lapseton. Edla Brander. Syntynyt 28.07.1830 Rauman maaseurakunta. Kuollut 14.01.1916 Lempäälä.[7] ( i Nils Gustaf Brander. Teologian dosentti. Maanviljelijä.[7] ä Beata Ulrika Canth.[7])
Hilda Catharina Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 14.05.1826 Kaarlela. Kuollut 05.02.1868 Helsinki.[7] –Puoliso 20.04.1847 Kaarlela Avioliitto oli lapseton. Anders Gustaf Östberg. Syntynyt 20.09.1814 Kokkola. Kuollut 25.09.1851 Kokkola. Ylioppilas Helsingissä (pohj.) 1834. Suoritti teologisen tutkinnon 1837. Vihittiin papiksi s.v. Kokkolan pitäjänapulainen 1848.[7] ( i Anders Östberg. Työnjohtaja.[7] ä Brita Holmlund.[7]) –Puoliso 11.01.1856 Kaarlela Karl Nikolai Blom. Syntynyt 17.11.1837 Helsinki. Majatalonpitäjä.[7] ( i Carl Gustaf Blom. Päällysmies.[7] ä Eva Catharina.[7])
Petter Elias Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 18.06.1828 Kaarlela. Kuollut 09.02.1831 Kokkola.[7]
Taulu 93
(Taulusta 91)

VIII. Brita Johanna Carlenius. "Johanna" Schalin. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. NI217 Hän oli erinomaisista lääketaidoistaan tunnettu. Lääkevoiteet. Brita Johannan luona asui miehensä sisko Maria Schalin Vaasan palon jälkeen. Äiti Taulu 91. –Puoliso Lars Larsson Schalin. Syntynyt 18.08.1790 Vaasa. Kuollut 03.08.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland. Haudattu Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841. NI160 Vaasassa kouluun 1800. Ylioppilas 9/10 1809. Vihittiin papiksi 26/5 1813 ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kokkolaan.Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-1827. Raippaluodon saarnaaja 13/9 1827. (Pastor på Replot 1827, där han kallades "starkaprästen".) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 8/3 1837 - 1/5 1838. Nimipastori 16/6 1841. Tervajärven kappalainen 19/8 1840 - 1/5 1842. Kouluun Vaasaan 1800, ylioppilas Turussa 9.10.1809, vihittiin papiksi 6.5.1813. Pappina: kirkkoherran apulainen Kokkolassa 1813-, Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-27. Raippaluodon pappi 13.9.1827-1838. Hänen aikanaan rakennettiin Raippaluotoon uusi pappila ja hankittiin kirkkoon ehtoolliskalkki lautasineen. Lars oli ilmeisesti hyvä saarnaaja, koska hänet valittiin suurella ääntenenemmistöllä Pietarsaaren pitäjän (Pedersöre) kappalaiseksi 8.3.1837. Hän astui tähän virkaan 1.5.1838 ja toimi siellä kappalaisena 1842 saakka. Nimitettiin varapastoriksi 16.6.1841. Larsilla ei ollut Pietarsaaressa asuntoa, kun 1 1/2 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Nygårdin kappalaisen asunto oli kovin rappeutunut. Sekä Pietarsaaren pitäjän että kaupungin edustajat päättivät kokouksessaan Pietarsaaren kirkolla 19.11.1837 rakentaa tilalle uuden asuinrakennuksen, jolloin vanha rakennus saisi toimia leivinhuoneena, keittiönä ja renkitupana. Kustannus 1.300 riikintaalaria päätettiin jakaa pitäjälle 4/5 ja kaupungille 1/5, koska samaa suhdetta käytettiin äänestettäessä kappalaisenvaalissa. Uuden asunnon valmistuttua päättivät kaupungin edustajat kirkkoraadin kokouksessa 1.5.1839, että he eivät haluakaan maksaa omaa osuuttaan. Lars valittiin Teerijärven kappalaiseksi 19.8.1840, virkaan 1.5.1842. Tämän kappaleen tiedot ovat: Kaarle Kaila´n kotisivulta: http://www.iki.fi/kaila Helvi Kivekäs kirjoittaa kirjeessään 23.09.99: Yövyttyämme Kaustisilla ajoimme Teerijärvelle. Se oli todella kaunis ja hyvin hoidettu yhdyskunta. Vanha, kaunis puukirkko sijaitsi kummulla Hemsjö-järven rannalla. Keskellä järveä sijaitsee pieni saari, jota paikkakunnalla kutsutaan nimellä "Prästgårdsön". Mahdollisesti saari on kuulunut pappilan maihin taikka papin perhe on tehnyt retkiä sinne. Käydessämme kirkkoherran virastossa tapasimme ystävällisen vt. kirkkoheran, joka tuli näyttämään meille kirkkoa ja hautausmaata. Omistamani kuvan perusteella löysimme helposti Schalinien haudan, joka sijaitsee aivan kirkon vieressä. Istutimme haudalle kauniit kukat ja otimme kuvan siitä. Hautakivestä oli pala lohjennut, kuten kuvasta näkyy ja kivi heilui. Kirkkoherra ilmoitti pyytävänsä vahtimestaria korjaamaan kiven. Hän asuu nyt eläkepäivillään aivan kirkon lähellä, joten on mahdollista, että hän joskus vastaisuudessakin huolehtii haudasta. Kerroin hänelle hiukan Schalineista ja siitä, että heistä on lähtöisin neljä Suomen kirkon arkkipiispaa......[5] ( i Lars Petrison Schalin. Syntynyt 01.01.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige. Kuollut 10.10.1808 Vaasa. Skådespelare. Vaasan sairaalan taloudenhoitaja. ravintoloitsija[2].[8] ä Elisabet Bering. Syntynyt 23.05.1749 Båstad, Skåne Sverige. Kuollut 28.05.1834 Vaasa. Skådespelerska[2].[8])

IX Lapset
Johanna Emelie Schalin. Syntynyt 11.03.1816 Kokkola; Gamlakarleby. Kuollut 01.04.1898 Mustasaari. Taulu 94.[5]
Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila. Taulu 95.[8]
Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja. Taulu 96.[8]
Sofia Vilhelmina Schalin. Syntynyt 10.01.1823 Vöyri; Vörå. Kuollut 30.09.1897 Maskun Pappila. NI226 naimaton.[5]
Edla Amanda Schalin. Syntynyt 13.11.1825 Vöyri. Kuollut 15.06.1877 Teerijärvi.[5]
Matilda Augusta Larsdotter Schalin. Syntynyt 03.07.1828 Raippaluoto; Replot. Kuollut 14.06.1888 Tyrnävä.[5]
Vendla Josefina Schalin. Syntynyt 22.04.1834 Raippaluoto. Kuollut 25.01.1894 Jalasjärvi. NI231 Vilhelm Ingmanin poiketessa 1865 Peräseinäjoen kappalaisen pappilassa, jonka isäntä oli hänen lankonsa Niceforus Leidenius,oli pappilan emäntä Josefina Leidenius sanonut Ingmanin kyytimiehelle, että Ingmanin tulo oli hänelle suurempi ilo kuin jos hän olisi saanut lehmän. Vähäinen ei ole ollut Vilhelm Ingmaninkaan tyydytys hänen saadessaan kerran Schalinit vieraikseen. Kun nämä vuosien 1866-67 taitteessa olivat käyneet Purmossa, Ingman teki keskusteluistaan lankonsa kanssa pöytäkirjan ja lähetti sen Schalinille, jotta tämä voisi lukea sitä yhdessä Gustaf Adolf Cajanuksen kanssa pastoraalimatkallaan Turkuun kestikievareissa vietettyjen vähemmän miellyttävien öiden lyhentämiseksi. Ote: Lauri Ingmanin vanhemmista heidän kirjeittensä valaistuksessa Arvo Nokkalan esitelmä 04.10.1954 Suomen Kirkkohistoriallisen seuran kokouksessa.[5]
Emma Ottilia Schalin. Syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Kuollut 21.07.1901 Muolaan pappila. Taulu 97.
Taulu 94
(Taulusta 93)

IX. Johanna Emelie Schalin. Syntynyt 11.03.1816 Kokkola; Gamlakarleby. Kuollut 01.04.1898 Mustasaari. NI222 Johanna oli tarmokas perheenemäntä. Kailan suvun "kantaäiti". Elätti leskeksi jäätyään itsensä ja alaikäiset lapsensa kahden ruistynnyrin vuosieläkkeellä, kutoi kankaita emännille, koulutti lapsensa. Loppuvuosinaan asui lastensa luona näiden pappiloissa. Vietti vanhuutensa Ida tyttären kotona vanhan Vaasan pappilassa.[5] Äiti Taulu 93. –Puoliso Gustaf Johansson. Juhananpoika Vahätalo Lillegårg/. Syntynyt 13.12.1810 Marttilaan Kuuluneessa (Tarvasjoki) Euran Kappelin Vähätalossa. Kuollut 09.12.1872 Lempäälä. Kirkkoherra Karjalohjalla 1862; Provasti; rovasti Lempäälässä 1868. NI223 Kävi Turun katedraalikoulua, jossa rehtori antoi hänelle isänsä mukaan sukunimen Johansson. Kieritti Turun palaessa 1827 tavaransa ulos kaupungista Aningaisten tullin kautta silakkanelikossa. Turun palon jälkeen Raumalla 1830 saakkakimnaasia 1830-33. Ylioppilas Turussa 05.10.1833. Vihittiin papiksi (kappalaisen apulainen) 12.12.1835 ja määrättiin Tervajärven kappalaisen apulaiseksi. Armovuoden saarnaaja Pietarsaaressa 08.06.1836, Oravaisissa 01.05.1838, Alavetelissä 01.05.1841. Kappalaisen sijainen Ylivieskassa 01.01.1842-. Vintalan kappalainen 16.04.1845, astui virkaan 01.05.1845. Kirkkoherra Karjalohjalla 12.03.1862, Lempäälässä 23.12.1868, astui virkaan 01.05.1869. Provasti 1871. Karjalohjalla ystävystyi naapuripitäjän Sammatissa asuvan Elias Lönnrotin kanssa. Lönnrot, Gustaf ja eräs ratsutilallinen pitivät vuorotellen Sammatin kappelin jumalanpalvelukset. Lönnrot ja Gustaf Johansson kävivät usein samalla hevoskyydillä Helsingissä, jossa tapaamispaikkana vanhankirkon raput. Luonteeltaan Gustaf oli vaatimaton. Vietyään Edvardin järven rantaan katsomaan ensimmäistä höyrylaivaa hän vei laivan tullessa pojan sivummalle: "Vi ska gå bortinnan förnämiteten kommer" - ennen kuin hienosto tulee. Mainitaan myös: "Lappajärven Seurakunta 1637-1937" Viljo Lampola Sivulla 272; merkityksellinen pappi. Johansson teki perustavaa työtä hiljaisena, mutta uutterana kansan hengellisenä herättäjänä. Johanssonin suomenmielisyydestä mainittakoon tässä, että hän alkoi kirjoittaa kirkonkokousten pöytäkirjoja suomeksi 10/4 1859.[5]

X Lapset
Johanna Emilia Gustafintytär Johansson. Palmroth. Syntynyt 21.10.1839 Oravainen (Pietarsaari; Jakobstad). Kuollut 14.11.1886 Ruovesi.[5]
Jonatan Gustafinpoika Johansson. Syntynyt 22.01.1842 Ylivieska. Kuollut 16.01.1904 Alajärvi. Kirkkoherra Alajärvi 1876, rovasti 1885. NI367 Vaasan kouluun 1853. Ylioppilas Vaasan lukiosta 21.09.1861. Papiksi vihittiin 02.08.1865 ja määrättiin viralliseksi kirkkoherran apulaiseksi Karjalohjalle. Virka- ja armovuodensaarnaaja Loimaalla 00.12.1865. Sijaiskirkkoherra Karjaalla 00.06.1866. Pit. apul. Huittisissa 20.06.1866. Astui virkaan 19.03.1867. Kurun kappalainen 09.05.1873, astui virkaan 01.05.1874. Nimipastori 21.12.1875. Alajärven kirkkoherra 08.08.1876, astui virkaan 19.03.1877. Provasti 29.12.1885. Stan. tähd. 3. 1. jäsen 09.04.1893. (Bergholm siv. 696).[5]
Gustaf Gustafinpoika Johansson. Gustafsson. Syntynyt 10.01.1844 Ylivieska. Kuollut 24.07.1930 Turku. Kirkkoherra; Suomen arkkipiispa 1899, valtiopäivämies. NI377 Vaasan kouluun 1853, Vaasan lukioon 1853. Ylioppilas 1/10 1861. Filos. kand 27/5 1868, seppel. maisteriksi 31/5 1869. Harjoitti teologisia opintoja Saksassa (Tübingenissä tutustui J. T. Beck' iin) ja Sveitsissä ?/9 1868 - ?/7 1870. Vihittiin papiksi 28/3 1871. V. t. kappalainen Lempäälässä 1/5 1871,s. v., Pirkkalassa 1/5 1872. Virallinen kirkkoherran apulainen Hausjärvellä 1/5 1873 - 1/11 1873. Jumaluusopin kand. 28/51874, lisensiaatti 24/5 1875, tohtori 31/5 1875. Yliopiston dosentti dogmatiikassa ja siveysopissa 28.10. 1875. V.t. dogmatiikan ja siveysopin professori 17.11 1875, vakinainen 2/2 1877. Kävi tieteell. suhteessa Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Sveitsin yliopistoissa kesinä 1876, 1879 ja 1884. Yliopp. tutkinnon valiokunnan jäsen 1876 - 1880. Toimitti osan käytännöll. jum. opin professorin tehtäviä 1877 - 1882. Raamatunkäännöskomitean jäsen 29/5 1879. Pantiin ehdolle 2. sijassa Porvoon hippak:n piispaksi 1884, 1. sijassa Kuopion hiippak:n piispaksi 1884. Piispa Kuopion hippakunnassa 3/121884, ja siihen virkaan vihitty 11/1 1885. Pappissäädyn varapuhemies valtiopäivillä 1885 - 1894. Kirkonkokouksen varapuheenjohtaja 1886, jolloin pantiin raamatunkäännös-, katkismus- ja kirkolainkomiteojen jäseneksi, ja 1893, jolloin pääasiallisesti hänen tekemänsä uusi katkismus hyväksyttiin. Savonlinnan uuden hiippakunnan piispa 22/6 1896. Annantähd. 2. l. 17/4 1887, Vlad. 3 l. 25/4 1891, Stan. 1. l.jäsen 29/4 1894. (Bergholm siv. 696) Valittiin 1899 arkkipiispaksi. Ehtoollispakon poistaminen 1910 oli hänen ponnistustensa tulos. Kutsuttiin 1905 jäseneksi n.s. Tagantsevin komiteaan sekä sittemmin siihen venäläissuomalaiseen valiokuntaan joka 1909 asetettiin pohtimaan Suomen asemaa n. s. valtakunnanlainsäädäntöön nähden. Johanson on avonaisesti ja pelkäämättä monessa tilaisuudessa arvostellut ajan kysymyksiä vastoin yleistä katsantokantaa. Johansson on tehnyt laajoja matkoja, käyden m. m. usean kerran Palestinassa (Tietosanakirjaosa III, sivu 1409, painettu 1911) Kirjoittanut kirjan: Muistelmia Antero Wilhelm Ingmanin elämästä; Suomen lähetysseura Helsinki 1927 (M. Strang'illa on ko. kirja).[5]
Elieser Johansson. Syntynyt 28.01.1846 Vintala; Vimpeli. Kuollut 27.02.1904 Laukaa. Farmaseutti; maanviljelijä; puutavarakaupias, sahanomistaja. NI378 Elämänkerrallisia tietoja Kävi Vaasan ylialkeiskoulussa 1856-1861. Oppilas Pietarsaaren apteekissa 14/1 1861. Farmaseutti 12/4 1864. Luopui apteekinammatista 8/7 1863 ja rupesi maanviljelijäksi, ensin vuokraten Kuddnäs ja Frill nimiset talot Uusikaarlepyyn pitäjässä, sittemin Karlberg'in säterin omistajana Pirkkalassa. Harjoitti sitten isoa puutavaraliikettä, mutta joutui sitten konkurssiin. Jämsänkosken cellulosatehtaan hoitaja Jämsässä. (Bergholmsiv. 697).[5]
Wilhelm Gustafinpoika Johansson. Kaila. Syntynyt 06.01.1848 Vintala, Vimpeli. Kuollut 20.06.1904 Jaakkima. Jaakkiman kirkkoherra 1898. NI418 Ylioppilas Helsingissä 1868, suritti teologisen erotutkinnon1870, vihittiin papiksi 1871. Rovastin arvo 1888.[5]
Josua Gustafinpoika Johansson. Kaila. Syntynyt 04.04.1850 Vintala; Vimpeli. Kuollut 09.07.1909 Juva. Kyrkoherde i Tavastehus och Vanaja; Juvan kirkkoherra 1903. Valtiopäivämies. NI583 Ylioppilas Helsingissä 1868, teologinen erotutkinto 1870,vihittiin papiksi 1871, varapastori 1880. Antog troligennamnet Kaila (enl. RS) Prästvigd 1871. Kyrkoherde i Tavastehusoch Vanaja 1888.[5]
Lydia Gustafintytär Johansson. Sommer. Syntynyt 25.07.1852 Vimpeli. Kuollut 13.07.1921 Helsinki.[5]
Joel Johansson. Syntynyt 19.01.1855 Vimpeli. Kuollut 24.07.1857 Vimpeli.[5]
Ida Elisabet Gustafintytär Johansson. Syntynyt 14.04.1857 Vimpeli. Kuollut 11.04.1899 Mustasaari. [7] –Puoliso 14.02.1878 Wilhelm (Wilho) Ingman. Syntynyt 05.01.1852 Lapua, Kirkonkylä. Kastettu 14.01.1852 Lapua[4]. Kuollut 06.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapväärtissä). Lapväärtin kappalainen. [7] ( i Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva.[2] ii Harald Henrikinpoika Ingman. Syntynyt 28.04.1785 Pohja, Mörby?. Kuollut 02.01.1832 Alavus. Komissiomaanmittari.[2] Catarina Margareta Grönlund. Syntynyt 04.04.1787 Kangasala. Kuollut 20.11.1845 Alavus. ä Clara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 17.01.1829 Vähäkyrö. Kuollut 19.12.1855.[7] äi Johan Daniel Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 26.08.1784 Pyhäjoki. Kuollut 02.08.1849 Lapua. Maisteri, kirkkoherra, rovasti. ää Maria Lovisa Olofintytär Hollsten. Syntynyt 05.05.1791 Kokkola. Kuollut 03.12.1875 Kristiinankaupunki.)
Edvard Gustafinpoika Johansson Kaila/. Syntynyt 25.04.1859 Vimpeli. Kuollut 12.11.1915 Kaarlela. Kyrkoherde i Gamlakarleby; kirkkoherra Kokkolassa 1895, rovasti 1908. NI588 Ylioppilas Helsingissä 1880, teologinen erotutkinto 1883,vihittiin papiksi s.v.[5]
Taulu 95
(Taulusta 93)

IX. Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila.[8] Äiti Taulu 93. –Puoliso 16.01.1850 Teerijärvi Johan Julius Häggman. Syntynyt 01.03.1823 Vaasa. Kuollut 06.08.1856 Pietarsaari. Kappalainen. Ylioppilas Helsingissä (et.-pohj.) 1842. Suoritti jumaluusopillisen tutkinnon 1845. Vihittiin papiksi 1846. Bergön kappalisen viran virka- ja armovuodensaarnaaja 1855. Nimitettiin Bergön kappalaiseksi 1856, mutta kuoli ennen viran vastaanottoa.[7] ( i Johan Erik Häggman. Suutarimestari.[7] ä Lovisa Sofia Blomström.[7])

X Lapset
Lydia Häggman. Syntynyt 24.10.1850 Teerijärvi. Kuollut 13.07.1851 Teerijärvi.[5]
Jonathan Häggman. Syntynyt 16.02.1852 Ähtävä. Kuollut 07.06.1852 Ähtävä.[5]
Julia Johan-Juliuksentytär Häggman. Syntynyt 22.04.1853 Ähtävä. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan.[7] –Puoliso 10.08.1871 Ähtävä Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kastettu 14.06.1847 Lapua[4]. Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Rovasti. Kirkkoherra noin 04.06.1897 Muolaa.[7] ( i Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva.[2] ii Harald Henrikinpoika Ingman. Syntynyt 28.04.1785 Pohja, Mörby?. Kuollut 02.01.1832 Alavus. Komissiomaanmittari.[2] Catarina Margareta Grönlund. Syntynyt 04.04.1787 Kangasala. Kuollut 20.11.1845 Alavus. ä Clara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 17.01.1829 Vähäkyrö. Kuollut 19.12.1855.[7] äi Johan Daniel Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 26.08.1784 Pyhäjoki. Kuollut 02.08.1849 Lapua. Maisteri, kirkkoherra, rovasti. ää Maria Lovisa Olofintytär Hollsten. Syntynyt 05.05.1791 Kokkola. Kuollut 03.12.1875 Kristiinankaupunki.)
Johanna Elisabeth Häggman. Syntynyt 03.01.1855 Ähtävä. Kuollut 13.08.1894 Pietarsaaren mlk. Avioliittoon 1882.[2] –Puoliso Henrik Eliel Wegelius. Syntynyt 04.01.1853 Bergö. Kuollut 05.05.1933 Merikarvia. 1. avioliitto 1882. 2. avioliitto 13.02.1896.[8] ( i Jakob Esaias Wegelius. Syntynyt 28.01.1817 Oravainen. Kuollut 05.03.1877 Munsala. ii Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[5] Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[2] ä Maria Charlotta Wegelius. Syntynyt 16.09.1815 Yliveteli. Kuollut 25.08.1901 Pietarsaari. äi Esaias Wegelius. Syntynyt 05.10.1778 Vöyri. Kuollut 02.07.1844 Munsala. Munsalan kappalainen 1823.[5] ää Margaretha Wegelius. Syntynyt 26.10.1775 Kemijärvi. Kuollut 24.01.1856 Maksamaa.[5])
Taulu 96
(Taulusta 93)

IX. Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[8] Äiti Taulu 93. –Puoliso Johanna Sofia Topelius. Syntynyt 01.03.1820 Uusikaarlepyy. Kuollut 04.12.1913 Uusikaarlepyy. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[8] ( i Zachris Topelius. Syntynyt 13.11.1781 Oulu. Kuollut 23.01.1831 Uusikaarlepyy. Piirilääkäri. Kansanrunouden kerääjä.[8] ii Michael Toppelius. Syntynyt 11.08.1734 Oulu. Kuollut 28.12.1821 Oulu. Oululainen kirkkomaalari.[5] Maria Magdalena Oklavitz. Syntynyt 09.10.1743 Ii. Kuollut 25.10.1807 Oulu.[5] ä Katarina Sofia Calamnius. Syntynyt 03.02.1791 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.07.1868 Uusikaarlepyy.[8])

X Lapset
Vilhelm Schalin. Syntynyt 03.08.1847 Kuddnäs. Kuollut 01.08.1858 Kristiinankaupunki.[5]
Johanna Wasa Schalin. Syntynyt 28.11.1849 Vaasa. Kuollut 19.04.1850 Vaasa.[5]
Sofia Emilia Schalin. "Emmy". Syntynyt 07.04.1851 Vaasa. Kuollut 03.10.1939. NI238 asunut äitinsä kanssa Uusikaarlepyyssä (ehkä vuosisadanvaihteessa1900).[5]
Zacharias Schalin. (Zacke). Syntynyt 02.03.1854 Kaskinen. Kuollut 21.09.1938 Turku. Historian ja uskonnon lehtori. NI243 Elämänkerrallisia tietoja Helsingin normaalikoulusta ylioppilaaksi 19.05.1870. Filos.kand. 25.01.1876, seppel. maisteri 21/5 1877. harjoittanut teol. ja filos. opintoja 1878-1879 Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa, kesällä 1884 Leipzig´issä, Berliin´issä jagreifswald´issa, kesällä 1889 ja 1891 Saksassa ja Ruotsissasekä ottanut osaa orintaalistikongressissa Tukholmassa ja Kristiinassa 1889. Antoi opetusta eri kouluissa Helsingissä 1877-1878, 1880-1881 ja 1882-1885. Jum. opin kand. 28/5 1884. Vihittiin papiksi Porvoossa 21/12 1884. V. t. pedagog. ja historian lehtori Jyväskylän seminaarissa 1/10 1885. Uskonnon lehtori Tammisaaren seminaarissa 22/6 1886. Uusikaarleby´n kansak. seminaarin johtaja 26/7 1886. Skolor i Kaskö, Nykarleby och stud. från Normallyceeet i Helsingfors 1870. Filosofiemagister 31/5 1877 och teologie kandidat i Helsingfors 28/5 1884. Studerat i Tyskland vid universiteten i Tübingen och Leipzig. Prästvigd i Borgå 21/12 1884 och utnämnd till komm. K.T. Brobergs adjunkt för at fortsätta sin studier. Tjänstgjortvid Detsche Töchterschule i Helsingfors, Svenska Reallyceum 1877-1878 och Svenska Fruntimmersskolans Pedagogiklass 180-1885. Blev A-f. lektor i pedagogik och historia vid seminarieti Jyväskylä 1885-1886. Utnämnd till lektor vid lärarseminarieti Ekenäs för juli månad 1886. Direktor för Folkskollärarseminarieti Nykarleby från 1/8 1886. Inspektor för stadens folkskolai 13 år. Erhöll Anne orden III 14/4 1890. Avsked på begäranefter 18 års tjänstgöring vid seminariet 1/8 1904. Flyttademed familjen till Åbo. Blev där lärare i Suomalainen klassillinen Lyseo och Tyttökoulun rinnak.osasto 1904-1906. Folkskoleinspektor i Björneborg 1906-1912. Återflyttadetill Återflyttade till Åbo våren 1912. Kirjoittanut lukuisiakirjoja: Bergholm sivu 1162 Zacharias aloitti Schalinin suvun järjestelmällisen tutkimuksen. Schalin Zacharias (s. 1854), teologi, opettaja, viimeksi Uudenkaarlepyyn seminaarinjohtaja; erosi virastaan 1904. S. on toiminut myös kirjallisella alalla sekä suomen että ruotsin kielellä, julkaissut runoja ja suorasanaisia kertomuksia, kirjoitelmia (m. m. Topeliuksesta), tutkielmia ("Ainosagan i Kalevala", "Folktro och plägsederi mellersta Österbotten" y. m.). Eri teoksina on ilmestynyt: "Kun kivet puhuvat", "Inattivaara kopparbruksförsök i Österbottenpå 1700-talet", "Folkskollärareseminariet i Nykarleby 1873 - 98", "Der Aufenthalt der KinderIsrael in Ägypten" (väitöskirja), "Katso minä seison ovessaja kolkutan" y. m. H. Kr-n. Helmi Kron Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.[5]
Lars Gustaf Schalin. Syntynyt 25.06.1856 Kaskinen. Kuollut 05.12.1856 Kaskinen.[5]
Mathilda Elisabet Schalin. Syntynyt 18.10.1857 Kaskinen. Kuollut 22.06.1953. Avioliittoon 13.02.1896.[8] –Puoliso Henrik Eliel Wegelius. Syntynyt 04.01.1853 Bergö. Kuollut 05.05.1933 Merikarvia. 1. avioliitto 1882. 2. avioliitto 13.02.1896.[8] ( i Jakob Esaias Wegelius. Syntynyt 28.01.1817 Oravainen. Kuollut 05.03.1877 Munsala. ii Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[5] Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[2] ä Maria Charlotta Wegelius. Syntynyt 16.09.1815 Yliveteli. Kuollut 25.08.1901 Pietarsaari. äi Esaias Wegelius. Syntynyt 05.10.1778 Vöyri. Kuollut 02.07.1844 Munsala. Munsalan kappalainen 1823.[5] ää Margaretha Wegelius. Syntynyt 26.10.1775 Kemijärvi. Kuollut 24.01.1856 Maksamaa.[5])
Leopold Werner Schalin. Syntynyt 22.01.1861 Kaskinen. Kuollut 07.07.1904 Pori. Lennätinaseman päällikkö Noormarkussa 1896. Nimineuvos. NI242 Elämänkerrallisia tietojaKävi 4 luokkaa Helsingin normaalilyseossa, erosi 1878. Rupesitelegrafilaitoksen palvelukseen 1879. Asetettu Vaasan asemalle1892. Kuvernementisihteeri 1893. Kollegisihteeri 1894. Noormarkunaseman päällikkö 1896. Nimineuvos 1896.[5]
Taulu 97
(Taulusta 93)

