I. Jöran Apoila. Syntynyt noin 1661. Kuollut 10.08.1741 Mäntsälä, Sälinkää, Apoila. Haudattu 16.08.1741 Mäntsälä. Kuollut "80 vuoden" ikäisenä.[1]

II. Anders Jöransson Apoila.[2] Isä Taulu 1. –Puoliso Margetha Matintytär (Mattsdotter). Syntynyt 1680. Kuollut 29.06.1750 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo. Ammatti Ylöstalon emäntä. Ikä 70 v. Margaretan (nimi kirjoitettu ennen vuotta 1750 pääasiassa muodossa Margeta, saattaa olla lyhennys Margarethasta) syntymäpaikka lienee muu kuin Mäntsälä. Margaretha avioitui Mäntsälän Sälinkäältä kotoisin olevan Jöran Bertilinpojan kanssa toiseen avioliittoon. Margaretalla ja Jöranilla on Mäntsälän rippikirjan mukaan yhteinen lapsi Johan Jöransson s. 1720. Margarethalla on ensimmäisestä avioliitostaan ainakin lapsi Elias Anderson. Kuollessaan Margaretha oli 70- vuotias. Tästä on päätelty syntymävuosi 1680.[2]

III. Johannes Andersson. Syntynyt 1706 Mäntsälä, Sälinkää. Kastettu 02.03.1706 Mäntsälä.[1] Isä Taulu 2. –Puoliso Walborg Johansdotter.[1]

