I. Niilo Kerckola. Syntynyt noin 1350. NI817 Omisti Kerckolan talon Lammin pitäjän Niipalan kylässä. Vanhin tiedossa oleva Kerkkosen suvun kantaisä. Emännästä ei tietoa.

Tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Rieskaniemelle Kerkkolan suvusta".[1]

II Lapset

II. Lauri Niilonpoika Kerckola. Syntynyt Kuollut 1460. Isäntä Kerckolan talossa Niipalassa 1411 - 1460. NI815 Kuolinaika ei sukututkimuksesta, päätelty isännyyden päättymisvuodesta. -Pasi Tervo 10.1.2003

Laurilla oli Lammin Niipalassa, joka sijaitsi Lammin kirkonkylästä länteen, peltopalsta, joka oli 2 karpin suuruinen. Karppi oli 10 kapanalaa eli 1/2 tynnyrinalaa. Lammin pitäjä oli tällöin tunnetusti erinomaista eränkäyntiseutua.

Tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Riesniemelle Kerkkolan suvusta". Isä Taulu 1.

III Lapset

III. Olavi Laurinpoika Kerckkoila. Kerckola. Syntynyt Kuollut Isäntä Janhakkalan Kerckkoilassa. NI814 Tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Rieskaniemelle Kerkkolan suvusta". Isä Taulu 2.

IV Lapset

IV. Niilo Olavinpoika Kerkkola. Syntynyt Kuollut 1539. Isäntä Kerkkolassa 1400-luvun loppupuolelta 1539:ään. NI813 Kuolinaika ei sukututkimuksesta, päätelty pelkästään isännyyden päättymisvuodesta.

-Pasi Tervo 10.1.2003

Muut tiedot tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Rieskaniemelle Kerkkolan suvusta".[1] Isä Taulu 3.

V Lapset

V. Lauri Niilonpoika Kerkkola. Syntynyt Kuollut 1555. Isäntä Kerkkolassa 1539-1555. NI812 Kuolinaika EI sukututkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Rieskaniemelle Kerkkolan suvusta", vaan päätelty isännyyden päättymisvuodesta. Emännästä ei tietoa.

-Pasi Tervo 10.1.2003

Muut tiedot tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Rieskaniemelle Kerkkolan suvusta".[1] Isä Taulu 4.

VI Lapset

VI. Heikki Laurinpoika Kerkkola. Syntynyt Kuollut 1582. Isäntä Kerkkolassa 1555 - 1582. NI811 Kuolinaika ei sukututkimuksesta, päätelty pelkästään isännyyden loppumisvuodesta. Tarkistettava. -Pasi Tervo 10.1.2003

Lähteitä: vuoden 1571 hopeaverokirja. V A Topografka, Prest Geld 1558. Janakkala.

Ratsumies Heikki Laurinpoika Kerkkolalla oli vuoden 1571:n hopeaveroluettelon mukaan omaisuutta seuraavasti:

Kuparia 6 mk Tammoja 1 arvo 3 mk Lehmiä 3 arvo 3 mk Vuohia 2 arvo 2 mk Sikoja 1 arvo 1 mk Nuorta karjaa 1 arvo 1 mk Hopeaveroa 5 1/2 mk Penninkejä 14 1/2.

Hän maksoi kirkollisveroa huomattavasti enemmän kuin Korpi, Kiipula, Konttila ja Kilpiälä. Kerkkola oli Heikki Laurinpojan aikana yhden jousen talo.

Tutkimuksesta "Sukutietoutta Jukka Riesniemelle Kerkkolan suvusta".[1] Isä Taulu 5.

VII Lapset

VII. Tuomas Heikinpoika Kerkkola. Syntynyt ennen 1565. Isäntä Janakkala, Kerkkola. Lautamies (1625 saakka) 1610 Janakkala[3]. Isäntä Kerkkolassa 1583 - 1625.[1] ..., josta enempää kuin puolisostaankaan en mitään muuta voi sanoa, kuin että jälkimmäinen on kuollut ennen v. 1630. (Lähde: Kaarlo Kerkkonen).[2] Isä Taulu 6. –Puoliso Anna. Syntynyt 1544. Kuollut 1634. Huom. syntymävuosi ehkä myöhäisempi/J. Kerkkonen.[1]

VIII Lapset

VIII. Heikki Tuomaanpoika Kerkkola. Kuollut noin 1660. Kuollut 1657-1664 välillä.[2] Isä Taulu 7. –Puoliso Margareetta.[2]

IX Lapset

IX. Heikki Heikinpoika Kerkkola. Nimismies 1779 Janakkala[3]. Kerkkolan talon isäntä. Nimismiehenä 1679-1684 sekä 1684-1688. Nimismiehen tehtäviin kuului myös kyytien järjestäminen. Talot olivat kyytivuorossa, "hollivuorossa".[3][2] Isä Taulu 8. –Puoliso Elin.[2]

X Lapset

X. Juho Heikinpoika Kerkkola. Ratsumies. Isäntä Janakkala, Kerkkolan talo. Nimismies (1701 saakka) 1685 Janakkala[3].[2] Isä Taulu 9. –Puoliso Anna Jaakontytär Mattila. Kuollut 1707. Kotoisin Viralan Mattilasta. Isäntänä Kerkkolassa miehensä kuoltua 1701-1707.[1][2]

XI Lapset

XI. Heikki Juhonpoika Kerkkola. Syntynyt 1676. Kuollut 05.11.1762. Osti 14.04.1758 Kerkkolan ½ manttaalin kruunutilan verotilaksi maksaen 79 Daaleria 17 äyriä hopeana.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso Beata. Syntynyt Voitokka. Kuollut ennen 1730.[2]

XII Lapset

XII. Heikki Heikinpoika Kerkkola. Syntynyt 14.12.1705. Kuollut 00.06.1764. Kerkkolan ratsutila on näihin aikoihin jaettu kahtia, koska tuonnempana erotetaan Ylöstalo, omistajana Heikki, ja Alastalo, omistajana ensin Juho ja hänen kuoltuaan Eerikki, jonka taas peri veljensä tytär, silloinen Ylöstalon emäntä. (Alastalon huoneet sijaitsivat pellolla Brusilan alapuolella, ja kaivo on jäljellä).[2] Isä Taulu 11.

XIII Lapset

XIII. Heikki Heikinpoika Kerkkola. Syntynyt 07.10.1743. Kuollut 10.08.1807. Kuolinsyy: Keuhkotauti.[2] Isä Taulu 12. –Puoliso 11.12.1783 Janakkala, Kerkkola, Brusila Maria Matintytär. Syntynyt 1761. Kuollut 09.02.1816. Lukkari Turénin kasvatti, palvellut kirkkoherra Foenanderilla ja Brusilassa, jossa tullut naimisiin.[2]

XIV Lapset

XIV. Anna Maria Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 04.09.1788. Kuollut 04.09.1854. Kuollut keuhkotautiin.[2] Isä Taulu 13. –Puoliso 18.10.1808 Janakkala, Kerkkola Kustaa Juho Kustaanpoika Räikälä. Kerkkola. Syntynyt 07.11.1784. Kuollut 06.10.1845. Tullut Räikälästä. Kuollut hengenahdistukseen. Molemmista merkitty: "begifven på fylleri" (taipuvanen juoppouteen). Vävy Janakkala, Kerkkola.[2]

XV Lapset

XV. Helena (Leena) Maria Kustaantytär Kerkkola. Syntynyt 20.04.1813 Janakkala, Kerkkolan ratsutila. Kuollut 12.06.1858 Janakkala, Kerkkola, Brusila. Emäntä Janakkala, Kerkkola, Brusila.[2] Äiti Taulu 14. –Puoliso 1:o 09.06.1835 Janakkala Heikki Eerikinpoika Brusila. Syntynyt 02.03.1805 Janakkala, Kerkkola, Brusila. Kuollut 05.05.1847 Janakkala, Kerkkola[5]. Haudattu 16.05.1847 Janakkala[5]. Isäntä Janakkala, Kerkkola, Brusila. Kuudennus- ja lautamies 1847 Janakkala[3]. Kuolinsyy: kihti, keltatauti. Kuollut "42 vuoden 2 kuukauden 3 päivän" ikäisenä.[2][5] –Puoliso 2:o Antti Kustaanpoika Brusila. Syntynyt 01.01.1821 Hausjärvi, Laskolu. Kuollut 04.12.1858 Janakkala, Kerkkola. Haudattu 19.12.1858 Janakkala[5]. Talollinen Janakkala, Kerkkola. Tullut syntymäpaikastaan ensin "puuskaksi" Kauppilaan. Kuolinsyy: keuhkotauti. Kuollut "37 vuoden 11 kuukauden 3 päivän" ikäisenä.[5][2]

XVI Lapset

XVI. Maria Vilhelmiina Heikintytär Brusila. [3] Syntynyt 26.02.1836. Kuollut 19.02.1901. Toimekas ja hellä perheenäiti.[2] Äiti Taulu 15. –Puoliso 16.06.1859 Janakkala Juho Taavetinpoika Klemola-Brusila. [3] Syntynyt 07.10.1834 Hämeenlinna, Parola, Klemola. Kastettu 12.10.1834 Hämeenlinna. Kuollut 20.02.1903. Talokas. Ollut Janakkalan kunnan esimiehenä 12 v. ja useissa muissa kunnallisissa luottamustehtävissä.[2] ( i Juho Taavetti Erikinpoika Klemola. Talonpoika.[5] ii Erik Juhonpoika Klemola. Syntynyt 03.09.1778 Hämeenlinna, Parola.[5] iä Helena Juhontytär. Syntynyt noin 1778.[5] ä Maija Stina Erikintytär.[5]) [5]

XVII Lapset

XVII. Maria Vilhelmiina Juhontytär Brusila. Syntynyt 27.04.1860.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso Juho Vilhelm Seppälä. Syntynyt 18.12.1854 Janakkala, Turenki. Kuollut 19.03.1901. Lautamies. Kansak. johtok. esimies. Ollut kunnallislautak. jäsenen, Turengin kansak. johtok. esimiehenä 3 v., kihlak. lautamiehenä 1897:stä. Kuollut keuhkotautiin.[2]

XVIII Lapset

XVII. Juho Juhonpoika Brusila. Syntynyt 31.01.1862. Mekaanikko. Itseoppinut mekaanikko, ollut useissa konepajoissa ja tehtaissa, nykyään rautatien monttöörinä, asuu Turussa.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso Auroora Airaksinen. Syntynyt Kuopio. Naimisiin 10.1900.[2]

XVIII Lapset

XVII. Anna Juhontytär Brusila. Syntynyt 19.08.1871. Opettaja. Päästyään Jyväskylän seminaarista 19.06.1893 ollut kansakoulun opettajattarena 1 v. Rauman msrk:n Unajan kylässä, 1 v. Leppäkoskella, ja 1½ vuotta Kotkassa.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso 22.06.1897 Alfred Osvald Kihlman. 12.05.1906 lähtien Kairamo. Syntynyt 04.10.1858 Pietarsaari. Kastettu 20.10.1858 Pietarsaari[5]. Ylioppilas 28.05.1875. Fil. kand. 15.05.1880. Fil. lis. 31.05.1883. Fil. tohtori. Dosentti. Professori 1897. Senaattori 1903. Ylimäär. professoriksi kasvitieteessä v. 1897, Maanviljelystoimituskunnan päälliköksi K. Senaatissa 1903, eronnut 1905, omistaa Lakomäen tilan Viitasaarella ja Ellilän, Mattilan ja Vähä-Paturin Hattulassa, sekä huvilalohkotilan "Marjaranta" Espoossa.[2] ( i Alfred Kihlman. Oppikoulun opettaja. Syntynyt 13.05.1825 Vaasa.[5] ii Gustaf Anders Kihlman. Hr. Collegan. Syntynyt 12.04.1788 Mustasaari, Wasa.[5] iä Sophia Sini. Syntynyt noin 1796.[5] ä Hilda Wilhelmina Augusta Forsell. Syntynyt noin 1829.[5])

XVIII Lapset

XVII. Hilja Loviisa Juhontytär Brusila. Syntynyt 30.07.1874. Opettaja. Päästyään Jyväskylän seminaarista 19.06.1897 kansakoulun opettajana Rengossa 2 v., Ikaalisten Luhalahdella vuoteen 1905.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso 20.06.1899 Aapeli Jäntti. Syntynyt 04.11.1869 Vesanto. Opettaja. Päästyään Jyväskylän seminaarista 19.06.1897 kansakoulun opettajana Vesannolla ja Ikaalisten Luhalahdella ja v:sta 1905 opettajana Kotiniemen kasvatuslaitoksessa Ruovedellä.[2]