IX. Emma Ottilia Schalin. Syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Kuollut 21.07.1901 Muolaan pappila. Äiti Taulu 93. –Puoliso 29.03.1857 Teerijärvi Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kastettu 15.11.1820 Alavus[4]. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva. NI27 Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissaympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868.Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheenäidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Realoch Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisenkiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille. - Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei seollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40).[2] ( i Harald Henrikinpoika Ingman. Syntynyt 28.04.1785 Pohja, Mörby?. Kuollut 02.01.1832 Alavus. Komissiomaanmittari.[2] ii Henrik Henrikinpoika Ingman. Syntynyt 1747 Pojo, Mörby. Kuollut 17.07.1804 Pohja, Mörby[4]. Vääpeli, kenttävääpeli ruotujakolaitoksessa.[2] Ebba Kristina Naukler. Syntynyt 27.03.1755. Kuollut 19.10.1802 Pohja[4].[2] ä Catarina Margareta Grönlund. Syntynyt 04.04.1787 Kangasala. Kuollut 20.11.1845 Alavus. äi Anders Grönlund. Syntynyt 29.11.1754 Pirkkala. Kirkkoherra (Kuortane). ää Kristina Elisabet Asp. Syntynyt 15.02.1763 Teisko.) [4]

X Lapset
Emil Julius Ingman. Syntynyt 05.1858 Karvia. Kuollut 08.1858 Karvia.[2]
Alfred Emil Ingman. Syntynyt 16.07.1860 Karvia; Kyläkarvia. Kuollut 10.10.1917 Vaasa. Haudattu Vaasa. Pataljoonan saarnaaja; pappi; nuorisokirjailija. NI23 Elämänkerrallisia tietoja Vaasan kouluun 1871. Ylioppilas 5.6.1880. Vihittiin papiksi 20.06.1883 ja määrättiin v. t. saarnajaksi Vaasan tarkk'amp.pataljoonaan. Vakituinen pataljoonan saarnaaja 1889. (Bergholm Sukukirja s. 686) Alfred Emil oli innokas metsämies. Ensimmäisiä suomalaisia nuorisokirjailijoita. "Rimpisuon Usvapatsas", "Kahden taalarin raha" ja "Latvasaaren kuninkaanhovilinna". Kirjat olivat suomalaisia vastineita intiaaniromaaneille (1917 ). Alfred Emil rakensi Vaasassa Rantakatu 22 :n huoneessa purjeveneen joka jouduttiin ikkunan kautta kuljettamaan ulos. Purjeveneestä on olemassa piirustukset Kaj Strang´lla. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon toimi hän Vaasassa pataljoonan saarnaajana ja muissa papin viroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka. Tämän toimen ohella toimi hän koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu, että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitavaja tunteva mies. Persoonalisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluonteinen ja humoristinen. Tälläiseksi tunnetttiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään -kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokirjailijoista. Kirje Vaasasta koulusta äidille 23.10.1875: (15-vuotiaana) Wasa den 23 Oktober 1875 Älskade mamma! Jag skall nu med några rader underrätta eder huru vi må. Tack för mammas sista bref. Wi må nu härsom vanligt. Huru mår mamma och andra der hemma. Odert villej skriva hem nu, han säger att han ej har tid. - Nog finns här lingon fast huru mycket för 25 penni kappen. Nog måste jag väl vara utan nya skridskorremmar. Kanske jag bergar mig med mina gamla ty här kostar ett par goda skridskoremmar 2 mark, så att ej lönar det sig att köpa häre. Vi ha nuhaft ganska god skrinnis och jag har varit och skrinna 2 gånger ren. I onsdags hade vi lof, så att inte tror jagat vi få nå vidar skrinnlof. Hittils har här varit så kallt att marken är ganska hårt tillfrusen så att få se huru det går med brunnarna i vinter. - Nog går ju den här termin ganska fort?. Jag har köpt åt mig harsnaror till julen för mina egna pengar, nog skall fånga haror i jul bara jag för mig att sätta ut dem. Odert ber att mamma skulle skicka hit hans skrinskor. Får vi ta ut till "Pippurinmarkkinat" i jul litet marknadspengar kanskje hvar sin 50 penni eller huru? Jag har nu just ej något mera att skriva än många hälsningar till alla der hemma och allra mest till mamma från mammas egen gosse ALFRED. Teolooginenerotutk, 31. 5, 83. Vihitty papiksi 20. 6. 83. Pastoraalitutk. 20. 6.85, - 3:nnen Vaasan tarkkampujapataljoonan v. t. saarnaajana 20. 6 1883 - 30.01.1889, josta lähtien saman pataljoonan vakinaisena saarnaajana pataljoonan lakkauttamiseen saakka 14. 3. 02. Vaasan lääninvankilan v. t. saarnaajana 1.5. 1897- 1.5. 1898, josta lähtien saman vankilan vakinaisena saarnaajana kuolemaansa saakka 10.10.1917. Vaasan suom. yksityislyseossa ja alkeiskoulussa tuntiopettajana opettanut uskontoa, ruotsia, saksaa ja logiikkaa 1v. 1883- 1892; Vaasan realilyseon uskonnon ja suomenkielen v. t. lehtorina lv. 1894 -96, 97 - 99 ja 1901 - 1902; tuntiopettajana opettanut Vaasan realilyseossa ja sitten linjajakoisessa lyseossa ruotsia lv. 1905 - 1917 ja ajoittain sitä ennen; kaikkiaan ollut Vaasan suom. lyseon palveluksessa 1v. 1883- 1917 kahta vuotta lukuunottamatta. Ollut opettajana myöskin Vaasan ruots. lyseossa, suom. ja ruots. tyttökoulussa sekä ruots. jatko-opistossa. Syysk. 1 p;stä 1895 ollut Vaasan käsityöläisiltakoulujen johtajana opettaen äidinkieltä, kirjanpitoa, kaunokirjoitusta y. m. - Innokas urheilumetsästäjä ja -kalastaja. Tunnettu taitavana ampujana. - St. ja Annan R. III luokan ritari. Kirjallinen toiminta: Aikakauskirjassa »Svenska jägarförbundets Tidskrift» julkaissut kreikankielestä ruotsinnettuna suurimman osan Xenofonin »Kynegetikos»-nimistä teosta ja Arrianoksen samannimisen teoksen kokonaan. Toimittanut oppikirjan »Ruotsinkielen Harjoituksia» suomalaisia oppilaitoksia varten. Julkaissut suurta tunnustusta saavuttaneet nuorisokirjat »Rimpisuon usvapatsas», »Latvasaaren kuninkaan hovilinna», »Suursalon Halli» ja »Kahden taalarin raha». - Kirjoituksia aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin. Lähde: Vaasan Suomalainen lyseo 1880- 1930 ************** Alfred Emil Ingman, jonka kootut teokset täten Suomen nuorisolle tarjotaan, oli syntynyt v. 1860 ja kuoli Vaasassa v. 1917. Hänen ulkonaiset elämänvaiheensa on pian mainittu. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon hän toimi Vaasassa pataljoonansaarnaajana ja muissa papinviroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka.Tämän ohella hän toimi koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu,että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitava ja tunteva mies. Persoonallisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluontoinen ja humoristinen. Pyyntömme johdosta saada lähempiä tietoja Alfred Ingmanista kirjoittaa meille hänen veljensä professori Lauri Ingman seuraavaa: »Halu päästä ulos metsään ja merille oli Alfred-veljessäni jo ylioppilasaikoina erinomaisen voimakas. Muistan elävästi, kuinka hän ja vanhin Jonathan-veljemme syksyisin ja talvisin pyssyt olalla kulkivat kaikki Karijoen sopukat ristiin rastiin. Tavallisesti he toivatkin retkillään riistaa kotiin, jäniksiä ja lintuja. Kolmantena seurassa oli usein eräs mökkiläinen, »Hongiston vaari», jonka metsästysinnolla ei ollut rajaa. Eräänä talvena 1880-luvun alulla, kun seudulla liikkui susia, ryhtyivät veljet niitä suksilla pyydystämään ja saivatkin kerran oikein komean otuksen. Myöhempinä aikoina, kun Alfred-veljeni oli asettunut Vaasaan, jouduin usein seuraamaan häntä milloin pitemmille milloin lyhemmille retkille saaristoon. Niin pian kuin jäät olivat lähteneet ja ilma lämminnyt, lähdimme mekin retkille vesilintuja kuvilta ampumaan. Ihania kesäkuun öitä vietettiin kuusenhaoista tehdyillä vuoteilla, milloin ei ollut pakko hyttysten tähden ankkuroida venettä johonkin poukamaan ja purjeen alla koettaa saada verenimijöiltä hetkeksi rauhaa. Auringon noustessa oli oltava ampumapaikoilla. Myöhemmin kesällä laskettiin koukkuja ja käytiin purjehdusmatkoilla milloin minnekinpäin. Alfred-veljelläni näyttää olleen se käsitys, että mies jotenkin osaa tehdä sen, minkä tahtookin. Varsinkin hän oli taitava veneenrakentaja. Piirustusten mukaan, jotka hän milloin mistäkin teoksesta hankki, hän rakensi sekä soutu- että purjeveneitä, kulkipa viime vuodet itse rakentamassaan moottoriveneessä. Kun oli hyvä pitemmillä matkoilla saada päänsä päälle parempikin katto kuin havunoksista tehty, rakensi hän Vaasan lähelle pariin paikkaan lankuista erinomaisen hauskat kesämajat. Apuna hänellä ei näissä toimissa ollut muuta kuin kouluijässäoleva poikansa. Ihailin suuresti hänen väsymättömyyttäänja taitoaan; kaikellainen 'fuskaaminen' oli hänelle vastenmielistä, se mikä tehtiin, oli tehtävä hyvin. Pienestä pitäen tottuneena ampuma-aseita käyttämään oli Alfred kehittynyt erinomaisen taitavaksi ampujaksi. Varsinkin oli ihailtava hänen taitonsa lennosta pudottaa lintuja. Yhteen aikaan hän harrasti myöskin pilkkaan ampumista ja saavutti siinä sellaisen taidon, että eräässä silloisen n. s. sportti-klubin koko maata käsittävässä ampumakilpailussa sai palkinnon. Papiksi tultuaan saattoi veljeni tietenkin omistaa vapaille ulkoilmaharrastuksille vain vähän aikaa. Tavallinen viranhoito vaati, varsinkin sen jälkeen kuin hän oli tullut vankilansaarnaajaksi, paljon aikaa, ja innostuneena ja taitavana opettajana hän lisäksi suoritti paljon opetustyötä. Mutta kun hanget alkoivat sulaa, silloin täytyi saada aikaa panna venheet ja pyyntivehkeet kuntoon, jotta jo toukokuussa voisi pistäytyä jollekin iltapäiväretkelle merelle ja kesäkuussa ihailla auringon laskua ja nousua Vaasan saaristossa.» Tällaiseksi tunnettiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään -- kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokirjailijoista.Todennäköistä on, että Suomen kasvava nuoriso lukee polvi polvelta aina samalla innostuksella niitä seikkailuja, joista kerrotaan »Rimpisuon usvapatsaassa», »Latvasaaren kuninkaanhovilinnassa», »Suursalon Hallissa» ja »Kahden taalarin rahassa» sekä muissa hänen kertomuksissaan. Ja kun viljelys tunkee metsät yhä syrjemmäksi, kun emme enää tulevaisuudessa voi puhua »seikkailuista saloilla ja vesillä» siinä tuoreessa tarkoituksessa kuin näissä kirjoissa, saavat nämä teokset hiukan samaa merkitystä kuin mikä on Cooperin kuvauksilla nykypäivien amerikalaiselle: ne kertovat niistä ihanista päivistä, jolloin Suomessa vielä oli neitseellisiä saloja ja vesiä. Lauri Ingman Lähettäessään »Rimpisuon usvapatsaan» kustantajalle tammikuulla 1915 kirjoitti tekijä vaatimattomasti hänellä olleen tarkoituksena »antaa lukijalle pari sataa suomalaista sananlaskua ja sanontatapaa, kuitenkin mikäli mahdollista siten, ettei hän tätä tarkoitusta huomaisi. Ne, jotka tuon kirjasen ovat lukeneet, panivat varmaan merkille sen veikeän ja humoristisen tavan, jolla tekijä sovitteli kahden poikaviikarin vuorosanoiksi mitä hullunkurisimpia ja humoristisimpia sananlaskuja ja sutkauksia. Tekijä vaikeni kuitenkin siihen nähden, mikä on kirjan suurin opetussisällys: se on täydellinen opas siihen, miten on mahdollista elää talvella ulkoilmassa, joutumatta luonnon ankaruuden uhriksi; samalla se kasvattaa tulemaan toimeen omin voimin, maihin turvaamatta. Kun siihen lisätään vielä jännittävä ja nuorison mielikuvitukselle sopiva juoni, voi ymmärtää, kuinka suurta kykyä tällaisen, näöltään niin vaatimattoman teoksen luominen edellyttää. Teoksen nimi oli alkuaan »Levänevan usvapatsas», joka kuitenkin hyljättiin. »Rimpisuon vastaanotto oli hyvä ja arvostelut suosiollisia. Niiden antamien neuvojen johdosta kirjoitti tekijä vain lyhyesti: »En ole liian vanha oppiakseni.» Seuraavaa teostansa, »Latvasaaren kuninkaan hovilinnaa» lähettäessään kirjoitti tekijä kustantajalle marrask. 22p. 1915 seuraavaa: »Kun tarkoitin siitä suomalaista, poikien suosiossa kai vieläkin olevaa 'indiaanikirjaa', oli minun intiaanien puutteessa pakko käyttää rosvokoplaa. Olen kuitenkin kaikin puolin yrittänyt välttää sitä, mikä vaikuttaisi detektiiviromaanilta, ja saada lukijan mielen eniten kiintymään Latvasaaren Jules Vernen tapaiseen kuninkaaseen. Sananlaskujen opettamisesta nuorisolle en ole tahtonut luopua. Luullakseni nuoret oppivat niitä paraiten, kun luulevat saavansa ne kertomuksen kaupanpäällisinä vain.» »Ehdotuksen ne laajemminkin ryhtyä nuorisokirjallisuuteen on sangen houkutteleva; asian mahdollisuus riippuu siitä, onnistuuko minun niin kirjoittaa nuorten mieleen, että todella saan laajemmat markkinat. Sillä kirjoitan, ahkeranakin ollen, jotenkin hitaasti. Ja virkani on niin vähäpalkkainen, että minun on ollut aina pakko toimeentuloni tähden pitää paljon koulutunteja. . . Aion kuitenkin jatkaa kirjoittamistani.» Lähettäessään» Suursalon Hallin käsikirjoituksen, jonka tekijä oli alkujaan ajatellut julkaistavaksi jouluksi 1916, kirjoitti hän toivovansa jouluksi 1917, »jos Jumala suo terveyttä, Voivansa valmistaa uuden kirjan.» Se toivo toteutuikin, mutta painosta valmistuneena ei tuoni sallinut tekijän nähdä »Kahden taalarin rahaa.» Sen valmistumisesta kertoi hän kirjeessään kustantajalle marrask. n p. 1916 m. m. seuraavaa: »Uutta kirjaani olen kirjoittanut noin 120 käsikirjoitussivua. Mutta muutama viikko sitten ajoi se karille, enkä ole vielä saanut sitä uudestaan liikkeelle . . . Seikkailukirjaksi on sekin ajateltu, vaikka toinen seikkailijoista on vasta kahdennellatoista; 'näsäviisi' poika kuitenkin ...» Omasta tyylistään kirjoittaa hän samassa kirjeessään vaatimattomasti: »Kirjoitustapani on karkeata, siitä ei pääse pieleen eikä puoleen, ja soveltuu vähemmin hyvin eläinkertomuksiin, jotka vaatisivat viehättävämpää, enemmän mukaansa tempaavaa tyyliä. Mutta harvalle miehelle vain on luotu kynä, joka luistaa liukkaasti kielellä,joka ei ole hänen äidinkielensä». Selitykseksi mainittakoon,että Ingman oli saanut ruotsinkielisen koulusivistyksen. Yhä samassa kirjeessään mainitsee hän uusista suunnitelmistaan: »Olen jo useampia vuosia kirjoitellut 'mukulakoululaisia' varten suunniteltua kuvakirjaa samaan tapaan kuin saksalaisten 'Zoologia Comica', jonka omat lapseni aikanaan lukivat loppuun, vaikka paperi olikin paksua. Saa nähdä, valmistuuko se ikinä?» Tuonen tarkoituksettomuutta usein valitetaan. Valitettavaa on, ettei Alfred Ingman saanut jatkaa tärkeätä kirjailijatoimintaansa, jolla hän muutamissa vuosissa olisi paljon rikastuttanut köyhähköä alkuperäistä nuorisokirjallisuuttamme. Valitettavaa on myöskin, ettei hän aikaisemmin huomannut lahjojansa tällä alalla. Se joka haluaa tarkemmin tutustua tämän vanhan pohjalaisen sisimpään luonteeseen, tekee sen parhaiten lukemalla hänen kirjansa. Joka lauseen takaa pilkistää niistä suora ja jäyhä mies, laajakatseinen, hyväsydäminen, elämää ja luontoa ymmärtävä. Viimeinen kustantajalle tullut kirje on päivätty syyskuun 15 p. 1917 ja koskee erästä tekijän käsikirjoitukselle sattunutta tapaturmaa. Se päättyy sanoihin: »Herran haltuun!» Kun hänen teoksensa nyt uudessa asussa joutuvat nuorisomme luettavaksi, lausumme sen hartaan toivomuksen, että Suomen nuoriso oppisi niistä sitä rehellisyyttä, miehekkyyttä ja omin avuin toimeentulemisen taitoa, jolle tekijä jäyhänä ja itsenäisenä pohjalaisena pani niin ratkaisevan arvon. Avautukoot nuorisomme silmät myös huomaamaan oman maansa luonnon kauneudet ja ne reippaan sekä vahvistavan ulkoilma-elämän edut, joita se vielä kaikkiallakin tarjoaa. Mikäli nuorisomme kaikissa näissä jaloissa avuissa edistyy onneksi itsenäiselle Suomellemme, sikäli on myös syytä kiitollisuudella muistaa miestä, joka rakkaudesta nuorisoa kohtaan vielä vanhana ryhtyi opettamaan sille elämänsä varrella tärkeiksi ja välttämättömiksi huomaamiansa asioita. Kustantaja. Kustannusosakeyhtiö Kirja.[2]
Febe Johanna Ingman. Rancken. Syntynyt 26.12.1861 Purmo. Kuollut 16.06.1914 Vaasa. Folkskollärarinna i Gamla Vasa 1884. NI50 kirjoittanut kirjan:"Sagonystanet". Otava 1891 (Tanternasi Gamla Vasa berättelser) Kansakoulun opettaja: Gamla Vasaflickskola,.[2]
Emilia Vilhelmina (Mimmi) Ingman. Strömblad. Syntynyt 04.06.1863. Kuollut 05.03.1940.[2]
Odert Julius Ingman. Syntynyt 01.01.1865. Kuollut 03.05.1929. Kappalainen. NI87 Ylioppilas 04.06.1885. Vihitiin papiksi 04.01.1888 jamäärättiin Isojoen kirkkoherran viralliseksi apulaiseksi.Virkaa tekevä kappalainen Lestijärvellä 17.01.1889, Ikaalisissa04.03.1890. Kirkkoherran apulainen Laukaassa 01.05.1890.Haminan kappalainen 17.01.1893.[2] –Puoliso 04.07.1894 Vaasa Hilma Amalia Sivenius. Syntynyt 21.06.1870 Kuolemanjärvi (?). Kuollut 16.05.1930.[2] ( i Gustaf Adolf Sivenius. Syntynyt 14.03.1840 Hollola. Kirkkoherra.[2] ä Rosa Augusta Carl-Gabrielintytär Lyra. Syntynyt 13.01.1841 Kuhmoinen.[2])
Lars Fingal Ingman. Syntynyt 08.03.1867 Purmo. Kuollut 11.04.1868 Purmo.[2]
Lars (Lauri) Johannes Ingman. Syntynyt 30.06.1868 Teuva. Kuollut 25.11.1934 Helsinki. Poliitikko. Arkkipiispa. Professori. Elämänkerrallisia tietoja Ylioppilas Vaasan ruotsalaisesta lyseosta 1886, teologian erotutkinto 1890., fil. kand 1892, vihitty papiksi 1893, kasvatusopintutkinto 1894. Teologian kand 1898, teologianlisensiaatti 1900. Tehnyt Backmanin stipendillä 13 kuukautta kestäneen opintomatkan Saksaan 1895 - 1896 y.m. opintomatkoja. Suomen arkkipiispa ja ministeri. Oli erittäin sanavalmisja huumorintajuinen. Anekdootteihin kuuluu Ingmanin kertoma asia, jossa hän oli maininnut että hän oli jossain tilaisuudessa vaimoineen, jolloin häneltä kysyttiin, että onko hänellä useampia vaimoja. Ingman sanavalmiina kysyi kyseiseltä henkilöltä, että jos hän on hautajaisissa paljain päin, niin onko hänella molemmat päät paljaana ? Helsingin Sanomat 23/5 1996 "Historian hyljeksimä Lauri Ingman vyöryy taas pääraiteelle" KONSERVATIIVI SAA KUNNIAN Vaikka Suomen porvallisten puolueiden historiankirjoitus on viime vuosina kuronut työväenliikkeen tutkimuksen etumatkaa umpeen, on ero viimeksi mainitun hyväksi vielä selvä. Esimerkiksi käy se, että vuosisadan alun keskeisiin porvarillisiin poliitikoihin kuuluneen Lauri Ingmanin elämäkerta valmistuu vasta nyt.Kirjan alkuosa perustuu Vesa Vareksen kolmen vuoden takaiseen väitöskirjaan, joka tutki Ingmania vuoteen 1922. Varesselittää Ingmanin historiallista unohdusta sillä, etteitämä tappiolle joutuneiden aatteiden - myöntyvyyslinjan, monarkismin, saksalaissuuntauksen ja jyrkän antisosialismin edustajana ole näyttänyt houkuttelevalta tutkimuskohteelta. Myös konservatismi ja oikeistolaisuus sinänsä ovat Vareksen mielestä olleet pitkään epämuodikkaita ilmiöitä. Oikeiston historian uusi nousu kertonee sekin jotain meidän aikamme pohjavirtauksista. Pappispolitiikko Ingman ei pitkästä urastaan huolimatta noussut kansallisten sankarien ja suurmiesten sarjaan Mannerheimin, Rytin, Paasikiven ja Kallion rinnalle. Hän keskittyi ennenkaikkea ääri-ilmiöiden hillintään ja ylilyöntien torjumiseen, ei niinkään uusiin avauksiin. Konservatiivisen politiikan saavutukset ilmenevät usein säilyttämisenä ja tekemättä jättämisenä, eivätkä tälläiset "epäteot" piirry tulikirjaimin kansan historialliseen muistiin. Pitkäaikaisena valtiopäivämiehenä, kaksinkertaisena pääministerinä, nelinkertaisena opetusministerinä sekä vanhasuomalaisen puolueen ja kokoomuksen pitkäaikaisena linjavetäjänä Ingman oli kuitenkin aikansa vaikutusvaltaisimpia poliitikkoja. Vanhasuomalainen perinne. Vares esittelee Ingmanin pitkän linjan konservatiivina,joka teki kaikkensa välttääkseen äkilliset yhteiskunnalliset muutokset. Ingmanin vanhoillisuus oli käytännöllistä; se suhtautui maltillisiin uudistuksiin myönteisesti ja etsi ristriitatilanteissa kompromisseja. Hän halusi padota ja kanavoida valtavirtaa niin, ettei se tulvinut yli äyräidensä. Sortovuosina Ingman varoitteli myöntyväisyysmielisiä itsetarkoitukselllisesta alistumisesta keisarivallan määräyksiin; Venäjän vallankumouksen alettua hän yritti hillitä katteettomana pitämäänsä vapautushuumaa. Venäjän uuteen nousuun varautuneena hän vastusti pitkään myös itsenäisyysjulistuksen antamista,mutta taipui lopulta enemmistön tahtoon. Ingmanin kompastuskiviksi nousivat vaikeasti ennakoitavat historialliset murrokset. Kuitenkin hän oli monarkistina epäröivä, saksalaismielinen vain hetkellisen tilannervion tähden ja halveksimansa bolshevikki-Venäjän vastustajanakin varovainen reaalipolitiikko. Ajan mittaan pappi sai poliittiset syntinsä anteeksi; aina kompromisseihinja suunnan muutoksiin valmis asenne auttoi Ingmania selviämään virhearvioistaan melko vähäisin seurauksin. Vanhasuomalaisena konservatiivina Ingman edusti kokoomuspuolueessa katoavaa perinnettä , mutta säilytti asemansa auktoriteettinä senkin jälkeen, kun puolue siirtyi hänestä oikealle 1920-luvun alussa. Arvovallallaan ja sovittelutaidollaan hän pystyi hillitsemään niin kielitaistelun kuin oikeistoradikalisminkin ylilyöntejä. Hän korosti politiikan perinteitä ja velvollisuuksia, "hyviä tapoja". Luokkiin ja eturyhmiin jakautunut yhteiskunta oli ajatuksena vieras, vvanhana meritokraattina hän näki kansan jakamattomana yksikkönä, jota koulutettujen ja kyvykkäiden piti hallitaj a holhota arvonsa mukaisesti. "Arkkipiispa" ja oikeistoradikalismi. Vareksen hahmotelma Ingmanista maltillisuuden apostolina vaikuttaa yleensä uskottavalta, mutta suhde lapuanliikkeeseen jäi kuitenkin anmbivalentiksi. Vaikka Ingman tuomitsi lapuanliikkeen laittomuudet, hän hyväksyi sen tavoitteet ja päämäärät. Yhteistä oli viha kommunisteja ja syvä epäluulo sosiaalidemokraatteja kohtaan. Ingman kirjoitti jopa ulkomaille tarkoitetun propagandakirjasen, joka esitteli lapuanliikettä hyvin myönteisessä valossa ja vähätteli sen väkivaltaisuuksia. Ingman siistyi takaisin hengellisen esivallan edustajaksi vioden 1930 lopulla, jolloin hänet valittiin arkkipiispaksi. Tervedeltään jo horjuva hengenmies palasi kuitenkin vielä reivaamaan oikeistoradikalismin purjeita. Helmikuussa 1932 hän tuomitsi arkkipiispan julistuksella Mäntsälän kapinan ja arvosteli ennnen kuolemaansa peitellysti IKL:n "vieraita aatteita", suorasanaisemmin Saksan kansallissosialismin. Näin hän karisti yltään lapualaisvuosina lngenneen epäilyksen varjon. Vares hakee Ingmanin poliittisen toiminnan suurta linjaa niin innokkaasti, että harvojen katkospaikkkojen selittämisessä hän on muuttua tutkimuskohteensa puolustusasianajajaksi. Aineisto on kuitenkin niin laaja ja vakuuttava, ettei apologiaan ole tarvetta. Vares kuvaa Ingmania "homo politicuksena" eikä liiemmälti spekuloi yksityiselämänja politiikan välisillä yhteyksillä. Tutkimuksen perusteellisuudesta huolimatta Ingman jää ihmisenä etäiseksi. Sitä hän oli tosin aikalaistensa ja jopa ystäviensä silmissä, joten elämäkerran kirjoittajalta tuskin voi vaaatia enempää. Jyrki Räikkä (kirjoittaja on Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja) Vesa Vares. Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa. WSOY 1996. Internetistä löydettyä saksalaisten keräämää tietoa: INGMAN, Lauri: 1868-1834. Professor für Praktische Theologie an der Universität Helsinki 1916-1930 als Nachfolger von K.A. Appelberg. 1930 trat I. als Nachfolgervon Gustaf Johansson das Amt des Erzbischofs von Finnlandmit Sitz in Turku (Åbo) an. I. war an der weiteren Ausarbeitung des Kirchengesetzes für Finnland und an der Katechismusarbeit stark beteiligt. I. war auch als Politikereiner der hervorragenden Vertreter seines Landes für die finnische konservative Nationale Sammlungspartei (Kansallinen Kokoomus). Er war mehrere Male als Minister, zweimal als Staatsminister (November 1918 - April 1919, Mai 1924 - März1925) und zweimal als Präsident des Reichstages (eduskunta) tätig. I. war Mitglied der 1896 gegründeten sogenannten »Samstagsgesellschaft« (lauantaiseura), einem Kreis vongleichgesinnten Theologen, Pastoren und Laien, wo aktuelle theologische und kirchliche Fragen diskutiert wurden undeine »moderne positive Theologie« (Jaakko Gummerus), d.h.eine auf die praktischen Bedürfnisse des menschlichen Lebensausgerichtete theologische Richtung vertreten wurde. I.s wissenschaftliche Hauptinteressen lagen auf den Gebieten Kirchenrecht und Pädagogik. Seine weltanschauliche Grundeinstellung läßtsich als biblischer Konservatismus kennzeichnen. Ungedruckte Materialien: Lauri-Ingman-Sammlung im Staatsarchiv (Kansallisarkisto) Finnland, Helsinki. Werke: Pääpiirteitä Jeesuksen opetuslapsikasvatuksesta, Helsinki 1900. (Unter dem Pseudonym »Suntio«:) Havaintojaja mietteitä, in: Vartija 1909, 201 ff.; Kirkkolainsäädäntö Suomessa jälkeen vuoden 1870, Helsinki 1911 (= Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 8); Opas raamatunhistorian opettamiseen kansakouluissa ja seurakunnallisessa opetustoimessa. Selityksiä ja opetusnäytteitä, Bd.1: VanhaTestamenti, Helsinki 1913; Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamm 1800-luvun alkupuolella, Helsinki1915; Ylennysperusteista papinviroissa, Helsinki 1915; K.L.1 <185>:n valmitelusta, Helsinki 1916 (= Suomen kirkkohistoriallisenseuran vuosikirja 5/1915); Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamme 1800-luvun alkupuolella, Helsinki 1917 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 6/1916); Finlandskyrka efter 1809. Föreläsningar å Uppsala Universitet iseptember 1922, in: Kyrkohistorisk årsskrift 22 (1922), S.285-322; Suomen turvallisuus. Lausuntoja sisä-ja ulkopoliittisistkysymyksitä vuosina 1923-1925, Helsinki 1925; Lausuntoja sisäpoliittisista kysymyksistä, Helsinki 1923; Poliittisia suuntaviivoja, Helsinki 1928; Kirkollinen itsehallinto, in: Oma Maa, 21931 III, 7. Lit.: Lauantaiseuran 20-vuotisjuhlan muisto 4.2.1916, Helsinki 1916; - Osmo Tiililä: Die finnische Theologie in ihren Hauptzügen, in: Ekklesia. Ein Sammlung von Selbstdarstellungen der christlichen Kirchen (hg.v.Friedrich Siegmund-Schultze), II. Die skandinavischen Länder: Die Kirche in Finnland, Leipzig 1938, 98-122; - Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet. Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922, Diss. Turku, Helsinki 1993 (=Historiallisia tutkimuksia 174) (engl. summary); - Ders.:Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa, Porvoo-Helsinki- Juva 1996; - Hannu Välimäki: Lauri Ingmankirkkopoliitikkona, Diss. Helsinki, Helsinki 1994 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 166); - Ders.: LauriIngman suomalaisen uskontokasvatuksen ja koulun kehittäjänä. Lauri Ingman - ein Vordenker der Religionspädagogik und des Schulwesens in Finnland, Helsinki 1998 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 179); - Mikko Salmela: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata, Helsinki 1998 (engl. abstract). *** Mikael Agricolasta E.W. Pakkalaan; Suomen kirkonpaimenien elämäkerrasto, toimittanut Jaakko, Haavio, painettu vuonna 1947 kertoo Lauri Ingmanista seuraavasti: Sivu 472 Alfred Kihlmanista (1825-1904) kertovassa osuudessa maininta: " Vielä seitsemänkymmenen vuoden ikäisenä hän (Alfred Kihlman) opintomatkalla myöhempien arkkipiispojen Lauri Ingmanin ja Erkki Kailan seurassa kuunteli luentojaeräissä Saksan yliopistoissa." Sivu 661-662 Erkki Kailasta(1867-1944) kertovassa osuudessa maininta: " 1890-luvulla perustivat nuoret suomalaiset teologit vireän teologisen keskusteluseuran, Lauantaiseuran. Perustava kokous pidettiinKailan luona kevätlukukauden alussa 1896. Saapuvilla olivat Kaila, Hjelt, Gummerus, Ruuth, Z. Castren, M. Pesonen. Myöhemminsiihen liittyi L. Ingman ym. Seura oli erinomainen koossapitäjä, yhteisymmärryksen ahjo, ilmapiirin luoja." Sivu 700 AnttiJ. Pietilästä (1878-1932) kertovassa osuudessa maininta: " Liitettäköön tähän pari lainausta Pietilän ohjelmakirjoituksista.Ottaessaan "Vartijan" päätoimittajan tehtävät 1919 Pietilä ensin lausuu tunnustuksensa edeltäjälleen Lauri Ingmanille,josta sittemmin tuli eräs hänen kiivaitten hyökkäystensäkohde. Kuitenkin hän nyt sanoo haluavansa vain jatkaa edeltäjäintyötä." Poliittinen historia: Lars Johannes Ingman astui yliopiston Pohjalaiseen Osakuntaan 20 syyskuuta 1886 yhdessä 20 muun civiksen kanssa. Tämän jälkeen Lauri Ingman esiintyy Pohjalaisen osakunnan pöytäkirjoissa seuraavan kerran joulukuussa 1892 - hakiessaan erotodistuksen.Osakuntapolitikka ei näytä vedonneen häneen lainkaan, päinvastoinkuin esim. Santeri Ivaloon. Viimeksi mainittu esiintyi pöytäkirjoissa vielä nimellä Ingman. Lauri Ingman ei ollut välinpitämätön ajan suurille kysymyksille. Hän rajoitti kuitenkin niistä käyttämänsä polemiikin oman tiedekunnan sisälle, teologisen tiedekunnan opiskelijoiden sisäisiinviikkokokouksiin. (Konservatiivi ja murrosvuodet; Vesa Vares,sivu 53) Poliittinen historiaLauri Ingman jäänyt turhaan toisten varjoon Suomen itsenäisyyden alun valtiomuototaistelusta on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan annettu tähän saakka väärä kuva. Vuoden 1918 monarkistit on useimmiten mielletty eräänlaisiksi pahoiksi taantumuksellisiksi ja sokeiksi saksalaismielisiksi. Valtiotieteen lisensiaatti Vesa Vareksen, 30, mukaan todellisuus oli vivahteikkaampija monarkismi oli vuonna 1918 loogisempaa politiikkaa kuin jälkitietämyksen valossa. "Tasavaltalaisista on vallinnut ihannoiva kuva, koska he jäivät voittajiksi ja kirjoittivat valtiomuototaistelun historian." Vares korostaa työssään unohdetun vaikuttajan Lauri Ingmanin osuutta. "Ingman onjäänyt mm. Mannerheimin, Paasikiven, Stählbergin ja Svinhufvudinvarjoon, vaikka hän oli vuosina 1910-30 lähes koko ajan näitä vaikutusvaltaisempi." Väittelijän mukaan unohduksen syy lienee siinä, että Ingman kuoli jo vuonna 1934, vaikka oli vain kaksi vuotta Paasikiveä vanhempi. Hän ei siis kokenut enää sotien ja vaaran vuosien aikaaja, tullut niiden kautta tunnetuksi. Vareksen poliittisen historian väitöskirja "Konservatiivi ja murrosvuodet. LauriIngman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922" ontarkastettu Turun yliopistossa. Vastaväittäjinä olivat apulais-professori Seikko Eskola ja emeritusprofessori Pekka Suvanto Tampereen yliopistosta. (STT) Palkinto vuoden parhaasta historiateoksesta on myönnetty filosofian tohtori Vesa Varekselle. Palkittu kirja on Vareksen väitöskirja, jossa valotetaan Lauri Ingmanin poliittista toimintaa vuoteen 1922. Palkinnon on myöntänyt Historian ystäväin liitto. Palkintolautakunnan mukaan Vareksen kirjassa "Konservatiivi ja murrosvuodet,Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922". Ingmanista muodostuu monipuolinen ja kiihkoton kuva autonomiakauden vanhasuomalaisena poliitikkona, itsenäisyysmiehenä, kuninkaantekijänäja vuosien 1918-1919 pääministerinä. Väitöskirjan on julkaissut Suomen historiallinen seura. (STT) H.S. 8.3.94 Arkkipiispa (1930-34), poliitikko, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori (1916-30). Hän oli pappissäädyn edustajana valtiopäivillä 1904-06 sekä eduskunnan jäsenenä (suom. puolue ja Kok) 1907-18 ja 1922-29. Ingman oli 1920-luvulla maan johtavia poliitikkoja; hän oli pääministerinä 1918-1919 ja 1924-25 sekä opetusministerinä 1920-21, 1924-25, 1925-26 ja 1928-29. Spectrum, WSOY.[2] –Puoliso Anna Elisabet Rancken. Syntynyt 25.06.1870. Kuollut 15.03.1895 Helsinki. ( i Gustaf Fredrik Rancken. Syntynyt 14.02.1837 Maaria. Senaatin kirkollisasiain esittelijäsihteeri. Tuomiorovasti. ä Fanny Charlotta Vilhelmina Jägerhorn. Syntynyt 01.07.1845 Helsinki.) –Puoliso noin 06.1900 Mathilda Halme. Syntynyt 01.10.1870 Karkku. Kuollut 1959. ( i Henrik Fabian Halme. Syntynyt 13.11.1842 Karkku. ä Vilhelmiina Orvola. Syntynyt 30.01.1841 Tyrvää.)