III. Elias Andersson. Syntynyt 05.11.1708 Mäntsälä, Sälinkää[1]. Kastettu 08.11.1708 Mäntsälä[1]. Kuollut 02.04.1755 Mäntsälä, Olkisten kylä, Ylöstalo [1]. Haudattu 06.04.1755 Mantsälä[1]. Ammatti Lampuoti. Kuolinsyy: sydänkohtaus, ikä 50 v. Mäntsälän Olkisten historiaa Mäntsälän kylän Olkisten kylä on ollut nykyisen Hausjärven Karhin Kuumolan suvun esi- isien asuinpaikkana noin vuodesta 1740 lähtien, aina vuoteen 1812. Olkinen sijaitsee lähellä Hausjärven ja Hämeen entisen läänin rajaa ja se on nykyisin Olkisten kartanon tonttialuetta Mäntsälä- Hausjärvi maantien varressa. Eino Jutikkalan teoksessa Suomen suurtilat on tietoja Olkisista, koska paikalla on nykyisin Olkisten kartano. Olkisten kartano on muodostunut yksinäisestä rälssitilasta, siis vanhaa rälssiä jo 1500 -luvulla, joka v. 1734- luvulla jaettiin veljesten kesken kahteen osaan. Toista isännöi Thomas Bertilson ja toista Jöran Bertilson yksinään. Maakirjan mukaan vielä vuonna 1734 Olkisten tilaluku on 1. Manttaaliluku 1/2 ja maanomistaja oli kreivi Fabian Wreden perillisissä. Nimi Olkisten "Ylöstalo" esiintyy ensimmäisen kerran Mäntsälän v. 1734 rippikirjassa. Tällöin talon isäntä oli Göran Bertillson ja vaimo Margareta, poika Elias ja tytär Anna. Margetha oli toisessa avioliitossa. Henki- ja maakirjoissa ei Ylöstalon nimeä löydy, vaan tilan nimenä on silloisen isännän Göran (Yrjö) Bertilinpojan mukaan Yrjölä. Vuonna 1736 taloon muutti tytär Anna, ja myöhemmin hänen äitinsä Margetha, ja ilmeisesti Margethan ensi avioliitosta syntynyt poika Elias Andersson. Elias mainitaan Mäntsälän ensimmäisessä rippikirjassa v. 1734, Ylöstalon isännän Göranin poikana (k.v. 1741) ja äitinä Margetha. Lisäksi talossa asui Eliaksen vaimo Beata Erikintytär. Elias Antinpojan syntymäkuntaa ei toistaiseksi tiedetä. Elias Antinpoika esiintyy 1740- luvun asiakirjoissa Olkisten isäntänä, vaikka oli Ylöstalon lampuoti yhdessä veljensä Johan Antinpojan kanssa. Elias Antinpoika nimittäin allekirjoitti uskollisuudenvalan Venäjän ruhtinattarelle v. 1741 pikkuvihan jälkeen yhdessä muiden Mäntsälän isäntien kanssa. Asiakirja sivusta on kopio uudessa Mäntsälän historiassa. Sen kirjoittajan mukaan, nimi lienee väärennetty, sillä kyseisellä sivulla on kaikkien talonpoikien nimet kirjoitettu samalla käsialalla. Asiakirjaa säilytetään Valtionarkistossa. Olkisten maanomistajat Olkisten maanomistajia vuodesta 1559 lähtien ovat olleet: 1559- 88 Lepaan kartanon lampuotitila 1589- 1804 Harvialan kartanon lampuotitilana. 1804-08 Talonpoikaisomistus 1809- 10 Kart Fredrik Toilette luutnantti 1810- 20 Hans Sternvall, tämän leski Fredrika Vilhelmiina vuoteen 1859 ja perilliset - 1863; 1864- 67 Erik Karlstedt 1864- 67 ja Amanda Nordgren 1868- 69 ja tämän mies - 1907 1908- 27 Karl Valdemar Lund agronomi , ja tämän perikunta - 1935. 1936 Viking Lund ja vaimonsa Laila os. Tiilola. Torppia ei esiinny maakirjoissa v. 1694, mutta 1800 niitä oli 7 ja v. 1900 6. V. 1918 tilasta on erotettu maanvuokrauslain nojalla 1 torppa ja 1 lohko yhteensä 60 ha. 1950 -luvulla kokonaispinta- ala kartanolla on 381 ha, mistä peltoa 125 ha. Olkisten päärakennus sijaitsee puisto- puutarha alueiden sisällä, päärakennus v. 1905 rakennettu puusta v. 1899 palaneen paikalle. Arkkitehti Albert Nyberg. Olkisten pientä kylää, vain puolen manttaalin suuruista, ei palautettu kruunulle isossa reduktiossa, vaan se jäi Vanajan Harvialan kartanon omistajille ns. vanhana rälssinä, lampuotitilana. Olkisten tilaa mainitaan ensi kerran Janakkalan kymmenysluettelossa v. 1606. Tuolloin sinne oli merkitty yksi ainoa maksaja Nuutti Matinpoika. Veroluku oli aluksi 1/4, mutta myöhemmin manttaaliluvuksi vakiintui 1/2. Henkikirjoista Olkinen löytyy ensi kerran v. 1635 , jolloin veronmaksajaksi on merkitty vain yksi henkilö Heikki Yrjönpoika. Seuraavalla vuosikymmenellä hänen naapurikseen ilmestyy Matti Laurinpoika. Mutta vuosisadan loppupuolella löytyy vain yksi talo, jonka pitäjä on Pekka Matinpoika. Kun 1730- luvulla maat jaettiin kahtia Ylöstaloksi ja Alastaloksi, tällöin perustettiin myös Maitoinen-niminen torppa, Maitoisten kylän alku. Olkisten puolelle perustettiin myös erikseen torppia. Vuonna 1789 Olkisissa oli kaksi tilaa, joista Ylöstalo oli Eliaksen suvun hallussa. V. 1789 annettiin yhdistys- ja vakuuskirja, jonka nojalla talonpoikaissäädyllä oli mahdollisuus omistaa rälssimaata. Harvialan omistaja vapaaherra Knut von Troil myi Olkisten molemmat tilat Ylös- ja Alastalon talonpojille v. 1804. Maanmittari L.J. Forselius toimitti Olkisten isonjaon heti myynnin jälkeen. Tuolloin kylän toinen tila, Ylöstalo, oli Antti Aleksanterinpojalla (Kts sukutaulut) ja toinen oli Heikki Antinpojalla. Antti myi kolmasosan tilastaan Mäntsäläläiselle Jaakkolalle. V. 1809 henkikirjoissa esiintyy ensikerran luutnantti Karl Toilette. Hänen osuudestaan kehittyi Olkisten kartano, joka sittemmin käsitti koko kylän. V. 1809 Olkisissa oli vielä merkittynä kolme talollista Kalle, Juho ja Antti, muttei näiden tiloilla ole merkitty lainkaan nimiä (Mäntsälän historia s. 436). Antti ja Johannes (ilmenee rippikirjassa myös nimellä Johan) Aleksanterinpoika olivat muuttaneet Hausjärven Karhin Kuumolaan v. 1812.[2] Isä Taulu 2. –Puoliso 1:o N.N..[2] –Puoliso 2:o 29.03.1741 Janakkala, Hausjärven kappeli Beata Eriksdotter. Syntynyt 1715 Hausjärvi, Riitasjärvi. Kuollut 04.07.1768 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo. Haudattu 10.07.1768 Mäntsälä[1]. Kuollessaan 53 v. Elias Antinpoika vihittiin toiseen avioliittoon Janakkalan seurakunnan Hausjärven kappelissa 29.3.1741 Hausjärven Ridasjärveltä kotoisin olevan Beata Erikintyttären kanssa.[2]

IV. Eric Eliasson. Syntynyt 1732. Syntymävuosi Mäntsälän rippikirjan mukaan.[2] Isä Taulu 4. –Puoliso 1756 Maria Simontytär. Syntynyt 1736. Ammatti Olkisten Ylöstalossa miniänä. Leski Maria Simontytär Olkisten Ylöstalosta on vihitty 6.1.1771 toiseen avioliittoon Olkisten Alastalon isännän pojan Henrich Johaninpojan kanssa.[2]