XVIII Lapset

XVI. Heta Loviisa Heikintytär Brusila. Syntynyt 18.07.1838 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 22.07.1838 Janakkala[5]. Kuollut 06.06.1876 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Karhin Kuumolan emäntä. Janakkaln Kerkkolan Brusila oli autiotilana 1573, 1697-98, 1703, 1705. Kruununtilaksi 1580-luvulla ja se läänitettiin. Jaakko Tuomaanpoika Brusius palveli ratsumiehenä 1634 ja Esko Heikinpoika Brusius palveli ratsumiehenä eversti Maijdellin rykmentissä.[6][2] Äiti Taulu 15. –Puoliso 03.07.1860 Janakkala Kustaa Antinpoika Kuumola. Syntynyt 22.07.1839 Hausjärvi, Karhin kylä. Kuollut 09.03.1906 Hausjärvi, Karhin kylä. Haudattu Hausjärvi. Talollinen, isäntä Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Ikä 66 v ja 7 kk. Kustaa ja hänen toinen vaimonsa Gustava sekä heidän n. 20-vuotiaana kehkotautiin kuollut lapsensa Otto ja Emilia ovat haudattuna nk. vanhempien hautaan Hausjärven kirkolla. Kustaan isän Antin (Andersin) hautaa ei kirkkomaalta löydy (puhelu 30.04.1995 Saima & Veikko Kuumola).[6] ( i Anders Johanneksenpoika (Anders Johansson) Kuumola. Syntynyt 27.11.1804 Mäntsälä, Olkisten kylä, Ylöstalo. Kuollut 30.03.1845 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Hausjärven Karhin Kuumolan rälssitalollinen.[6] ii Johan Alexandersson. Syntynyt 19.12.1769 Mäntsälä. Kuollut 13.04.1845 Hausjärvi. Vanhaisäntä.[6] iä Eva Johansdotter. Syntynyt 31.10.1784 Hausjärvi Rutajärven Mattila.[6] ä Maria Erikintytär Keskivari. Syntynyt 1810. Kuollut 27.09.1879 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola.[6] äi Eric Johan Ericinpoika Keskivari. Syntynyt 21.02.1779 Janakkala, Uhkoilan Keskivari. Kuollut 07.01.1834 Janakkala, Uhkoilan Keskivari. Kuudennusmies. Janakkalan Uhkoilan kestikievaritalon isäntä.[6] ää Maja Lena Henricintytär Anttila. Syntynyt 13.12.1781. Kuollut 24.01.1848. Keskivarin emäntänä, Pyhäjärven Nyhkälän Anttilan ratsut.[6])

XVII Lapset

XVII. Johan (Juho) Kustaanpoika Kuumola. Syntynyt 22.02.1866 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola[6]. Kuollut 15.03.1933 Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Talollinen, isäntä Hausjärvi, Karhin kylä, Kuumola. Omistaa kotitalon. Ikä 67 v ja 0 kk.[6][2] Äiti Taulu 21. –Puoliso 29.12.1899 Alma Auroora Andelin. Syntynyt 26.12.1869 Orimattila, Niemi. Kuollut 21.04.1934 Hausjärvi. Ikä 64 v 3 kk.[6]

XVIII Lapset

XVIII. Johan Anselm Kuumola. Syntynyt 16.02.1903 Hausjärvi, Karhi. Kuollut 02.03.1982 Hausjärvi, Karhi. Herastuomari. Talollinen. Ikä 76 v ja 0 kk.

Sota-ajan palvelus PV:ssä:

Osallistunut talvisotaan Hevosvarikko raskas Psto 23 hevosmies, Trakt. au.

Alikers. 26.04.1940.

Jatkosota:

Kersantti 01.03.1943. Vapaudenmitali M2 12/41 Rykm. joukk. No. 9.

Taistelut: Kontu, Heinjoki, Kämäri, Raivola, Valkeasaari, Rajajoki.

Lomautettu 28.04.1942 PM:n järjestysasetus 15.04.1942 nojalla. Palvellut jatkosodassa 44kk 10pvää. Kotiutettu 05.03.1943.

Määrätty uudestaan palveluksenn 13.07.1944 Tykistökoul. K 3. Määrätty 9 ptr. Toiminut rehumestarina 19.07.1944-30.09.1944.[6][2] Isä Taulu 22. –Puoliso 24.06.1938 Hausjärvi Saimi Laukkarinen. Syntynyt 29.10.1910 Laukaa. Kuollut 10.01.2003 Hausjärvi. Karhin Kuumolan emäntä. Ikä 92 v ja 2 kk.[6]

XIX Lapset

XIX. Leena Kaarina Kuumola. Syntynyt 08.12.1939 Hausjärvi.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso 11.12.1965 Hausjärvi Heikki Kalevi Vuori. Syntynyt 10.06.1936 Mäntsälä.[6]

XX Lapset

XIX. Marja Inkeri Kuumola. Syntynyt 18.01.1943 Hausjärvi, Karhi. Talollisen tytär.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso 27.07.1969 Jouko Jooseppi Rekola. Syntynyt 15.12.1940 Hausjärvi. Maanviljelijä Hausjärvi, Karhi, Vähätalo.[6]

XX Lapset

XIX. Pekka Johan Anselm Kuumola. Syntynyt 09.07.1946 Hausjärvi. Maanviljelijä. Isäntä Hausjärvi, Karhi, Kuumola.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso 08.06.1968 Riihimäki Riitta Tellervo Vehmas. Syntynyt 17.05.1944 Riihimäki.[6]

XX Lapset

XIX. Anssi Juhani Kuumola. Syntynyt 22.04.1954 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Metsäinsinööri.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso Kaija Kyllästinen. Syntynyt 02.08.1953 Janakkala. Toimistopäällikkö.[6] ( i Veikko Kyllästinen.[6] ä Kaarina Klemola.[6])

XX Lapset

XVII. Kustaa Kustaanpoika Kuumola. Syntynyt 21.09.1868 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Kuollut 18.09.1945 Hausjärvi, Kara, Suonpää. Maanviljelijä. Karan Suonpään torppari isänt. arpa N:o 2. Ikä 76 v ja 11 kk. Eino Kuumola kertoi isästään: Kustaa valittiin Venäjän sotaväkeen, koska vahvat ja isokokoiset kelpuutettiin. Hän palveli kolisen vuotta, jonka jälkeen palasi kotipitäjäänsä. Eino Kuumolan mukaan Tervahaudan torpalta kuljetettiin tervaa jokia hyväksikäyttäen Hämeenlinnaan sekä Turun suuntaan. Kustaan aikana Hatlammin suolla pidettiin hevosajoja. Tervahaudan torppa sijaitsi nykyisen Suonpään tilan alapuolella rinteessä.[6][2] Äiti Taulu 21. –Puoliso 10.10.1902 Emma Juhontytär Mäkinen. Syntynyt 21.01.1876 Hausjärvi, Kara, Heikkilä[6]. Kuollut 15.12.1971 Hausjärvi, Kara[6]. Itsellisen tytär. Emäntä Suonpäässä. Ikä 95 v ja 10 kk.[2] ( i Johannes Johan Mäkinen.[6] ä Ulla Erkintytär.[6])

XVIII Lapset

XVIII. Eino Vilhelm Kuumola. 09.08.1998 Hausjärvi, Suonpää[6]. Syntynyt 20.08.1903 Hausjärvi, Suonpää. Kuollut 03.08.2001 Hausjärvi, Suonpää[6]. Ikä 97 v ja 11 kk. Eino Kuumola 90-vuotishaastattelussa Riihimäen Sanomat 9.8.1993:

- Kun kylvetään koetilkulle parikymmentä jyvää ja sen tuloksen perusteella lasketaan hehtaarisato, niin on se. Kyllä Suomen oloissa sadon pitää olla laarissa, ennen kuin sillä kehutaan, sanoo 90 vuotta täyttävä Eino Kuumola. Suomen valtio on yhtä köyhä kuin köyhin suomalainen. Kyllä täällä toimeen tultaisiin, ellei kaikessa tuhlattaisi ja ellei olisi näitä kähmioita. Virkeä ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut asuu Syrjässä lapsuudenkodissaan, jonka pihamaalla kasvaa hänen syntymävuotenaan 1903 istutettu omenapuu. Se on kestänyt vuosien paineet ja säästynyt sodan pommeilta, vaikka pihapiiri ja talokin saivat räiskeestä osansa. Keväällä Eino muokkasi kesantopellon. Hän ajaa myös puita. Maanantaina kävi vesomassa pihlajia läheisestä mäestä, jonne on istutettu tammia. Sota jätti jälkensä niin kotitalo on kuin isäntäänkin. Miehen otsassa kaivertaa kaksi sirpaletta. Onneksi eivät vaikuttaneet näköön. Kuumola lukee vielä paljon apunaan suurennuslasi. Aikanaan hän erotti valkoisella pohjalla luodin reiän 300m:n päässä. Oikean kätensä Eino menetti maatalouslomalla rintamalta. Väsymys ja kiire herpaannuttivat varovaisuuden ja rukiin puinnissa meni käsi rannetta myöten. Vielä olisivat yksikätisenä ottaneet koulutuskeskukseen, mutta sota päättyi. Kuumolalla on sodasta monta tarinaa ja hän kiteyttää ne sanoilla: - Sota on mieletöntä.

- Sanokaas mitä järkeä on naisilla, jotka tahtovat sotaväkeen. Kukas ne kodit ja lapset sitten hoitaa? hän kysyy ja odottaa vastausta. Pyiden rengastaja ja kyyn tutkijan apulainen.

Kuumola on kulkenut maastossa ja metsissä II-vuotiaana ampui ensimmäisen harakkansa isän haulikolla: - Meillä teurastettiin silloin sikaa ja harakka tietysti tuli jätteiden osille. Aikanaan hän sai luvallisen oman aseen. - Lintuja ja kaikenlaista riistaa oli runsaasti. Maalla metsästys oli ainoa rahantulo nuorelle miehelle. Lintuja myytiin mm. asemaravintolaan Riihimäkeen, samoin juottovasiokoita. Siinä hankki kahvi- ja sokerirahoja jo isänikin. Riistan ostajia kävi Lahdesta asti ja sitä välitti mm. Koivistonmäessä asunut junamies Ruoko. Sodan jälkeen kun oravannahkoista sai hyvän hinnan, Kuumola toi metsästä neljässä päivässä 400 oravaa. Riihimäen koululaisia Kuumola kuljetti Hatlammin maastoissa katsomassa metson soidinta. Lääninhallituksen luvalla hän rengasti pyitä ja avusti kyytutkija Pertti Viinasta. Elämänkumppani nuorelle löytyi Hausjärven Kurun Kivekkään tyttärestä. - Taisi olla Ahjolassa kesäjuhlissa missä tavattiin, myhäilee Kuumola muistojaan. - Siellä pidettiin pienet ampumakilpailut ja kävin siellä paukuttamassa. Milloin hevosella, milloin polkupyörällä karbidilampun valossa kulki kosiomies Kurussa pari vuotta. Nuoripari vihittiin 1926, mutta vasta 1932 Einon kotitila saatiin nuorten nimiin. - Isäni ois antanu, mutta anopit on maailman sivu olleet vitsauksena niin kuin kunnan miehetkin, sanailee Kuumola. - Miniöillä teetetään töitä ja soimataan yhtä paljon. Se vallanvaihto on vaikeeta aina. Eino on maalaillut nuorempana ja taito on tarttunut myös Irma-tyttäreen, jonka näyttelyitä on ollut mm. Hausjärven kunnantalolla. Einon talon luona on vanha pihlaja, jota Eino käytti v. 1918 "kapinan aikana" rahakätkönä. Punainen puoli vaati siirtymistä omaan rahaan, ja sodan jälkeen heidän rahansa menettivät arvonsa. Einon isännöimän Suonpään tilan pihassa sisääntulokujan vasemmalla puolella ennen ulkoovea kasvava iso vanha tammi on Einon äidin istuttama. Se paleltui talvisodan aikana haljeten kahtia kun oli todella kylmää, mutta jatkoi kuitenkin kasvuaan ja on siellä tänäkin päivänä. Einon edesmennyt vaimo oli Kivekkäiden sukua.

Jatkosodassa jaosjohtaja. Kunniamerkit:

Vapaudenmitali VM2, Vapaudenmitali VM1, Pky 12/4130.11.1941

Ylennykset:

Korpraali 11.6.1923, Alik. 12.9.1923, Kersantti 23.3.1940 Ylikersantti 31.12.1941.

Osallistunut taisteluihin talvisota PST/Keskus, 1.4.1940 alkaen Moot.K:ssa :

Saarenpää, Pullinniemi, Tuppura, Vilajoki, Muhulahti.

Jatkosadassa KTR 7:n Kautu, Heinjoki, Kämärä, Raivala, Valkesaari, Rajajoki. Palveluksenlaatu: Tykinjohtaja, varajouk.joht. (Sota-arkisto: Kantakortti A)[6].[2] Isä Taulu 28. –Puoliso Agda Irene Kivekäs. Syntynyt 31.03.1907 Hausjärvi. Kuollut 29.01.1976 Hausjärvi, Kara, Suonpää. Talollisen tytär. Emäntä Hausjärvi, Kara, Suonpää.[6] ( i Viktor Kivekäs. Talollinen Hausjärvi, Kuru, Mattila-Niemelä.[6] ä Maria Matilda Aalto.[6])

XIX Lapset

XIX. Pirkko Tellervo Kuumola. Syntynyt 12.04.1935 Hausjärvi, Kara, Suonpää.[6] Isä Taulu 29. –Puoliso 29.12.1973 Pentti Einari Nieminen. Syntynyt 12.11.1931 Mäntsälä. Isäntä Mäntsälä, Sälinkää.[6]

XX Lapset

XX. Esa Einari Nieminen. Syntynyt 04.10.1974 Mäntsälä.[6] Äiti Taulu 30. –Puoliso Sari Annika Lehtinen. Syntynyt 22.04.1967.[6] Eronnut 2003.