Ottilia Sofia Ingman. Syntynyt 25.07.1869 Teuva.[2]
Elina Elisabet Ingman. (Emilia) ?. Syntynyt 04.11.1870. Kuollut 09.02.1872.[2]
Edith Eunika Ingman. Syntynyt 30.11.1872 Teuva Pappilassa. Kuollut 03.02.1930 Kiina, Kiangsin maakunta, Sankiohtang, Rosvojen ampumana. Opettajatar Vaasan yksit. suom. tyttökolussa; lähetyssaarnaaja. NI117 Elämänkerrallisia tietoja Edith syntyi Teuvalla kirkkoherra Vilhelm ja Emma Ottilia Ingmanin perheen nuorimmaisena. Hän oli perheen 14. lapsi, joista 3 oli jo kuollut. Edellinen kuolemantapaus oli tapahtunut vain puoli vuotta aikaisemmin. Tällöin kovat nälkävuodet olivat vieneet perheeltä 2 lasta. Emma Ottilia oli Edithin syntyessä jo 41- ja Vilhelm 52-vuotias. Kun Edith oli 2,5 vuotias, kuoli perheen isä ja äiti jäi yksin 11 lapsen kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua tuli tuhosi pappilan, jossa he vielä asuivat. Näiden kaikkien yli-inhimillisten vaikeuksien keskellä oli Emma Ottilialla suuri apu ja tuki perheen kotiapulaisessa, Hannassa, joka oli palvellut heitä uskollisesti vuodesta 1858, eli 13- vuotiaasta lähtien. Hanna hoiti Edithiä vauvastaalkaen ja eli mukana kaikki tämän elämänvaiheet. Hän oli kuin perheenjäsen, jota kaikki rakastivat.- Hanna kuoli 86-vuotiaana Edithin kuoleman jälkeisenä vuonna. Perheen isän, Vilhelmin, kuoltua Emma-äiti muutti suuren perheensä ja uskollisen Hannan kanssa Vaasaan, joka tällöin oli maakunnan ainoa koulukaupunki. Täältä Emma osti talon ja muutaman lehmän sekä alkoi pitää koulukortteeria. Heillä asuivat usein myöskin vaikeuksissa olevia ihmisiä. Näin perheen lapset saivat jo pienestä pitäen oppia huolehtimaan lähimmäisistään. Esim. perheen poika Lauri Ingman jatkoi kodissaan samaa tapaa. Emma pystyi tarmokkuudellaan ja Hannan avulla elättämään suuren perheensä ja lisäksi kouluttamaan lapsiaan, niin että 5 pojasta tuli pappeja ja yhdestä lukkari. Edith sekä yksi hänen sisarensa valmistuivat opettajattariksi. Edith toimi Vaasan yksityisessä suomalaisessa tyttökoulussa. Tämän koulun rehtorina oli tällöin Edithin serkku Naemi Ingman, jonka isä oli Sodankylän kirkkoherra. Edith opetti vuodesta 1894- historiaa, ruotsia, maantiedettä ja voimistelua Vaasassa oli siihen aikaan pieni joukko nuoria uskovaisia opettajattaria, joilla oli usein tapana kokoontua yhteenlukemaan Raamattua, keskustelemaan ja rukoilemaan. Tästäjoukosta lähti "Fria missionsförbundetin" lähettämänä Kiinaanlähetystyöhön Elli Cajander v. 1897 ja v. 1899 Anna Ehrström sekä v. 1902 Edith Ingman. Edithin äiti oli kuollut edellisenä vuonna eikä hänen enää tarvinnut ajatella, että äiti olisi kaivannut hänen apuaan. V. 1909 saapui Kiinaan Agnes Hedegren. Kolme viimeksimainittua toimi Yungsin lähetysasemalla Huanin maakunnassa muutamaa kotimaankäyntiä lukuunottamatta aina vuoteen 1929 saakka, jolloin sieltä oli paettava joka puolella riehuvia rosvoja. Tällä pakomatkalla Edith sekä Agnes Hedegren surmattiin ja Elli Cajander menehtyi kärsimyksiinsä helmikuussa 1930. Kun tänne Suomeen kantautui suruviesti, oli sisareni Aune Hara 9- vuotias ja siis jo koulutyttö. Hän muistaa hyvin, miten järkyttävältä tuntui, kun hän kuuli tapahtumasta. Seuraavana päivänä oli maassamme suruliputus ja kouluilla oli lupaa. Olin vasta 2-vuotias Edithin kuollessa, mutta koska asuimme yhdessä mummini kanssa, niin oli luonnollista, että jo pienestä pitäen sain kuulla kerrottavan Edithistä ja hänen työstään Kiinassa. Siitä lähtien minua on aina kiinostanut Kiina ja ertyisesti lähetystyö siellä. Meillä oli muutamia esineitä, joita hän oli lähettänyt sieltä, mm. aikuisen naisen kenkä, josta hyvin näkee miten pieneksi naisen jalka on sidottu. Lisäksi oli parit työlaäisnaisen mustat sandaalit, jotka oli kauniisti kirjailtu. Äiti oli tallettanut pari Kiinasta saatua kirjettä, joissa Edith kuvaa oloja ja työtään siellä. Kirjeissä oli myöskin valokuvia, missä ollaan rakentamassa poikakoulua. Edith joutui toimimaan jopa rakennusmestarina. Äitini tuli oppilaaksi Vaasan tyttökouluun samana vuonna kuin Edith sieltä lähti, joten heille olivat kouluasiatkin yhteisiä. Seuraavassa sisareni Aune Hara kertoo lapsuudenmuistoistaan koskien Edithiä: Edith Ingman kävi Suomessa lomalla Kiinasta 1928-1929. Muistan hämärästi, kun hän kävi meillä kotona Vaasassa. Olin silloin 7-vuotias. Asuimme Rantakatu 12:ssa isoäitimme Mimmi Strömbladin (o.s. Ingman) kanssa, joka oli Edith Ingmanin sisar. Seuraava muistikuvani on II luokalta Vaasan Raastuvankadun kansakoulusta käsityötunnilta. Kävin opettajan kateederilta kysymässä jotain käsityön suhteen, jolloinka opettaja sanoi jotenkin seuraavasti: "Teillä kotona ollaan nyt varmaan hyvin surullisia Kiinasta kuuluvien uutisten johdosta". Tämän on täytynyt tapahtua joskus keväällä 1930, koska Edith Ingman tiettävästi surmattiin 3.2.1930. Muistan, kuinka kotona kerrottiin, että Edithiä oli kehoitettu olemaan palaamatta Kiinaan, koska siellä oli levotonta, mutta hän halusi lähteä, koska hänen ystävänsäkin (Elli Cajander) oli siellä. Espoossa 26.2.1995 Edithin ja hänen kohtalotovereidensa ruumiit jäivät siis Kiinaan, mutta heidän muistolleen on "Fria Missionsförbundet" pystyttänyt muistolaatan Hietaniemen vanhalle hautausmaalle. Sain äidiltäni kuulla sen olemassaolosta, mutta hän ei muistanut siitä muuta kuin että se on lähellä vanhaa kappelia. Vuosien mittaan koetin etsiskellä sitä, mutta turhaan. Pari vuotta sitten soitin Helsingin seurakuntien hautaustoimistoon ja sain tiedon laatan sijainnista. Se on Agnes Meyerin haudalla,joka oli jo aikaisempi Kiinan lähetystyön marttyyri. Hauta sijaitsee kappelista rantaan päin käytävän vasemmalla puolella ja sen maamerkit ovat seuraavat: kortteli 6, linja 6, hauta no 79. Otto J. A. Stadius on maksanut ikuisen hoidon, joka käsittää hiekoituksen. Tämä on onnellista, koska muuten hauta olisi jo saattanut joutua hävitettävien listalle. Iloitsin kovasti löytäessäni sen ja olemme Lassen kanssa käyneet puhdistamassa laattaa, niin että teksti tuli näkyviin. Helvi Kivekäs Tietoja Kiinan ajalta Edith Ingman Monet ovat olleet ne lähetyssaarnaajat, jotka "Vapaan lähetyksen" piirissä ovat lähteneet toteuttamaan Jeesuksen viimeistä käskyä: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni" Onpa tämä lähetys saanut antaa marttyyrejäkin. Yksi näistä Suomen ensimmäisistä lähetyssaarnaajistakin oli Edith Ingman, edesmenneen arkkipiispa Lauri Ingmanin sisar. Edith Ingman syntyi 30. päivänä marraskuuta v. 1872 Teuvan pappilassa kirkkoherra Wilhelm Ingmanin ja hänen puolisonsa Emman o.s. Schalinin tyttärenä. Hän oli saanut kristillisen kasvatuksen, mutta omakohtaiseen kääntymykseen hän tuli 23 vuotiaana. Hän valmistui opettajattareksi ja toimi opettajana Vaasan suomalaisessa tyttökoulussa. Vaasassa oli siihen aikaan pieni joukko nuoria uskovaisia opettajattaria, joilla oli usein tapana kokoontua yhteen lukemaan Raamattua, keskustelemaan ja rukoilemaan. Tähän joukkoon kuului myös Edith Ingman. Ensimmäisenä lähti tästä joukosta Kiinaan neiti Elli Cajander v.1897, kahden vuoden päästä neiti Anna Ehrström, ja jo v. 1902 Tammisaaren vuosikokouksessa esitettiin lähetyskandidaatti Edith Ingman lähetysystäville, ja samassa kokouksessa ehdotettiin hänet Kiinan lähetykselle, monien ystävien häntä lämpimästi kannatettua. M.m hänen papinkirjassaan mainittiin, että hän innokkaasti harrastaa sielujen pelastusta. Ensin suuntautui matka Lontooseen kieliopintojen tähden, mutta, niinkuin Edith Ingman itsekirjoitti, hän tahtoi oppia kaikkea niin paljon kuin mahdollista. Lontoossa oli n.k. lääkärien lähetysasemia, joissa uskovainen lääkäri auttaa ilmaiseksi köyhiä sairaita. Tälläisellä asemalla hän kävi harjoittelemassa sairaanhoitoa, kävipä kodeissakin sairaiden luona, sillä hän tiesi jo nyt, että "Kiinassa täytyy auttaa, osasi tai ei. Kiinalainen ei usko ettet osaa auttaa, vaan ettet tahdo" Niinpä hän jo Lontoossa itki muiden itkevien kanssa nähdessään toisten kärsimyksiä ja kurjuutta. Lähetyskodissa aloitettiin englanninkielen ohella opiskella hiukan myös kiinankieltä, mutta paljon käytettiin aikaa Raamatun lukuunkin sekä rukouskokouksiin, joissa selvimmin sai tuntea lähetyskodin asukkaiden yhden ainoan päämäärän, Jumalan valtakunnan levittämisen. Tätä tehtävää suorittamaansai Edith Ingmankin Lontoosta lähteä kahden palaavan ja yhden uuden lähetyssaarnaajan seurassa. He kulkivat junalla halki Ranskan ja Italian, jossa nousivat laivaan. Joka päivä he kokoontuivat rukoushetkeen, ja niin he onnellisesti päätyneen matkan jälkeen, josta Ingman sanoi, että se oli kuin unta, saapuivat 10 p:nä helmikuuta 1903 Shanghaihin. Laivarannassa oli tulijoita vastassa China Inlad Missionin lähetyssaarnaajia,jotka veivät heidät E. I. M:n kotiin. Siellä Edith Ingman puettiin kiinalaiseen pukuun. Se oli hänelle juhlahetki, josta hän itse kirjoitti: "Tunsin ettei se ollut vain ulkonainen asia, vaan samalla tavalla tulee pukeutua kiinalaiseen käsitystapaan, olla kiinalaisten joukossa niinkuin kiinalainen. Sitä ei opi yhdessä päivässä, eikä omin voimin. Tottuminen pukuun ei ole mitään siihen verrattuna. Jumala yksin sai minut muutta ja käyttää". Hän ikävöi päästä työhön käsiksi, oppimaan kieltä kiinalaisen opettajan johdolla, ja pian tämä toive toteutuikin. Yangchonissa opiskeltiin ahkerasti, välillä kokoonnuttiin vain aamu- tai iltahartauteen, raamatunkeskusteluun tai rukouskokoukseen Kiinan puolesta. Kodin ulkopuolella eivät kodin asukkaat saaneet liikkua juuriollenkaan, etteivät runsaslukuisuudellaan olisi herättäneet liian suurta huomiota ja ehkä vahingoittaneet lähetystyötä kansan keskuudessa. Sitä enemmän Edith Ingman nautti niistä kerroista, jolloin hän pääsi kansan pariin, heidän temppeleihinsä ja sai seurata heidän uhritoimituksiaan, miten he paperista valmistivat mitä taidokkaimpia esineitä, jopa taloja vainajille ja sitten polttivat ne. Sillon kasvoi hänen halunsa pian oppia kiinankieltä ja päästä julistamaan hyvää sanomaa. Suuri oli hänen ilonsa, kun hän osasi lukea Markuksen ev.ensimmäisen luvun. "On kuin nyt tuntisin suuren alun, kun se on selvästi painettu", hän kirjoittaa, "kun sen tuntee, on vielä aikalailla jäljellä, ennenkuin osaa puhua ja kirjoittaa." "Hitaasti edistytään pitkillä teillä", saa tavailla Kiinassa. "Ei mitään kiirettä", on kiinalaisen mielilause ja "menkää hitaasti", hänen jäähyväisensä vieraalle. Juuri tälläisiä lauseita, joita kansa voi ymmärtää, puhekieltä, hän sa iopetella kiinalaisen opettajansa johdolla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen hän sai jättää tämän kodin, ja monivaiheinen oli matka suomalaiselle lähetysasemalle. Välillä joutui odottamaan veneitä, joilla suurimmaksi osaksi matkaa tehtiin, mutta Edith Ingman käytti tämän ajan tutustuakseen kansaan. Hän hämmästyy, miten huono on naisen asema pakanallisessa kodissa, ei koiraakaan Suomessa kohdella niin huonosti: Häntä säälittää pienten orjiksi myytyjen tyttösten kohtalo, he kun saavat tehdä työtä koko voimallaan. Rummutus epäjumalain temppeleistä häiritsee unta matkalla, ja hänen matkatovereikseen joutunut kiinalainen nainen katselee häntä aamusta iltaan, ihmettelee lakkaamatta hänen vaaleaa tukkaansa, silmälasejaan ja vaatetustaan. Hän poikkeaa kiinalaiseen kauppaan, jota eräs evankelista pitää. Suuri sika tulee nuuskimaan hänen jalkojaan, kanat kaakattavat ympärillä ja vesipytyssä kelluu kesy sorsa nukkuen. Hän kiipeää ullakolle katsomaan saman evankelistan pitämää koulua, jossa on vain kolme seinää, joten lapset ovat tottuneet sekä mateleviin että lentäviin vieraisiin, kissoista ja kanoista puhumattakaan. Hän poikkeaa myös Kiinan Sisämaalähetyksessä ja heidän jumalanpalveluksessaan. Ja niin hän sitten lokakuussa saapuu suomalaiselle lähetysasemalle Yungsinissa, jossa Elli Cajander ja Anna Ehrström tekevättyötä. Yungsinin seurakuntaan kuului silloin 27 kristittyä kiinalaista jäsentä. Long-tion ulkoserakunnan lisäksi oli vastikään avattu uusi ulkoasema, Peinan, joten työ jakaantui kolmeen paikkaan. Täälläkin oli Edith Ingmanin vielä opiskeltava kieltä, eikä hän itse voinut heti pitää kokouksia, mutta alusta lähtien hän oli mukana ulkoasemilla. Niinpä esim.Peinanissa Elli Cajanderin lukiessa evankeliumeja miehille, hän koetti pitää naisia koossa. Hän lausui raamatunlauseita ja selitti ne. Itse hän kertoo tästä: "Sanoessamme, että hän on yksi Jumala , tuijottavat he tavallisesti meitä ensin epätoivolla ymmärtämättä sanaakaan. Mutta vähitellen kirkastuu heidän katseensa, kun he oppivat ymmärtämään toisen yksinkertaisen totuuden toisensa jälkeen. He ovat koko elämänsä eläneet ilman Jumalaa, kuinka he voisivat silmänräpäyksessä käsittää kuka Hän on." Hyvin innokkaita ovat naiset myös oppimaan lauluja, vaikkeivät ymmärräkkään niiden sisältöä, puhumattakaan sävelestä. Hyvin tyytyväinen kertoo Ingman olleensakin alussa saadessaan heidät huutamaan tahdissa. Mutta liikuttavinta oli, kun pienet koulupojat tulivat uskoon ja särkivät epäjumalain alttarit. Ja kun opettajat ja muut oppilaat määräaikoina rukoilivat epäjumalia ja polttivat paperia ja suitsuketta vainajille, eivät nämä sitä enää tehneet. Työtä tehtiin, evankeliumia julistettiin. Kun ylioppilaat olivat tutkinnoilla kaupungissa, tulivat hekin kuulemaan "uuttaoppia" ostaen jonkun kirjasenkin mukaansa. Useimmat tosin saapuivat uteliaisuudesta tehden tuhansia vastaväitteitä, mutta siitä huolimatta julistettiin evankeliumia aamusta iltaan. "Eräänä iltana", kertoo Edith Ingman hauskasti, "kuulimme innokkaita ääniä kappelista". Elli meni katsomaan, mitä se oli ja huomasi palvelijansa olevan 5-6 ylioppilaan ympäröimänä. "Taivas on henki", huusi muuan hänen korvaansa. "Ei, Jumala on henki ja taivas eräs paikka", vakuutti miedänmiehemme. "Me emme usko sinua, näytä meille todeksi, jos voit , ettei taivas ole henki", kaikki huusivat. - Niin pitkälle Elli kuuli heidän keskustelustaan, mutta taisiko meidän Peng-si-mme heitä saada vakuutetuiksi, en tiedä". Tähän aikaan olikin Kiina avoin evankeliumille enemmän kuin koskaan ennen, kirjoitti Ingman. Oppineetkin, jotka ennen olivat ylenkatsoneet, tulivat nyt kuulemaan ulkomaalaisia, ja harvoin lähetyssaarnaajia enää kutsuttiin "ulkomaalaisiksi paholaisiksi". Sunnuntaina pidettiin jopa viisikin kokousta, viikolla neljä. Kokoukset pidettiin Yungsinissa kappelissa, josta Edith Ingman itse kertoo: "Me kysyimme eräältä ystävältä, joka oli vastikään tullut Suomesta, miten kappelimme häntä miellytti": Se oli koristettu jouluksi. Ei vastausta. "Sano mitä pidät siitä". Viivytellen tuli vastaus: "Olen muistanut Jeesusta, joka tuli kotiin". Sellainen oli kappeli, jossa kokouksia pidettiin 10 vuoden ajan. Sisäänkäytävän vieressä oli ruumisarkku, mutta se ei ketään härinnyt. Monet saivat tässä kappelissa kuulla ensikertaa, minne voi laskea syntitaakkansa ja saada rauhan. Sunnuntain kokouksiin saapuivat monet jo lauantaina tuoden riisinsä mukanaan, lähetysasemalta he saivat huoneen ja vuoteen. Sunnuntain "suurikokous" muistutti eniten kokouksia meillä täällä Suomessa, muut olivat kuin "koulutunteja", naisia kun opetetiin myös lukemaan. Se ei ollut suinkaan helpoimpia tehtäviä, sitä todistaa Edith Ingmanin oma kuvauskin: "Kyllä kiinankieli on sentään hyvin omituista kieltä. Kotona kyllä voi opettaa 10-20 lasta lukemaan aakkosia. Mutta tuskin 2 naista voi yhtäaikaa opettaa kiinankieltä lukemaan. Kun joka sanalla on oma merkkinsä, oppii yksi hyvin nopeasti lukemaan yhden rivin, samalla kun hänen naapurinsa sitä tavailee kokonaisen päivän. Täytyy jokaista auttaa sillä asteella, millä hän on. Seuraus on, että huoneessa on surina ja humina,joka melkein panee huumaantumaan. Oikealla puolellani joku lukee:, "Kuka on luonut taivaan ja maan?", vasemmalla toinen: "Jumala on kaikkialla läsnäolevainen", kolmas tavailee käskyä, kun taas neljäs lukee laulua". He opettavat myös maassa syntyneitä työntekijöitä, "Juuri heidän kauttaan on Kiina voitettava Jumalalle", kirjoitti Ingman, ja suuri on hänen ilonsa Viikkolehdestä lukiessaan, että E. E. on lupautunut kannattamaan yhtä evankelistaa siellä. Työ menee eteenpäin. Uusia ulkoasemia perustetaan, kuten Litien v.1905. Kristityt oppivat pyhittämään lepopäivänsä, onpa Yungsinissakin 10 kauppaa suljettuna. Jo v.1903 perustettiin poikakoulu, jossa oli alussa 18 oppilasta, sittemmin vaihdellen 20-45, ja EditIngman, jonka päätyöksi muodostuu opettaminen, kertoo, pitävänsä oppilaistaan ainakin yhtä paljon, jos ei enemmänkin kuin suomalaisista pojista. Hän toivoo, että tytötkin saisivat oman koulunsa , vaikka kiinalaiset pitävätkin, että turhin asia maan päällä on opettaa tyttöjä lukemaan. Pian tämäkin toive kuitenkin toteutui. Syksyllä v.1910 saapuvat ensimmäiset oppilaat, 4 tyttöä arkoina ja pelokkaina pieneen, vanhaan taloon, joka toimi kouluna. Vaatimaton oli alku, mutta jo kymmenisen vuoden kuluttua oli kaksi tilavaa rakennnusta tyttökoulun käytössä. Tytöt asuvatkin koulussa, ja oppituntien, käsityön ja leikin lomassa saavat kuulla Hänestä, joka on sanonut: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni". Joskus on oppilaita 40, joskus 20-30, ja joukko toisensa jälkeen astuu ulos elämään, toiset jatkavat opintojaan, useimmat joutuvat heti naimisiin. Koulut tuottavat paljon iloa. Ingmanin koulun pojista neljästä tuli saarnaaja, yksi on kristitty lääkäri, joka on mukana seurakuntatyössä, nimeltään tohtori Li, ja monet ovat ne kristityt käsityöläiset ja liikemiehet, jotka ovat tässä koulussa ovat ensimmäisen kerran kuulleet puhuttavan Jumalasta. Koulut ovat tahtoneetkin sanoa oppilailleen:"Ajattele Luojaasi nuoruudessasi". Japanilaisten tultua Nankingiin, hän muutti Yungsinin lähetysasemalle, jossa asui 3 kk. Hän lahjoitti sinne lampun, (priimus) ja 150 dollaria rahaa. Niinkuin on jo mainittu, muodostui koulutyö Edith Ingman varsinaiseksi elämäntyöksi lähetysasemalla, mutta monenlaiset muut työt häntä päivän mittaan odottivat. Naisten työhön hä notti edelleen osaa, ja usein nähtiin hänet kotikäynneillä kristittyjen ja pakanoiden luona. Hän oli monipuolinen lähetyssaarnaaja ja aina valmis käymään vaikka minkälaiseen työhön. Hänellä ei ollut tapana kysyä jaksanko minä, vaan ehdinkö minä. Kun kappelin käytyä liian ahtaaksi, alettiin v.1908 rakentaa uutta, johon mahtui 300 kuulijaa, ja kun lähetyssaarnaajillekkin samana vuonna rakennettiin uutta, tilavampaa kotia, oli Edith Ingman reippaana rakennusmestarina. Hän oli näet ensimmäisellä lomallaan Suomessa ottanut oppia ulkomaalaisen rakennuksen rakentamisessa, erittäinkin kotoisten uunien valmistamisessa. Kun koulutyö häntä sitoi, ei hän päässyt ulkoasemille muulloin kuin sunnuntaisin. Lauantaina lähdettiin ja maanantaina palattiin. Näitä matkoja piti Edith Ingman ihanimpina päivinä Kiinassa. Vastaan saattoi siellä tulla kristittyjä, joiden kasvoilla oli hiljaisen ilon ilme. Mies joka ennen poltti ooppiumia ja joka oli hyljännyt vaimonsaja ottanut toisen, hänelle on nyt Raamattu kaikki kaikessa, sieltä hän lukee, että Jumala voi pelastaa synnistä ja kurjuudesta. Liikuttavaa oli kuulla myös vanhuksien kastetodistuksia, että he olivat päässeet kuolemasta elämään. Long-t´eon ulkoasemalla toivat kyläläiset erään vanhan vaimon Chang-sao-sas´in luo sairaitaan. Hän voiteli öljyllä, rukoili Jumalaa ja moni parantui. Niin vahva usko oli tällä naisella, että Ingmankin kertoi kertoi joutuneensa aivan häpeämään tämän uskon edessä. Koti toisensa jälkeen avautui evankeliumile,ja joskus oli kokouksissa 50-60 tarkkaavaista kuulijaa. Eräskin 80 vuotias mummo kävi säännöllisesti kokouksissa, vaikka valittikin: "Minua hävettää, kun en muista mitään siitä, mitä te opetatte, mutta minä tulen kuitenkin". Yhden asian mummo kuitenkin muisti, että Jeesus oli kuollut hänenkin puolestaan, antanut hänelle synnit anteeksi ja valmistanut hänelle kodin taivaassa. Näin jatkuu työ, mitä erilaisemmissa vaiheissa. Miestenviikot ja lukuviikot seuraavat toisiaan joka vuosi, vain opetettavat vaihtuivat. Uusia kastetaan ja otetaan seurakuntaan. Toisia täytyy eroittaakin ja kuolemakin ottaa osansa. Vuonna 1910 oli seurakunnassa 62 jäsentä, kymmenen vuotta myöhemmin 117 ja v.1925 134 jäsentä ulkoasemat mukaan luettuina. Uusia ulkoasemiakin oli avattu. Mutta on vaikeuksiakin. Katolisia kirkkoja poltetaan, pappeja surmataan, ja meidän lähetyssaarnaajillemme huudellaan rumia sanoja. Kolera ja punatauti raivoaa, niin että lähetyssaarnajienkin on muutettava huvilalleen ylös vuoristoon päivän matkan päähän Yungsinista. Mutta vaikeimmat ajat ovat kuitenkin edessäpäin. Vuonna 1928 alkoi bolshevikivallankumous riehua Yungsinissa. Enemmän kuin neljännesvuosisadan olivat lähetyssaarnaajamme tehneet työtä tällä lähetysasemalla, nyt täytyi heidän jättää Yungsin. Elli Cajander lähti rauhallisemmalle paikalle Kiinassa, Edith Ingman taas kolmannen kerran, 16 vuoden väliajan jälkeen kotimaahan Siperian ja Venäjän levottomien seutujen kautta. Monet olivat matkan vaikeudet, hän kun tahtoi säästää lähetykselle, matkusti III. luokassa, jota juuri kukaan ei tällä matkalla tahtonut käyttää. Terveenä hän kuitenkin saapui kotimaahan. Tietoja Kiinan ajoilta, jatkoa Ei ollut helppoa, kun hän sitten virkistyneenä syksyllä 1919 palasi takaisin ja monivaiheisen matkan jälkeen saapui yhdessä Elli Cajanderin kanssa Yungsiniin, mutta tapasikin lähetysaseman kouluineen poltettuna. Mieltä lämmitti kuitenkin nähdä kristittyjä odottamassa rannalla ja kuulla kaduilla kokoontuneiden pakanoiden tervetulotoivotuksia. Heidän vanha talonvartijansa, vanha Tungo, itki ilosta heidät nähtyään, olipa kolme entistä koulutyttöäkin portilla odottomassa. Niinpä he väkijoukon saattamana menivät entiseen kotiinsa, mutta kuinka hävitettyä kaikki olikaan! Kappeli oli tuhottu, talo poltettu. Jossakin oli muutama seinä pystyssä, ja niissä huoneissa, jotka osittain olivat jäljellä, olivat jo ikkunankarmitkin poissa. Puutarha monivuotisine kasveineen ja hedelmäpuineen oli tuhottu. Ei kukaan voi aavistaa, mitä he tunsivat tätä hävitystä katsellessaan, mutta kaikesta huolimatta tämä oli se koti, jonka Jumala oli heille antanut täällä, ja tämä kansa oli heidän kansansa. Rauhallisesti he nukkuivat yönsä tässä hävitetyssä kodissaan, mistä ei edes ainoatakaan huonekalua löytynyt, mutta seuraavana päivänä oli heillä jo monta kättä työssä, oli muurari , puuseppä ja maalari kotia kunnostomassa. Kristitty toisensa jälkeen saapui tervehtimään, tuli sellaisia, jotka kiittivät Jumalaa, etteivät olleet mitään menettäneet ja tuli sellaisia, jotka olivat menettäneet kaikkensa. Keneltä oli mies, keneltä poika tai joku muu omainen murhattu, olipa monet paenneet pois paikkakunnalta jäljelle jääneiden eläessä ainaisen pelon vallassa. Pian alkoivatkin punaiset taas lähestyä, taloja polttaen ja surmaten niitä, jotka eivät heidän vaatimuksiinsa taipuneet, ja lähetyssaarnaajamme ajattelivat, uskaltaisiko kukaan tulla edes kokouksiinkaan, mutta heidän suureksi ilokseen kävi kokouksissa 60-70 henkeä. Tosin kokoukset monasti keskeytyivät eikä iltakokouksia voitu pitää ollenkaan. Pieni kappelikin johon mahtui 100 henkeä oli saatu jo kuntoon, kun heidän (14/2 1929) kristittyjen kehoituksesta oli paettava 3 km:n päähän ystävien luo. Pian he kuitenkin palasivat takaisin, ja koko sillä tarmolla, joka oli ominaista Edith Ingmanille, tehtiin uusia korjauksia, jotta toiminta olisi päässyt uudelleen alkamaan. Kommunistit lähestyivät taas kaupunkia, ja nyt olikin jo tosi kysymyksessä. Totellen Raamatun kehoitusta: "Jos he vainoavat teitä, matkaan", he lopullisesti lähtivät pakomatkalle 25:nä marraskuuta 1929. Kun eräs mies kantoi heidät virran yli, he aavistivat, että myrskyisät päivät odottivat, mutta sydämmessä oli mestarin vakuutus: "Minä olen teidän kansanne joka päivä". Tuskin he olivat piiloutuneet eräälle ullakolle, kun alkoi laukausten vaihto, rosvot olivat olivat kaupungin herroina. Alkoi hirmuhallitus, pakeneminen oli mahdotonta. He yrittivät piileskellä eräässä savimajassa, mutta palasivat takaisin ullakolle kurkihirsien alla oleville laudoille, jossa olivat kaksi vuorokautta. Siellä he rukoilivat Jumalaa sokaisemaan rosvojen silmät, kun nämä tulivat ullakkoa tutkimaan, ja niin kävikin, että kaikki muut paikat miehet tutkivat, se vain jäi tarkastamatta missä lähetyssaarnaajamme olivat. Yöllä he pääsivät muuttamaan läheiseen kylään, jossa kristityt muurasivat suurista tiilistä muurin heidän ympärilleen.Tämä "hauta" jossa ei ollut ovea, ei ikkunaa, eikä mitään valoa ja jossa he viettivät 3 päivää ja 3 yötä, oli niin ahdas, että vain toinen saattoi maata toisen istuessa. Heidän kokkinsa antoi ruuan irroittamalla tiilen seinästä. Täältäkin heidän oli valepukuisena lähdettävä yön pimeyteen. Kristittyjen opastaessa ja antaessa apuaan he pakenivat käsi kädessä edelleen. Rosvot tulivat perästä, pieksivät ja vangitsivat apua antaneita kristittyjä, jotta nämä ilmoittaisivat ulkomaalaisten naisten olinpaikan. Niinpä eräänkin kerran levähtäessään erään oppaan kodissa, kuuluu laukausten vaihtoa, ja pienipoika tulee juosten siltä ulkoasemalta, missä he edellisenä päivänä olivat levähtäneet kertomaan, että lähetyssaarnaajien lähdettyä, oli 16 miestä tullut heitä kiinni ottamaan ryöstäen pienen sanansaattajan kodin ja vangiten heidän isänsä. Niinpä heidän oli taas kiirehdittävä eteenpäin. Vuokraksi saamallaan veneellä he vihdoin 7 p:nä joulukuuta saapuivat Kianiin, jossa syntyy suuri ilo kristittyjen joukossa heidän saavuttuaan, ja sydämmistä nousee harras kiitos rukouksia kuulevan Jumalan puoleen. "Täällä on kultaisia kristittyjä", kirjoittaa Ingman. He olivatkin valmiit tekemään kaikkensa lähetyssaarnaajiemme hyväksi seurauksista välittämättä. Täällä ajattelee Edith Ingman aloittaa raamattukursseja naisille, mutta kaupunki on sotatilassa, on aina oltava valmiina pakoon. Heihin liittyy lähetyssaarnaaja Agnes Hedengren, joka on täällä ollut toipumassa sairaudesta , ja yhdessä he sitten helmikuun 2 p:nä 1930 lähtevät Kianista. He ovat kulkeneet jo pitkän matkan Kan-jokea, kun reuraavana päivänä 3/2 heidän rukoillessaan n. 30 rosvoa yllättää heidät ampuen venettä, joten heidän on laskettava maihin. Rosvot vievät heidät läheiseen epäjumalien temppeliin, jossa ottavat heidän kellonsa ja silmälasinsa. He sitovat heidän miespalvelijansa kädet, mutta kun Edith Ingman pyytää, etteivät he sitä tekisi, päästetään kaikki vapaaksi, mutta Edith Ingmanin kädet sensijaan sidotaan hänen selkänsä taakse. Turhaan kokki rukoilee vapautusta lähetyssaarnaajille, ja niin hän lähtee takaisin Kianiin viemään tietoa tapahtuneesta. Sähkösanomassa, joka saapuu Suomeen, kerrotaan, että Edith Ingman olisi elävänä poltettu, mutta siinä on todennäköisesti jossakin virastossa tapahtunut väärinkäsitys. Sen mukaan mitä E.I.M.:n johtaja oli saanut tietää, oli Edith Ingman kuitenkin surmattu jo 30 p:nä helmikuuta ja toiset 4 p:nä. Suomen puolestä lähetettiin varakonsuli asiaa tutkimaan ja itse paikalla vangitut rosvot, jotka sittemmin teloitettiin, tunnustivat surmanneensa lähetyssaarnaajat ja heittäneensä ruumiit virtaan. Rosvojen luota löytyi myös vaatekappaleita, joista lähetyssaarnaajat Tyyne Sihvonenja Miili Keränen löysivät Ingmanin nimimerkin. Asia oli siis varma. Raskas isku oli kohdannut lähetystyötä. Samaan aikaan murhattiin 13 kristittyä, näistä 5 koulutyttöä. Englantilainen sanomalehti Times kirjoitti tapahtuman jälkeen: "Kaikki kolme naista olivat laajalti tunnettuja Kiangsissa, he olivat tunnettuja hyväsydämisyydestään ja yhtä paljon kiinalaisten kuin ulkomaalaistenkin kunnioittamia ja rakastamia. Se piti myös paikkansa Edith Ingmaniin nähden. Suurta kunnioitusta ja arvonantoa oli Edith Ingman saanut oppilailtaankin ja seurakunnassakin oli hänen kykynsä ja apunsa suureksi arvioitu. Lähetyssaarnaaja Tyyne Sihvonen, joka sai hänen kanssaan tehdä matkoja ulkoasemille, sanoo hänestä: "Yksi hänen vahvimpia ominaisuksiaan oli, ettei hän pitänyt mitään asiaa niin vaikeana, etteikö siitä yli päästäisi. Hän eiollut koskaan pessimisti, vaan katsoi asioita valoisasti, vaikka toiset olisivat asiat kuinka synkiksi hänen eteensä maalannut. Joskus toisista työtovereista näytti, että hän oli liian rohkea edesottamuksissaan, mutta aina hän asioista selviytyi". Edith Ingman oli yksi ensimmäisistä marttyyreistä, jonka Suomi sai antaa. Heidän muistolleen on "Fria Missionsförbundet" pystyttänyt muistokiven Helsingin Vanhalle hautausmaalle, mutta heidän hautaansa ei kukaan tiedä, joten Edith Ingmanistakin voidaan sanoa niinkuin Herran palvelijasta Mooseksesta "Herra hautasi hänet". Mutta vaikka näin tapahtuikin, ei Herra jättänyt työtään, vaan runsaan siunauksen ajat koittivat lähetyskentille, ja saatiin elävästi kokea todeksi, että marttyyrien veri on hedelmää kantava veri. Meeri Ahokainen on pitänyt tämän esitelmän Vapaakirkon puitteissa Tampereella 1940 luvulla. Olen (M. Strang) puhunut hänen kanssaan puhelimessa 15.3.97 ja saanut luvan käyttää tätä artikkelia.[2]
Taulu 98
(Taulusta 91)