IV. Alexander Eliasson. Syntynyt 10.02.1743 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo. Kastettu 14.02.1743 Mäntsälä[1]. Kuollut 26.03.1789 Mäntsälä. Ammatti Ratsastilan lampuoti. Aleksanteri viljeli Ylöstalon puolikasta. Toisen puolen lampuotina toimi ensin Erik ja sittemmin hänen kuoltuaan taloon tullut vävy Henrik Johansson.[2] Isä Taulu 4. –Puoliso Caisa Pehrsdotters. Syntynyt 1741.[2]

V. Maria Alexanterintytär. Syntynyt 12.03.1767 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo.[2] Isä Taulu 6. –Puoliso 25.06.1790 Mäntsälän Olkinen Fredrik J. Ericsson. Syntynyt 21.01.1761 Hausjärven Rutajärvi Eerola (Erola). Ammatti Eerolan isäntä. Talollisen poika ja myöhemmin Hausjärven Rutajärven Eerolan isäntä.[2] ( i Erik Erikinpoika.[2] ä Sophia Johanintytär.[2])

V. Johan Alexandersson. Syntynyt 19.12.1769 Mäntsälä. Kuollut 13.04.1845 Hausjärvi. Haudattu 30.03.1845. Ammatti Vanhaisäntä. (Asiakirjoissa myös Johannes). Vanhaisäntä Hausjärvi Karhi Kuumola. Johan Aleksanterinpoika Ylöstalo muutti Mäntsälästä Hausjärven Karhin kylän Kuumolaan n. v. 1813 veljensä mukana. Kuolinsyy: vanhuus.[2] Isä Taulu 6. –Puoliso Eva Johansdotter. Syntynyt 31.10.1784 Hausjärvi Rutajärven Mattila.[2] ( i Juho Mattila. Syntynyt 21.05.1756 Hausjärvi. Kuollut 06.10.1814 Hausjärvi. Ammatti Isäntä.[2])