XXI Lapset

XX. Anne Nieminen. Syntynyt 23.06.1977 Mäntsälä, Sälinkää.[6] Äiti Taulu 30. –Puoliso Janne Kärhä.[6]

XXI Lapset

XVII. Karl (Kaarlo) Kuumola. Syntynyt 23.03.1871 Hausjärvi, Karhi, Kuumola. Kuollut 13.06.1945 Hausjärvi, Hikiä. Kauppias. Kauppias Hikiällä Wilhelm veljensä kanssa. Omisti Hikiällä virvoitejuomatehtaan. Lohkotilallinen, arpa N:o 35. Ikä 74 v ja 2 kk.[6][2] Äiti Taulu 21. –Puoliso 16.07.1910 Hausjärvi Aina Amanda Ojala. Syntynyt 28.10.1884 Hausjärvi, Torhola, Mäkelä. Kuollut 07.12.1961 Hausjärvi, Hikiä, Suoniemi. Ikä 77 v ja 1 kk.[6] ( i Arnodt Antinpoika Ojala.[6] ä Aurora.[6])

XVIII Lapset

XVIII. Kullervo Kotivalo Kuumola. Syntynyt 03.06.1911 Hausjärvi. Kuollut 26.02.1985 Hausjärvi. Hyvinkään Yhteiskoulu 1/5-oppik. 1924-25. Muuttanut aikanaan Hausjärveltä Hyvinkäälle, josta palasi 23.10.1935 Hausjärvelle. Ikä 73 v ja 8 kk.[6] Isä Taulu 33. –Puoliso 1:o Siiri Adele Otontytär. Jussila. Syntynyt 23.04.1911 Orimattila. Kauppiaan vaimo. Muuttanut Orimattilasta aikanaan Hyvinkäälle, josta muutti 23.10.1935 Hausjärvelle. Muutti eronneena Hausjärveltä 10.07.1942 Riihimäelle. Avioerossa nimeksi Jussila.[6] –Puoliso 2:o 29.08.1943 Hausjärvi Helka Annikki Oittinen. Syntynyt 02.06.1923 Hausjärvi. Kuollut 02.08.1985 Hausjärvi. Ikä 62 v ja 2 kk.[6] ( i Eino Anders Heikinpoika Oittinen. Syntynyt 17.01.1897 Hausjärvi. Kuollut 26.03.1972 Hausjärvi.[6] ä Sylvi Kyllikki Karlstedt. Syntynyt 05.03.1904 Tuusula. Kuollut 26.09.1952 tod.näk. Hausjärvi.[6])

XIX Lapset

XIX. Martti Kullervo Kuumola. Syntynyt 15.11.1945 Hausjärvi. Tietokonemekaanikko. Muutti 01.10.1966 Heinolaan naimattomana.[6] Isä Taulu 34. –Puoliso 13.04.1969 Hyvinkää Kaisa Kyllikki Kopakkala. Syntynyt 11.09.1945 Ylivieska. Paikallispäällikkö.[6] ( i Uuno Armas Kopakkala.[6] ä Laimi Aline Pääkkö.[6])

XX Lapset

XIX. Raija Marketta Kuumola. Syntynyt 13.01.1949 Hausjärvi. Muutti Keski-Lahteen 07.01.1966 naimattomana.[6] Isä Taulu 34. –Puoliso Pauli Lumpus. Syntynyt Kittilä.[6]

XX Lapset

XIX. Arja Kristiina Kuumola. Syntynyt 18.10.1951 Hausjärvi. Muutti 02.11.1967 Joutjärven seurakuntaan naimattomana.[6] Isä Taulu 34. –Puoliso Martti Ensio Lindeman.[6]

XX Lapset

XIX. Jarmo Kalevi Kuumola. Syntynyt 25.07.1953 Riihimäki. Koko perhe muuttanut 03.05.1977 Riihimäelle.[6] Isä Taulu 34. –Puoliso 1:o 25.08.1973 Hausjärvi Kaija Hannele Knuuti. Syntynyt 20.06.1955 Nivala.[6] –Puoliso 2:o N. N..[6]

XX Lapset

XIX. Soile Maarit Kuumola. Syntynyt 06.03.1962 Hausjärvi. Muutti 19.03.1981 Riihimäelle naimattomana.[6] Isä Taulu 34. –Puoliso Pasi Paasela. Syntynyt 10.08.1958 Hausjärvi, Hikiä.[6]

XX Lapset

XVII. Vilhelm Kustaanpoika Kuumola. [6] Syntynyt 05.10.1873 Hausjärvi, Karhi[6]. Kuollut 25.06.1920. Kauppias. Kauppiaana Hikiässä veljensä kanssa. Muuttanut Lopelle 06.11.1915. Ikä 46 v ja 8 kk.[6][2] Äiti Taulu 21. –Puoliso 06.04.1906 Hausjärvi Emilia (Emma) Vilhelmiina Heikintytär Kuuloja. [6] Syntynyt 20.11.1887 Hausjärvi, Karan kylä. Kuollut 21.03.1963 Riihimäki. Maanviljelijän tytär. Emilian kutsumanimi oli Emma.

Hausjärven Karan kartanoon kuului kauan Vilppulan säteri ja Kokon rälssimaa, mutta se laajeni vähitellen. Kokon rälssitilan maille syntyi v. 1785 Kuuloja, v. 1788 Kokko ja v. 1794 Marjomäki. Alkuaikoina torpparit vaihtuivat vuoden, parin vuoden välein. V. 1789 niistä niistä muodostettiin lampuotitilat. V. 1800 Kuuloja itsenäistyi ja Juho Juhonpoika tuli sen omistajaksi. (Oiva Keskitalo, Hausjärven historia, Hämeenlinna 1964, s. 205).[6][2] ( i Henrik Davidinpoika Kuuloja. Syntynyt 03.01.1859 Hausjärvi. Kuollut 22.10.1924 Riihimäki. Kuulojan isäntä Hausjärvi, Kara, Kuuloja.[6] ä Emilia Eerikintytär. Syntynyt 27.09.1865 Nurmijärvi. Kuollut 25.07.1935 Riihimäki.[6])

XVIII Lapset

XVIII. Vilho Emil Kuumola. [6] [6] Syntynyt 27.08.1906 Hausjärvi, Kuulojan savusaunassa. Kuollut 24.04.1987 Lempäälä, Lempoinen. Metsäteknikko. Jo kuusitoistavuotiaana pojankloppina Vilho Kuumola aloitti metsätyöt. Silloin hän oli Kymi-yhtiöllä harjoittelijana Rasimäen pysäkillä. Seuraavat kaksi kesää kuluivat Lohjan Metsäyhdistyksen palveluksessa ja sitten hän olikin riittävän vanha metsäkouluun eli Tuomarniemen Metsäopistoon Ähtäriin. - Tuomarniemellä oli kuri kova. Herätys oli klo 06.00 ja jokaisella oli fintofka kaapissa, osallistuttiin suojeluskunnan manöövereihin Ähtärissä, ja käytiin kesällä 1925 Rovaniemellä Lapin metsäpaloja sammuttamassa. Vilhon aikaan metsäkoulu kesti kaksi vuotta ja hän valmistui luokkansa nuorimpana v. 1926. Tähän aikaan koulusta sai vihreän lakin, jonka Vilho harmitteli vuosien saatossa hukanneensa. Metsäkoulusta metsäteknikoksi valmistuttuaan kaksikymmenvuotias työskenteli metsän hoitopuolella yli kymmenen vuotta. Sitten vuonna 1937 siirtyi hän Tampereelle Serlachiuksen piirityönjohtajan apulaiseksi. Silloin muutettiin myös Lempäälään. Kymmenen vuotta, tosin sota-aika välissä, kului tässä toimessa ja vielä noin 24-vuotta Metsäliitossa metsähoitaja Lännenpään alaisuudessa. "Ennen vanhaan nuo metsähommat veivät paljon enempi aikaa ja kun molempiin sotiinkin oli mentävä, niin ei paljon ylimääristä aikaa jäänyt. Mitä nyt olen poikia kuljetellut partioon ja urheilutouhuihin, siihen minun harrastukset sitten jäävät". Edelleenkin 80-vuotishaastattelussa 25.8.1986 Vilho sanoo heräävänsä puoli kuudelta aamulla. Hän myös keittää aamupuuron-ja kahvit. "Eivät nuo pojat tosin enää puuroa syö, mutta itselleni sitten ainakin", hän jatkaa. "Kyllä tämä Lempäälän kunta, etenkin keskusta on muuttunut hurjasti vuodesta -37", Vilho kertoo. "Silloin vain rapa roiskui kadulla kuljettaessa, nimenomaan liikenneolot olivat aivan toisenlaiset". Itse metsäteknikko onkin kulkenut aluksi pyörällä, sitten moottoripyörällä monta vuotta, ja vasta viimeksi autolla. - "Olin ensimmäisessä sodassakin moottoripyörälähettinä, mutta valitettavasti pyöräni oli juuri väärään aikaan huollettavana ja jäi naapurin puolelle (Syvärin voimalaitoksen lähellä)", hän naureksii. - "Siihen aikaan, kun metsähommissa olin, käytiin kauppa ihan toisella tapaa", hän jatkaa, "Silloin käytiin henkilökohtaisesti puhumassa, laskemassa ja mittaamassa. Minun töihini kuului myös oston lisäksi hakkuuttaminen ja työpaIkkojen maksu. Nykyisin ostetaan kerralla suuria eriä ja suuret yhtiöt hoitavat kaiken. Myös laskemiset ja muut tehdään koneella niin, että henkilö menettää merkityksensnä. Ennen oli tärkeää kuka sieltä tuli puita mittaamaan, nykyisin sillä ei ole niin väliä. Koneellistuminen on muutenkin vallannut metsäalan. Tosin Vilho kertoo, ettei hevosia enää hänenkään viimeisenä työvuosina metsään juuri huolittu. Nythän siellä jyristävät lähes pelkästään koneet. "Kyllä jos ihan tätä kuntaa ajattelen niin onhan Lempäälä hyvin hoidettu, Vilho Kuumola miettii. - Tottahan niitä valittajia riittää, pumaaminen on toisille ihan vain tapakin, mutta en minä sellaisesta paljon perusta." Haastattelun lopuksi Vilho kiittää hyvästä terveydestään ja pyytää kirjoittamaan lehteen myös vanhuksen luottavan rukouksen: Älä heitä minua pois vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuvat (Ps 71:9) sekä: Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani (71:18). Lempäälän-Vesilahden Sanomat 25.8.1986. Valmistui metsäteknikoksi Ähtärin Tuomarniemen Metsäkoulusta v. 1926.

Sotilaskantakortin tietoja: Osanotto taisteluihin: Talvisota Metsäpirtti ja Taipale; moottoripyörälähetti Pst os/J.R. 19. Alikersantti 21.12.1939. Jatkosota JR23 (Esik I/JR23) taistelut Korpiselkä 10.-12.7.41; Jalovaara 14.-16.7.41; Lunkulansaari 24-25.7.41; Säntämä 14.-18.8.41; Tuulos 18.8.-5.9.41; Syväri 7.9.-1.10.41; Segesa 22.-25.10.41. Palveluksen laatu: Jääkärijoukkueessa ryhmänjohtaja 18.6.26.11.41.

Kunniamerkki VM2 22.9.41. Vapautettu 29.11.41 PM:n määr. vientiteoll. palv. Oy Serlachius Ab Tre. Puukaupan säännöstelyn (sota)aikana Lempäälän kunnan metsätyöpäällikkö.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso 1:o Ilma Marjatta Koivunen. Syntynyt 19.06.1910 Hausjärvi. Kuollut 08.09.1988 Hausjärvi. Ikä 78 v ja 2 kk.[6] –Puoliso 2:o Toini Annikki Piispanen. Syntynyt 01.01.1924 Kivijärvi. Kuollut 06.04.1990 Lempäälä, Lempoinen. Kauppateknikko. Kauppias Lempoinen.[6] ( i Jalmari Matinpoika Piispanen. Syntynyt 06.05.1894 Kivijärvi. Kuollut noin 1990 Karstula. Taksiautoilija.[6] ä Jenny Vilhelmiina Tamminen. Syntynyt 1900 Virrat. Kuollut 1976. Talollisen tytär Virrat, Killinkoski.[6])

XIX Lapset

XIX. Jaakko Helmeri Kuumola. Syntynyt 24.02.1943 Riihimäki. Yliasentaja Riihimäki, VR. Kummi Amanda Kuuloja.[6] Isä Taulu 41. –Puoliso Maire Amanda Tauren. Syntynyt 02.12.1946 Janakkala, Kernaala.[6] ( i Tuttu Anian Tauren. Syntynyt 22.07.1917 Helsinki. Kuollut 11.08.1997 Hausjärvi. Pienviljelijä.[6] ä Edit Ester Makkonen. Syntynyt 29.08.1920 Hankasalmi. Kuollut 25.01.1991 Hausjärvi.[6])

XX Lapset

XX. Soile Marjatta Kuumola. Syntynyt 26.11.1966 Hausjärvi, Lavinto. Merkonomi. Toimessa RTV Oy Riihimäki.[6] Isä Taulu 42. –Puoliso 1:o Ari Tapani Minkkinen. Syntynyt 30.01.1964.[6] Eronnut 18.10.1994. –Puoliso 2:o Ari Veikko Matias Isometsä. Syntynyt 06.01.1964. Toimessa Ekokem Oy, Riihimäki, Kuuloja.[6] ( i Veikko Isometsä.[6] ä Raili.[6])

XXI Lapset

XX. Jari Heikki Kuumola. Syntynyt 19.11.1968 Hausjärvi, Lavinto. Sähköasentaja Riihimäki, Riihimäen varuskunta.[6] Isä Taulu 42. –Puoliso Outi Ruusunen. Syntynyt 18.04.1968. Merkonomi. Toimessa Ekokem Oy, Riihimäki.[6] ( i Seppo Ruusunen.[6] ä Eila.[6])

XXI Lapset

XIX. Veikko Severi Kuumola. [6] Kesällä 2004. Syntynyt 29.09.1962 Lempäälä. Ylioppilas 1981 Lempäälä, Lempäälän Lukio. DI 1987 Tampere, TTKK. Kers. res. Tuotemyyntipäällikkö. Harrastuksena on metsänhoito Karijoen metsäpalstoilla.