VIII. Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius. Sohlberg. Syntynyt 17.04.1798 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 09.05.1852 Vöyri.[5] Äiti Taulu 91. –Puoliso 08.07.1819 Kälviä Henrik Mathias Sohlberg. Syntynyt 07.10.1796 Vöyri. Kuollut 24.07.1840 Vöyri. Vöyrin nimismies 1816. Toimitusvouti 1823. Ylioppilas 1812 Turku (pohj.).[7] ( i Johan Sohlberg. Vöyrin nimismies.[7] ä Anna Tuvelin.[7])

IX Lapset
Fredrik Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 21.08.1823 Vöyri. Kuollut 19.10.1880 Turku. Turun hovioikeudenneuvos 1874 Turku. Ylioppilas 1841 Helsinki (et.-pohj.). Suurempi kameraalitukinto 1845. Tuomari 1850. Varatuomari 1854. Hovioikeuden asessori 1872.[7] –Puoliso 21.08.1861 Kirkkonummi Amalia Victoria Eklund. Syntynyt 19.02.1843 Sipoo. Kuollut 28.10.1930 Helsinki.[7] ( i Anders Eklund. Sipoolainen maanviljelijä. Varanimismies.[7] ä Anna Lovisa Hindström.[7])
Carolina Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 11.03.1825 Vöyri. Kuollut 12.09.1910 Vaasa. Naimaton.[7]
Robert Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 13.03.1829 Vöyri. Kuollut 24.09.1857 Helsingin pitäjä. Viipurin läänin lääninkanslisti 1852. Naimaton.[7]
Mathilda Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 16.10.1830 Vöyri. Kuollut 18.01.1900 Vöyri. Naimaton.[7]
Taulu 99
(Taulusta 87)

VII. Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius. Johansdotter Hyytinen. Syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 12.08.1841 Kälviä. NI595 [5] Isä Taulu 87. –Puoliso 1:o 13.11.1791 Kälviä Adam Svanborg. Syntynyt 24.12.1763 Piteå. Kuollut 18.07.1830 Kälviä. Vääpeli Kälviä. Luutnantti Viipuri. Adam oli vääpelinä 1788 saaristolaivastossa ja vietti talven 1788-1789 Kälviällä Asujamaa 5. Viipurin jalkaväkirykmentin luutnantti. Genealogia Sursilliana (s. 705, taulu 8801): "Oli kuolleena 1815".[7][9]

VIII Lapset
1: Adam Gustaf Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.12.1793 Kälviä. Kuollut 25.08.1800 Kälviä.[5]
1: Brita Magdalena Adamintytär Svanborg. Syntynyt 31.03.1795 Kälviä. Kuollut 26.03.1866 Kauhajoki. Taulu 100.[5]
1: Elisabet Sofia Adamintytär Svanborg. Syntynyt 13.11.1796 Kälviä. Kuollut 31.07.1798 Kälviä.[6]
1: Johan Daniel Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.02.1798 Kälviä. Kuollut 20.11.1798 Kälviä.[5]
1: Carl Fredric Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 19.08.1799 Kälviä. Kuollut Lohtaja[9]. Sockneskrifvare i Lochteå/Lohtajan pitäjänkirjuri. Taulu 103.[5]
1: Gustaf Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.04.1801 Kälviä. Kuollut 17.01.1841 Alavus[9]. Kauhajoelle 1829.[6][5] –Puoliso 28.12.1830 Kauhajoki Susanna Salomonintytär Koskenkorva. Syntynyt 28.01.1805 Ilmajoki.[9]
1: Fredrika Sofia Adamintytär Svanborg. Syntynyt 24.10.1802 Kälviä. Kuollut 12.03.1892 Kälviä[9]. [5] –Puoliso 06.12.1823 Kälviä Juho Matinpoika Pernu. Syntynyt 26.09.1794 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 14. Kuollut 05.01.1864 Kälviä. Lucina Hagmanin "Kummi Juho".[9] ( i Matti Matinpoika Pernu. Syntynyt 26.12.1752 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 10. Kuollut 06.07.1803.[6] ii Matti Niilonpoika Pernu. Syntynyt 30.12.1721 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 7. Kuollut 30.03.1792.[6] Kaarin Niilontytär Suonperä. Syntynyt 28.06.1723 Kälviä, Peltokorpi, Suonperä 4. Kuollut 08.07.1782.[6] ä Maria Matintytär Pieni-Porkola. Syntynyt 17.01.1756 Kälviä, Jokikylä, Pieni-Porkola 5. Kuollut 25.09.1832.[6] äi Matti Matinpoika Herlevi. Syntynyt 22.12.1701 Kälviä, Ullavan kylä, Herlevi 2. Kuollut 27.05.1764.[6] ää Kaarin Laurintytär Rahkonen. Syntynyt 1720 Saarijärvi. Kuollut 03.01.1784.[6])
1: Catharina Elisabet (Kaisa Liisa) Adamintytär Svanborg. Syntynyt 25.07.1804 Kälviä. Kuollut Kokkolaan 1817.[6][5] –Puoliso 28.12.1828 Kauhajoki Herman Juhonpoika Yrjänäinen-Vuorenmäki-Otsomaa.
1: Adam Svanborg. Syntynyt 27.07.1806. Kuoli merillä.[9]
1: Eva Lovisa Adamintytär Svanborg. Rajala. Syntynyt 28.12.1807 Kälviä. Kuollut Karvia[9]. Kokkolaan 1822.[5] –Puoliso 14.03.1829 Jalasjärvi Tuomas Iisakinpoika Rajala. Syntynyt 10.12.1801 Jalasjärvi. Kuollut 00.06.1845 Jalasjärvi. Talollinen. [9] –Puoliso Mikko Antinpoika Stenfors. Syntynyt 1820 Karvia. Naimisiin: 28.12.1845 Jalasjärvi (?).[9] –Puoliso Juha Antinpoika Mäenpää-Harjunpää. Syntynyt 30.06.1824. Naimisiin: 27.02.1848 Jalasjärvi.
Gustava Sofia-Magdalenantytär Hydenius. Syntynyt 15.08.1815. Kuollut 11.02.1868 Kälviä. Gustava oli avioton, seurauksena Sofian ja Adamin avioero.[9] –Puoliso 22.01.1841 Abram Tikanoja. Syntynyt 12.12.1816 Kälviä. Kuollut 22.07.1875 Kälviä. Naimisiin: 22.01.1841.[9]
Taulu 100
(Taulusta 99)