VI. Anders Johanneksenpoika (Anders Johansson) Kuumola. Syntynyt 27.11.1804 Mäntsälä, Olkisten kylä, Ylöstalo. Kuollut 30.03.1845 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ammatti Hausjärven Karhin Kuumolan rälssitalollinen. Kuollut keuhkotautiin. Asiakirjoissa nimellä Anders Kuumola, ollen samalla asiakirjoissa ensimmäinen löytämäni Kuumola- sukunimen käyttäjä. Luodaan katsaus Kuumolan lampuotitalonpoikiin ennen Kuumolan suvun omistusta vaikka nämä eivät varsinaisesti sukuun suoraan kuulukaan eli Kuumolan lampuotitalonpojat n. v. 1650-1707 Suomen asutuksen yleisluettelon SAY 114 mukaan asuivat Hausjärven Karhin Kuumolassa v.1643-1713 seuraavat lampuotitalonpoikien perheet. Viimeistään v. 1645 lähtien eli lampuotitalonpoikana eli isäntänä Lauri Tuomaanpoika eli v. 1654 vaimo Kaarina eli v. 1675 poika Juho k. 1705 poika Jaakko Viimeistään v. 1663 oli lampuotitalonpoikana Hausjärven historiassa useassa kohdassa mainittu kirkonisäntä, joka kuoli v. 1705 ja sai ilmaisen hautapaikan. Isäntä Juho Laurinpoika k. 1705 Vaimo Brita eli v. 1675 Poika Tuomas eli v. 1704 Tyttö Lisa Viimeistään v. 1687 oli lampuotitalonpoikana Isäntä Tuomas Juhonpoika eli v. 1704 Vaimo Betha poika Samuel eli v. 1707 Viimeistään v. 1702 oli lampuotitalonpoikana Isäntä Samuel Tuomaanpoika eli v. 1707 Vaimo Anna Poika Heikki poika Jaakko s. 1706 eli v. 1764. Karhin Kuumola 1700- luvulla Kirkonkirjojen mukaan Karhin Kuumolassa asui useampia perheitä. Arviolta v. 1735 lähtien lampuotitalonpoikana eli vuokraviljelijänä oli: Isäntä Jaakko Samuelinpoika s. 1706 eli v. 1764 I vaimo Walpuri Juhontytär s. n. 1706 vih. v. 1729 k. 1735 1 p Tuomas Jaakonpoika s. 9.12.1732 2 p Jonas Jaakonpoika s. 2.4.1735 3 t Helena Jaakontytär s. 13.1.1738 II vaimo Brita Eerikintytär s. 1711 vih. 1740 eli v. 1764 4p Mikko Jaakonpoika s. 1743 5p Heikki Jaakonpoika s. 1747 6t Eeva Jaakontytär s. 1751 7t Helena Jaakontytär s. 9.8.1754 8t Anna Maria Jaakontytär s. 1.3.1758 9p Juho Jaakonpoika s. 26.6.1759 10t Hedvik Jaakontytär s.21.1.1761 11p Risto Jaakonpoika s. 24.7.1764 k. v. 1832 Karhin Kuumola v. 1771-78 Rippikirjan ja S1 mukaan Isäntä Jonas Jaakonpoika s. 1735 Vaimo Brita Juhontytär s. 1735 1p Johan s. 21.6.1759 2p Erkki s. 12.5.1761 3t Elisabet s. 14.11.1764 4t Anna s. 14.7.1769 5p Jonas s. 24.4.1773.[2] Isä Taulu 8. –Puoliso 20.10.1828 Maria Erikintytär Keskivari. Syntynyt 1810. Kastettu 06.07.1810 Janakkala, Uhkoilan kylä, Gästgivars eli Keskivari. Kuollut 27.09.1879 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Hän meni toiseen avioliittoon leskenä 25.1.1846 Oitin Anttilan isännän Mats Gustafssonin kanssa. Janakkalan Uhkoilan kylän Keskivarin talohistoriaa: Keskivari oli 1500 - luvulla 6 äyrin talo. Jo v. 1571 veroluettelon mukaan I- talossa 2 tammaa, 5 lehmää, 4 vuohta, 4 lammasta, 2 sikaa ja II talossa 2 hevosta, 1 tamma, 5 lehmää, 1 tamma, 5 lehmää, 3 lammasta ja 2 sikaa. karjamäärä oli tavallista suurempi. Tämän jälkeen Keskivari oli autiotilana ja joutui kruununtilaksi v. 1587. Autiotilana v. 1580, 1607-18 ja 1620- 1635. Ratsutilana Keskivari oli 1601- 1659. Reko Skytt oli ratsumiehenä ja isäntänä 1589, 1602- 1603. Keskivari oli kestikievarina 1745- 1759, 1771- 1799. Keskivarin asukkaista on historiaan jäänyt seuraavat nimet: *Paavo Matinpoika, nimismies 1616. *Heikki Tuomaanpoika,talouskomissaari(oeconomie commissarie) 1637- 1653. Tämä virka oli lähinnä kruununnimismies, johon kuului veronkanto yms. Heikki Tuomaanpoikaa vastaan tehtiin mm. ilmianto, mutta sai vapauttavan tuomion v. 1666, jonka ansiosta hänet tunnetaan. * Kustaa Kallenpoika Keskivari sai 12.2.1730 valtakirjan talonpoikaissäädyn valtiopäivämieheksi (VA 8370: 1208. * Erkki Kustaanpoika Keskivari oli nk. vapauden ajalla valtiopäivämiehenä ja osallistui Tukholman valtiopäiville 1771. Kuoli Tukholmassa ollessaan. Haudattiin Tukholman Katariinan hautausmaahan 1771. Valtakirja Hollolassa 20.4.1771. Erkki osti Keskivarin verotilaksi 24.3.1760. * Erkki Mikonpoika Keskivari oli lautamies 1783, kirkkoväärti 1792- 1799. Erkki Erkinpoika lautamies 1799 Isäntänä sota- ajat ja pitkään sen jälkeen oli Aaro Vilhelm Keskivari (agrologi) vuodesta 1937 alkaen.2. Vanhemmat: Eric Johan Ericinpoika Keskivari, Kuudennusmies, Janakkalan Uhkoilan kestikievaritalon isäntä, s. 21.2.1779 Janakkala Uhkoilan Keskivari, k. 7.1.1834 Janakkala Uhkoilan Keskivari ja Maja Lena Henricintytär Anttila, Keskivarin emäntänä, Pyhäjärven Nyhkälän Anttilan ratsut. tr, s. 13.12.1781, k. 24.1.1848. Vihitty 5.10.1800.[2] ( i Eric Johan Ericinpoika Keskivari. Syntynyt 21.02.1779 Janakkala, Uhkoilan Keskivari. Kuollut 07.01.1834 Janakkala, Uhkoilan Keskivari. Ammatti Kuudennusmies. Ammatti Janakkalan Uhkoilan kestikievaritalon isäntä.[2] ä Maja Lena Henricintytär Anttila. Syntynyt 13.12.1781. Kuollut 24.01.1848. Ammatti Keskivarin emäntänä, Pyhäjärven Nyhkälän Anttilan ratsut.[2])

VII. Josef Antinpoika Kuumola. Syntynyt 31.08.1837 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Kuollut 06.11.1913 Hausjärvi. Ammatti Torppari 1859 Hausjärvi, Karhin kylä, Tervahauta. Ikä 76 v ja 2 kk.[2] Isä Taulu 9. –Puoliso 21.04.1860 Hausjärvi Anna Sofia Gustafsdotter Hinkkala. Syntynyt 12.05.1837 Hausjärvi, Karhin kylä, Hinkkala. Kuollut 03.02.1917 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ammatti Tervahaudan emäntä Hausjärvi, Karhin kylä, Tervahauta. Ikä 79 v ja 8 kk.[2] ( i Gustaf Adolf Juhonpoika Hinkkala.[2] ä Juliana Antintytär Lokinperä.[2])