Lions Club Lempäälän presidentti 2002-2003. Karijoen Ylikylän Pääröösin - vanhan pohjalaistalon, kunnostus ja ylläpito vie myös aikaa. Muita harrastuksia: hiihto, lenkkeily, radioamatööri OH3LB, Juupajoen Lylyn viestivarikon Radiokerhon jäsen.[6] Isä Taulu 41. –Puoliso 23.07.1994 Lempäälä Katri Maria Helena Sankari. Syntynyt 10.05.1956 Hartola, Nokan kylä. Ylioppilas 1975 Joutsa. Lääk.lis. 1981 Helsinki. Terveyskeskuslääkäri Urjala.[6] ( i Heikki Einari Sankari. Syntynyt 16.01.1930 Hartola. Maanviljelijä Hartola, Nokan kylä.[6] ä Annikki Eila Esteri Kuuttila. Syntynyt 20.04.1932 Karijoki.[6])

XX Lapset

XVIII. Toivo Antero Kuumola. [6] Syntynyt 22.11.1907 Hausjärvi. Kuollut 11.01.1982 Vihti. Piiriesimies. Metsäteknikko. Ikä 74 v ja 1 kk. Itä-Hämeen metsänhoitolautakunnan metsätalousneuvojana 1931-31 ja 01.06.1934 lähtien metsähallinnon Lentiiran hoitoalueen metsäteknikkona, josta virasta eläkkeelle.

Sotien aikana kss. miehenä ja komppanian kirjurina. Korpraali.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso Saara Adele Kalliolampi. Syntynyt 24.09.1920 Vihti. Kuollut 21.08.1979 Vihti. Ikä 58 v ja 10kk.[6]

XIX Lapset

XIX. Sisko Saara Marjatta Kuumola. Syntynyt 23.10.1946 Kuhmo. Psykologi Oulu.[6] Isä Taulu 46. –Puoliso 30.07.1967 Pentti Liimatta. Syntynyt 12.07.1938 Taivalkoski. Kirkkoherra Taivalkoski. Rovasti. Muuttanut eläkkeelle siirtymisen jälkeen Taivalkoskelta Ouluun.[6]

XX Lapset

XX. Erkki Veli Liimatta. Syntynyt 14.02.1973 Taivalkoski. Lääk.lis. Tutkija Oulu, Oulun yliopisto.[6] Äiti Taulu 47. –Puoliso Terhi Kaartinen. Syntynyt 21.01.1975. Opettaja.[6] ( i Eero Juhani Kaartinen. Syntynyt 09.08.1945. Rakennusmies.[6] ä Orvokki Heikkinen. Syntynyt 03.06.1944. Opettaja.[6])

XXI Lapset

XVIII. Paavo Mikael Kuumola. Syntynyt 15.09.1911 Hausjärvi. Kuollut 17.09.1951 Riihimäki. Vaihdemies Riihimäki, VR. Ikä 40 v ja 0 kk.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso Aini Susanna Peurala. Syntynyt 15.04.1915 Kauhajoki. Kuollut 13.12.1986 Riihimäki. Ikä 71 v ja 7 kk.[6]

XIX Lapset

XIX. Pentti Mikael Kuumola. [6] Syntynyt 18.06.1937 Riihimäki. Opastuskonduktööri Etelä-Suomen tuotantoalue, VR. Henkilöstöpäällikkö Riihimäki, VR.[6] Isä Taulu 49. –Puoliso 15.08.1964 Aira Terttu Esteri Laaksonen. Syntynyt 26.04.1936 Helsinki. Toimistosihteeri Riihimäki, VR.[6]

XX Lapset

XX. Taina Irene Kuumola. Syntynyt 22.04.1966 Riihimäki.[6] Isä Taulu 50. –Puoliso Jari Olavi Kivinen. Syntynyt 22.07.1965 Karkkila.[6]

XXI Lapset

XIX. Airi Susanna Kuumola. Syntynyt 19.07.1941 Janakkala.[6] Isä Taulu 49. –Puoliso Lars Fincke. Syntynyt 11.05.1938 Turku.[6] Eronnut 27.08.1973.

XX Lapset

XX. Tom Fincke. [6] Syntynyt 17.07.1966. Ins. Ltn Riihimäki, Riihimäen varuskunta.[6] Äiti Taulu 52. –Puoliso Nina Koskinen. Syntynyt 26.09.1967.[6]

XXI Lapset

XVIII. Reino Jalmari Kuumola. Syntynyt 18.12.1912 Hausjärvi. Kuollut 18.01.1993 Riihimäki. Asemamies Riihimäki, VR. Ikä 80 v ja 1 kk.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso Lea Linnea Aho. Syntynyt 05.07.1914. Kuollut 22.10.1969 Riihimäki. Ikä 55 v ja 3 kk.[6]

XIX Lapset

XVIII. Vieno Emilia Kuumola. 12.06.1923 Kuulojan talo[6]. 1941. Vihkikuva 13.06.1941 Lempäälä, Kausjärvi[6]. Syntynyt 18.07.1917 Loppi. Muisteluksia Kuulojasta Vieno Talikka kävi kansakoulun veljensä Veikko Kuumolan kanssa äitinsä kodista Hausjärven Karan Kuulojasta, johon perhe muutti isän kuoltua.

Pääsiäisenä v. 1999 Vieno muisteli Kuulojan talosta seuraavaa: Kuulojassa oli kymmenen lehmää, koska Kuumolassa oli 20. Siihen aikaan kun talon varallisuutta katsottiin sarvipäiden luvun mukaan. Näistä kolme oli maidon tuoton mukaan Kuulojan mammalla, joka näin sai omaa rahaa. Kuulojan mamma Vienon isoäiti asui samassa huoneessa kuin Vieno. Oliko kanoja? "Ei pahemmin kanoja!" Hevosia oli kaksi. "Toisen nimi oli POKU, toista en muista." Talossa asui myös vanha Valve renki, josta Taavetti oli sanonut että häntä ei saa koskaan panna pois, vaan saa olla talossa koko ikänsä. Valve renki nukkui petissä tuvan nurkassa. Kuulojassa oli ulkoveranta joka oli sivuilta avoin, sitten oli aivan pimeä pitkä eteinen, jossa ei ollut yhtään ikkunaa. Oikealla oli tupa, jonka seiniä kiersi hirrestä tehdyt penkit. Tuvan päässä oli päätyikkunan edessä pöytä. Kuulojassa oli neljä savupiippua. Mamman ja Vienon makuuhuone oli eteisestä suoraan olevassa kammarissa. Mamman huoneessa oli puusänky, pieni puuhella, höyhenpatja. Vasemmalle eteisestä tultiin saliin, jonka päädysssä oli kaksi makuuhuonetta. Näistä aamuauringon puoleisemmasta oli isännän ja emännän makuuhuone ja oikeanpuoleisessa asui vieraat Vilho ja Toivo jos sattuivat käymään kotona (muutoin olivat työssä tai metsäkoulussa.) talon takana oli sireeniaita ja iso pihlaja. Talossa oli vinttikaivo ja sementtitiilinen navetta. Navetan ja talon välissä kasvoi omenapuita, kuten on valokuvassa. Savusauna oli jossain, mutta kun Veikko oli käynyt siellä, kehuivat muut että "Säähän olet mustempi kuin sinne mennessä!" Talossa nimittäin oli rakennettu myös uusi sauna. Mitäs jouluna syötiin Kuulojassa? "Lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa, ja makkarusta. Makkarus on sellainen eri lihoista tehty sekaisin leikelty pieneksi kypsästä lihasta tietenkin. Äiti oli leiponut tuvan uunissa reikäleipää, joka oli ripustettu tuvan orsille. Emäntä teki myös limput. Rosolliakin oli. Kuulojan isäntä teki saunassa lihaa, kerran savusti kokonaisen hevosenkin ja eihän se hassumpaa ollut! Nimittäin aitta oli kaksikerroksinen ylhäällä nukuttiin kesällä ja alhaalla oli lihatiinut. Piimäjuustoa tehtiin ja hampaissa narisevaa lyöpijuustoa. Niitä äiti myi aikanaan Riihimäen torillakin." Nykyisin Kuulojan talon paikalla on Ekokemin päärakennus ja omenapuita. Hirsikehikko on siirretty huvilaksi, paikkaan joka ei ole toistaiseksi kirjoittajan tiedossa.

Lempääläisittäin on kiinnostavaa, että Vieno Kuumolan ja Anton Talikan häitä vietettiin Vienon äidin omistamalla Lempäälän Lastusten kylän Kausjärven tilalla sodan alla juhannuksena 23.6.1941 alkaen klo 18.00. Kausjärven tila on saanut nimensä Iso Kausjärven mukaan. Kirjoittajan vieraillessa 3.3.2005 Kausjärven tilalla, oli samassa paikassa kun Vieno esiintyy hääkuvassa, tilalla helluntaiseurakunnan talviloman nuorisoleiri. Iso kivi ja talo oli samassa paikassa. Kausjärven tila oli Vieno Ahon ent. Kuumola os. Kuulojan äidin omistuksessa talvisodan jälkeen jonkin aikaa.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso 23.06.1941 Lempäälä, Kausjärvi Anton Talikka. Syntynyt 1915 Kurkijoki. Kuollut Lahti. Autonkuljettaja.[6]

XIX Lapset

XIX. Katja Talikka.[6] Äiti Taulu 55. –Puoliso Arvo Ilmavirta. TT. Rehtori Lahti, Lahden ammattikorkeakoulu.[6]

XX Lapset

XIX. Teuvo Talikka. Syntynyt 22.03.1942. Asuu Ruotsissa Boråssa Göteborgista n. 60 km.[6] Äiti Taulu 55. –Puoliso N. N..[6]

XX Lapset

XVIII. Veikko Ilmari Kuumola. [6] [6] Vihkikuvassa sota-aikana 1942 Veikko Kuumola ja Lea Kahila[6]. Syntynyt 27.10.1918 Loppi. Kuollut 21.10.1945 Helsinki, Keski-Helsingin srk. Haudattu Riihimäki, Riihimäen hautausmaa. Maa- ja metsät. YO. Vänrikki 07.05.1940. Luutnantti 28.01.1943. Suorittanut sotalentoja pommituskoneen tähystäjänä kaikilla rintamalohkoilla.

Kunniamerkit: 27.7.1941 VR4 Le.R4 Päiväkäsky 14/41, 27.2.1942 VR4 tlk (tammenlehvällä) Le.R4 Pk. 8/42,

27.3.1942 VR3 Le.R4 Pk.10/42, 8.9.1941 Suom.lentomerkki tähystäjä tlk (tammenlehdellä) .

Palvelus Puolustusvoimissa: 5/ViestiR Viest. Vast P, ViestikK SotakK 5.2.-26.3.1940 Asev. RUK oppilaana, ISK 27.3-8.6.1940 Tähystäjä Kurssi 4 oppilas 27.3-8.6.1940, LLv 46 10.6-22.6.40 Tähystäjä täydennyskurssi N:o 6:n oppilas, Lentolaivue LeLV44 18.6.41-> Tähystäjä. 15.5.1943 LeSK Tähystäjä kurssi K8 opettaja. 15.8.1943 siirto tähystäjäksi LeLv44. Kotiutettu 21.11.1944.

Veikko Ilmari Kuumola kävi Riihimäellä lukion Ryttylän kylästä Ahon talosta, jossa hän asui yhdessä äitinsä ja tämän toisen miehen Ahon kanssa.