VIII. Brita Magdalena Adamintytär Svanborg. Carlenius. Syntynyt 31.03.1795 Kälviä. Kuollut 26.03.1866 Kauhajoki. Ouluun 1821.[6][5] Äiti Taulu 99. –Puoliso Isak Gustavinpoika Carlenius. Gustavin Poika. Syntynyt 21.08.1787 Simo. Kuollut 15.06.1869 Kauhajoki. Räätälimestari. Lukkari Kauhajoki. NI625 Oli räätälinopissa Tukholmassa. Räätälimestari Oulussa.Kadotti Oulun palossa 1822 kaiken tavaransa, jonka perästäKristofer setänsä neuvolla lähti Ilmajoen provastin luo,jonka puoltosanalla asetettiin Kauhajoen lukkariksi.[5] ( i Gustaf Carlenius. Syntynyt 1757 Kemin Pattijoella (Paattijoki). Kuollut 04.01.1847 Simo. Lukkari Simo´ssa.[5] ii Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[5] Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[6]. ä Elisabet Juhantytär Waikko. Syntynyt 1766 Kemi, Alavalmarin Talo. Kuollut 30.03.1805 Simo.[5])

IX Lapset
Gustaf Carlenius. Syntynyt 03.07.1820. Kuollut 24.10.1826.[5]
Fredrika Charlotta Carlenius. Nordström. Syntynyt 12.12.1822. Kuollut [5] –Puoliso Bror Berndt Nordström. Syntynyt 30.12.1825. Kuollut 01.05.1873. Maalari.[5]
Alexander Carlenius. Syntynyt 05.09.1824 Kauhajoki. Kuollut 1855 Siuntio. Painonkorjaaja kirjapainossa; opettaja; pappi. Taulu 101.[5]
Karl Rudolf Carlenius. Syntynyt 22.06.1826 Kauhajoki. Kuollut Alavutelainen talollinen; keksijä. Taulu 102.[5]
Sophia Amanda Carlenius. Isaacsdotter. Syntynyt 25.05.1828. Kuollut [5]
Gustava Carlenius. Isaacsdotter. Syntynyt 21.06.1832. Kuollut [5]
Taulu 101
(Taulusta 100)

IX. Alexander Carlenius. Isakin Poika. Syntynyt 05.09.1824 Kauhajoki. Kuollut 1855 Siuntio. Painonkorjaaja kirjapainossa; opettaja; pappi. NI661 Elämänkerrallisia tietojaTurun lukiosta yliopp. Eeläpohj. 10/10 1844. PainonkorjaajaSuomen kirjallisen seuran kirjapainossa ja yksityisopettajaHelsingissä. Kuoli Siuntiossa 1/5 1855 määrättynä opettajaksiMustialan maanviljelyskoulussa. Valmistui hyvin huolellisestipapiksi, mutta ei katsonut oikeaksi ryhtyä siihen virkaantuntematta sisällistä kutsumusta.[5] Äiti Taulu 100. –Puoliso Karolina Löfman. Carlenius. Syntynyt 16.09.1816 Siuntio. Kuollut 05.09.1893 Helsingissä. Lastenkodin johtajatar. NI662 Lastenkodin johtajatar Helsingissä ja muutoinkin sikäläisennaisyhdistyksen palveluksessa, mutta elämänsä loppuaikanakivulloisuuden tähden nauttien eläkettä.[5]

X Lapset
Alexandra Konkordia Carlenius. Syntynyt 22.02.1853. Kuollut 21.03.1929 Helsingissä. Lastenkodin johtajatar.[5]
Amanda Carlenius. Syntynyt 1854. Kuollut 1854.[5]
Taulu 102
(Taulusta 100)

IX. Karl Rudolf Carlenius. Syntynyt 22.06.1826 Kauhajoki. Kuollut Alavutelainen talollinen; keksijä. NI665 Vaasan ylialkeiskouluun 1841, lukioon 1847; erosi 1848,mutta tuli ylioppilaaksi 9/6 1850. Harjoitti jumaluusopillisiaopintoja yliopistossa, mutta rupesi 1854 maanviljelijäksiensin Kauhajoen Alaknuutilan tilalla, 1864 Petolahden Lolahdentilalla, 1874 Salmen ja vihdoin Ojalan tilalla Alavuudessa. Hänessä kun lapsuudesta oli halu ja taipumus mekaanillisiintöihin, alkoi maanviljelijänä ollessaan valmistaa vaunuja,rillarattaita ja maanviljelyskaluja keksimäinsä mallienmukaan. Julkaisi: Huhn´in "Pyhän hengen työt", suomeksiHelsingissä 1854.[5] Äiti Taulu 100. –Puoliso Maria Elisabet Borgeman. Forssman. Carlenius. Syntynyt 23.06.1820 Mustasaari. Kuollut 13.12.1892 Alavuden Ojalassa. NI666 Maanviljelijä, maisteri Johan Forssman´in leski (kuollut1850).

X Lapset
Karl Konstantin Carlenius. Syntynyt 09.04.1855. Kuollut Teknologi. NI667 Vaasan reaalikoulun läpi käynyt. Palvellut Viipurin konepajassa5 vuotta. Teknologi. Hoitaa maanviljelystä Ojalassa.[5]
Aina Cecilia Carlenius. Vikström. Syntynyt 14.11.1856. Kuollut [5]
Helmi Elisabet Carlenius. Thornberg. Syntynyt 22.02.1858. Kuollut [5]
Artur Otava Carlenius. Syntynyt 26.09.1859. Kuollut 08.02.1861.[5]
Artur Toivo Carlenius. Syntynyt 06.03.1862. Kuollut 18.09.1869.[5]
Taulu 103
(Taulusta 99)

VIII. Carl Fredric Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 19.08.1799 Kälviä. Kuollut Lohtaja[9]. Sockneskrifvare i Lochteå/Lohtajan pitäjänkirjuri. Lohtajalle 1815.[6][5] Äiti Taulu 99. –Puoliso 06.04.1824 Temmes Fredrica Lovisa Mathiaksentytär Törnudd. Svanborg. Syntynyt 15.07.1803 Merijärvi. [9][5] ( i Mathias Andersinpoika Törnudd. Syntynyt 25.06.1776 Ylistaro. Kuollut 10.01.1823 Temmes. Kappalainen 1815 Temmes.[7] ä Beata Elisabet Lars-Samuelintytär Keckman. Syntynyt 07.07.1779 Kempele. Kuollut 24.08.1818 Temmes.[7] äi Lars Samuel Keckman. Pitäjänapulainen Liminka.[7] ää Barbro Maria Stenius.[7])

IX Lapset
Rudolph Svanborg. Syntynyt 05.04.1824. Kuollut Sjöfarande.[5]
Mathilda Svanborg. Syntynyt 30.12.1825. Kuollut [5]
Fredric Svanborg. Syntynyt 05.01.1828. Kuollut [5]
Constantin Törnudd. Syntynyt 07.01.1830. Kuollut [5]
Carl Törnudd. Syntynyt 22.05.1832. Kuollut [5]
Adolph Törnudd. Syntynyt 06.09.1835. Kuollut [5]
Fredrica Olivia Svanborg. Syntynyt 07.01.1838. Kuollut [5]
Taulu 104
(Taulusta 77)

IV. Heikki Juhonpoika Storgård. Syntynyt 12.06.1681 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.12.1759 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Kuolinsyy: pistos.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso 28.12.1712 Lappajärvi Maria Heikintytär Lukkarila. Syntynyt 11.06.1686 Lappajärvi, Lukkarila.[1] ( i Heikki Olavinpoika Hyytinen. Syntynyt 00.02.1656 Lappajärvi.[1] ä Margeta Mikontytär. Syntynyt 00.06.1655.[1])

V Lapset
Lauri Heikinpoika Storgård. Syntynyt 19.06.1715 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 23.03.1799 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Talollinen.[1]
Taulu 105
(Taulusta 77)

IV. Sakari Juhonpoika Storgård/Savola. Syntynyt 07.10.1683 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 03.09.1764 Vimpeli, Savola. Talollinen. Vähtäri. Toimi pienten lasten opettajana. Kuolinsyy: sappikivet.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso 03.04.1705 Lappajärvi Brita Niilontytär Klockars. Syntynyt 30.10.1688 Lappajärvi, Klockars. Kuollut 27.12.1768 Lappajärvi, Savola. Lukkarin tytär. Kuolinsyy: kuoli tielle.[1] ( i Niilo Niilonpoika Skomakare/Klockars. Syntynyt noin 1648 Lohtaja.[1] ä Elisa Grelsintytär Leppinen. Syntynyt noin 1668 Lappajärvi.[1])

V Lapset
Matti Sakarinpoika Savola/Wästervijk. Syntynyt 27.06.1712 Lappajärvi, Savola. Kuollut 18.07.1786 Lappajärvi, Savola. Kirkkovähtäri. Kuolinsyy: sappikivet.[1]
Taulu 106
(Taulusta 77)

IV. Liisa Juhontytär Storgård. Syntynyt 1685 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 01.12.1767 Lappajärvi, Hyytinen. Kuolinsyy: pistos.[1] Äiti Taulu 77. –Puoliso Matti Yrjönpoika Hyytinen. Syntynyt 04.09.1681 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 05.11.1767 Lappajärvi, Hyytinen. Matti Yrjönpojan ensimmäinen vaimo oli Marketta Matintytär Höök (s. 20.05.1677). Tästä avioliitosta syntyi ainakin kaksi poikaa ja yksi tytär.[1] ( i Yrjö Mikonpoika. Syntynyt noin 1655 Lapua.[1] ä Marketta Erkintytär Hyytinen. Syntynyt 1655 Lappajärvi.[1])

V Lapset
Brita Matintytär Hyytinen. Syntynyt 04.09.1727 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 19.11.1808 Lappajärvi, Karvala. Kuolinsyy: vanhuus.[1]
Liisa Matintytär Hyytinen. Syntynyt 04.04.1730 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 13.09.1791 Evijärvi, Lassila. Kuolinsyy: hivutustauti.[1]
Taulu 107
(Taulusta 37)

III. Liisa Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt noin 1650 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut Vimpeli, Storgård, Sääksjärvi. Talonemäntä.[1] Äiti Taulu 37. –Puoliso 1671 Alajärvi Sakari Erkinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1652 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 03.03.1723 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Talollinen.[1] ( i Erkki Markunpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1621 Vimpeli.[1] ä Liisa Matintytär. Syntynyt 1624.[1])

IV Lapset
Matti Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1671 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 07.05.1731 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talollinen. Taulu 108.[1]
Susanna Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 1672 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 08.04.1752 Veteli, Perho, Oksakoski. Kuolinsyy: rintatauti.[1]
Britta Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 31.08.1674 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Juho Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 15.06.1677 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Erkki Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 06.05.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 05.09.1681 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Jaakko Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1681 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 1734.[1]
Britta Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 15.09.1684 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 25.11.1739 Veteli, Räyrinki, Lång.[1]
Liisa Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 08.05.1687 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 02.02.1708 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Siffer Sääksjärvi. Syntynyt 01.06.1690 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 12.10.1690 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Erkki Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 01.06.1690 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1]
Valpuri Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 28.05.1694 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 20.03.1763 Veteli, Pulkkinen. Taulu 109.[1]
Marketta Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 06.02.1696 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 17.03.1759 Lappajärvi, Lill-Tarvonen.[1]
Taulu 108
(Taulusta 107)

IV. Matti Sakarinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 1671 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 07.05.1731 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Talollinen.[1] Äiti Taulu 107. –Puoliso 1:o 1692 Vimpeli Susanna Martintytär Strang. Syntynyt 1672 Vimpeli, Strang. Kuollut 02.05.1704 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård.[1] ( i Martti Martinpoika Strang. Syntynyt 1620 Vimpeli.[1] ä Helga Heikintytär. Syntynyt 1631 Vimpeli.[1]) –Puoliso 2:o 30.10.1704 Lappajärvi Susanna Juhontytär Lill-Tarvonen. Syntynyt 21.02.1680 Lappajärvi, Lill-Tarvonen. Kuollut 07.04.1722 Vimpeli, Sääksjärvi.[1] ( i Juha Heikinpoika. Syntynyt 1655.[1]) –Puoliso 3:o 04.11.1722 Lappajärvi Marketta Juhontytär Ena. Syntynyt 25.05.1694 Evijärvi. Kuollut 23.05.1731 Sääksjärvi, Vimpeli.[1] ( i Juho Pietarinpoika Enaperä. Syntynyt noin 1663 Evijärvi.[1] ä Kaarina Juhontytär. Syntynyt noin 1663.[1])

V Lapset
1: Erkki Matinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 29.03.1695 Vimpeli, Sääksjärvi.[1] –Puoliso 02.10.1715 Lappajärvi Susanna Tuomaantytär Kiilunen. Syntynyt 31.03.1695 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen.[1] ( i Tuomas Erkinpoika Kiilunen. Syntynyt 1655 Lappajärvi.[1] ä Malin Juhontytär Koukkari. Syntynyt 1657 Lappajärvi.[1])
1: Anna Matintytär Sääksjärvi. Syntynyt 08.12.1699 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 25.02.1705 Vimpeli.[1]
1: Daavid Matinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 21.04.1701 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
2: Brita Matintytär Sääksjärvi. Syntynyt 05.09.1706 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
2: Juho Matinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 14.11.1708 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 06.10.1709 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
3: Juho Matinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 24.02.1727 Vimpeli, Sääksjärvi.[1]
3: Erkki Matinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 26.04.1731 Vimpeli, Sääksjärvi. Kuollut 07.05.1731 Vimpeli, Storgård.[1]
Taulu 109
(Taulusta 107)

IV. Valpuri Sakarintytär Sääksjärvi. Syntynyt 28.05.1694 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 20.03.1763 Veteli, Pulkkinen. Samuli Paulaharju: "Olen kulkenut Suomet ja Saaret ja Ispiiniat, enkä ole löytänyt näin ihanaa paikkaa kuin on tämä Valpurinsalo". Valpuri on antanut nimensä Valpurinsalolle ja Vappukivelle, ks. Marjatta Pulkkisen artikkeli "Vilppu Keisarin suku - Filip Kejsars släkt I" lukemisto-osassa. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Äiti Taulu 107. –Puoliso 29.10.1721 Lappajärvi Erkki Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 17.02.1701 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 17.11.1771 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Talollinen. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Matti Pietarinpoika Pulkkinen. Syntynyt 1661 Veteli.[1] ä Anna Simontytär Sääksjärvi. Syntynyt 1667 Vimpeli.[1])

V Lapset
Susanna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 13.08.1722 Veteli, Pulkkinen. Kuollut 31.07.1798 Vimpeli, Stor-Sääksjärvi. Emäntä. Kuolinsyy: murhattu. Susanna Erkintytär murhattiin v. 1798. Murhaaja oli poikapuoli Juho Antinpoika. Heikki Ylikankaan mukaan murha-aseena oli käytetty puntaria. Juho tuomittiin mielenvikaisena 6.11.1798 lasarettiin.[1] –Puoliso 15.11.1738 Veteli Matti Heikinpoika Torppa. Syntynyt 1717 Veteli, Torppa. Kuollut 19.12.1763 Veteli, Torppa. Avioliitto oli lapseton. Kuolinsyy: yskä.[1] –Puoliso 16.02.1765 Veteli Antti Juhonpoika Storgård. Syntynyt 08.03.1725 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 18.04.1790 Vimpeli, Storgård. Talollinen. Katso myös 81 , 82 , 82 , 82 , 82 , 82 , 82 , 82 , 82 , 82. [1]
Katariina Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 22.11.1723 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Emäntä.[1] –Puoliso 29.03.1749 Veteli Erkki Pietarinpoika Jänkä. Mustamaa. Syntynyt 08.06.1679 Veteli, Perho, Jänkä.[1] ( i Pietari Erkinpoika Pölkki. Syntynyt noin 1630 Perho.[1] ä N. N.. Syntynyt 1630.[1]) –Puoliso 15.10.1764 Veteli Samuel Matinpoika Patana. Syntynyt noin 1723. Renki.[1]
Anna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 22.11.1723 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Taulu 110.[1]
Matti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.05.1725 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 31.12.1792 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Uudistilallinen. Taulu 111.[1]
Liisa Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 30.06.1726 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.04.1798 Perho. Emäntä. Taulu 118.[1]
Erkki Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 18.03.1728 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 10.06.1788 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Talollinen. Taulu 119.[1]
Jaakko Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 12.08.1729 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 31.08.1729 Veteli.[1]
Juho Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 12.08.1729 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 31.08.1729 Veteli.[1]
Antti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 10.11.1730 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.12.1763 Veteli, Pulkkinen. Taulu 123.[1]
Valpuri Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 24.04.1732 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 21.04.1808 Veteli, Räyrinki, Peräsaari. Emäntä. Taulu 128.[1]
Taulu 110
(Taulusta 109)

V. Anna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 22.11.1723 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 11.11.1744 Veteli Olavi Erkinpoika Mustamaa. Syntynyt 28.01.1719 Veteli, Perho, Mustamaa.[1] ( i Erkki Pietarinpoika Jänkä. Syntynyt 08.06.1679 Veteli, Perho, Jänkä.[1] ii Pietari Erkinpoika Pölkki. Syntynyt noin 1630 Perho.[1] N. N.. Syntynyt 1630.[1] ä Agneta Olavintytär Kuusjärvi.[1])

VI Lapset
Matti Olavinpoika Mustamaa. Syntynyt 08.02.1746 Veteli, Perho, Tiala.[1] –Puoliso Brita Piispanen. Syntynyt noin 1746.[1]
Taulu 111
(Taulusta 109)

V. Matti Erkinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 01.05.1725 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 31.12.1792 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Uudistilallinen. Kuolinsyy: pistos. Vuonna 1739 tuomittiin Matti Erkinpoika yhdessä Haukan Jaakon pojan kanssa jalkapuuhun, kun olivat rumin sanoin haukkuneet matkustavaisia, ilmeisesti Haukan majatalossa.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 26.10.1745 Veteli Liisa Matintytär Mustamaa. Syntynyt 20.07.1728 Veteli, Perho, Mustamaa. Kuollut 24.10.1792 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Emäntä. Kuolinsyy: punakuume.[1] ( i Matti Erkinpoika Pölkki. Syntynyt 15.10.1705 Veteli.[1] ä Anna Antintytär Korpi. Syntynyt 04.03.1697 Veteli.[1])

VI Lapset
Erkki Matinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 15.04.1748 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 09.09.1830 Veteli, Timmerbacka. Uudistilallinen. Seksmanni.[1] –Puoliso 19.10.1766 Lappajärvi Anna Juhontytär Storgård. Syntynyt 08.03.1745 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 30.07.1805 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Emäntä. Katso myös 81 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84 , 84. [1]
Matti "Rapakkoleuka" Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 18.07.1749 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 30.06.1809 Veteli, Timmerbacka. Talollinen. Taulu 112.[1]
Antti Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 03.10.1750 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 20.11.1750 Veteli.[1]
Antti Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 15.11.1751 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 19.02.1797 Veteli. Taulu 113.[1]
Maria Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 10.12.1754 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 06.02.1756 Veteli.[1]
Juho Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 11.11.1756 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 10.05.1837 Veteli, Patana. Patanan vävy. Taulu 114.[1]
Liisa Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 11.04.1758 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 01.03.1759 Veteli.[1]
David Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 24.03.1761 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 17.06.1761 Veteli.[1]
Kaisa Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 25.05.1763 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 22.11.1841 Veteli, Räyrinki, Hanninen. Emäntä. Taulu 115.[1]
Maria Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 03.07.1764 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 27.05.1765 Veteli.[1]
Olavi Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.07.1765 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Vävy. Taulu 116.[1]
Elias Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 06.04.1767 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 23.09.1767 Veteli.[1]
Anna Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 07.09.1768 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 12.01.1827 Veteli, Finnilä. Emäntä. Taulu 117.[1]
Taulu 112
(Taulusta 111)

VI. Matti "Rapakkoleuka" Matinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 18.07.1749 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 30.06.1809 Veteli, Timmerbacka. Talollinen. Kuolinsyy: kuume.Sanottiin "Rapakonleuaksi" runsaasta mällinpureskelusta leukapieliä valuvan "mähnän" takia.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 22.11.1772 Veteli Maria Matintytär Oksakoski. Syntynyt 22.03.1750.[1] ( i Matti Antinpoika Oksakoski. Syntynyt 17.09.1708 Veteli.[1] ä Susanna Matintytär. Syntynyt 1723.[1])

VII Lapset
Juho Matinpoika Timmerbacka. Syntynyt 28.04.1775 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 10.06.1775 Veteli.[1]
Susanna Matintytär Timmerbacka. Syntynyt 19.04.1776 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 26.01.1814 Veteli, Harju.[1]
Antti Matinpoika Timmerbacka. Syntynyt 08.06.1777 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 15.06.1777 Veteli.[1]
Kaisa Matintytär Timmerbacka. Syntynyt 05.06.1778 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 31.07.1778 Veteli.[1]
Matti Matinpoika Timmerbacka. Syntynyt 18.07.1779 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 14.09.1779 Veteli.[1]
Liisa Matintytär Timmerbacka. Syntynyt 06.10.1780 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 18.10.1780 Veteli.[1]
Maria Matintytär Timmerbacka. Syntynyt 11.02.1786 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 27.02.1812 Veteli, Patana.[1]
Taulu 113
(Taulusta 111)

VI. Antti Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 15.11.1751 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 19.02.1797 Veteli. Kuolinsyy: juopottelu.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 1:o 11.12.1778 Veteli Anna Antintytär Finnilä. Syntynyt 04.11.1761 Veteli, Finnilä. Kuollut 17.10.1792 Veteli, Pulkkinen. Kuolinsyy: punatauti.[1] ( i Antti Jaakonpoika Haukilahti. Syntynyt 19.04.1722 Veteli.[1] ä Maria Matintytär. Syntynyt 1719 Kalajoki.[1]) –Puoliso 2:o Brita Mikontytär. Pulkkinen. Patana. Syntynyt 26.10.1751. Kuollut Veteli, Timmerbacka (?). Brita oli Juho Kotilan leski Viitasaarelta. Antti Matinpoika oli Britan kahden tyttären isäpuoli. Lähdeteos ilmoittaa Britan kuolinajaksi 28.04.1796 (Veteli, Timmerbacka), mutta toisaalta Britan avioituneen kolmannen kerran 12.10.1801 Matti Juhonpoika Patanan kanssa.[1]

VII Lapset
1: Liisa Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 03.10.1779 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 26.10.1779 Veteli.[1]
1: Maria Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 30.08.1780 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 14.09.1780 Veteli.[1]
1: Anna Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 17.06.1781 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 24.06.1781 Veteli.[1]
1: Valpuri Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 17.06.1782 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 21.08.1782 Veteli.[1]
1: Kaisa Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 06.08.1783 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 15.03.1785 Veteli.[1]
1: Liisa Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 29.08.1784 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 26.11.1784 Veteli.[1]
1: Matti Antinpoika Timmerbacka. Syntynyt 16.02.1786 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 22.10.1792 Veteli.[1]
1: Erkki Antinpoika Timmerbacka. Syntynyt 12.04.1787 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 15.10.1792 Veteli.[1]
1: Antti Antinpoika Timmerbacka. Syntynyt 06.05.1788 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 22.10.1788 Veteli.[1]
1: Sanna Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 20.07.1789 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 07.09.1789 Veteli.[1]
1: Liisa Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 18.09.1790 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 01.11.1792 Veteli.[1]
1: Maria Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 05.12.1791 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 10.10.1792 Veteli.[1]
2: Maria Antintytär Timmerbacka. Syntynyt 13.08.1794 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 29.07.1809 Veteli.[1]
2: Erkki Antinpoika Timmerbacka. Syntynyt 28.12.1795 Veteli, Räyrinki, Timmerbacka. Kuollut 29.01.1796 Veteli.[1]
Taulu 114
(Taulusta 111)

VI. Juho Matinpoika Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 11.11.1756 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 10.05.1837 Veteli, Patana. Patanan vävy.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 29.10.1780 Veteli Maria Mikontytär Patana. Syntynyt 19.03.1755 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 19.03.1840 Veteli, Patana.[1] ( i Mikko Antinpoika Lång. Syntynyt 05.07.1731 Veteli.[1] ä Maria Erkintytär Sten. Syntynyt 11.07.1737.[1])

VII Lapset
Matti Juhonpoika Patana. Syntynyt 02.04.1782 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 02.09.1832 Veteli, Patana. Talollinen.[1]
Erkki Juhonpoika Patana. Syntynyt 20.05.1783 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 18.07.1783 Veteli.[1]
Juho Juhonpoika Patana. Syntynyt 11.07.1784 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 13.07.1784 Veteli.[1]
Liisa Juhontytär Patana. Syntynyt 12.08.1785 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 09.09.1785 Veteli.[1]
Antti Juhonpoika Patana. Syntynyt 20.04.1787 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 12.09.1787 Veteli.[1]
Elias Juhonpoika Patana. Syntynyt 23.05.1788 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 08.08.1782 Veteli, Patana. Talollinen.[1]
Juho Juhonpoika Patana. Syntynyt 16.09.1789 Veteli, Räyrinki, Patana. Muutti 11.01.1816 Lappajärvelle.[1]
Poika. Syntynyt 06.01.1791 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 06.01.1791.[1]
Abraham Juhonpoika Patana. Syntynyt 03.05.1792 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 21.06.1797 Veteli.[1]
Anna Juhontytär Patana. Syntynyt 24.08.1793 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 21.09.1793 Veteli.[1]
Mikko Juhonpoika Patana. Syntynyt 08.01.1795 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 13.01.1795 Veteli.[1]
Poika. Syntynyt 04.01.1796 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 04.01.1796 Veteli.[1]
Kaisa Juhontytär Patana. Syntynyt 30.01.1797 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 19.04.1797 Veteli.[1]
Abraham Juhonpoika Patana. Syntynyt 21.04.1798 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 26.03.1814 Veteli.[1]
Erkki Juhonpoika Patana. Syntynyt 14.09.1799 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 28.01.1800 Veteli.[1]
Maija Liisa Juhontytär Patana. Syntynyt 04.04.1801 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 28.12.1802 Veteli.[1]
Antti Juhonpoika Patana. Syntynyt 14.10.1802 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 18.09.1804 Veteli.[1]
Erkki Juhonpoika Patana. Syntynyt 29.09.1806 Veteli, Räyrinki, Patana. Kuollut 22.10.1806 Veteli.[1]
Maria Juhontytär Patana. Syntynyt 27.12.1811 Veteli, Räyrinki, Patana. Lähdeteos ilmoittaa kuoliajaksi 28.10.1811 (Veteli), mutta joko syntymäpäivä tai kuolinpäivä on väärin.[1]
Taulu 115
(Taulusta 111)

VI. Kaisa Matintytär Pulkkinen. Timmerbacka. Syntynyt 25.05.1763 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 22.11.1841 Veteli, Räyrinki, Hanninen. Emäntä.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 21.10.1779 Veteli Elias Juhonpoika Lång. Syntynyt 04.11.1758 Vetli, Hannila. Kuollut 23.01.1841 Veteli, Lång. Talollinen. Kuolinsyy: halvaus.[1] ( i Juho Erkinpoika Lång. Syntynyt 20.03.1718 Veteli.[1] ä Brita Matintytär Löija. Syntynyt 07.08.1718 Veteli.[1])