VIII. Johan Fredrik Granstedt. Syntynyt 28.06.1860 Hausjärvi. Kuollut 11.07.1920 Hausjärvi. Ammatti Talollisen poika. Ammatti Hikiällä ratavahti v. 1891. Sukunimi Granstedt v. 1891 muuttaessaan Hikiälle ratavahdiksi.- Arpa numero 13. Muutti pois v. 1878 Karhin Kuumolasta.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso 25.09.1890 Wilhelmina Emanuelsdotter. Syntynyt 11.06.1869 Ikaalinen. Kuollut 30.09.1943 Hausjärvi.[2] ( i Mauno Juhonpoika.[2] ä Eeva Juhontytär.[2])

VIII. Josefina Josefintytär Johansson. Syntynyt 09.02.1863 Hausjärvi, Karhin kylän Kuumola. Kuollut 13.10.1955 Hausjärvi, Kurun kylän Suontausta. Ammatti Torpan emäntä. Torpan emäntä Kurun Riihelän Suontaustan torppa. Vuokralainen (Inhysare) Kurun Pietilässä, myöhemmin torppari Kurun Riihelän Suontaustan torpassa.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso 28.12.1886 Hausjärvi Otto Eberhard Johansson Mäenpää. Syntynyt 17.10.1864 Hausjärvi, Kuru, Kukkeri. Kuollut 16.09.1940 Hausjärvi, Kurun kylä, Riihelän Suontausta. Ammatti Inhysare Kurun Pietilässä. Sukunimenä esiintyy 1896 Mäenpää.[2] ( i Johan Juhonpoika Juho Kukkeri.[2] ä Magdalena Antintytär Kuurinmaa.[2])

VIII. Anshelm Manninen. Syntynyt 20.04.1875 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ammatti Talollisen poika. Muutti perheineen 15.11.1909 Viipurin maakuntaseurakuntaan sukunimella MANNINEN.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso Edla Sofia Hellsten. Syntynyt 04.06.1883 Hausjärvi.[2] ( i Aleksander Kustaanpoika Hellsten.[2] ä Fredrika Maunontytär Tervahauta.[2])

VII. Kustaa Antinpoika Kuumola. Syntynyt 22.07.1839 Hausjärvi, Karhin kylä. Kuollut 09.03.1906 Hausjärvi, Karhin kylä. Haudattu Hausjärvi. Ammatti Talollinen, isäntä Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ikä 66 v ja 7 kk. Kustaa ja hänen toinen vaimonsa Gustava sekä heidän n. 20-vuotiaana kehkotautiin kuollut lapsensa Otto ja Emilia ovat haudattuna nk. vanhempien hautaan Hausjärven kirkolla. Kustaan isän Antin (Andersin) hautaa ei kirkkomaalta löydy (puhelu 30.04.1995 Saima & Veikko Kuumola).[2] Isä Taulu 9. –Puoliso 1:o 03.07.1860 Janakkala Heta Loviisa Heikintytär Brusila. Syntynyt 18.07.1838 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 22.07.1838 Janakkala[1]. Kuollut 06.06.1876 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ammatti Karhin Kuumolan emäntä. Janakkaln Kerkkolan Brusila oli autiotilana 1573, 1697-98, 1703, 1705. Kruununtilaksi 1580-luvulla ja se läänitettiin. Jaakko Tuomaanpoika Brusius palveli ratsumiehenä 1634 ja Esko Heikinpoika Brusius palveli ratsumiehenä eversti Maijdellin rykmentissä.[2][3] ( i Heikki Eerikinpoika Brusila. Syntynyt 02.03.1805 Janakkala, Kerkkola, Brusila. Kuollut 05.05.1847 Janakkala, Kerkkola[1]. Haudattu 16.05.1847 Janakkala[1]. Ammatti Isäntä Janakkala, Kerkkola, Brusila. Ammatti Kuudennus- ja lautamies 1847 Janakkala[4].[3] ä Helena (Leena) Maria Kustaantytär Kerkkola. Syntynyt 20.04.1813 Janakkala, Kerkkolan ratsutila. Kuollut 12.06.1858 Janakkala, Kerkkola, Brusila. Ammatti Emäntä Janakkala, Kerkkola, Brusila.[3] äi Kustaa Juho Kustaanpoika Räikälä. Myöh. Kerkkola. Syntynyt 07.11.1784. Kuollut 06.10.1845. Ammatti Vävy Janakkala, Kerkkola.[3] ää Anna Maria Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 04.09.1788. Kuollut 04.09.1854.[3]) –Puoliso 2:o 28.06.1877 Hausjärvi Gustava Klemola. Syntynyt 11.09.1848 Hausjärvi, Lavinnon kylä, Klemola. Kuollut 15.07.1901 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Haudattu Hausjärvi. Ammatti Talollisen vaimo. Ikä 52 v ja 10 kk.[2] ( i Juho Juhonpoika Klemola.[2] ä Hedda Leena Hedvik Timperi.[2])