Häät pidettiin sota-aikaan Helsingissä lääkärin asunnossa. Veikon vaimohan toimi sota-aikana sairaanhoitajana. Ainakin Vieno Talikka oli häissä mukana Kuumolan suvusta. Vieno luonnehtii Veikkoa luonteeltaan rauhalliseksi. Hän kantoi asetakkiaan ylpeydellä. Lentämisestä Veikko sanoi, joskus Hissu-tädille (Eli äitinsä siskoIle Hilda Pahkamäelle os. Kuuloja); "Joskus tuntuu, että puun oksat tulee seuraksi. Mutta vielä on selvitty!" Sen sijaan sota-ajan jälkeisestä ristiriitojen täyttämästä ajasta Veikko sai maksaa henkensä. Hän järjesti sodan jälkeen kouluttamilleen lentäjille ja sotakavereilleen iltaa ravintola Mustaankarhuun Helsinkiin. Ravintola Mustakarhu sijaitsi aivan Ateniumin kulmilla ja tunnetaan IKL:n ravintolana. Kerrotaan, että kun he olivat yrittäneet laulaa Saksassa lentokoulutuksessa oppimiaan saksalaisia lauluja, ja heitä tässä asiassa kielletty. Tuona iltana hän oli pyytänyt vaimoaankin mukaan, mutta Lea oli sanonut, "ettei lähre, kun siellä on mukana vain miehiä". Tilaisuuden aikana oli Veikkoa tuntemattomat tahot yritetty kutsua ravintolasta ulos, mutta hän ei ollut mennyt. He asuivat Helsingissä kerrostaloasunnossa, jonne Veikkokin tilaisuuden jälkeen palasi. Yöllä puhelin soi vaimon mukaan kolme kertaa. Kolmannella kerralla Veikko sanoi, vaimolleen, että jo on kumma kun he tahtovat häntä ulos, ja " Nyt mä lähden, jätä valot palamaan". Tuolta matkalta ei Veikko palannut, vaan löytyi mereen heitettynä. Vähäjärvisen Hausjärven kunnan poikana Veikko ei osannut uida. Myöhemmin portsarilta kysyttiin oliko Veikko horjunut poistuessaan ravintolasta. Eipä ollut!.[6] Isä Taulu 40. –Puoliso 31.03.1945 Lea Mailis Kahila. Sundkvist. Syntynyt 30.06.1918 Kuhmoinen.[6]

XIX Lapset

XIX. Pia-Sinikka Kuumola. Syntynyt 26.04.1946 Helsinki. Balettitanssija Tukholma. Muuttanut elääkkeelle päästyään Italiaan.[6] Isä Taulu 58. –Puoliso Hans Jörgen Tvede-Jensen.[6]

XX Lapset

XVI. Hilda Fredriika Heikintytär Brusila. Syntynyt 26.02.1841 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 28.02.1841 Janakkala[5]. Kuollut 13.11.1863.[2] Äiti Taulu 15. –Puoliso 30.01.1863 Karl Sohlman. Syntynyt 04.10.1836 Hauho. Kuollut 19.07.1886. Ylioppilas. Kansak. opettaja. Vanginvartijan poika. Kävi Turun kimnaasia, ollen samalla Viialan kartanon poikain Granfeltien lukujen ohjaajana, joiden kanssa asuikin. Kun sitten isä kuoli, eräs vahtisotamies hänet vahingossa ampui, täytyi koulunkäynti keskeyttää, ja jalan tuli poika Turusta Renkoon. Siellä oli kappalaisena Vilhelm Andersson, synt. V. Hiidessä v. 1810. Tämä lienee toimittanut hänet tänne (Janakkala) opettajaksi. Lukuvuonna 1865-66 kävi KS suorittamassa ylioppilastutkinnon Kuopiossa. Ensimmäinen kansak. opettaja Janakkalassa, Hamppulan koululla. Kuollut 19.07.1886 kl. 9.15 ep. ja haudattiin 27.07.1886 Janakkalaan. Leski (Heta Kustaantytär, synt. 27.02.1841 Renko) asuu tyttärensä perheessä, hoitaen mm. talvisin lasten koulutaloutta Hämeenlinnassa.[7][2]

XVII Lapset

XVI. Amanda Heikintytär Brusila. Syntynyt 17.09.1843 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 24.09.1843 Janakkala[5]. Kuollut 09.12.1884.[2] Äiti Taulu 15. –Puoliso Kalle Juhonpoika Simola. Syntynyt 10.03.1833 Urjala, Juvala. Viulisti. Asui ensin Urjalassa, Juvalassa, siirtyi Taipaleen Simolaan Kylmäkoskella. Tunnettu viulunsoittaja.[2]

XVII Lapset

XVII. Kalle Juho Kallenpoika Simola. Syntynyt 25.05.1868. Talollinen. Omistaa kotitalon.[2] Äiti Taulu 61. –Puoliso Emilia Sulkola. Syntynyt Lempäälä. Naimisiin: 26.09.1893.

XVIII Lapset

XVII. Hilda Auroora Kallentytär Simola. Syntynyt 18.09.1869.[2] Äiti Taulu 61. –Puoliso Juho Eemeli Torkko. Syntynyt 02.05.1865. Talokas. Naimisiin: 18.12.1890. Asunut puolisoineen Taipaleen Allilla 11 v. vuokralla, sittemmin Allin omistajina. Isänsä Juho Torkon kuoltua 03.07.1905 perinyt Torkon ja Näppisen maatilat Urjalan Mellolan kylässä.

XVIII Lapset

XVI. Juho Kustaa Antinpoika Nurminen. Syntynyt 24.06.1854 Janakkala, Kerkkola, Brusila. Kastettu 09.07.1854 Janakkala[5]. Kuollut 1895. Omistanut Bobackan tilan Hauholla 6 v., ollut Lempäälässä Herralan Norrkullassa etumiehenä. Kuollut keuhkotautiin 1895.[2] Äiti Taulu 15. –Puoliso Loviisa Seppälä. Syntynyt 13.07.1855 Janakkala, Turenki . Kuollut 1894. Talontytär. Kuoli keuhkotautiin.[2]

XVII Lapset

XV. Hedvig (Heta) Loviisa Kustaantytär Kerkkola. [3] Syntynyt 22.01.1815. Kuollut 19.11.1903 Janakkala, Vähikkälä, Anttila. Itse tiesi syntyneensä 05.02.1815. Kerkkolan Ylöstalon emäntänä 1836-1842. Jussilan emäntänä 1842-1884. Hedvig Jussila oli perustamassa Janakkalan naisyhtiötä eli ompeluseuraa. Hän toimi ompeluseuran rahastonhoitajana vuodesta 1875 lähtien. Kuoli Vähikkälän Anttilassa tyttärensä luona, jonne muutti toisen miehensä kuoltua.[3] Emäntä.[2] Äiti Taulu 14. –Puoliso 1:o 1836 Kristiani (Risto) Kristianinpoika Jussila. Syntynyt 06.09.1808 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila. Kuollut 05.07.1846 Hyvikkälä, Jussila. Ratsutilallinen. Ollut isäntänä Kerkkolan ratsutilalla v. 1836 - 1842, muuttanut takaisin Hyvikkälän Jussilaan isännäksi.[2] ( i Risto Erkinpoika Jussila. Syntynyt 11.12.1778 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila. Kuollut 28.04.1832. Rusthollari (1832 saakka) 1812 Janakkala, Hyvikkälä, Jussila.[3] ä Eva Aatamintytär Knuutila. Syntynyt 1762.[3]) –Puoliso 2:o 1847 Kaapo Iisakinpoika Jussilainen. Syntynyt 05.01.1828 Korven Alastalo. Kuollut 25.09.1884. Lehtimies. Poliitikko. Harvinaisen kyvykäs mies, kirjoitteli aikanansa paljon sanomalehtiin, oli tunnettu puhuja, mm. Janakkalan kunnan kunnialähetystösssä E. Kilpisen ja K. Sipilän kanssa J.V. Snellmanin luona esiintyi huomatusti, tosin valmistamatta. Hoitanut kunnallisia luottamustoimia monet vuodet.[2]

XVI Lapset

XVI. Loviisa Vilhelmiina Kristianintytär. Syntynyt 31.05.1838 Janakkala, Kerkkola.[2] Äiti Taulu 65. –Puoliso Kalle Vilhelmi Fabianinpoika Anttila. Syntynyt 11.02.1830 Janakkala, Vähikkälä. Talokas. Lautamies. Ollut kunnallispiirikunnan esimiehenä ja lautakunnan jäsenenä yli 1/4 vuosisadan, kihlak. lautamiehenä 4 v., kansak. Johtok. jäsenenä ja esimiehenä kymmenkunta vuotta. Luovuttanut isännyyden pojalleen 1905.[2] ( i Fabian Adaminpoika Anttila. Talonpoika. Sexmanni. Kestikievarin pitäjä.[5] ä Ulrika Henrikintytär. Syntynyt noin 1802.[5])

XVII Lapset

XVII. Hilma Loviisa Kallentytär Anttila. Syntynyt 26.07.1868.[2] Äiti Taulu 66. –Puoliso Aaprami Aaponpoika Myllypakka. Syntynyt 07.03.1870 Loppi, Läyliäinen. Talokas.[2]

XVIII Lapset

XVII. Kustaa Jalmari, Kallenpoika Anttila. Syntynyt 13.10.1875. Talokas. [2] Äiti Taulu 66. –Puoliso Hilla Fredriika Ilmarinen. Syntynyt 07.09.1881. Naimisiin: 10.07.1902. Miehensä serkku. Katso myös 70. [2]

XVIII Lapset

XVII. Lyyli Ellen, Kallentytär Anttila. Syntynyt 15.02.1879.[2] Äiti Taulu 66. –Puoliso Juho Erland Kartano. Ratsutilan omistaja. Hauhon Matkantakaa.[2]

XVIII Lapset

XVI. Fredriika Albertiina Kristianintytär. Syntynyt 10.11.1840 Janakkala, Kerkkola.[2] Äiti Taulu 65. –Puoliso 03.05.1871 Eerikki Juho Ilmarinen. Syntynyt 11.01.1845. Seppä. Naimisiin 03.05.1871. Seppä Hyvikkälästä, asuu palstatilallaan, muuan km. Hyvikkälästä.[2]

XVII Lapset

XVI. Amanda Ulriika, Kaapontytär Jussilainen. Syntynyt 02.10.1853. [2] Äiti Taulu 65. –Puoliso Johannes Castren. Syntynyt 25.03.1847 Pyhäjärvi (O.l.). Oikeusneuvosmies Jyväskylässä. Edustanut Mikkelin kaupunkia valtiopäivillä 1904-1905.[2]

XVII Lapset

XVII. Väinö Sakari Castren. Syntynyt 06.11.1873. Varatuomari. Asianajaja Helsingissä.[2] Äiti Taulu 71. –Puoliso Lydi Leinberg. Professorin tytär.[2]

XVIII Lapset

XVII. Impi Helmi Castren. Syntynyt 13.03.1883.[2] Äiti Taulu 71. –Puoliso Gustaf Viktor Walden. Oikeusneuvosmies. Tampereella.[2]

XVIII Lapset

XVI. Toivo Eemeli Väinämöinen Jussilainen. Syntynyt 05.05.1861. Myöhemmin: Jalava. Yliopp. H:linnan norm. lysee:stä 1886. Luki aluksi teologiaa, mutta siirtyi soturi-uralle. Palveltuaan vapaaehtoisena meni kadettikouluun Haminaan, josta tuli upseeriksi. Palveluksessa enäjällä heikentyneen terveytensä tähden oli pian pakoitettu siirtymään toiselle uralle. Palveltuaan rautatiellä jonkun aikaa useissa eri toimissa tuli ensim. kirjuriksi Lappeenrannan asemalle, ja 1897 nimitettiin samallaisenn toimeen Jyväskylässä. Ei ehtinyt muuttaa, sillä kuoli ollessaan paranteilla Ruotsissa Enköpingissä, jossa on haudattuna.[2] Äiti Taulu 65. –Puoliso Selma Emilia Toppelius. Syntynyt 18.07.1874 Heinola. Tehtailijan tytär.[2]

XVII Lapset

XV. Albertiina Kustaantytär Kerkkola. Syntynyt 21.01.1818. Kuollut 09.05.1848. Vilkas, lahjakas. Kuoli taudin runtelemana ja ehkä köyhyydessä.[2] Äiti Taulu 14. –Puoliso Eerikki Juho Turèn. Kuollut 05.04.1866. Naimisiin: 17.04.1843. Riihelän majurinvirkatalon vuokraaja Asikkalan Salon kylästä. Tästä naimisesta eivät omaiset pitäneet, ja lopettivat kaiken seurustelunkin, eivätkä heistä mitään tienneet. Puolisonsa kuoltua meni Turèn toisiin naimisiin 29.06.1851 Anianpellon myllärin tyttären Heta Sofia Antti-Kustaan tyttären kanssa, ja kuoli 05.04.1866, jättäen jälkeen lesken ja 5 lasta.[2]