VII Lapset
Brita Eliaantytär Lång. Syntynyt 12.10.1782 Veteli, Räyrinki, Hannila. Emäntä.[1] –Puoliso Mikko Antinpoika Tunkkari. Syntynyt 24.09.1773. Asuivat Nuottaniemessä.[1]
Liisa Eliaantytär Lång. Syntynyt 23.03.1784 Veteli, Räyrinki, Hannila. Emäntä. Liisa Eliaantytär muutti leskenä 25.03.1846 Kortesjärvelle.[1] –Puoliso Jaakko Erkinpoika Hämäläinen. Syntynyt 1774. Jaakko oli tullut Kortesjärveltä.[1]
Juho Eliaanpoika Lång. Syntynyt 19.08.1786 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 22.11.1841 Veteli.[1]
Kaisa Eliaantytär Lång. Syntynyt 30.04.1788 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 14.07.1788 Veteli.[1]
Matti Eliaanpoika Lång. Syntynyt 07.09.1789 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 09.04.1792 Veteli.[1]
Elias Eliaanpoika Lång. Syntynyt 11.04.1791 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 24.02.1855 Veteli. Rangaistiin varkaudesta. Elias muutti perheineen v. 1818 Kauhavalle ja sieltä Kortesjärvelle. Palasi takaisin Veteliin vuonna 1826.[1]
Erkki Eliaanpoika Lång. Syntynyt 09.08.1792 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 13.03.1793 Veteli.[1]
Heikki Eliaanpoika Lång. Syntynyt 18.01.1794 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 06.08.1797 Veteli.[1]
Kaisa Eliaantytär Lång. Syntynyt 03.03.1795 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 13.06.1795 Veteli.[1]
Antti Eliaanpoika Lång. Syntynyt 12.06.1796 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 28.07.1796 Veteli.[1]
Abraham Eliaanpoika Lång. Syntynyt 13.09.1797 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 29.09.1797 Veteli.[1]
Kaisa Eliaantytär Lång. Syntynyt 23.02.1799 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 11.07.1799 Veteli.[1]
Anna Maria Eliaantytär Lång. Syntynyt 16.05.1800 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 12.09.1800 Veteli.[1]
Maria Eliaantytär Lång. Syntynyt 15.05.1802 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 18.12.1859 Veteli, Harju. Emäntä.[1]
Kaisa Eliaantytär Lång. Syntynyt 21.06.1805 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 13.05.1811 Veteli.[1]
Abraham Eliaanpoika Lång. Syntynyt 25.04.1807 Veteli, Räyrinki, Hannila. Kuollut 17.08.1807 Veteli.[1]
Taulu 116
(Taulusta 111)

VI. Olavi Matinpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.07.1765 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Vävy.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 04.07.1790 Veteli Liisa Kaapontytär Hotakainen. Syntynyt 14.09.1768 Halsua, Hotakainen. Kuollut 24.04.1821 Veteli, Räyrinki, Store.[1] ( i Kaappo Matinpoika Hotakainen. Syntynyt 11.12.1730 Veteli. Talollinen.[1] ä Liisa Juhantytär Humalalampi. Syntynyt 04.03.1731 Veteli.[1])

VII Lapset
Liisa Olavintytär Pulkkinen. Syntynyt 11.08.1791 Veteli, Räyrinki, Store. Kuollut 12.06.1792 Veteli.[1]
Matti Olavinpoika Pulkkinen. Syntynyt 03.08.1792 Veteli, Räyrinki, Store. Kuollut 14.08.1794 Veteli.[1]
Erkki Olavinpoika Pulkkinen. Syntynyt 25.12.1793 Veteli, Räyrinki, Store.[1]
Taulu 117
(Taulusta 111)

VI. Anna Matintytär Pulkkinen. Syntynyt 07.09.1768 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 12.01.1827 Veteli, Finnilä. Emäntä.[1] Isä Taulu 111. –Puoliso 18.12.1788 Veteli Antti Jaakonpoika Finnilä. Syntynyt 20.11.1769 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 13.09.1843 Veteli, Finnilä. Talollinen.[1] ( i Jaakko Antinpoika Finnilä. Syntynyt 24.07.1740 Veteli.[1] ä Liisa Pietarintytär. Syntynyt 1738.[1])

VII Lapset
Liisa Antintytär Finnilä. Syntynyt 02.04.1790 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 13.07.1790 Veteli.[1]
Anna Antintytär Finnilä. Syntynyt 27.11.1791 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 28.07.1797 Veteli.[1]
Liisa Antintyär Finnilä. Syntynyt 27.09.1793 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 22.04.1794 Veteli.[1]
Matti Antinpoika Finnilä. Syntynyt 03.06.1795 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 06.08.1795 Veteli.[1]
Kaisa Antintytär Finnilä. Syntynyt 12.08.1796 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 08.01.1797 Veteli.[1]
Jaakko Antinpoika Finnilä. Syntynyt 12.12.1797 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 21.07.1845 Veteli, Finnilä. Talollinen.[1]
Liisa Antintytär Finnilä. Syntynyt 10.02.1799 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 08.03.1799 Veteli.[1]
Abraham Antinpoika Finnilä. Syntynyt 11.02.1800 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 21.08.1800 Veteli.[1]
Maria Antintytär Finnilä. Syntynyt 05.05.1801 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 13.07.1801 Veteli.[1]
Abraham Antinpoika Finnilä. Syntynyt 08.03.1803 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 18.01.1873 Veteli, Finnilä. Talollinen.[1]
Anna Liisa Antintytär Finnilä. Syntynyt 16.06.1804 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 23.06.1804 Veteli.[1]
Antti Antinpoika Finnilä. Syntynyt 09.11.1805 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 29.11.1805 Veteli.[1]
Matti Antinpoika Finnilä. Syntynyt 03.09.1807 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Talollinen. Muuttanut perheensä kanssa v. 1846 Kauhavan Annalaan, sieltä 26.06.1886 Perhoon, josta 18.021889 takaisin Kauhavalle.[1]
Anna Liisa Antintytär Finnilä. Syntynyt 07.12.1810 Veteli, Räyrinki, Finnilä. Kuollut 14.08.1891 Veteli. Torpparin vaimo.[1]
Taulu 118
(Taulusta 109)

V. Liisa Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 30.06.1726 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.04.1798 Perho. Emäntä.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 1:o 26.10.1745 Veteli Erkki Paulinpoika Kinnunen. Korpi. Syntynyt 1723 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 30.10.1757 Veteli, Perho, Korpi. Talollinen. Kuolinsyy: rintatauti.[1] ( i Pauli Kustaanpoika Kinnunen. Syntynyt 1691.[1] ä Margareta Antintytär. Syntynyt 1688.[1]) –Puoliso 2:o 03.12.1758 Veteli Elias Gabrielinpoika Hotakainen. Syntynyt 27.09.1739 Halsua, Hotakainen.[1] ( i Gabriel Gabrielinpoika Hotakainen. Syntynyt 22.03.1699 Halsua.[1] ii Gabriel Hotakainen. ä Leena Juhontytär Kauppinen. Syntynyt 19.05.1699.[1])

VI Lapset
1: Erkki Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 03.05.1747 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 17.07.1747 Veteli.[1]
1: Matti Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 10.05.1748 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 26.06.1748 Veteli.[1]
1: Erkki Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 06.08.1749 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 12.11.1832 Veteli, Perho, Korpi l. Kinnunen. Talollinen.[1]
1: Susanna Erkintytär Kinnunen. Syntynyt 21.08.1751 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 21.04.1828 Perho, Kivikangas. Emäntä.[1]
1: Matti Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 20.05.1752 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 23.03.1810 Perho.[1]
1: Antti Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 08.11.1754 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 11.06.1773 Perho.[1]
1: Juho Erkinpoika Kinnunen. Syntynyt 14.04.1756 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 10.06.1809 Perho, Möttönen. Vävy. Talollinen.[1]
1: Liisa Erkintytär Kinnunen. Syntynyt 19.12.1757 Veteli, Perho, Korpi. Kuollut 07.05.1758 Perho.[1]
2: Maria Eliantytär Kinnunen. Syntynyt 08.09.1759 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 22.02.1821 Halsua, Meriläinen. Emäntä.[1]
2: Leena Eliantytär Kinnunen. Syntynyt 22.11.1761 Veteli, Perho, Kinnunen.[1]
2: Anna Eliantytär Kinnunen. Syntynyt 29.05.1763 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 26.06.1766 Perho.[1]
2: Elias Elianpoika Kinnunen. Syntynyt 04.06.1765 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 26.06.1766.[1]
2: Liisa Eliantytär Kinnunen. Syntynyt 05.07.1766 Veteli, Perho, Kinnunen. Naimisiin Oksakoskelle.[1]
2: Abraham Elianpoika Kinnunen. Syntynyt 19.09.1768 Veteli, Perho, Kinnunen. Kuollut 25.02.1769 Perho.[1]
Taulu 119
(Taulusta 109)

V. Erkki Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 18.03.1728 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 10.06.1788 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Talollinen.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 27.11.1748 Veteli Maria Juhontytär Savo. Syntynyt 13.03.1727 Veteli, Savo. Kuollut 30.10.1811 Veteli, Pulkkinen.[1] ( i Juha Heikinpoika Savo. Syntynyt 18.01.1691 Veteli. Talollinen.[1] ä Anna Matintytär Finnilä. Syntynyt 16.12.1688 Veteli.[1])

VI Lapset
Anna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 26.08.1749 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 09.04.1749 Veteli.[1]
Liisa Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 06.08.1750 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 18.09.1817 Veteli, Pulkkinen. Taulu 120.[1]
Susanna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 07.11.1751 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 26.03.1752 Veteli.[1]
Kaarina Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 13.02.1753 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 29.03.1759 Veteli.[1]
Taneli Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 06.04.1754 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 01.01.1809 Kälviä. Taulu 121.[1]
Johannes Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 21.06.1755 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 07.04.1759 Veteli.[1]
Matti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 24.10.1756 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 05.02.1759 Veteli.[1]
Maria Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 21.06.1758 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 27.06.1758 Veteli.[1]
Erkki Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 27.12.1759 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 05.04.1761 Veteli.[1]
Sakari Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 25.06.1761 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 08.07.1761 Veteli.[1]
Matti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 02.12.1762 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 27.12.1762 Veteli.[1]
Brita Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 28.10.1764 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 24.01.1765 Veteli.[1]
Heikki Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.03.1766 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Taulu 122.[1]
Anna Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 01.01.1769 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 20.05.1769 Veteli.[1]
Taulu 120
(Taulusta 119)

VI. Liisa Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 06.08.1750 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 18.09.1817 Veteli, Pulkkinen.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso 24.01.1768 Veteli Jaakko Erkinpoika Steen. Pulkkinen. Syntynyt 29.09.1746 Veteli, Sadinsalo. Kuollut 20.02.1808 Veteli, Pulkkinen. Vävy. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Erkki Juhanpoika Steen. Syntynyt 1714.[1] ä Agneta Olavintytär. Syntynyt 1715.[1])

VII Lapset
Maria Jaakontytär Pulkkinen. Syntynyt 27.11.1768 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.05.1844 Veteli, Pulkkinen.[1]
Erkki Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 10.12.1769 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 03.02.1770 Veteli.[1]
Jaakko Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 04.03.1771 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen.[1]
Erkki Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 05.05.1772 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 03.08.1773 Veteli.[1]
Anna Jaakontytär Pulkkinen. Syntynyt 22.07.1773 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.07.1774 Veteli.[1]
Daniel Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 13.04.1775 mm. Valvoja-Aika lehdessä. Kuollut 17.06.1775 Veteli.[1]
Heikki Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 19.04.1776 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 25.09.1776 Veteli.[1]
Juho Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 23.06.1777 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 19.05.1851 Veteli.[1]
Kaarina Jaakontytär Pulkkinen. Syntynyt 07.11.1778 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 23.01.1780 Veteli.[1]
Katariina Jaakontytär Pulkkinen. Syntynyt 23.06.1780 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 31.08.1780 Veteli.[1]
Matti Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 13.12.1781 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 21.03.1784 Veteli.[1]
Antti Jaakonpoika Pulkkinen. Syntynyt 09.10.1783 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 18.10.1783 Veteli.[1]
Taulu 121
(Taulusta 119)

VI. Taneli Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 06.04.1754 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 01.01.1809 Kälviä.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso 02.11.1777 Veteli Maria Matintytär Haapala. Syntynyt 23.05.1757 Veteli, Räyrinki, Haapala. Kuollut 27.07.1795 Veteli, Pulkkinen.[1] ( i Matti Heikinpoika Laasanen. Syntynyt 30.01.1724 Veteli.[1] ä Anna Eliasdotter Finholm. Syntynyt 13.07.1721 Kronoby.[1])

VII Lapset
Erkki Tanelinpoika Pulkkinen. Syntynyt 08.10.1780 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 19.10.1780 Veteli.[1]
Matti Tanelinpoika Pulkkinen. Syntynyt 12.02.1783 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 16.04.1783 Veteli.[1]
Anna Tanelintytär Pulkkinen. Syntynyt 25.11.1785 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 24.11.1836 Veteli.[1]
Maria Tanelintytär Pulkkinen. Syntynyt 13.11.1787 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 13.11.1818 Perho, Haapasalo. Emäntä.[1]
Leena Liisa Tanelintytär Pulkkinen. Syntynyt 09.07.1789 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 25.03.1808 Veteli.[1]
Juho Tanelinpoika Pulkkinen. Syntynyt 24.06.1793 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 02.05.1794 Veteli.[1]
Taulu 122
(Taulusta 119)

VI. Heikki Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.03.1766 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Muuttivat Viitasaarelle 1792.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso Valpuri Heikintytär Kokkola. Syntynyt 02.08.1762 Kivijärvi. Muutti Kivijärveltä 07.01.1782 Kokkolaan.[1]

VII Lapset
Liisa Heikintytär Pulkkinen. Syntynyt 02.01.1788 Veteli, Pulkkinen.[1]
Maria Heikintytär Pulkkinen. Syntynyt 04.05.1790 Veteli, Pulkkinen.[1]
Abraham Heikinpoika Pulkkinen. Syntynyt 04.12.1791 Veteli, Pulkkinen.[1]
Taulu 123
(Taulusta 109)

V. Antti Erkinpoika Pulkkinen. Syntynyt 10.11.1730 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 15.12.1763 Veteli, Pulkkinen. Kuolinsyy: ajoi itsensä kuoliaaksi.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 21.10.1753 Veteli Liisa Mikontytär Möttönen. Syntynyt 13.09.1727 Veteli, Perho, Möttönen. Kuollut 18.06.1800 Veteli.[1] ( i Mikko Erkinpoika Möttönen. Syntynyt 21.09.1687 Perho.[1] ä Liisa Pietarintytär Pölkki. Syntynyt 09.06.1687 Perho.[1])

VI Lapset
Anna Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 09.10.1755 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 29.04.1803 Veteli, Pulkkinen. Taulu 124.[1]
Liisa Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 02.02.1757 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 07.03.1793 Veteli, Vähä-Kainu. Emäntä. Taulu 125.[1]
Mikko Antinpoika Pulkkinen. Syntynyt 28.09.1758 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 25.08.1759 Veteli.[1]
Maria Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 12.03.1760 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 27.02.1805 Veteli, Räyrinki, Laakso. Taulu 126.[1]
Antti Antinpoika Pulkkinen. Syntynyt 25.05.1761 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 25.10.1761 Veteli.[1]
Erkki Antinpoika Pulkkinen. Syntynyt 10.05.1763 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Taulu 127.[1]
Matti Antinpoika Pulkkinen. Syntynyt 21.07.1764 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 28.08.1765 Veteli.[1]
Taulu 124
(Taulusta 123)

VI. Anna Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 09.10.1755 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 29.04.1803 Veteli, Pulkkinen. Kuolinsyy: rintatauti.[1] Isä Taulu 123. –Puoliso 03.11.1776 Veteli Juho Matinpoika Puttonen. Pulkkinen. Syntynyt 1754. Kuollut 21.05.1828 Veteli, Pulkkinen. Vävy.[1]

VII Lapset
Liisa Juhontytär Pulkkinen. Syntynyt 27.01.1779 Veteli, Räyrinki, Koski.[1]
Erkki Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 01.05.1780 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 22.08.1781 Veteli.[1]
Matti Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 24.07.1781 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 10.04.1784 Veteli.[1]
Juho Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 29.07.1784 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 05.08.1784 Veteli.[1]
Anna Juhontytär Pulkkinen. Syntynyt 27.10.1785 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 07.05.1789 Veteli.[1]
Juho Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 20.09.1788 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 01.08.1819 Veteli. Juho on Esko Ahon (ent. pääministeri) äidinisänäidinäidinisä eli Esko Aho on Vilppu Keisarin 12. polven lapsi.[1]
Maria Juhontytär Pulkkinen. Syntynyt 09.01.1792 Veteli, Räyrinki, Koski.[1]
Matti Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 26.10.1795 Veteli, Räyrinki, Koski. Kuollut 01.04.1796 Veteli.[1]
Abraham Juhonpoika Pulkkinen. Syntynyt 25.07.1799 Veteli, Pulkkinen. Kuollut 31.01.1801 Veteli.[1]
Taulu 125
(Taulusta 123)

VI. Liisa Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 02.02.1757 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 07.03.1793 Veteli, Vähä-Kainu. Emäntä. Kuolinsyy: yskä.[1] Isä Taulu 123. –Puoliso 31.10.1779 Veteli Erkki Joosepinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 05.12.1752 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 28.03.1836 Veteli, Vähä-Kainu. Talollinen.[1] ( i Jooseppi Simonpoika. Syntynyt noin 1730.[1] ä Marketta Juhontytär Puumalainen. Syntynyt noin 1730.[1])

VII Lapset
Juho Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 21.05.1780 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 13.04.1781 Veteli.[1]
Fredrik Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 31.01.1782 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 08.11.1783 Veteli.[1]
Erkki Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 05.01.1784 Veteli, Vähä-Kainu. Perhe muutti 5.5.1829 Kalajoen Tyngänkylän Lapinojalle, mistä 10.9.183 muuttivat Ylivieskaan.[1] –Puoliso Maria Matintytär Klemola. Syntynyt 28.05.1784.[1]
Antti Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 02.06.1786 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 27.11.1825. Kuolinsyy: murhattiin.[1] –Puoliso Kaisa Antintytär Pakkala. Syntynyt 02.12.1790.[1]
Liisa Erkintytär Vähä-Kainu. Syntynyt 14.11.1788 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 25.08.1858 Perho, Kirvesmäki. Emäntä.[1]
Greta Erkintytär Vähä-Kainu. Syntynyt 14.11.1788 Veteli, Vähä-Kainu.[1] –Puoliso Antti Pietarinpoika Iso-Kainu. Syntynyt 22.04.1785. Perhe muutti 12.6.1826 Sieviin.[1]
Matti Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 06.01.1791 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 03.08.1791 Veteli.[1]
Joonas Erkinpoika Vähä-Kainu. Syntynyt 09.08.1792 Veteli, Vähä-Kainu. Kuollut 21.04.1794 Veteli.[1]
Taulu 126
(Taulusta 123)

VI. Maria Antintytär Pulkkinen. Syntynyt 12.03.1760 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 27.02.1805 Veteli, Räyrinki, Laakso.[1] Isä Taulu 123. –Puoliso 12.11.1780 Veteli Matti Matinpoika Haapala. Laakso. Syntynyt 01.04.1760 Veteli, Räyrinki, Haapala. Kuollut 28.04.1800 Veteli, Räyrinki, Laakso. Torppari. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Matti Heikinpoika Laasanen. Syntynyt 30.01.1724 Veteli.[1] ä Anna Eliasdotter Finholm. Syntynyt 13.07.1721 Kronoby.[1])

VII Lapset
Erkki Matinpoika Laakso. Syntynyt 28.05.1783 Veteli. Kuollut 26.12.1845 Veteli, Laakso.[1]
Anna Matintytär Laakso. Syntynyt 01.02.1786 Veteli, Räyrinki, Laakso. Kuollut 23.10.1786 Veteli.[1]
Matti Matinpoika Laakso. Syntynyt 09.09.1787 Ullava. Muuttanut Lohtajalle.[1]
Abraham Matinpoika Laakso. Syntynyt 09.09.1790 Veteli, Räyrinki, Laakso. Muuttanut Lohtajalle.[1]
Elisabet Matintytär Laakso. Syntynyt 09.09.1790 Veteli, Räyrinki, Laakso.[1] –Puoliso Olavi Heikinpoika Palola. Syntynyt 05.07.1792.[1]
Jeremias Matinpoika Laakso. Syntynyt 28.07.1794 Veteli, Räyrinki, Laakso.[1] –Puoliso 18.03.1827 Kaisa Lotta Antintytär Lind. Syntynyt 1800.[1]
Mikko Matinpoika Laakso. Syntynyt 29.10.1797 Veteli, Räyrinki, Laakso.[1]
Taulu 127
(Taulusta 123)

VI. Erkki Antinpoika Pulkkinen. Syntynyt 10.05.1763 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Perhe muuttanut Lohtajalle v. 1791.[1] Isä Taulu 123. –Puoliso 10.12.1788 Veteli Marketta Juhontytär Viitala. Syntynyt 08.04.1762 Kaustinen, Viitala.[1] ( i Juho Mikonpoika Viitala. Syntynyt noin 1738.[1] ä Anna Erkintytär Rahkonen. Syntynyt noin 1738.[1])

VII Lapset
Liisa Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 10.02.1790 Veteli, Räyrinki, Koski.[1]
Taulu 128
(Taulusta 109)

V. Valpuri Erkintytär Pulkkinen. Syntynyt 24.04.1732 Veteli, Räyrinki, Pulkkinen. Kuollut 21.04.1808 Veteli, Räyrinki, Peräsaari. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Äiti Taulu 109. –Puoliso 01.11.1752 Veteli Erkki Eliaanpoika Alaspää. Syntynyt 27.07.1726 Veteli, Räyrinki, Alaspää. Kuollut 07.09.1792 Veteli, Räyrinki, Peräsaari. Talollinen. Kuolinsyy: punatauti.[1] ( i Elias Heikinpoika Alaspää. Syntynyt 06.03.1691 Veteli. Talollinen.[1] ä Maria Erkintytär Hannila. Syntynyt 08.09.1695 Veteli.[1])

VI Lapset
Elias Erkinpoika Alaspää. Syntynyt 26.07.1754 Veteli, Räyrinki, Alaspää. Kuollut 13.10.1787 Veteli, Räyrinki, Peräsaari. Talollinen.[1]
Maria Erkintytär Alaspää. Syntynyt 20.01.1757 Veteli, Räyrinki, Alaspää.[1]
Erkki Erkinpoika Alaspää. Syntynyt 16.01.1759 Veteli, Räyrinki, Alaspää. Kuollut 08.07.1826 Veteli, Räyrinki, Peräsaari. Talollinen.[1]
Abraham Erkinpoika Alaspää. Syntynyt 22.09.1760 Veteli, Räyrinki, Alaspää. Kuollut 27.06.1821 Veteli, Torppa. Vävy. Kirkkoväärtti.[1]
Matti Erkinpoika Alaspää. Syntynyt 11.09.1773 Veteli, Räyrinki, Alaspää. Kuollut 09.10.1827 Veteli, Räyrinki, Harju. Vävy.[1]
Taulu 129
(Taulusta 37)

III. Simo Pietarinpoika Pynttäri. Syntynyt 1655 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 25.03.1744 Alajärvi, Lill-Pynttär. Talollinen.[1] Äiti Taulu 37. –Puoliso 1:o 25.12.1690 Lappajärvi Liisa Juhontytär Kärnä. Syntynyt 1674 Lappajärvi. Kuollut 17.03.1737 Lappajärvi, Pynttäri.[1] ( i Juho Simonpoika Kärnä. Syntynyt noin 1646 Lappajärvi.[1] ä Maria Matintytär Kauhava. Syntynyt 1639 Kauhava.[1]) –Puoliso 2:o 11.09.1737 Alajärvi Liisa Matintytär Saukkonen. Syntynyt 03.11.1701 Alajärvi, Kurejoki, Saukkonen. Kuollut 16.01.1779 Alajärvi, Antila.[1] ( i Matti Erkinpoika Saukkonen. Syntynyt 1665.[1] ä Maria Heikintytär. Syntynyt 1666.[1])

IV Lapset
1: Maria Simontytär Pynttäri. Syntynyt 27.04.1694 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 02.02.1695 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Liisa Simontytär Pynttäri. Syntynyt 08.04.1697 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 02.10.1697 Alajärvi, Pynttäri.[1]
1: Eeva Simontytär Pynttäri. Syntynyt 24.11.1698 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 27.10.1721 Alajärvi.[1] –Puoliso Lappajärvi Sigfrid Erkinpoika Höök/Paavola. Syntynyt 11.01.1696 Alajärvi, Kurejoki, Höök. Kuollut 25.02.1731 Alajärvi, Paavola/Lill-Pynttär. Talollinen. Sigfrid Erkinpoika avioitui toisen kerran 04.02.1722 Margeta Joosepintytär Paalasen (s. 05.07.1701) kanssa. Avioliitosta syntyi ainakin yksi poika. Vuoden 1723 tuomiokirjoista ilmenee, että Antti Matinpoika Uudestakaarlepyystä vaatii 1/8 manttaalin kruunutilaa Alajärven Pynttäritä. Tilaa asui aikaisemmin hänen isänsä Matti Paavonpoika, mutta nyt sitä asui vieras mies Sigfrid Erkinpoika. Sigfrid Erkinpoika vastasi, että Matti Paavonpoika luopui tilasta 10.08.198, jonka jälkeen sitä asui Sigfridin appi Simo Pietarinpoika, joka luovutti tilan vävylleen. Lautamiehet ja nimismies arvostivat Sigfridiä taitavaksi ja ahkeraksi talon pitäjäksi. Antti Matinpoikaa kehoitettiin tyytymään siihen, että Sigfrid Erkinpoika oli tilan haltija. (Antti Paavonpoika oli myös varusmestari Paavo Joosepinpoika Rustmästarsin poika ja asui myöhemmi Nybondin taloa Pedersören Sundbyssä).[1] ( i Erkki Juhanpoika Höök. Syntynyt 1653 Alajärvi.[1] ä Brita Niilontytär Ollila. Syntynyt 1657 Lappajärvi.[1])
1: Maria Simontytär Pynttäri. Syntynyt 09.02.1702 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 23.06.1702 Alajärvi, Pynttäri.[1]
Taulu 130
(Taulusta 37)

III. Marketta Pietarintytär Pynttäri. Syntynyt 1656 Alajärvi, Pynttäri. Kuollut 30.09.1738 Alajärvi, Skrabb. Emäntä.[1] Äiti Taulu 37. –Puoliso 09.11.1681 Alajärvi Erkki Matinpoika Skrabb. Syntynyt 1659 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 05.06.1697 Alajärvi, Skrabb. Talollinen. Vihitty: 09.11.1681 Alajärvi. Lisätietoja: Erkki Matinpoika oli Alajärven Skrabbin talon isäntänä 1686-97. Kuolinsyy: Pistos / hollantilainen.[1] ( i Matti Olavinpoika Gammelgård. Syntynyt 1630 Alajärvi.[2] ä Brita Heikintytär Skrabb. Syntynyt 1619.)