VIII. Johan (Juho) Kustaanpoika Kuumola. Syntynyt 22.02.1866 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola[2]. Kuollut 15.03.1933 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ammatti Talollinen, isäntä Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Omistaa kotitalon. Ikä 67 v ja 0 kk.[2][3] Isä Taulu 14. –Puoliso 29.12.1899 Alma Auroora Andelin. Syntynyt 26.12.1869 Orimattila, Niemi. Kuollut 21.04.1934 Hausjärvi. Ikä 64 v 3 kk.[2]

VIII. Kustaa Kustaanpoika Kuumola. Syntynyt 21.09.1868 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Kuollut 18.09.1945 Hausjärvi, Kara, Suonpää. Ammatti Maanviljelijä. Karan Suonpään torppari isänt. arpa N:o 2. Ikä 76 v ja 11 kk. Eino Kuumola kertoi isästään: Kustaa valittiin Venäjän sotaväkeen, koska vahvat ja isokokoiset kelpuutettiin. Hän palveli kolisen vuotta, jonka jälkeen palasi kotipitäjäänsä. Eino Kuumolan mukaan Tervahaudan torpalta kuljetettiin tervaa jokia hyväksikäyttäen Hämeenlinnaan sekä Turun suuntaan. Kustaan aikana Hatlammin suolla pidettiin hevosajoja. Tervahaudan torppa sijaitsi nykyisen Suonpään tilan alapuolella rinteessä.[2][3] Isä Taulu 14. –Puoliso 10.10.1902 Emma Juhontytär Mäkinen. Syntynyt 21.01.1876 Hausjärvi, Kara, Heikkilä[2]. Kuollut 15.12.1971 Hausjärvi, Kara[2]. Ammatti Itsellisen tytär. Ammatti Emäntä Suonpäässä. Ikä 95 v ja 10 kk.[3] ( i Johannes Johan Mäkinen.[2] ä Ulla Erkintytär.[2])

VIII. Karl (Kaarlo) Kuumola. Syntynyt 23.03.1871 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Kuollut 13.06.1945 Hausjärvi, Hikiä. Ammatti Kauppias. Kauppias Hikiällä Wilhelm veljensä kanssa. Omisti Hikiällä virvoitejuomatehtaan. Lohkotilallinen, arpa N:o 35. Ikä 74 v ja 2 kk.[2][3] Isä Taulu 14. –Puoliso 16.07.1910 Hausjärvi Aina Amanda Ojala. Syntynyt 28.10.1884 Hausjärvi, Torhola, Mäkelä. Kuollut 07.12.1961 Hausjärvi, Hikiä, Suoniemi. Ikä 77 v ja 1 kk.[2] ( i Arnodt Antinpoika Ojala.[2] ä Aurora.[2])

VIII. Vilhelm Kustaanpoika Kuumola. Syntynyt 05.10.1873 Hausjärvi, Karhi[2]. Kuollut 25.06.1920. [2] Ammatti Kauppias. Kauppiaana Hikiässä veljensä kanssa. Muuttanut Lopelle 06.11.1915. Ikä 46 v ja 8 kk.[2][3] Isä Taulu 14. –Puoliso 06.04.1906 Hausjärvi Emilia (Emma) Vilhelmiina Heikintytär Kuuloja. Syntynyt 20.11.1887 Hausjärvi, Karan kylä. Kuollut 21.03.1963 Riihimäki. [2] Ammatti Maanviljelijän tytär. Emilian kutsumanimi oli Emma.

VIII. Amanda Kuumola. Syntynyt 14.05.1880 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Kuollut 09.09.1913 Hausjärvi, Karhi, Nummi-Hinkkala. Ammatti Talon emäntä.[2] Isä Taulu 14. –Puoliso 11.08.1905 Hausjärvi Oskar Anshelm Antinpoika Hinkkala. Syntynyt 21.04.1874 Hausjärvi, Karhi, Nummi-Hinkkala. Ammatti Isäntä Hausjärvi, Karhi, Nummi-Hinkka. Luutnantti Blåfieldin kuoltua v. 1749 Hinkkala jäi hänen leskelleen Eeva Katariina von Birchholtzille ja perillisille. Vuosisadan lopussa sen omisti pormestari Johan Vasenius. V. 1802 Hinkkala siirtyi talonpoikaisomistukseen ja se halottiin; Yli-Hinkkalaa, jota myöhemmin kutsuttiin Nummi-Hinkkalaksi, ryhtyi asumaan leski Eeva Kustaantytär ja Ali-Hinkkalaa hänen veljensä Juho Kustaanpoika. Molemmat tulivat Hausjärven Herajoen Kaidansuusta.[2] ( i Anders Johan Seppälä.[2] ä Wilhelmina Raivala.[2])