XVI Lapset

XV. Kustaa Kustaanpoika Kerkkonen. [3] [3] [3] Syntynyt 15.11.1820 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 20.04.1899 Janakkala, Kerkkola. Rusthollari. Isäntä Kerkkolassa 1842 Janakkala, Kerkkola[3]. Lankonsa jälkeen 1842 saanut kotitalon, johon puolisonsa perintötalon Auttosten Ukon sijaan lisäksi ostettu Myllymaa. Keväällä 1844 kylän palossa, jolloin jäi jäljelle vain kaivojen miekat, palaneen kahdenkertaisen päärakennuksen sijaan, jossa oli porstuan takana kamarit ja sivuilla tupa ja salit ynnä 2 kamaria vasemmalla salin takana, rakennutti sen, jonka kuva on alussa nähtävänä (Kaarlo Kerkkonen viittaa teokseensa "Janakkalan Kerkkolan suku, tietoja ja muistoja" v. 1906), oikeanpään 2 kamaria vasta v. 1888. Laajensi tilan maanviljelystä ja rakennutti ensimmäisenä seudulla 1855 ison kivinavetan, jonka johdosta sai 14.06.1857 K. Suomen Talousseuran hopea metalin päällekirjoituksella "taidosta ja toimesta". Luovutti K. Paturin kanssa palkkionsa jyvästön hoidosta kunnan ensimmäisen kansakoulun hyväksi, jonka johdosta sai kuntalaisilta 06.06.1866 hopeaisen sikaarikotelon ynnä imukkeen. Ollut ikänsä väkijuomia nauttimatta sekä ahkera työmies, ynnä säästäväinen.[2][4] Äiti Taulu 14. –Puoliso Carolina Wilhelmina (Karoliina Wilhelmiina) Idänpään-Heikkilä. Syntynyt 08.01.1826 Vanaja. Kuollut 09.09.1893 Janakkala, Kerkkola. Antti Juhana Idänpään-Heikkilän kanssa sisarpuolet, sama äiti, eri isä. Kkirjaan merkitty "lukee ruotsia"; pääsi ripille 31.10.1841. Tahtoi antaa lapsilleen hyvän koulukasvatuksen; seurasi aikansa rientoja, ja mm. puuhasi iltaman kotonaan Suomalaisen Teatterin hyväksi, silloin kun se perustettiin. Kuoli sydäntautiin, oltuaan kuukautta vailla 50 v. onnellisessa avioliitossa.[2][4] ( i Johan Johansson Ukko. Syntynyt 02.03.1801 Padasjoki, Auttoisten Ukon talo. Kuollut 10.03.1833 Vanaja.[4] ä Anna Eriksdotter Kerälä. Syntynyt 25.09.1787. Kuollut 15.02.1868.[4])

XVI Lapset

XVI. Kustaava Kustaantytär Kerkkonen. Syntynyt 21.12.1846 Janakkala. Kastettu 13.01.1847[5]. Kuollut 28.03.1917 Loppi. Käynyt H:linnassa rouvain Thunberg & Sevon ruots. koulua. Naimisiin: 12.10.1867. Salon kartanon rouva Salonkylästä.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso 12.10.1867 Loppi, Salon säterikartano Genos 23 mainitsee vihkimisen tapahtuneen Janakkalassa 14.10.1867. Karl Fredrik Sohlman. Syntynyt 13.08.1846 Loppi. Kuollut 16.12.1908 Loppi. Salon omistaja. Luovuttanut tilan pojalleen Matille syks. 1904.[2] Omisti Salon kartanon Lopella v:sta 1868. Luk. kunnallisia ym. luottamustehtäviä Lopella. Sai 1879 palkinnon kalanviljelyksen edistämisestä.[9][4] ( i Adolf Fredrik Sohlman. Syntynyt 08.06.1801 Loppi. Kuollut 27.03.1868 Loppi. Lippujunkkari. Tilanomistaja 1844 Loppi, Salon kartano. Tilanomistaja 1845 Renko, Ahoisten Uusitalo. Tehtailija 06.12.1850 Loppi, Rautakoski.[9] ii Daniel Sohlman. Syntynyt 25.06.1763 Hauho. Kuollut 17.12.1840 Vanaja. Lääninkonttoristi 1785 Hämeenlinna, lääninkonttori. Manttaalikomissaari 1787 Hämeen lääni. Nimismies 1798 Loppi, Lopen piiri.[9] iä Maria Pellmark. Kuollut 30.10.1833 Loppi. Syntynyt 21.05.1773 Vanaja.[9] ä Fredrika Amalia Laurentz. Syntynyt 31.01.1814 Loppi. Kuollut 29.12.1873 Loppi.[9] äi Karl Gustaf Laurentz. Tilanomistaja. Vääpeli.[9] ää Maria Gustava Alander.[9]) [9]

XVII Lapset

XVII. Lennart Fredrik Sohlman. Vuodesta 1898 Helle. Syntynyt 13.07.1873 Loppi. Kuollut noin 1930 Amerikka. Nimismies. Ylioppilaaksi H:linnan klass. lyseestä 18.05.1893, juristina oli viimeinen, joka suoritti kameraalitutkinnon; palvellut vankeinhoito-alalla Mikkelissä ja H:linnassa, varanimismiehenä Kemijärvellä, nimismiehenä Sodankylän länsipiirissä, Rovaniemellä ja 15.03.1905 alkaen Muhoksella. Poistui maasta 1911.[2] Ylioppilas (hämäl.) Hämeenlinnan lyseosta 3. jouluk. 1893. Kameraalitutkinto 29. jouluk. 1894. Ylim. lääninkanslisti Oulun lääninhallituksessa 12. tammik. 1901. Sodankylän piirin nimismies 23. maalisk. 1901, Rovaniemen piirin 22. tammik. 1904, Muhoksen piirin 20. helmik. 1906, Kemin ja Tervolan piirin 29. elok. 1908. Poistui maasta 1911, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.[9][4] Äiti Taulu 77. –Puoliso 24.06.1901 Laina Wilhelmiina Kerkkonen. Syntynyt 11.11.1877 Hattula[2]. Miehensä serkku. Käytyään Tampereen Suom. Tyttökoulun, ollut kieliä oppimassa äitinsä sukulaisten luona Pietarissa, ja sitten konttoristina Helsingissä.[2] Katso myös 83. [4]

XVIII Lapset

XVII. Lauri Teodor Sohlman. Vuodesta 1898 Helle. Syntynyt 09.05.1875 Loppi. Kuollut 25.01.1950 Jyväskylä. Fil. maisteri. Luonnontieteiden ja maantiedon lehtori. Ylioppilaaksi H:linnan klass. lyseosta 1898, ollut luonnontieteiden opettajana H:linnan lyseossa ja Suom. Tyttökoulussa syksyn 1901, suorittanut fil.kand. tutkinnon 1904, maisteriksi 1905. Ollut v.t. opettajana 1 v. Turun Suom. klass. lyseossa ja Helsingin Suom. Yhteiskoulussa. Luonnontutkija.[2] Ylioppilas (hämäl.) Hämeenlinnan lyseosta 13. jouluk. 1897. Fil. kandidaatti 12. huhtik. 1904, fil. maisteri 18. toukok. sv. Vt. luonnontieteen kollega Hämeenlinnan lyseossa 1900, Turun suomal. lyseossa 1904 - 05. Kuopion suomal. yhteiskoulun luonnontieteen opettaja 1906 - 08. Jyväskylän lyseon luonnontieteen ja maantiedon kollega (v:sta 1916 nuor. lehtori) 1. elok. 1908, vanh. lehtori 1920, eläkkeelle 1942.[9][4] Äiti Taulu 77. –Puoliso 19.08.1908 Kuopio Suoma Huuskonen. Syntynyt 16.12.1886 Kuopio. Ylioppilas. Elää leskenä Jyväskylässä.[9] ( i Juho Huuskonen. Kauppias.[9] ä Maria Georgina Haggren.[9]) [9]

XVIII Lapset

XVIII. Peippo Uolevi Helle. Syntynyt 25.04.1912 Jyväskylä. Dipl.Insinööri. Rahapajanjohtaja. Ylioppilas Jyväskylän lyseosta 31. toukok. 1930. Dipl. insinööri Teknillisestä Korkeakoulusta 15. helmik. 1936. Maahöyrykattilain apulaistarkastaja 30. syysk. - 31. jouluk. 1938. Helsingin teollisuuspiirin esikunnan toimistoinsinööri 1. helmik. 1939. Puolustusvoimain pääesikunnan 2 lk. insinööri 19. kesäk. 1945. Rahapajan johtaja 1. heinäk. 1948. VR. 3 1943, VR. 4 ka. 1940, Vss. Am. 1 sk. 1940, Vap.mit. 2 ka. 1943. Mm. 39 - 40.[9][4] Isä Taulu 79. –Puoliso 1:o 30.05.1938 Helsinki Eila Hillevi Viljakkala (aik. Vilander). Syntynyt 10.09.1910 Tampere. ( i Anton Wilander. Kauppaedustaja.[9] ä Hilja Antell.[9]) [9] Eronnut 04.08.1949. –Puoliso 2:o 28.01.1950 Helsinki Irma Kaarina Airisto. Syntynyt 30.09.1914 Hämeenlinna. Kirjanpitäjä.[4] ( i Heikki Airisto. Osastopäällikkö.[9] ä Helmi Maria Lehtonen.[9])

XIX Lapset

XVII. Eino Johannes Sohlman. Vuodesta 1899 Helle. Syntynyt 01.01.1883 Loppi. Tekn. tohtori. Laivanrakennusinsinööri. Yliopettaja. Suoritettuaan H:linnassa lyseokurssin meni 1904 Polyteknikumiin, jossa on koneosastolla työskennellen kesän Erkko & Markoffin moottoritehtaassa.[2] Ylioppilas (hämäl.) Hämeenlinnan lyseosta 16. toukok. 1904. Insinööri Polyteknillisestä opistosta 30. toukok. 1908. Tohtori-insinööri Berliinin Teknillisessä Korkeakoulussa 3. heinäk. 1933. Lahden Rautateollisuus Oy:n kone- ja laivakonstruktööri 15. jouluk. 1908 - 3. lokak. 1911. Teknillisen Korkeakoulun laivanrakennuksen vt. lehtori 1911 - 12. Maamiesten Kauppa Oy:n koneosaston johtaja Turussa 29. kesäk. 1912 - 9. huhtik. 1915. Vulcan Oy:n telakkainsinööri Turussa 28. huhtik. 1915 - 1. huhtik. 1917. Uusi Telakka Oy:n piirustuskonttorin päällikkö Helsingissä 10. lokak. 1917 - 1. maalisk. 1923. Teknillisen Korkeakoulun laivanrakennusopin vt. professori 22. marrask. 1922 - 31. elok. 1941. Patentti- ja rekisterihallituksen ylim. tutkijainsinööri 15. lokak. 1941. Kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston toimistopäällikkö 1. toukok. 1942, opetusneuvos 1946 - 47. Turun teknillisen opiston laivanrakennusopin yliopettaja 1. kesäk. 1947 - 30. kesäk. 1952. Laivanrakennusasiantuntijana Valmet Oy:n Pansion telakalla 1. heinäk. 1947 alkaen. Haagan kauppalanvaltuutettu 1924 - 28, valtuuston puheenjoht. 1926- - 27, luk. kunnallisten lautak. jäsen ja puheenjoht. Julk. »Laivan nopeus, voimantarve ja propelli» (1922); »Untersuchungen zur Verkleinerung des Schleppwiderstandes langsam fahrender Flösse» (1933, väitösk.); »Laivanrakennus» (1937); ym. R.SVR. 1 1946. Mm. 39 - 40. Suom. Teknikkojen Seuran hopeajet. 1936.[9][4] Äiti Taulu 77. –Puoliso 12.12.1909 Savitaipale Lyyli Karhula. Syntynyt 04.04.1883 Savitaipale. Ylioppilas.[4] ( i Antti Karhula. Maanviljelijä.[9] ä Anna-Liisa Kuusenhako.[9]) [9]

XVIII Lapset

XVIII. Mirja Elina Helle. Syntynyt 06.10.1910 Lahti. Fil.maisteri. Lehtori. Ylioppilas (eteläs.) Helsingin Uudesta yhteiskoulusta 25. toukok. 1929. Fil. kandidaatti 31. toukok. 1935, fil. maisteri 30. syysk. 1936. Kasvatusopin tutk. 13. maalisk. 1937. Luonnonhistorian, biologian ja maantieteen vt. opettajana Jyväskylän lyseossa 1936, Helsingin suomal. lyseossa 1936 - 39, Koulukujan yhteislyseossa 1936 - 37, Lohjan yhteiskoulussa 1938, Viipurin kaksoisyhteislyseossa ja Viipurin klassill. lyseossa 1938. Käpylän yhteiskoulun luonnonhistorian, biologian ja maantieteen opettaja v:sta 1938.[9][4] Isä Taulu 81. –Puoliso 30.06.1949 Helsinki Aarne Ilmari Vuorjoki (aik. Wegelius). Syntynyt 13.06.1903 Helsinki. Fil.maisteri. Lehtori.[4]