IV Lapset
Matti Erkinpoika Gammelgård. Syntynyt 27.01.1683 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 13.11.1741 Alajärvi. Taulu 131.[1]
Susanna Erkintytär Gammelgård. Syntynyt 31.01.1685 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 23.09.1766 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Taulu 137.[1]
Lauri Erkinpoika Skrabb. Syntynyt 09.12.1686 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 21.11.1736 Pietarsaari. Erkki Kurvi Evijärveltä valitti 30.10.1721 käräjillä sitä, Antti Laasanen Lehtimäeltä oli tullut vuonna 1716 Antimessun aikoihin hänen taloonsa yhdessä Lauri Erkinpoika Skrabbin kanssa ja väkivalloin ottaneet häneltä 4 paria ketunrautoja, yhden vetohärän, yhden ryijyn ja yhden kuparikattilan, joista Kurvi ei saanut vastiketta tai rahaa, jonka takia hän nyt vaati, että hänen omaisuutensa palautetaan tai niiden arvo lasketaan. Asia siirrettiin seuraaville käräjille, koska Antti Laasasta ei ollut kelirikon takia käräjäpaikalla. –Puoliso 1719 Pietarsaari Malin Laurentintytär Essevius. Syntynyt noin 1696 Lappajärvi. Lappajärven seurakunnan historia. Malinin veli Mårten Essevius, sortokauden nimismies Lappajärvellä, muutti kauppiaaksi Pietarsaareen, jossa kuoli velkaisena v. 1724. Hänen omaisuutensa oli pantattu kauppias Israel Lillielundille Vaasasta. Mårtenin vaimo oli Eva Kiörner. "Lappajärven keisarin", David Kärnän tytär. Lauri Skrabbilla oli ilmeisesti hyvät välit lankoonsa Mårteniin. Mårtenin poika Abraham tuli myös Keisarin sukuun appena. Mårtenin anoppi Carin Carlintytär Ruuth oli ilmeisesti pietarsaarelaisen tullikirjuri Carl Ruuthin tytär tai sisar. Lauri Skrabbilla ja Malin Esseniuksella ei näy lapsia Pietarsaaren syntyneiden luettelossa./lähde: vihkimätieto - V.Lampola: Lappajärven seurakunnan historia, Mårten Essevius - Suomen sukututkimusseuran vuosikirja XIII, 1929.[1] ( i Laurenti Hannunpoika Essevius. Syntynyt 12.06.1645. ä Margareta Gammal. Syntynyt 26.06.1660.)
Marketta Erkintytär Gammelgård. Syntynyt 05.06.1689 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 03.02.1758 Alajärvi, Möksy, Hosiamaa. Kuolinsyy: yskä ja pistos.[1] –Puoliso 06.06.1714 Alajärvi Antti Johonpoika Kolanen. Syntynyt 21.12.1686 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 13.09.1755 Alajärvi, Kolanen. Torppari.[1] ( i Juho Pekanpoika Kolanen. Syntynyt 1659 Alajärvi.[1] ä Kaarina Vilpuntytär Kiiskinen. Syntynyt 1665 Vimpeli.[1])
Maria Erkintytär Gammelgård. Syntynyt 13.03.1692 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 05.03.1711 Alajärvi.[1]
Juho Erkinpoika Gammelgård. Syntynyt 02.04.1695 Alajärvi, Gammelgård. Asui Gammelgårdin talossa vielä 1694-1705 rippikirjan mukaan.[1]
Taulu 131
(Taulusta 130)

IV. Matti Erkinpoika Gammelgård. Syntynyt 27.01.1683 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 13.11.1741 Alajärvi. Matti Erkinpoika tappoi Daavid Tuomaanpoika Puumalan 17.01.1716.[1] Äiti Taulu 130. –Puoliso 26.12.1704 Lappajärvi Susanna Knuutintytär Koukkari. Syntynyt 29.03.1685 Lapajärvi, Kauhajärvi, Koukkari. Kuollut 11.03.1741 Alajärvi.[1] ( i Knuutti Juhanpoika Koukkari. Syntynyt 1649 Lappajärvi.[1] ä Liisa Tuomaantytär Puumala. Syntynyt 1658 Alajärvi.[1])

V Lapset
Juho Matinpoika Skrabb/Niemitalo. Syntynyt 12.05.1711 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 15.03.1795 Alajärvi, Skrabb. Uudisasukas. Taulu 132.[2]
Taulu 132
(Taulusta 131)

V. Juho Matinpoika Skrabb/Niemitalo. Syntynyt 12.05.1711 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 15.03.1795 Alajärvi, Skrabb. Uudisasukas. Vihitty: 28.06.1741 Lappajärvi. Lisätietoja: Juha Matinpoika on NIEMITALON suvun kantaisä. Kuolinsyy: Vanhuus.[2] Isä Taulu 131. –Puoliso Marketta Juhontytär Skrabb. Syntynyt 16.07.1712 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 05.02.1782 Alajärvi, Skrabb. Kuolinsyy: Rintakipu. Katso myös 202. [2]

VI Lapset
Liisa Juhontytär Skrabb. Syntynyt 09.04.1742 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 21.05.1815 Alajärvi, Sihtala. Kuolinsyy: Hengenahdistus.[2]
Juho Juhonpoika Skrabb. Syntynyt 08.12.1744 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 29.06.1814 Alajärvi, Niemitalo. Talollinen. Kuolinsyy: Vatsaväänne.[2]
Israel Juhonpoika Skrabb/Hänninen. Syntynyt 19.09.1746 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 01.12.1824 Alajärvi, Hänninen. Taulu 133.[2]
Erkki Juhonpoika Skrabb. Syntynyt 11.02.1749 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 10.12.1806 Alajärvi, Nelimarkka. Torppari. Kuolinsyy: Vatitauti.[2]
Matti Skrabb. Syntynyt 11.02.1749 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 06.07.1749 Alajärvi, Skrabb.[2]
Jaakko Skrabb. Syntynyt 07.03.1751 Alajärvi, Skrabb . Kuollut 21.03.1751 Alajärvi, Skrabb.[2]
Tuomas Juhonpoika Skrabb. Syntynyt 12.12.1752 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 13.05.1814 Alajärvi. Kuolinsyy: Hengenahdistus.[2]
Antti Skrabb. Syntynyt 07.03.1757 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 27.10.1758 Alajärvi, Skrabb.[2]
Taulu 133
(Taulusta 132)

VI. Israel Juhonpoika Skrabb/Hänninen. Syntynyt 19.09.1746 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 01.12.1824 Alajärvi, Hänninen. Lisätietoja: Perhe asui Alajärven Hännisessä. Kuolinsyy: Rintakipu.[2] Isä Taulu 132. –Puoliso Anna Matintytär Keisari/Pohjasmäki. Syntynyt 12.12.1748 Soini, Pohjasmäki. Kuollut 19.05.1826 Alajärvi, Hänninen. Vihitty: 16.12.1770 Alajärvi. Kuolinsyy: Hengenahdistus.[2] ( i Matti Olavinpoika Keisari/Pohjasmäki. Syntynyt 20.08.1721 Soini, Keisari. Talollinen.[2] ä Maria Laurintytär Hongisto. Syntynyt 1715 Alajärvi, Möksy. Emäntä.)

VII Lapset
Maria Skrabb. Syntynyt 30.08.1772 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 12.10.1772 Alajärvi, Hänninen.[2]
Liisa Skrabb. Syntynyt 17.06.1774 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 12.04.1781 Alajärvi, Hänninen.[2]
Saara Skrabb. Syntynyt 24.12.1775 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 24.04.1776 Alajärvi, Hänninen.[2]
Kustaa Israelinpoika Skrabb/Hänninen. Syntynyt 05.05.1777 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 16.08.1828 Alajärvi, Hänninen. Talollinen. Kuolinsyy: Keuhkotauti.[2]
Tuomas Israelinpoika Hänninen. Syntynyt 09.10.1778 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 04.03.1835 Alajärvi, Stor-Höök. Stor-Höökin vävy. Kuolinsyy: Kihti.[2]
Marketta Skrabb. Syntynyt 27.07.1780 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 01.09.1780 Alajärvi, Hänninen.[2]
Elisabeth Skrabb. Syntynyt 03.04.1782 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 03.02.1806 Alajärvi, Skrabb.[2]
Israel Skrabb. Syntynyt 03.12.1783 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 14.10.1784 Alajärvi, Hänninen.[2]
Matti Israelinpoika Skrabb/Hänninen. Syntynyt 14.02.1786 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 11.01.1846 Alajärvi, Kyrönlahti. Torppari. Taulu 134.[2]
Taulu 134
(Taulusta 133)

VII. Matti Israelinpoika Skrabb/Hänninen. Syntynyt 14.02.1786 Alajärvi, Skrabb. Kuollut 11.01.1846 Alajärvi, Kyrönlahti. Torppari. Kuolinsyy: Keuhkotauti.[2] Isä Taulu 133. –Puoliso Maria Kustaantytär Nelimarkka. Syntynyt 04.06.1796 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 28.03.1862 Alajärvi, Kyrönlahti. Torpparin vaimo. Vihitty: 25.12.1811 Alajärvi. Kuolinsyy: Keuhkotauti. Katso myös 199. [2]

VIII Lapset
Liisa Skrabb/Hänninen. Syntynyt 27.12.1813 Alajärvi, Nelimarkka.[2]
Matti Skrabb/Hänninen. Syntynyt 11.12.1817 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 12.01.1818 Alajärvi.[2]
Juho Skrabb/Hänninen. Syntynyt 23.06.1820 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 08.11.1820 Alajärvi.[2]
Antti Skrabb/Hänninen. Syntynyt 16.11.1821 Alajärvi, Kyröläinen. Kuollut 30.12.1823 Alajärvi.[2]
Maria Matintytär Hänninen. Syntynyt 11.11.1824 Alajärvi, Kyröläinen. Kuollut 17.02.1905 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Taulu 135.[2]
Kustaa Matinpoika Kyrönlahti. Syntynyt 08.01.1828 Alajärvi, Hämeenniemi, Kotakangas. Kuollut 23.11.1867 Alajärvi, Kotakangas.[2]
Taulu 135
(Taulusta 134)

VIII. Maria Matintytär Hänninen. Syntynyt 11.11.1824 Alajärvi, Kyröläinen. Kuollut 17.02.1905 Alajärvi, Kurejoki, Rokala.[2] Isä Taulu 134. –Puoliso Johannes Antinpoika Turpela. Syntynyt 22.06.1812 Alajärvi, Kurejoki, Turpela. Kuollut 11.12.1867 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Vihitty: Alajärvi. Katso myös 147. [2]

IX Lapset
Matilda Juhantytär Rokala. Syntynyt 24.06.1853 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Kuollut 14.01.1907 Alajärvi. Taulu 136.[2]
Taulu 136
(Taulusta 135)

IX. Matilda Juhantytär Rokala. Syntynyt 24.06.1853 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Kuollut 14.01.1907 Alajärvi.[2] Äiti Taulu 135. –Puoliso 06.11.1876 Alajärvi Jaakko Matinpoika Lillstrang. Yli-Sikkilä. Syntynyt 06.10.1851 Vimpeli, Lillstrang. Kuollut 22.05.1928 Alajärvi. Muutti Alajärven Kurejoelle Sikkilään 1875. Vimpelistä 1875 Alajärven Kurejoelle Sikkilään muuttanut Jaakko Lillstrang muutti sukunimensä Yli-Sikkiläksi 15.12.1907.[10] ( i Matti Antinpoika Lillstrang. Syntynyt 06.01.1828 Vimpeli, Lillstrang.[2] ä Susanna Simontytär Norrkiilunen. Syntynyt 28.06.1817 Lappajärvi.[2])

X Lapset
Hanna Lillstrang. Syntynyt 19.08.1877 Alajärvi, Kurejoki.[10] –Puoliso Andrew Panker.[10]
Matti Lillstrang. Syntynyt 06.12.1879 Alajärvi, Kurejoki.[10]
Elina Jaakontytär Lillstrang. Syntynyt 22.10.1881 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 18.07.1950 Nashwauk, MN, USA.[10] –Puoliso 16.01.1903 Sparta Jafet Savolainen. Kuollut noin 1948.[10]
Maria "Maija" Lillstrang. Syntynyt 30.08.1884 Alajärvi, Kurejoki.[10] –Puoliso 02.01.1903 Aleksi Antilla. Syntynyt 18.07.1884. Kuollut 12.05.1963 Chisholm, Minnesota, USA. (grandchild of Juho Sandbacka).[10] ( ä Maria Anttila.[10])
Joel Jaakonpoika Lillstrang. Sikkila. Syntynyt 09.09.1886 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 19.07.1946 Chisholm, MN, USA.[10] –Puoliso Vimpeli Elina Kaunisto.[10]
Helmi Jaakontytär Lillstrang. Syntynyt 15.07.1888 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 27.12.1954 Chisholm, MN, USA.[10] –Puoliso Andrew Peltola.[10]
Hilda Josefiina Jaakontytär Lillstrang. Syntynyt 24.04.1891 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 16.04.1980 Alajärvi.[10] –Puoliso 10.10.1907 Alajärvi Kustaa Matinpoika Seppä. Syntynyt 20.05.1883 Kuortane, Ruona. Kuollut 21.07.1964 Alajärvi. Maanviljelijä. Kustaa oli suurimman osan elämästään maanviljelijä ja Alajärven Osuusmeijerin höyrykoneen hoitaja. Nuorena miehenä Kustaa lähti veljiensä Juhon, Matin ja Eemelin kanssa Amerikkaan. Kustaalle myönnettiin 4.5.1901 kolmen vuoden passi ja 11.5.1901 tapahtui lähtö Hangosta Arcturus-laivalla kohti Amerikkaa, siellä oli määränpäänä Michiganissa sijaitseva Wakefieldin kaupunki. Veljeksistä tuli kaivosmiehiä. Kustaa ja Juho palasivat muutaman vuoden kuluttua takaisin Suomeen, mutta Matti ja Eemeli jäivät Amerikkaan ja perustivat sinne perheensä. Kustaa hankki tilan Kurejoelta ja asettui sinne asumaan puolisokseen ottamansa Hildan kanssa. Oltuaan kolme vuotta kaivostöissä Amerikassa Kustaa tuli käymään Suomessa aikomuksenaan palata takaisin Amerikkaan. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, Kustaa meni naimisiin Hildan kanssa ja osti ilmeisesti Amerikasta saamillaan rahoilla tilan Kurejoelta. Veljistä Juho, joka alkoi käyttää nimeä Seppä-Lassila, tuli myöhemmin myös takaisin Suomeen. Sensijaan Matti ja Eemeli jäivät Amerikkaan.[10] ( i Matti Matinpoika Seppä. Torppari. ä Sanna Liisa Johanneksentytär Hiironniemi.[10])
Lempi Dagmar Lillstrang. Syntynyt 23.08.1893 Alajärvi, Kurejoki.[10] –Puoliso 16.07.1915 Chisholm, MN John Wallfried Matinpoika Hiro. Hiiro. Syntynyt 12.10.1889 Kuortane. Kuollut 03.03.1956 Chisholm, Minn. USA.[10] ( i Matti Matinpoika Kokkila.[10] ä Vilhelmiina Ala-Hiiro.[10])
Aleksanteri Lillstrang. Yli-Sikkilä. Syntynyt 24.08.1896 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 06.01.1935 Alajärvi, Kurejoki.[10] –Puoliso 17.09.1915 Johanna Haili. Syntynyt 18.08.1896 Alajärvi, Hämeenniemi. Kuollut 14.01.1959 Alajärvi, Kurejoki.[10] ( i Antti Juhonpoika Haili.[10] ä Anna Liisa Matintytär Sippus. Syntynyt Frabacka.[10])
Taulu 137
(Taulusta 130)

IV. Susanna Erkintytär Gammelgård. Syntynyt 31.01.1685 Alajärvi, Gammelgård. Kuollut 23.09.1766 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1] Äiti Taulu 130. –Puoliso 14.02.1704 Alajärvi Heikki Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 08.06.1683 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 20.11.1737 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1] ( i Juho Pekanpoika Kolanen. Syntynyt 1659 Alajärvi.[1] ä Kaarina Vilpuntytär Kiiskinen. Syntynyt 1665 Vimpeli.[1])

V Lapset
Erkki Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 24.03.1706 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 30.06.1707 Alajärvi.[1]
Yrjö Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 14.04.1707 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Erkki Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 19.04.1709 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 01.05.1791 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Talollinen. Taulu 138.[1]
Maria Heikintytär Kolanen. Syntynyt 12.07.1711 Alajärvi, Möksy. Kuollut 07.03.1744 Alajärvi, Hoisko. Taulu 143.[1]
Matti Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 03.09.1713 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 21.10.1762 Alajärvi, Sissala. Vävy. Taulu 144.[1]
Simo Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 06.10.1716 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 15.11.1730 Alajärvi.[1]
Heikki Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 01.03.1722 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 05.05.1785 Alajärvi, Puumala. Vävy. Talollinen. Taulu 154.[1]
Susanna Heikintytär Kolanen. Syntynyt 16.04.1725 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 24.03.1801 Lappajärvi. Taulu 157.[1]
Marketta Heikintytär Kolanen. Syntynyt 17.07.1728 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 20.12.1804 Alajärvi, Halla-aho. Taulu 161.[1]
Taulu 138
(Taulusta 137)

V. Erkki Heikinpoika Kolanen. Syntynyt 19.04.1709 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 01.05.1791 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuuden heikkous.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso 1:o 26.12.1725 Lappajärvi Maria Matintytär Turpeinen. Syntynyt 05.09.1701 Alajärvi, Turpeinen. Kuollut 16.01.1779 Alajärvi, Kolanen. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Matti Kristerinpoika Torpp. Syntynyt 1668 Alajärvi.[1] ä Valpuri Månsintytär Juuti. Syntynyt 1662 Alajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 10.12.1782 Alajärvi Valpuri Juhontytär Poranen. Iiro. Syntynyt 06.04.1716 Alajärvi, Möksy, Poranen. Kuollut 03.03.1785 Alajärvi, Kolanen. Kuolinsyy: rintakipu. Valpuri oli leski vihittäessä.[1] ( i Juha Antinpoika Porasjärvi. Syntynyt 1682 Lappajärvi.[1] ä Susanna Pekantytär Nykänen.[1])

VI Lapset
1: Maria Erkintytär Kolanen. Syntynyt 08.06.1729 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 02.06.1802 Alajäri, Kurejoki, Stor-Höök. Emäntä[3]. Taulu 139.[1]
1: Matti Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 09.02.1732 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 15.04.1734 Alajärvi.[1]
1: Juho Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 22.05.1734 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 15.11.1790 Alajärvi, Kolanen. Talollinen. Taulu 140.[1]
1: Erkki Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 08.04.1736 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 24.12.1807 Alajärvi, Kolanen. Taulu 141.[1]
1: Jaakko Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 02.06.1737 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Naimisiin Ähtävälle.[1]
1: Eeva Erkintytär Kolanen. Syntynyt 16.05.1739 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 26.12.1740 Alajärvi.[1]
1: Matti Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 19.09.1740 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Taulu 142.[1]
Taulu 139
(Taulusta 138)

VI. Maria Erkintytär Kolanen. Syntynyt 08.06.1729 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 02.06.1802 Alajäri, Kurejoki, Stor-Höök. Emäntä[3]. Kuolinsyy: hengenahdistus.[1] Isä Taulu 138. –Puoliso 1:o 24.09.1749 Lappajärvi Tuomas Paavonpoika Hokkanen. Kolanen. Syntynyt 20.12.1695 Alajärvi, Övermark, Kolu/Hokkanen. Kuollut 24.01.1752 Alajärvi, Kolanen. Talokas. Kuolinsyy: yskä.[1] –Puoliso 2:o 02.03.1760 Alajärvi Matti Juhonpoika Stor-Höök. Syntynyt 13.09.1725 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 17.08.1800 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuuden heikkous.[1] ( i Juho Erkinpoika Stor-Höök. Syntynyt 05.03.1700 Alajärvi.[1] ä Maria Knuutintytär Koukkari. Syntynyt 03.11.1700 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
1: Margareta Tuomaantytär Kolanen. Syntynyt 08.07.1750 Alajärvi, Kolanen. Kuollut 03.11.1808 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Emäntä.[1]
1: Maria Tuomaantytär Kolanen. Syntynyt 23.08.1752 Alajärvi, Kolanen. Kuollut 09.04.1809 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök.[1]
2: Antti Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 01.12.1760 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 08.12.1832 Alajärvi, Stor-Höök. Kuolinsyy: vanhuus.[3][1] –Puoliso Maria Markuksentytär Paalijärvi. Syntynyt 24.10.1753. Avioliitto oli lapseton.[3] –Puoliso Alajärvi, Paalijärvi Maria Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 25.03.1763 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 02.09.1798 Alajärvi, Kurejoki, Storhök. Katso myös 25 , 25 , 25 , 25 , 25 , 22. [3] –Puoliso Kaarina Juhontytär Skrabb. Syntynyt 01.09.1778 Alajärvi.[3]
2: Jaakko Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 10.05.1763 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök.[1]
2: Matti Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 17.01.1764 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök.[1]
2: Maria Matintytär Stor-Höök. Syntynyt 07.01.1765 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 14.05.1783 Alajärvi.[1]
2: Iisak Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 23.03.1766 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 30.07.1766 Alajärvi.[1]
2: Daavid Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 23.03.1766 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök.[1]
2: Simo Matinpoika Stor-Höök. Syntynyt 06.07.1767 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 25.07.1767 Alajärvi.[1]
2: Anna Matintytär Stor-Höök. Syntynyt 11.11.1768 Alajärvi, Kurejoki, Stor-Höök. Kuollut 15.01.1771 Alajärvi.[1]
Taulu 140
(Taulusta 138)

VI. Juho Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 22.05.1734 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 15.11.1790 Alajärvi, Kolanen. Talollinen. Kuolinsyy: mätäkuume.[1] Isä Taulu 138. –Puoliso 26.12.1752 Alajärvi Maria Matintytär Iiro. Syntynyt 14.01.1729 Alajärvi, Iiro. Kuollut 02.12.1805 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Matti Heikinpoika Kukko. Syntynyt 1690 Ähtäri.[1] ä Marketta Sigfridintytär Skomakare. Syntynyt 08.04.1699 Alajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 02.09.1755 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 29.01.1758 Alajärvi.[1]
Erkki Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 30.04.1757 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 28.05.1757 Alajärvi.[1]
Matti Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 29.07.1758 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 20.10.1759 Alajärvi.[1]
Erkki Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 26.02.1760 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 26.09.1826 Alajärvi, Sihtala/Kivipelto. Talollinen.[1]
Maria Juhontytär Kolanen. Syntynyt 29.11.1761 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 07.06.1809 Soini, Viirumäki. Emäntä. Kuolinsyy: korkea kuume.[3][1] –Puoliso 29.09.1782 Alajärvi Erkki Antinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 1760 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 08.08.1833 Soini, Viirumäki. Talollinen. Seksmanni. Katso myös 22 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24 , 24. [3]
Marketta Juhontytär Kolanen. Syntynyt 06.05.1764 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Jaakko Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 20.05.1765 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 10.11.1824 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Matti Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 27.05.1768 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Talollinen.[1]
Juho Juhonpoika Kolanen. Syntynyt 03.05.1770 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Vävynä Lill-Höökissä.[1]
Taulu 141
(Taulusta 138)

VI. Erkki Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 08.04.1736 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 24.12.1807 Alajärvi, Kolanen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 138. –Puoliso 19.10.1760 Alajärvi Kaarina Erkintytär Saukkonen. Syntynyt 10.08.1737 Alajärvi, Öfvermarken, Saukkonen. Kuollut 08.09.1806 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuolinsyy: rintasairaus.[1] ( i Erkki Pietarinpoika Saukko. Syntynyt 19.03.1706 Alajärvi.[1] ä Marketta Olavintytär Saukkonen. Syntynyt 30.12.1695 Alajärvi.[1])

VII Lapset
Saara Erkintytär Kolanen. Syntynyt 23.12.1761 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 09.04.1762 Alajärvi.[1]
Juho Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 07.12.1762 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 30.03.1831 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Elisabet Erkintytär Kolanen. Syntynyt 13.09.1764 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 10.08.1833 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Emäntä.[1]
Valpuri Erkintytär Kolanen. Syntynyt 17.02.1766 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Erkki Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 01.03.1768 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1]
Pietari Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 16.06.1769 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 29.12.1769 Alajärvi.[1]
Katariina Erkintytär Kolanen. Syntynyt 10.04.1771 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 01.07.1771 Alajärvi.[1]
Maria Erkintytär Kolanen. Syntynyt 14.03.1773 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 30.10.1812 Soini, Marjamäki.[1]
Eeva Erkintytär Kolanen. Syntynyt 11.11.1774 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 24.10.1775 Alajärvi.[1]
Jaakko Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 06.07.1776 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 06.07.1777 Alajärvi.[1]
Matti Erkinpoika Kolanen. Syntynyt 18.08.1777 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 23.06.1778 Alajärvi.[1]
Marketta Erkintytär Kolanen. Syntynyt 16.11.1782 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 04.01.1783 Alajärvi.[1]
Taulu 142
(Taulusta 138)

VI. Matti Erkinpoika Kolanen. Paalijärvi. Syntynyt 19.09.1740 Alajärvi, Möksy, Kolanen.[1] Isä Taulu 138. –Puoliso 10.03.1765 Alajärvi Kaisa Markuksentytär Hongisto. Paalijärvi. Syntynyt 09.11.1741 Vimpeli, Björknäs.[1] ( i Markus Laurinpoika Hongisto. Syntynyt 1715 Alajärvi.[1] ä Anna Erkintytär Pokela. Syntynyt 1721 Vimpeli.[1])

VII Lapset
Susanna Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 1767.[1]
Juho Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 25.03.1768 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 31.10.1778 Alajärvi.[1]
Markus Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 03.08.1771 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 11.08.1771 Paalijärvi.[1]
Maria Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 29.09.1772 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 01.11.1772 Alajärvi.[1]
Elisabet Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 22.09.1773 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 05.10.1773 Alajärvi.[1]
Matti Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 28.09.1774 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 13.10.1775 Alajärvi.[1]
Eeva Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 16.05.1776 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 26.05.1776 Alajärvi.[1]
Maria Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 02.08.1777 Alajärvi, Paalijärvi.[1]
Margareta Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 01.08.1778 Alajärvi, Paalijärvi.[1]
Kustaa Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 25.08.1779 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 29.04.1780 Alajärvi.[1]
Daavid Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 02.02.1781 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 19.04.1781 Alajärvi.[1]
Antti Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 28.04.1782 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 17.05.1782 Alajärvi.[1]
Kustaa Matinpoika Paalijärvi. Syntynyt 12.08.1783 Alajärvi, Paalijärvi.[1]
Helena Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 03.12.1784 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 15.04.1785 Alajärvi.[1]
Anna Matintytär Paalijärvi. Syntynyt 18.09.1788 Alajärvi, Paalijärvi. Kuollut 06.10.1788 Alajärvi.[1]
Taulu 143
(Taulusta 137)

V. Maria Heikintytär Kolanen. Syntynyt 12.07.1711 Alajärvi, Möksy. Kuollut 07.03.1744 Alajärvi, Hoisko.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso 18.02.1739 Lappajärvi Simo Heikinpoika Nelimarkka. Hoisko. Syntynyt 08.10.1698 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. Kuollut 18.02.1744 Alajärvi. Pedersören käräjillä 24.9.1726 Simo Heikinpojan veli Heikki esitti seuraavanlaisen todistuksen: Heikki lupasi saada veljelleen Simolle seuraavaan Valpurin messuun mennessä puolet talon viljelyksistä ja että Simo saisi perheineen asua hänen luonaan vierastuvassa, kunnes löytää toisen asunnon, jota vastaan Simo osallistuisi talon ylläpitoon ja kruunun veroihin. --- Pedersören käräjillä 6.3.1727 Simo Heikinpoika ilmoitti ottaneensa viljelykseen 1/4 manttaalin Hoiskon (Håhisko) autio tilan ja anoi samalla vapaavuosia. Päätettiin, että tilan kunto tarkastetaan ja asia tulisi esille seuraavilla käräjillä. Hoiskoa oli asunut aikaisemmin Kaarlo Heikinpoika (V:sta 1705) ja tätä ennen Markus Eskilinpoika).[1][11] ( i Heikki Jaakonpoika Nelimarkka. Syntynyt 1659 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. Kuollut 24.03.1713 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. Talollinen. Lautamies. Seksmanni.[11] ä Margeta Heikintytär Sihtala. Syntynyt 1651 Alajärvi, Kurejoki. Kuollut 18.04.1741 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka.[11] äi Heikki Antinpoika Sihtala. Syntynyt 1622. Kuollut 12.02.1702 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala. Talollinen. Lautamies.[10] ää Helga Matintytär Nelimarkka. Syntynyt 1616 Alajärvi, Pekkola, Nelimarkka. Kuollut 21.12.1727 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala.[10])