VIII. Paavo Jooseppi Kuumola. Syntynyt 14.03.1885 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. 1931 Kauhajoen koulu[2]. Ammatti Kansakoulunopettaja. Paavo Kuumola alkoi opinnot v. 1904 Rauman seminaarissa ja valmistui kansakoulun opettajaksi v. 1908. Sen jälkeen toimi Karjalan kannaksella Koiviston Kiiskelän koululla v. 1908-1924, Somerolla v. 1924-26, Kauhajoella v. 1926-28 ja Karvialla v. 1928-1949.[2] Isä Taulu 14. –Puoliso Martta Elisabet Olin. Syntynyt 12.07.1902 Janakkala, Uhkoilan kylä. Kuollut 23.04.2007 Janakkala. Ammatti Kansakoulunopettaja. Valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi. Asuu Janakkalan Uhkoilan kylässä Janakkalassa, johon perhe muutti v. 1963. Hänen 100-vuotispäiviään vietettiin Turengissa 12.07.2002. Hänet siunattiin haudan lepoon huomionarvoisessa 104 vuoden iässä Janakkalan Pyhän Laurin kirkossa 12.05.2007.[2]

VIII. Eino Erik Kuumola. Syntynyt 01.09.1893 Hausjärvi. Kuollut 22.12.1953. [2] Ammatti Kansakoulunopettaja Hausjärvi, Hikiän koulu. Ikä 60 v ja 3 kk. Itsenäisyyden liiton vuosijäsen Järvelässä v. 1930.[2] Isä Taulu 14. –Puoliso 31.02.1921 Koiviston Kurkela Helmi Lyyli Kurki. Syntynyt 20.10.1894 Koivistö. Kuollut 30.04.1983 Porvoo, aluesairaala. Haudattu Hausjärvi. Ikä 88 v ja 6 kk.[2]

VII. Wilhelmina Kuumola. Syntynyt 02.10.1843 Hausjärvi. Kuulutettu 28.02.1867 Akaassa, jonne muutti 26.03.1867 merkintä Hausjärven kirjoissa "Klockaren I Akkas Josef Weckman". Tästä eteenpäin ei perheen vaiheita ole tutkittu.[2] Isä Taulu 9. –Puoliso 1:o Josef Weckman. Ammatti Lukkari Akaa.[2] –Puoliso 2:o Eerikki Nikodemuksenpoika Lehtinen. Syntynyt 12.10.1846 Janakkala. Ammatti Lampuoti 1893 Hausjärvi, Lavinto, Mattila.[2]

VI. Johan Johanneksenpoika Penttilä. Syntynyt 18.07.1807 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo. Kuollut 13.08.1874 Hausjärvi. Ammatti Isäntä. Ammatti Kuudennusmies. Ikä 67 v ja 0 kk. Hausjärven Karan kylän Penttilän vävy.[2] Isä Taulu 8. –Puoliso 21.10.1830 Maria Antintytär Penttilä. Syntynyt 12.06.1808 Hausjärvi, Kara, Penttilä. Kuollut 27.09.1883 Hausjärvi, Kara, Penttilä. Ammatti Emäntä Hausjärvi, Karankylä, Penttilä.[2] ( i Antti Penttilä. Syntynyt 26.11.1783 Hausjärvi. Kuollut 23.04.1820 Hausjärvi, Kara, Penttilä. Ammatti Isäntä.[2])

VII. Leena Maria Johanintytär Penttilä. Syntynyt 06.03.1832 Hausjärvi. Kuollut 08.02.1868 Hausjärvi.[2] Isä Taulu 23. –Puoliso 26.12.1850 Hausjärvi Juho Haapahuhta. Syntynyt 05.04.1824 Hausjärvi. Kuollut 30.03.1868 Hausjärvi. Ammatti Ikä 43 v ja 11 kk. Ryttylän Haapahuhdan talon poika.[2]

VIII. Kustaava Haapahuhta. Syntynyt 22.09.1854 Hausjärvi. Kuollut 02.03.1934 Hausjärvi. [2] Hausjärven Haapahuhdan talon tytär.[2] Äiti Taulu 24. –Puoliso 29.12.1871 Juho Adolf Heikkilä. Syntynyt 29.07.1848 Janakkala. Kuollut 13.09.1919 Janakkala. [2] Ammatti Isäntä. Janakkalan Napialan Heikkilän talon isäntä.[2]

VII. Karoliina Juhontytär Penttilä. Syntynyt 31.03.1834 Hausjärvi, Karankylä, Penttilä. Kuollut 26.09.1908 Janakkala, Kauppila. Ikä 74 v ja 5 kk.[2] Isä Taulu 23. –Puoliso 05.07.1855 Hausjärvi, Kara Jonas Jonaksenpoika Kauppila. Syntynyt 29.01.1833 Janakkala, Kauppila. Kuollut 26.04.1865 Janakkala, Kauppila . Ammatti Rälssitalollinen 1855 Janakkala Kauppila. Ikä 32 v ja 2 kk. Janakkalan Kauppilan kylän Kauppilan isäntä 1855-1865.[2]