XIX Lapset

XVI. Johannes (Janne) Kerkkonen. Syntynyt 27.12.1848 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 03.01.1849[5]. Kuollut 17.08.1924 Janakkala, Turenki. Rusthollari. Omisti Hattulassa Savijoen rusthollin Leiniälän kylässä, Lempäälässä Herralan kartanon ja Turengissa Rauhala-nimisen huvilan. Käynyt H:linnan ruots. ala-alkeiskoulua ja ylä-alkeiskoulua 3 luok. siirtyen sitten maanmieheksi kotiin, jossa ollut 10 v., sitten Savijoen ratsutilan omistajana Hattulassa10 v., sitten Herralan kartanon omistajana Lempäälässä 18 v. Myötyään sen rakennutti itselleen Leponiemen huvilan Lempäälään, jossa nyt asuu. 1905 osti pojilleen Harvialan talon Lempäälästä. - Hattulassa ollessaan 6 v. aikana hoitanut tärkeimmät kunnallisvirat, Lempäälässä ollut säästöpankin hoitajana ja kuntakok. varaesimies 6 v.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso 08.02.1876 Janakkala Anna Katariina Sohlman. Syntynyt 21.12.1848 Kangasala[9]. Kuollut 02.03.1937 Janakkala, Turenki. Janakkalan ensimmäinen tyttökoulun opettaja 1870-76. Nimismiehen tytär Kangasalta. Käytyään J:kylän seminaarin 1870, ollut kansak. opettajana Janakkalan kirkonkylän tyttökoululla. Perustanut rovastin rouva E. Heikelin kanssa Janakkalan Ompeluseuran. Johtava henkilö Lempäälän Ompeluseurassa.[2][4] ( i Karl Kristian Sohlman. Syntynyt 15.03.1795 Hämeenlinna. Kuollut 01.08.1852 Kangasala. Nimismies (5.2.1844 saakka) 24.01.1824 Kangasala.[9] ii Daniel Sohlman. Syntynyt 25.06.1763 Hauho. Kuollut 17.12.1840 Vanaja. Lääninkonttoristi 1785 Hämeenlinna, lääninkonttori. Manttaalikomissaari 1787 Hämeen lääni. Nimismies 1798 Loppi, Lopen piiri.[9] iä Maria Pellmark. Kuollut 30.10.1833 Loppi. Syntynyt 21.05.1773 Vanaja.[9] ä Loviisa Kustaantytär. Syntynyt 06.06.1812 Loppi. Kuollut 20.05.1872 Kangasala. Taloudenhoitajatar.[9] ää Maria Greta Antintyär.[9])

XVII Lapset

XVII. Eino Johannes Kerkkonen. Syntynyt 11.11.1878 Hattula. Kuollut 13.09.1916 Kempele. Maanviljelijä. Käynyt Harjun maanviljelyskoulun, ollut talven Äänekosken kansanopistossa, asuu Lempäälän Harvialassa.[2][4] Isä Taulu 83. –Puoliso Jenni Kustaava Kankaanpää. Syntynyt 01.08.1883 Liminka. Kuollut 21.03.1920 Kempele. Emäntä. Meijerikkö.[4]

XVIII Lapset

XVIII. Sirkka Katariina Kerkkonen. 1950. 02.10.1981 Oulu. Syntynyt 15.11.1911 Liminka. Kuollut 31.07.2002[10]. Yo-merkonomi[11]. Kanslisti.[4] Isä Taulu 84. –Puoliso 18.07.1943 Toivo Aatos Pulkkinen. 1937. 19.07.1943. Syntynyt 16.03.1916 Sakkola[10]. Kuollut 25.07.1970 Kuopio. Yo-merkonomi. Verotarkastaja. Verotarkastaja Kuopion läänissä. Yliluutnantti, otti osaa molempiin sotiin.[4] ( i Antti Pulkkinen. Syntynyt 09.07.1891 Kitee. Kuollut 25.10.1940 Leppävirta. Osuuskaupan hoitaja, Elanto.[1] ii Gabriel Pulkkinen. Syntynyt 03.08.1848 Kitee, Niinikumpu. Kuollut 22.01.1938 Kitee. Maanviljelijä ? Kitee.[1] iä Maija Tiina Toropainen. Syntynyt 19.11.1851 Kitee (?). Kuollut 13.06.1903 Kitee.[1] ä Helmi Sofia Kinnunen. Syntynyt 04.11.1896 Joroinen. Kuollut 10.05.1950 Leppävirta.[1] äi Abel Kinnunen. Syntynyt 18.12.1853 Joroinen. Kuollut 26.12.1922 Joroinen.[1] ää Serafia Pulliainen. Syntynyt 07.08.1861 Joroinen (?). Kuollut 12.12.1939 Joroinen.[1])

XIX Lapset

XIX. Jukka Pauli Pulkkinen. Syntynyt 29.08.1944 Oulu[10]. Varatuomari. Apulaiskaupunginjohtaja Kuopio. Asuinpaikka: Kuopio.[4] Äiti Taulu 85. –Puoliso Rauni Marja-Liisa Riikonen. Syntynyt 26.03.1943 Lapinlahti[10]. Hum.kand. Suomenkielen lehtori. Asuinpaikka: Kuopio.[4] ( i Lauri Riikonen. Syntynyt 29.07.1902 Kestilä. Kuollut 18.03.1977 Siilinjärvi. Occupation/Ammatti sahanjohtaja.[1] ii Heikki Riikola => Riikonen. Syntynyt 02.01.1855 Pulkkila. Kuollut 19.06.1917 Kestilä.[1] iä Liisa Matintytär Tolonen. Syntynyt 04.01.1861 Utajärvi. Kuollut 30.11.1933 Kestilä.[1] ä Iris Selma Maria Törmä. Syntynyt 26.09.1905 Haapavesi. Kuollut 30.07.1979 Siilinjärvi.[12])

XX Lapset

XX. Pasi Juhana Tervo (os. Pulkkinen) . 00.06.2002. 00.11.2004. Syntynyt 23.03.1969 Helsinki[10]. VTM Turku University. yrittäjä. Asuinpaikka: Nummela. Yrittäjä, Pasi Tervo Oy.[4] Isä Taulu 86. –Puoliso 1:o 24.06.1995 Kangasniemi Elina Marjaana Sävilammi. Syntynyt 29.01.1972.[1] ( i Veijo Sävilammi.[1] ä Helena Suuronen.[1]) Eronnut 1996. –Puoliso 2:o Sanna Maria Tervo. Syntynyt 18.12.1974 Mäntsälä. SAP R/3 asiantuntija Würth Oy. ( i Timo William Tervo. Syntynyt 02.04.1948 Pukkila, Syvänoja, Vähätalo.[1] ä Heli Erna Tellervo Anttila. Syntynyt 27.05.1946 Mäntsälä, Soukkio, Anttila.[1])

XXI Lapset

XX. Sanna Marjaana Laukkarinen (os. Pulkkinen). Syntynyt 03.05.1973 Kuopio. KTM. Sijoitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj[10]. Asuinpaikka: Kuopio.[4] Isä Taulu 86. –Puoliso 2000 Kuopio Tauno Antero Laukkarinen. Syntynyt 31.05.1967. Restonomi. Toimitusjohtaja. Asuinpaikka: Kuopio.[10]

XXI Lapset

XIX. Pekka Antero Pulkkinen. Syntynyt 07.10.1945 Jämsä. Fil.maist. Suunnittelija Savonia-ammattikorkeakoulussa[10]. Asuinpaikka: Kuopio.[4] Äiti Taulu 85. –Puoliso 1:o 1966 Tuire Sironen.[1] –Puoliso 2:o Riitta Marja Janhunen. Syntynyt 27.07.1942. Kauppat.maist.[10] Yrittäjä. Asuinpaikka: Kuopio.[4]

XX Lapset

XX. Otto Pietari Pulkkinen. Syntynyt 01.11.1966 Helsinki[10]. Diplomi-insinööri. Isänsä 1-avioliitosta, joka päättyi eroon. Asuinpaikka: Helsinki.[4] Isä Taulu 89. –Puoliso Helena Ulla-Maria Moisio-Pulkkinen (os. Moisio). Syntynyt 01.06.1963 Helsinki. Toimintaterapeutti. Asuinpaikka: Helsinki.[10]

XXI Lapset

XX. Tommi Pekka Pulkkinen. Syntynyt 17.01.1977 Kuopio[10]. Tietoliikenneasentaja. ATK-päällikkö YIT-yhtymä. Asuinpaikka: Kuopio.[4] Isä Taulu 89. –Puoliso Päivi Johanna Pulkkinen (os. Paloaro). Syntynyt 26.03.1977 Kuopio. Kasvatustiet.maist. Luokanopettaja. Asuinpaikka: Kuopio.[10]

XXI Lapset

XIX. Matti Tapani Pulkkinen. Syntynyt 28.08.1947 Jämsä. Varatuomari. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja[10]. Asuinpaikka: Kuopio.[4] Äiti Taulu 85. –Puoliso Aila Marketta Kähkönen. Syntynyt 23.10.1946 Kuopio[10]. Sairaanhoitaja. Asuinpaikka: Kuopio.[4]

XX Lapset

XIX. Hannu Jaakko Pulkkinen. Syntynyt 21.09.1952 Kuopio. FM. Konsultti[10]. Asuinpaikka: Helsinki.[4] Äiti Taulu 85. –Puoliso Riitta Inkeri Hämäläinen. Syntynyt 16.11.1950 Helsinki[10]. Lastentarhanopettaja. Asuinpaikka: Helsinki.

XX Lapset

XX. Ville Pertti Pulkkinen. Syntynyt 05.12.1974 Vantaa. FT[10]. Tutkija. Asuinpaikka: Helsinki.[4] Isä Taulu 93. –Puoliso Mari-Anne Marjatta Huotari. Syntynyt 22.12.1972 Vantaa. Lääkäri. LKT. Asuinpaikka: Helsinki.[10]

XXI Lapset

XVIII. Eeva Kerttu Kerkkonen. Syntynyt 12.11.1912 Liminka.[4] Isä Taulu 84. –Puoliso Jaakko Olavi Latola. Syntynyt 31.07.1911. Toimitusjohtaja. Huonekaluliikkeen toimitusjohtaja.[4]

XIX Lapset

XIX. Olli Pekka Latola. Syntynyt 06.08.1942 Oulu. Arkkitehti. Luutnantti.[4] Äiti Taulu 95. –Puoliso Seija Marjatta Palatsi. Syntynyt 18.11.1942. Erikoissairaanhoitaja.

XX Lapset

XIX. Riitta Helena Latola. Syntynyt 19.07.1948 Oulu.[4] Äiti Taulu 95. –Puoliso Esko Kustaa Isotalo. Syntynyt 05.01.1948 Tampere. Osastopäällikkö.[4]

XX Lapset

XVIII. Erkki Johannes Kerkkonen. 1935. Syntynyt 15.07.1915 Liminka. Kuollut 03.05.1976 Posio. Rakennusmestari. Posion kunnan rakennustarkastaja. Vääpeli. Otti osaa molempiin sotiin.[4] Isä Taulu 84. –Puoliso Maire Annikki Ojanperä. Syntynyt 01.06.1918 Isojoki. KOP:n prokuristi Posiolla. Eläkkeellä Helsingissä.

XIX Lapset

XIX. Anneli Kaarina Kerkkonen. Syntynyt 27.09.1950 Posio. Käsityönopettaja. Käsityönopettaja Helsingin Kontulassa.[4] Isä Taulu 98. –Puoliso Olli Antero Poropudas. Syntynyt 08.11.1950. Valtiotiet.kand. Toimessa Uudenmaan lääninhallituksessa.[4]

XX Lapset

XVII. Oiva Ilmari Kerkkonen. Syntynyt 08.11.1881 Hattula. Kuollut 27.01.1963 Janakkala. Maanviljelijä. Maanviljelijä Orimattilan Tapolassa. Käytyään 5 l. Tampereen Reaalilyseossa, suorittanut kurssin Kurkijoen ylem. Maanviljelyskoulussa 1902, asuu Lempäälän Harvialassa.[2][4] Isä Taulu 83. –Puoliso 1:o Helmi Matilda Nieminen (os. Tapola). Syntynyt 20.09.1886. Kuollut 10.03.1948 Orimattila, Tapola. –Puoliso 2:o Helmi Maria Ojanen. Syntynyt 26.07.1906 Sysmä. Kuollut 22.06.1979 Janakkala.

XVIII Lapset

XVII. Lauri Kaarlo Kerkkonen. Syntynyt 23.02.1883 Hattula. Kuollut 13.04.1951 Lempäälä. Taiteilija. Käynyt 2 l. Tampereen Reaalilyseossa ja Harjun maanviljelyskoulun. Mennyt Amerikkaan 1906.[2][4] Isä Taulu 83. –Puoliso Lempi Serafia Auer. Syntynyt 03.09.1885 Kylmäkoski. Kuollut 24.11.1961 Lempäälä. Taiteilija.

XVIII Lapset

XVIII. Aune Annikki Kerkkonen. Syntynyt 30.10.1921 Lempäälä. Lottana Jatkosodan ajan Aunuksessa. Asuu Ruotsin Harbossa.[4] Isä Taulu 101. –Puoliso Erik Gunnar Eriksson. Syntynyt 13.07.1921 Gryta.

XIX Lapset

XIX. Gunnel Annikki Elisabeth Eriksson. Syntynyt 21.09.1948 Uppsala, Bälinge. Fil.kand. Ruotsin ja ranskan opettaja. Äiti Taulu 102. –Puoliso Richard Helmut Grün. Juristi.

XX Lapset

XIX. Lars-Gunnar Erik Eriksson. Syntynyt 17.07.1952 Harbo. Ruotsin armeijan kersantti. Prosessitutkija Takossa Tampereella. Yo Uppsalassa. Muutti Suomeen 1976. Äiti Taulu 102. –Puoliso Riitta Marjatta Äyränne. Syntynyt 03.12.1949 Karstula. Fil.kand. Lehtori Vesilahden yhteiskoulussa (ruotsi, saksa).