VI Lapset
Susanna Simontytär Nelimarkka. Syntynyt 01.11.1739 Alajärvi, Nelimarkka.[1]
Marja Simontytär Nelimarkka. Syntynyt 15.11.1740 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 00.12.1740 Alajärvi.[1]
Simo Simonpoika Nelimarkka. Syntynyt 25.08.1742 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 20.01.1819 Lappajärvi, Ny-Ammesmäki. Torppari.[1] –Puoliso 01.11.1771 Lappajärvi Maria Jaakontytär Ämmesmäki. Syntynyt 01.02.1742 Lappajärvi, Itäkylä, Ämmesmäki. Kuollut 23.06.1819 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Emäntä. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Jaakko Simonpoika Luntti. Syntynyt 24.07.1711 Lappajärvi.[1] ä Liisa Jaakontytär Finnilä. Syntynyt 01.05.1719 Lappajärvi.[1])
Heikki Simonpoika Nelimarkka. Syntynyt 1744 Alajärvi, Nelimarkka. Kuollut 19.03.1744 Alajärvi.[1]
Taulu 144
(Taulusta 137)

V. Matti Heikinpoika Kolanen. Sissala. Syntynyt 03.09.1713 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 21.10.1762 Alajärvi, Sissala. Vävy. Kuolinsyy: kurkkukipu ja päänsärky.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso 16.11.1740 Lappajärvi Liisa Antintytär Sissala. Syntynyt 13.09.1724 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 26.09.1801 Alajärvi, Sissala. Emäntä. Kuolinsyy: näivetystauti.[1] ( i Antti Simonpoika Sissala. Syntynyt 15.10.1700 Alajärvi.[1] ä Margeta Heikintytär Höök. Syntynyt 24.04.1701 Alajärvi.[1])

VI Lapset
Heikki Matinpoika Sissala. Syntynyt 01.01.1741 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 15.08.1741 Alajärvi.[1]
Matti Matinpoika Sissala. Syntynyt 18.01.1742 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 08.05.1787 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Talollinen. Taulu 145.[1]
Martti Matinpoika Sissala. Syntynyt 11.11.1743 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.07.1811 Alajärvi, Sissala. Taulu 146.[1]
Marketta Matintytär Sissala. Syntynyt 06.05.1745 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.07.1791 Alajärvi, Orava. Taulu 148.[1]
Liisa Matintytär Sissala. Syntynyt 22.09.1746 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Taulu 149.[1]
Erkki Matinpoika Sissala. Syntynyt 24.01.1748 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 09.02.1748 Alajärvi.[1]
Antti Matinpoika Sissala. Syntynyt 01.04.1750 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 22.02.1808 Alajärvi, Sissala. Taulu 150.[1]
Juho Matinpoika Sissala. Syntynyt 28.05.1751 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 21.11.1808 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Vävy. Taulu 151.[1]
Susanna Matintytär Sissala. Syntynyt 23.11.1753 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 10.04.1773 Alajärvi.[1]
Erkki Matinpoika Sissala. Syntynyt 06.04.1755 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.06.1805 Soini, Mesiäislehto. Talollinen. Taulu 152.[1]
Jaakko Matinpoika Sissala. Syntynyt 1756 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 10.01.1823 Soini, Mesiäislehto. Vävy Mesiäislehdossa.[1] –Puoliso 08.11.1786 Alajärvi Susanna Taavetin(Daavidin)tytär Laasanen. Syntynyt 13.02.1733 Soini, Laasanen. Kuollut 10.07.1809 Soini, Mesiäislehto. Kuolinsyy: halvaus.[1] ( i Daavid Antinpoika Laasanen. Syntynyt 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen.[1] ii Antti Knuutinpoika Laasanen. Syntynyt 1675 Lehtimäki. Talollinen.[3] Liisa Antintytär Pöntinen. Syntynyt 1669 Soini, Pöntinen.[3] ä Valpuri Matintytär. Syntynyt 1709.[1])
Tuomas Matinpoika Sissala. Syntynyt 21.12.1757 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.02.1758 Alajärvi.[1]
Saara Matintytär Sissala. Syntynyt 22.05.1761 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 11.10.1810 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Taulu 153.[1]
Simo Matinpoika Sissala. Syntynyt 13.09.1762 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 30.06.1763 Alajärvi.[1]
Taulu 145
(Taulusta 144)

VI. Matti Matinpoika Sissala. Syntynyt 18.01.1742 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 08.05.1787 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Talollinen. Kuolinsyy: pistos.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 01.11.1761 Alajärvi Liisa Juhontytär Sikkilä. Syntynyt 20.03.1734 Alajärvi, Sikkilä. On näkyvissä leskenä vielä 1802 alkavissa rippikirjoissa.[1] ( i Juho Matinpoika Sikkilä. Syntynyt 17.06.1699 Alajärvi.[1] ä Anna Heikintytär Strang. Syntynyt 10.12.1692 Vimpeli.[1])

VII Lapset
Heikki Matinpoika Sissala. Syntynyt 1764 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 06.03.1800 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Margareta Matintytär Sissala. Syntynyt 16.01.1765 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Maria Matintytär Sissala. Syntynyt 11.09.1766 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 27.09.1808 Alajärvi, Hoisko. Emäntä.[1]
Simo Matinpoika Sissala. Syntynyt 18.10.1768 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 05.04.1827 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Olavi Matinpoika Sissala. Syntynyt 22.03.1770 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 11.10.1770 Alajärvi.[1]
Matti Matinpoika Sissala. Syntynyt 31.05.1775 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 26.07.1775 Alajärvi.[1]
Erkki Matinpoika Sissala. Syntynyt 1777 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 10.08.1819 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala.[1]
Taulu 146
(Taulusta 144)

VI. Martti Matinpoika Sissala. Syntynyt 11.11.1743 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.07.1811 Alajärvi, Sissala. Kuolinsyy: ajettuma.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 02.11.1766 Alajärvi Maria Juhontytär Orava. Syntynyt 26.12.1745 Kuortane.[1] ( i Juho Simonpoika Orava. Syntynyt 21.12.1720 Alajärvi.[1] ä Susanna Juhantytär Kiilunen. Syntynyt 24.06.1718 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Susanna Martintytär Sissala. Syntynyt 24.07.1767 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 13.08.1767 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Liisa Martintytär Sissala. Syntynyt 03.10.1768 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 16.03.1854 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Saara Martintytär Sissala. Syntynyt 06.11.1769 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 05.09.1815 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Susanna Martintytär Sissala. Syntynyt 02.10.1772 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Marketta Martintytär Sissala. Syntynyt 02.09.1777 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 02.11.1855 Alajärvi, Turpela[1]. Taulu 147.[2]
Jaakko Martinpoika Sissala. Syntynyt 19.07.1779 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 30.07.1779 Alajärvi.[1]
Maria Martintytär Sissala. Syntynyt 01.11.1780 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 14.11.1780 Alajärvi.[1]
Anna Martintytär Sissala. Syntynyt 19.02.1782 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 29.10.1853 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Torpparin vaimo.[1]
Johannes Martinpoika Sissala. Syntynyt 21.06.1787 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 29.10.1853 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
Taulu 147
(Taulusta 146)

VII. Marketta Martintytär Sissala. Syntynyt 02.09.1777 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 02.11.1855 Alajärvi, Turpela[1].[2] Isä Taulu 146. –Puoliso Antti Erkinpoika Turpela. Syntynyt 03.10.1781 Alajärvi, Kurejoki, Turpela.[2]

VIII Lapset
Johannes Antinpoika Turpela. Syntynyt 22.06.1812 Alajärvi, Kurejoki, Turpela. Kuollut 11.12.1867 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Vihitty: Alajärvi.[2] –Puoliso Maria Matintytär Hänninen. Syntynyt 11.11.1824 Alajärvi, Kyröläinen. Kuollut 17.02.1905 Alajärvi, Kurejoki, Rokala. Katso myös 135 , 134. [2]
Taulu 148
(Taulusta 144)

VI. Marketta Matintytär Sissala. Syntynyt 06.05.1745 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.07.1791 Alajärvi, Orava. Kuolinsyy: mätäkuume.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 02.11.1766 Alajärvi Erkki Juhonpoika Orava. Syntynyt 28.04.1747 Kuortane. Kuollut 03.12.1830 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuolinsyy: vanhuus.[1] ( i Juho Simonpoika Orava. Syntynyt 21.12.1720 Alajärvi.[1] ä Susanna Juhantytär Kiilunen. Syntynyt 24.06.1718 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Erkinpoika Orava. Syntynyt 15.09.1767 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 01.10.1767 Alajärvi.[1]
Simo Erkinpoika Orava. Syntynyt 10.09.1768 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 15.01.1769 Alajärvi.[1]
Johannes Erkinpoika Orava. Syntynyt 27.01.1771 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 31.05.1771 Alajärvi.[1]
Erkki Erkinpoika Orava. Syntynyt 08.03.1779 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 27.03.1779 Alajärvi.[1]
Heikki Erkinpoika Orava. Syntynyt 17.01.1784 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 27.02.1784 Alajärvi.[1]
Taulu 149
(Taulusta 144)

VI. Liisa Matintytär Sissala. Syntynyt 22.09.1746 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 20.11.1775 Alajärvi Hannu Heikinpoika Hannulabacka. Syntynyt 01.06.1757. Kuollut 20.09.1808 Alajärvi, Hannulabacka. Kruununtilallinen. Kuolinsyy: punatauti.[1]

VII Lapset
Olavi Hannunpoika Hannulabacka. Syntynyt 29.07.1776 Alajärvi, Hannulabacka. Kuollut 21.02.1790 Alajärvi.[1]
Liisa Hannuntytär Hannulabacka. Syntynyt 14.07.1778 Alajärvi, Hannulabacka.[1]
Maria Hannuntytär Hannulabacka. Syntynyt 1779 Alajärvi, Hannulabacka. Kuollut 27.10.1854 Vimpeli.[1]
Susanna Hannuntytär Hannulabacka. Syntynyt 01.11.1781 Alajärvi, Hannulabacka. Kuollut 12.01.1833 Vimpeli.[1]
Reetta Hannuntytär Hannulabacka. Syntynyt 12.10.1782 Alajärvi, Hannulabacka.[1]
Karl Fredrik Hannunpoika Hannulabacka. Syntynyt 16.01.1785 Alajärvi, Hannulabacka. Kuollut 29.12.1789 Alajärvi.[1]
Helena Hannuntytär Hannulabacka. Syntynyt 28.08.1791 Alajärvi, Hannulabacka. Kuollut 01.12.1792 Alajärvi.[1]
Taulu 150
(Taulusta 144)

VI. Antti Matinpoika Sissala. Syntynyt 01.04.1750 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 22.02.1808 Alajärvi, Sissala. Kuolinsyy: pistos.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 1:o 27.05.1775 Alajärvi Kaarina (Kaisa) Paavontytär. Syntynyt 09.02.1755. Kuollut 18.09.1808 Alajärvi, Sissala. Piika. Kaisa oli vihittäessä piikana Lill-Höökissä. Kuolinsyy: rintakipu. Huom. lähde mainitsee kuolinajaksi saman päivän, kuin Antin II vaimolla!/J.Kerkkonen.[1] –Puoliso 2:o 18.09.1785 Alajärvi Margeta Simontytär Lill-Höök. Syntynyt 01.06.1744 Alajärvi, Kurejoki, Lill-Höök. Kuollut 18.09.1808 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuolinsyy: punatauti.[1] ( i Simo Simonpoika Lill-Höök. Syntynyt 1715 Alajärvi.[1] ä Liisa Laurintytär Seppälä. Syntynyt 08.09.1712 Alajärvi.[1])

VII Lapset
1: Juho Antinpoika Sissala. Syntynyt 16.02.1777 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 12.07.1777 Alajärvi.[1]
1: Maria Antintytär Sissala. Syntynyt 01.02.1778 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
1: Liisa Antintytär Sissala. Syntynyt 28.03.1779 Alajärvi, Kurejoki, Sissala.[1]
1: Antti Antinpoika Sissala. Syntynyt 25.04.1781 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 14.06.1781 Alajärvi.[1]
1: Reetta Antintytär Sissala. Syntynyt 24.10.1782 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 21.01.1786 Alajärvi.[1]
1: Saara Antintytär Sissala. Syntynyt 12.09.1784 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 05.10.1816 Evijärvi, Rytiniemi.[1]
Taulu 151
(Taulusta 144)

VI. Juho Matinpoika Sissala. Syntynyt 28.05.1751 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 21.11.1808 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Vävy. Kuolinsyy: vesitauti.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 05.11.1780 Alajärvi Kreetta Juhontytär Orava. Syntynyt 1758 Alajärvi. Kuollut 03.02.1809 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuolinsyy: turvotus.[1] ( i Juho Simonpoika Orava. Syntynyt 21.12.1720 Alajärvi.[1] ä Susanna Juhantytär Kiilunen. Syntynyt 24.06.1718 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Matti Juhonpoika Sissala. Syntynyt 24.08.1781 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 16.01.1784 Alajärvi.[1]
Susanna Juhontytär Sissala. Syntynyt 13.10.1784 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1]
Johannes Juhonpoika Sissala. Syntynyt 01.02.1788 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 01.08.1791 Alajärvi.[1]
Maria Juhontytär Sissala. Syntynyt 04.06.1794 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 07.07.1794 Alajärvi.[1]
Taulu 152
(Taulusta 144)

VI. Erkki Matinpoika Sissala. Mesiäislehto. Syntynyt 06.04.1755 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 01.06.1805 Soini, Mesiäislehto. Talollinen. Kuolinsyy: pistos.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 1:o 26.12.1779 Soini Anna Antintytär Mesiäislehto. Syntynyt 02.12.1758 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 09.01.1783 Soini, Mesiäislehto. Kuolinsyy: rintakipu. Katso myös 23 , 23 , 22. [1] –Puoliso 2:o 13.07.1783 Hoisko Saara Antintytär Lillstrang. Hoisko. Syntynyt 05.01.1759 Vimpeli, Lillstrang. Kuollut 26.01.1809 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto. Emäntä. Kuolinsyy: korkea kuume.[1] ( i Antti Simonpoika Strang. Syntynyt 07.11.1729 Vimpeli.[1] ä Maria Juhantytär Långgirs. Syntynyt 02.02.1728 Evijärvi.[1])

VII Lapset
1: Daavid (Taavetti) Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 01.01.1781 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 09.03.1817 Soini, Stor-Lehto (Isolehto). Talollinen[3]. Kuolinsyy: halvaus.[1]
1: Heikki Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 06.10.1782 Soini, Mesiäislehto. Kuollut 12.06.1846 Lappajärvi, Eskeli. Vävy. Kuolinsyy: hengenahdistus.[3][1]
2: Maria Erkintytär Mesiäislehto. Syntynyt 22.06.1784 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 25.03.1824 Soini, Kuninkaanjoenkylä, Pesola. Talonemäntä.[1]
2: Erkki Ekinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 19.01.1786 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto. Kuollut 06.01.1861 Soini, Mesiäislehto. Talollinen.[1]
2: Juho Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 24.06.1787 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto. Kuollut 04.07.1787 Soini.[1]
2: Susanna Erkintytär Mesiäislehto. Syntynyt 30.12.1788 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto. Kuollut 09.02.1849 Alajärvi, Kurejoki, Höri. Emäntä.[1]
2: Matti Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 26.09.1790 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto.[1]
2: Jaakko Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 09.01.1793 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto.[1]
2: Kustaa Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 05.12.1796 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto.[1]
2: Jussi Erkinpoika Mesiäislehto. Syntynyt 23.01.1800 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto.[1]
2: Leena Erkintytär Mesiäislehto. Syntynyt 09.11.1802 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto.[1]
2: Elisabeth Erkintytär Mesiäislehto. Syntynyt 01.10.1805 Soini, Kuninkaanjoki, Mesiäislehto. Kuollut 18.01.1852 Lehtimäki, Laasala.[1]
Taulu 153
(Taulusta 144)

VI. Saara Matintytär Sissala. Syntynyt 22.05.1761 Alajärvi, Kurejoki, Sissala. Kuollut 11.10.1810 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuolinsyy: halvaus.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso 25.05.1777 Alajärvi Juho Juhonpoika Orava. Lindqvist. Syntynyt 26.04.1750 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1] ( i Juho Simonpoika Orava. Syntynyt 21.12.1720 Alajärvi.[1] ä Susanna Juhantytär Kiilunen. Syntynyt 24.06.1718 Lappajärvi.[1])

VII Lapset
Johannes Juhonpoika Orava. Syntynyt 03.06.1787 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 20.06.1787 Alajärvi.[1]
Matti Juhonpoika Orava. Syntynyt 13.04.1788 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1]
Simo Juhonpoika Orava. Syntynyt 14.08.1790 Alajärvi, Menkijärvi, Orava. Kuollut 20.11.1791 Alajärvi.[1]
Antti Juhonpoika Orava. Syntynyt 15.10.1793 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1]
Susanna Juhontytär Orava. Syntynyt 16.08.1795 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1] –Puoliso 1816 Antti Simonpoika Finnilä.[1]
Jaakko Juhonpoika Orava. Syntynyt 11.07.1800 Alajärvi, Menkijärvi, Orava.[1]
Taulu 154
(Taulusta 137)

V. Heikki Heikinpoika Kolanen. Puumala. Syntynyt 01.03.1722 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 05.05.1785 Alajärvi, Puumala. Vävy. Talollinen.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso 1:o 11.06.1738 Lappajärvi Susanna Ristontytär Kyröläinen. Syntynyt 19.01.1704 Vimpeli, Björknäs. Kuollut 1747. Syntyi aviottomana.[1] ( i Krister Heikinpoika Kyröläinen. Syntynyt 08.10.1671 Vimpeli.[1]) –Puoliso 2:o 11.10.1747 Lappajärvi Marketta Juhontytär Puumala. Syntynyt 23.03.1725 Alajärvi, Puumala. Kuollut 10.07.1793 Alajärvi, Puumala. Emäntä. Kuolinsyy: halvaus. Avioliitosta Juho Juhonpojan kanssa syntyi ainakin yksi poika.[1] ( i Juho Tuomaanpoika Puumala. Syntynyt 20.06.1690 Alajärvi .[1] ii Tuomas Tuomaanpoika Puumala. Syntynyt 1634 Alajärvi.[1] Kaarina Erkintytär. Syntynyt 1640.[1] ä Liisa Antintytär Strang. Syntynyt 1684 Vimpeli.[1])

VI Lapset
2: Juho Heikinpoika Puumala. Syntynyt 27.04.1749 Alajärvi, Puumala. Kuollut 07.02.1836 Alajärvi, Puumala. Talollinen. Taulu 155.[1]
2: Susanna Heikintytär Puumala. Syntynyt 02.02.1752 Alajärvi, Puumala. Kuollut 21.07.1808 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Emäntä. Kuolinsyy: poltetauti.[1] –Puoliso 01.11.1770 Alajärvi Juho Antinpoika Sääksjärvi. Syntynyt 09.04.1748 Vimpeli, Sääksjärvi. Katso myös 82 , 83 , 83 , 83 , 83. [1]
2: Maria Heikintytär Puumala. Syntynyt 01.02.1756 Alajärvi, Puumala. Kuollut 11.03.1757 Alajärvi.[1]
2: Antti Heikinpoika Puumala. Syntynyt 14.10.1757 Alajärvi, Puumala. Kuollut 28.10.1757 Alajärvi.[1]
2: Maria Heikintytär Puumala. Syntynyt 29.02.1760 Alajärvi, Puumala. Taulu 156.[1]
2: Marketta Heikintytär Puumala. Syntynyt 04.01.1764 Alajärvi, Puumala. Kuollut 05.01.1764 Alajärvi.[1]
2: Eeva Heikintytär Puumala. Syntynyt 23.12.1765 Alajärvi, Puumala. Kuollut 12.09.1826 Alajärvi, Puumala. Oli halvaantunut. Naimaton.[1]
Taulu 155
(Taulusta 154)

VI. Juho Heikinpoika Puumala. Syntynyt 27.04.1749 Alajärvi, Puumala. Kuollut 07.02.1836 Alajärvi, Puumala. Talollinen. Kuolinsyy: vanhuus.[1] Isä Taulu 154. –Puoliso 1:o 15.10.1769 Vimpeli Maria Erkintytär Västerspangar. Syntynyt 25.04.1749 Vimpeli, Västerspangar. Kuollut 17.05.1792 Alajärvi, Puumala. Kuolinsyy: verenvuoto.[1] ( i Erkki Heikinpoika Strang. Syntynyt 07.05.1708 Vimpeli.[1] ä Maria Simontytär Höri. Syntynyt 06.06.1717 Alajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 13.12.1796 Soini Maria Heikintytär Pöntinen. Syntynyt 28.01.1751 Soini, Pöntinen. Kuollut 21.12.1823 Alajärvi, Puumala. Kuolinsyy: halvaus.[1] ( i Heikki Jaakonpoika Turpela. Syntynyt 28.12.1730 Alajärvi.[1] ä Liisa Juhontytär Mattinen. Syntynyt 1725 Saarijärvi.[1])

VII Lapset
1: Margareta Juhontytär Puumala. Syntynyt 18.08.1771 Alajärvi, Puumala. Kuollut 26.03.1833 Alajärvi, Anttisaari.[1]
1: Heikki Juhonpoika Puumala. Syntynyt 02.03.1773 Alajärvi, Puumala. Kuollut 19.06.1774 Alajärvi.[1]
1: Maria Juhontytär Puumala. Syntynyt 02.04.1775 Alajärvi, Puumala. Kuollut 02.01.1794 Alajärvi.[1]
1: Susanna Juhontytär Puumala. Syntynyt 26.01.1778 Alajärvi, Puumala. Kuollut 20.02.1847 Alajärvi, Höri.[1]
1: Heikki Juhonpoika Puumala. Syntynyt 19.01.1781 Alajärvi, Puumala. Kuollut 21.03.1850 Alajärvi, Puumala. Talollinen. Seksmanni.[1]
1: Johannes Juhonpoika Puumala. Syntynyt 24.05.1782 Alajärvi, Puumala. Kuollut 20.08.1783 Alajärvi.[1]
1: Johannes Juhonpoika Puumala. Syntynyt 18.06.1785 Alajärvi, Puumala.[1]
1: Erkki Juhonpoika Puumala. Syntynyt 29.01.1787 Alajärvi, Puumala. Kuollut 29.07.1787 Alajärvi.[1]
1: Elisabeth Juhontytär Puumala. Syntynyt 08.07.1788 Alajärvi, Puumala.[1]
Taulu 156
(Taulusta 154)

VI. Maria Heikintytär Puumala. Syntynyt 29.02.1760 Alajärvi, Puumala.[1] Isä Taulu 154. –Puoliso 1:o 18.10.1778 Alajärvi Erkki Antinpoika Kiilunen. Syntynyt 03.01.1755 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen. Kuollut 15.12.1812 Lappajärvi, Kiilunen. Kuolinsyy: mätäpaise.[1] ( i Antti Erkinpoika Stor-Höök. Syntynyt 03.01.1726 Alajärvi.[1] ä Liisa Erkintytär Kiilunen. Syntynyt 04.10.1730 Lappajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 1813 Lappajärvi Erkki Erkinpoika Vuolle. Syntynyt 04.06.1790 Kauhava, Vuolle.[1] ( i Erkki Vuolle. Syntynyt noin 1770.[1] ä Liisa Gabrielintytär. Syntynyt noin 1770.[1])

VII Lapset
1: Maria Erkintytär Kiilunen. Syntynyt 04.03.1790 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen. Kuollut 03.04.1790 Lappajärvi.[1]
1: Liisa Erkintytär Kiilunen. Syntynyt 15.03.1793 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen. Kuollut 26.04.1793 Lappajärvi.[1]
1: Juho Erkinpoika Kiilunen. Syntynyt 11.06.1794 Lappajärvi, Kauhajärvi, Kiilunen. Kuollut 04.07.1794 Lappajärvi.[1]
Taulu 157
(Taulusta 137)

V. Susanna Heikintytär Kolanen. Syntynyt 16.04.1725 Alajärvi, Möksy, Kolanen. Kuollut 24.03.1801 Lappajärvi. Kuolinsyy: hengenahdistus.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso 1:o 27.09.1747 Lappajärvi, Rantakangas Simo Simonpoika Ukonniemi. Rantakangas. Syntynyt 1719 Luntti. Kuollut 27.12.1764 Lappajärvi, Rantakangas. Uudistilallinen. Kuolinsyy: keuhkotauti.[1] ( i Simo Kaarlenpoika Luntti. Syntynyt 1675.[1] ä Liisa Erkintytär Harju (Hyytinen). Syntynyt 30.07.1685 Lappajärvi.[1]) –Puoliso 2:o 27.09.1747 Lappajärvi Matti Tuomaanpoika Hietoja. Söder-Kärnä. Syntynyt 07.06.1734 Vimpeli, Hietoja l. Lund. Kuollut 22.10.1797 Lappajärvi, Rantakangas. Vävy. Kuolinsyy: pistos.[1] ( i Tuomas Simonpoika Hietoja. Syntynyt 01.01.1701 Vimpeli.[1] ä Liisa Matintytär Förste. Syntynyt 12.10.1703 Kortesjärvi.[1])

VI Lapset
1: Marketta Simontytär Ukonniemi. Syntynyt 02.09.1748 Lappajärvi, Ukonniemi. Kuollut 27.12.1784 Lappajärvi, Rantakangas. Taulu 158.[1]
1: Maria Simontytär Ukonniemi. Rantakangas. Syntynyt 19.04.1752 Lappajärvi, Ukonniemi. Kuollut 21.05.1809 Lappajärvi, Rantakangas.[1]
1: Daavid Simonpoika Ukonniemi. Syntynyt 06.03.1756 Lappajärvi, Ukonniemi. Kuollut 30.11.1843 Lappajärvi, Rantakangas. Taulu 159.[1]
1: Saara Simontytär Rantakangas. Syntynyt 29.05.1765 Lappajärvi, Rantakangas. Kuollut 25.09.1842 Evijärvi, Ranta-aho. Taulu 160.[1]
Taulu 158
(Taulusta 157)

VI. Marketta Simontytär Ukonniemi. Rantakangas. Syntynyt 02.09.1748 Lappajärvi, Ukonniemi. Kuollut 27.12.1784 Lappajärvi, Rantakangas. Kuolinsyy: keltatauti.[1] Äiti Taulu 157. –Puoliso 01.11.1770 Lappajärvi Simo Tuomaanpoika Hietoja. Rantakangas. Syntynyt 17.04.1747 Lappajärvi, Hietoja/Lund. Kuollut 27.02.1808 Lappajärvi, Rantakangas. Kuolinsyy: pistoksia.[1] ( i Tuomas Simonpoika Hietoja. Syntynyt 01.01.1701 Vimpeli.[1] ä Liisa Matintytär Förste. Syntynyt 12.10.1703 Kortesjärvi.[1])

VII Lapset