VIII. Ida Vilhelmiina (Maria) Joonantytär Kauppila. Syntynyt 07.12.1858 Janakkala, Kauppila. Kuollut 26.02.1901 Janakkala, Kauppila. Ammatti Emäntä 1877 Janakkala, Kauppila.[2] Äiti Taulu 26. –Puoliso 27.12.1877 Janakkala Konstantin Erkinpoika Anttila. Myöh. Kauppila. Syntynyt 11.02.1852 Renko, Muurila. Kuollut 27.12.1923 Janakkala, Kauppila. Ammatti Isäntä. Ikä 71 v ja 10 kk. Kauppilan isäntä 1877-1910. Vävy, Rengon Muurilan Anttilan poika.[2]

VIII. Gustava Kauppila. Syntynyt 05.05.1860 Janakkala, Kauppila.[2] Äiti Taulu 26. –Puoliso 29.12.1881 Janakkala, Kauppila Axel Konstantin Långström. Syntynyt 18.08.1855 Siuntio. Ammatti [2]

V. Eric Alexandersson. Syntynyt 02.04.1773 Mäntsälä, Olkinen, Ylöstalo. Kuollut Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila. Ammatti Vävy ja isäntä Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila. Eero Aleksanterinpoika peri alkuperäisen Hausjärven Rutajärven Mattilan, mutta talo jaettiin v. 1817 siten, että talon oma poika Johan Matinpoika sai talosta 2/3 osaa ja 1/3 jäi Eero Aleksanterinpojalle.[2] Isä Taulu 6. –Puoliso 05.10.1809 Hausjärvi Helena Mattsdotter (Lena). Syntynyt 28.10.1789 Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila. Kastettu 29.10.1789 Hausjärvi.[2] ( i Matts Mattsson. Syntynyt noin 25.12.1757 Hausjärvi, Rutajärvi. Kuollut 16.01.1833 Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila. Haudattu 27.01.1833 Hausjärvi. Ammatti Talollinen.[1] ii Mats Matsson.[1] iä Helena (Lena) Carlsdotter.[1] ä Lena Nilsdotter. Syntynyt noin 1767.[1]) [1]

VI. Maria Helena Ericsdotter (Maja Lena). Syntynyt 01.01.1811 Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila. Kastettu 02.01.1811 Hausjärvi[1].[2] Isä Taulu 29. –Puoliso 27.12.1828 Hausjärvi Eric Ericsson. Syntynyt 09.04.1800 Mäntsälä, Nikinoja, Erola. Kastettu 11.04.1800 Mäntsälä. Ammatti Vävy ja isäntä Hausjärvi, Rutajärvi, Mattila.[2] ( i Eric Michelsson. Syntynyt noin 1766. Kuollut 20.01.1810 Mäntsälä, Nikinoja, Erola. Haudattu 28.01.1810 Mäntsälä.[1] ä Anna Henricsdotter.[1]) [1]

V. Helena (Lena) Aleksanterintytär. Syntynyt 17.08.1775 Mäntsälä. Ammatti Talollisen tytär.[2] Isä Taulu 6. –Puoliso Herman Erikinpoika. Syntynyt 26.03.1771 Hausjärvi, Rutajärvi, Erola. Kastettu 27.03.1771 Hausjärvi[1]. Talollisen poika Hausjärven Rutajärven Erolassa.[2] ( i Erik Erikinpoika. Syntynyt 17.03.1733 Hausjärvi, Rutajärvi[1]. Kastettu 18.03.1733 Hausjärvi. Kuollut 15.07.1793 Hausjärvi, Rutajärvi, Erola[1]. Haudattu 17.07.1793 Hausjärvi. Ammatti Talollinen Hausjärvi, Rutajärvi, Erola.[2] ii Erik Matinpoika.[1] iä Brita Erikintytär.[1] ä Sophia Henrikintytär.[2])

II. Jöran Jöransson Apoila.[1] Isä Taulu 1.

III. Anders Jöransson Apoila. Syntynyt 1689 Mäntsälä, Sälinkää. Kastettu 08.09.1689 Mäntsälä.[1] Isä Taulu 32.

IV. Johan Andersson Apoila. Syntynyt 1705 Mäntsälä, Sälinkää, Apoila.[6] Isä Taulu 33.

III. Johan Jöransson Apoila. Syntynyt 1694 Mäntsälä, Sälinkää. Kastettu 1694 Mäntsälä.[1] Isä Taulu 32. –Puoliso Carin.[1]

III. Thomas Jöransson Apoila. Syntynyt 1699 Mäntsälä, Sälinkää. Kastettu 24.09.1699 Mäntsälä.[1] Isä Taulu 32.