XX Lapset

XIX. Jan-Erik Mikael Eriksson. Syntynyt 12.01.1957 Harbo. Opettaja Piteåssa. Yo Uppsalan katedraalikoulusta, opettajakorkeakoulu Luulajassa, sissikoulutus Ruotsin armeijassa. Äiti Taulu 102. –Puoliso Ruth Birgitta Ebbesdotter Eriksson. Syntynyt 18.06.1955 Nederkalix. Opettaja Piteåssa.

XX Lapset

XVII. Paavo Kerkkonen. Syntynyt 12.03.1885 Hattula. Kuollut 28.08.1946 Janakkala, Kerkkola. Rakennusmestari. Maanviljelijä. Päässyt Savonlinnan Teollisuuskoulusta 31.03.1904 rakennusmestarina.[2][4] Isä Taulu 83. –Puoliso Hellin Karoliina Kerkkonen. Syntynyt 19.02.1888 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 15.09.1955 Janakkala, Kerkkola. Miehensä serkku. Käytyään läpi H:linnan Suom. Tyttökoulun 1903 jatkoi opintojaan jatkoluokilla, mutta lavantauti syksyllä 1905 keskeytti ne.[2] Katso myös 128. [4]

XVIII Lapset

XVIII. Heikki Kustaa Kerkkonen. Syntynyt 30.03.1918 Janakkala. Kuollut 05.10.1997 Raisio. Haudattu 1997 Raisio. Dipl. Ins. Kemisti. Raisio Yhtymän kehityspäällikkö. Tullut ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassisesta lyseosta 1936. Suorittanut asevelvollisuutensa 1940-1942. Vänrikki 11.02.1941, luutnantti 28.01.1943 ja kapteeni 06.12.1967. Toiminut sodan 1939-40 aikana kiväärimiehenä aluksi kotijoukoissa, sitten kenttäarmeijassa Kannaksella Taipaleen lohkolla. Toiminut sodan 1941-44 aikana kiv.joukk.johtajana, myöhemmin patl.adjutanttina ja lopuksi prikaatin tiedustelu-upseerina, koko ajan Kannaksella. Kotiutettu marraskuussa 1944. Suorittanut dipl. ins. tutkinnon Suomen Teknillisen Korkeakoulun kemian osastolla 05.09.1947. Toiminut Biokemiallisessa Tutkimuslaitoksessa (johtajana A.I. Virtanen): Kemiantutkimussäätiön assistenttina 01.01.1947-31.03.1948, Suomen Akatemian assistenttina 01.04.1948-31.03.1951 ja 01.04.1951 alkaen Voinvientiosuusliike Valion laboratorion analyyttisen osaston hoitajana. Julkaisut: 1. On the Chemical Nature of Plasteins (yhdessä A.I. Virtasen kanssa) Acta Chemica Scandinavica 1, 140, 1947, 2. On the Structure of Plasteins (yhdessä A.I. Virtasen kanssa) Nature (Brit.) 151, 888, 1948, 3. On the Determination of the Peptide-Amino-Nitrogen by the Copper Method, Acta Chemica Scandinavica 2, 518, 1948, 4. Observations on the Formation and Structure of Plastein (yhdessä A.I. Virtasen ja T. Laaksosen kanssa), Acta Chemica Scandinavica 2, 933, 1948, 5. Plastein, a Mixture of Higher-molecular Polypeptides Synthesized by Proteolytic Enzymes (yhdessä A.I. Virtasen, T. Laaksosen ja M. Hakalan kanssa), Acta Chemica Scandinavica 3, 520, 1949, 6. Die Synthese von Polypeptiden durch die Wirkung von Pepsin (yhdessä A.I. Virtasen, M. Hakalan ja T. Laaksosen kanssa), Die Naturwissenschaften (Berlin) 37, 139, 1950, 7. Utfällning av polypeptider med triklorättiksyra, Jaostoesitelmä Pohjoismaisessa Kemistikongressissa Helsingissä elokuussa 1950. (Ansioluettelo 29.04.1952)

Rasvasekoitetehdas Parman palveluksessa Nastolassa 1957-59. Raisio Yhtymän tuotteiden kehittämisosastolle kehitysinsinööriksi kesällä 1960. Raisio Yhtymän Vihannin perunahiutaletehtaan päällikkönä 1963-66. Yhtymän kehityspäällikkönä osallistui mm. uuden vehnätärkkelyksen valmistusmenetelmän, ns. Raisio-prosessin, kehitystyöhön. Hän oli yksi niistä keksijöistä, jotka vuonna 1977 saivat tasavallan presidentin Urho Kekkosen kädestä ottaa vastaan Keksintösäätiön myöntämän tunnustuspalkinnon. (Uutisraisio, henkilöstölehti 16/97). Isä Taulu 106. –Puoliso Helvi Mirjam Ivalo. Syntynyt 05.03.1916 Espoo. Kuollut 16.12.2002 Raisio. Haudattu 2003 Raisio. Aikaisemmin: Ingman. ( i Verner Johannes Ingman. Syntynyt 20.09.1877. Kuollut 17.04.1918 Helsinki. (Sillanrakennus) Siviili-insinööri (dipl.ins).[14] ii Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Kirkkoherra.[15] iä Julia Johan-Juliuksentytär Häggman. Syntynyt 22.04.1853 Ähtävä.[15] ä Sigrid Knauer (myöh. Orre). Syntynyt 06.02.1888. Kuollut 18.09.1973 Espoo.[16])

XIX Lapset

XIX. Kaija Elina Kerkkonen. Syntynyt 15.11.1944 Helsinki. Osastosihteeri.[14] Isä Taulu 107. –Puoliso Pasi Kalervo Pausio. Syntynyt 08.03.1946 Lieto[17]. Laivalevyhitsaaja.[14] ( i Viljo Valtter Pausio. Syntynyt 26.01.1910. Kuollut 26.12.1978 Raisio.[14] ä Kerttu Maria Hiitola. Syntynyt 24.02.1911. Kuollut 15.12.1997 Raisio.[14])

XX Lapset

XX. Jarno Kalervo Pausio. 08.07.2008 Masku. Syntynyt 25.04.1974 Raisio.[14] Äiti Taulu 108. –Puoliso 1:o Sanna Maarit Simola. Syntynyt 05.07.1974 Somero[17]. Opiskelija.[14]

XXI Lapset

XIX. Marja Kaarina Kerkkonen. Syntynyt 24.02.1946 Helsinki. Atk-operaattori. Mikrotukihenkilö. Isä Taulu 107. –Puoliso Heikki Antero Lehtonen. Syntynyt 08.03.1948 Turku. (ATK) Pääsuunnittelija.[16] ( i Arvi Lehtonen. Syntynyt 27.04.1915. Kuollut 31.08.1996.[16] ä Sally Sigrid Stenfors. Syntynyt 09.08.1917.[16])

XX Lapset

XX. Juha Antero Lehtonen. Syntynyt 27.07.1972 Turku. Dipl. Ins.[16] Äiti Taulu 110. –Puoliso Terhi Minna Susanna Kinnunen. Syntynyt 27.03.1972 Imatra. Sairaanhoitaja.[16]

XXI Lapset

XVIII. Matti Paavo Kerkkonen. Syntynyt 09.02.1922 Janakkala. Maanviljelijä.[4] Isä Taulu 106. –Puoliso Helmi Amanda Räntilä. Syntynyt 19.01.1919 Hattula. Emäntä.[4]

XIX Lapset

XIX. Pekka Tapani Kerkkonen. 20.07.2004 Janakkala, Kerkkola, Kesärinne. Syntynyt 22.03.1948 Janakkala. Maanviljelijä Janakkalassa. Ratamestari Forssassa Pilvenmäen raviradalla. Isä Taulu 112. –Puoliso 1:o Riitta Rekola. Syntynyt Hämeenlinna.[4] –Puoliso 2:o Anja Lindroos (os. Laine). Syntynyt Hämeenlinna. –Puoliso 3:o Mirja Kaarina Paija. Syntynyt 06.04.1956 Somero.[14] ( i Tauno Paija. Maanviljelijä.[4] ä Helvi Rämö.[4])

XX Lapset

XIX. Eija Elina Kerkkonen. Syntynyt 20.04.1952 Janakkala. Merkantti. Kodinhoitaja.[4] Isä Taulu 112. –Puoliso Matti Kalervo Koivuniemi. Syntynyt 30.10.1945 Ylöjärvi. Autonkuljettaja (eläkkeellä).[4] ( i Matti Vihtori Koivuniemi. ä Helvi Kyllikki Ruusi. Syntynyt 06.07.1921.)

XX Lapset

XIX. Esko Paavo Kerkkonen. Syntynyt 28.10.1955 Janakkala. Maanviljelijä Janakkalassa. Autonkuljettaja Loimaalla. Isä Taulu 112. –Puoliso 1:o Marjo Kristiina Helminen. Syntynyt 02.06.1952 Loimaa. Dipl. kosmetologi, liike Loimaalla. –Puoliso 2:o Marianne Nurmi. Vastaanottovirkailija, TYKS.[4]

XX Lapset

XVI. Anna Amanda Kerkkonen. Syntynyt 24.06.1853 Janakkala, Kerkkola, Ylöstalo. Kastettu 10.07.1843 Janakkala[5]. Kuollut 28.02.1886 Loppi. Käynyt ruots. koulua H:linnassa. Kuollut rintatautiin, haudattu Janakkalassa.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso 08.02.1876 Juho Heikki Foudila. Syntynyt 12.01.1853 Liminka. Kuollut 14.02.1918 Loppi. Kirkkoherra. Myöhemmin: Tuori. Ylioppilaaksi Oulun ruots. oppikoulusta 29.01.1872, papiksi 28.07.1875, suoritti kirkkoherrantutkinnon 26.10.1878, ollut apulaisena Alatorniolla ja Tyrnävällä, 01.05.1880 Ylikiimingin kappalaiseksi, samoin Lopelle 01.05.1885 ja kirkkoherraksi Lopelle 01.05.1891, jossa hoitanut useita kunnallisia luottamustoimiakin. "Punaiset" murhasivat sänkyynsä Lopen pappilassa.[2][4]

XVII Lapset

XVII. Juho Kustaa Tuori. Syntynyt 04.03.1877 Liminka. Kuollut 1915 Oulu. Agronomi. Metsänhoitaja. Vuoteen 1906 Foudila. Käytyään H:linnan klass. lyseon tuli yliopp. 16.12.1896, maanmittausoppilaana 13.05.1897:stä seurannut maanmittaria kesät 1898-99, päässyt Mustialan maanvilj. & meijeriopistosta 18.10.1901, Evon Metsäopistosta 14.05.1904, sen jälkeen v.t. metsänhoitajana Oulun läänin hoito-alueissa.[2][4] Äiti Taulu 116. –Puoliso Lyydia Josefiina Weneskoski (aik. Willgren). Syntynyt 10.10.1877 Tampere. Kuollut 14.03.1954 Helsinki. Asemaravintolan johtaja. Paloheimon Riihimäen asemaravintolan johtaja.

XVIII Lapset

XVIII. Heikki Tuori. Syntynyt 1908 Loppi. Fil. maisteri. Dipl. insinööri. Geodeetti. Merenkulkuhallituksen karttatoimiston päällikkö. Geodeetti.[4] Isä Taulu 117. –Puoliso Greetta Kyllikki Rainio. Syntynyt 26.05.1909 Helsinki. Fil. maisteri. Helsingin Tehtaanpuiston yht. koulun matematiikan, fysiikan ja kemian vanhempi lehtori.[4]

XIX Lapset

XIX. Jussi Tuori. Syntynyt 21.04.1940 Helsinki. Fil. maisteri. KOP:n tietokoneosaston ATK-päällikkö. Luutnantti.[4] Isä Taulu 118. –Puoliso Marja Riitta Pallasvuo. Syntynyt 12.03.1942 Helsinki. Lääketiet. lisensiaatti. Yleislääketiet. erikoislääkäri. Espoon terveysaseman johtava lääkäri.[4]

XX Lapset

XIX. Heikki Tapani Tuori. Syntynyt 00.10.1941 Helsinki. Dipl. insinööri. Valtion tietokonekeskuksen ATK:n päällikkö. Teknillisen korkeakoulun erityisopettaja. Vänrikki.[4] Isä Taulu 118. –Puoliso Aino Mirjam Seppälä. Syntynyt 05.07.1941 Ylihärmä. Arkkitehti. Arkkitehti, erikoisalana sairaalatekniikka ja suunnittelu. Ollut suunnittelemassa mm.: Helsingin lentoasema, Lahden keskussairaala ja Oulun yliopistollinen keskussairaala.[4]

XX Lapset

XIX. Timo Eero Tuori. Syntynyt 11.12.1945 Helsinki. Lääketiet. lisensiaatti. Psykiatri.[4] Isä Taulu 118. –Puoliso Aino Elina Rönkä. Syntynyt 14.09.1947 Iisalmi. Luonnont. ja fil. maisteri. Lehtori.[4]

XX Lapset

XIX. Kaarlo Heikki Tuori. Syntynyt 09.04.1948 Helsinki. Oikeustiet. lisensiaatti.[4] Isä Taulu 118. –Puoliso Tarleena Sammalkorpi. Syntynyt 03.07.1949 Helsinki. Kielenkääntäjä. Tv- ja radiotoimittaja.[4]

XX Lapset

XVIII. Timo Johannes Tuori. Syntynyt 30.10.1910 Loppi. Varatuomari. Loimaan tuomiok. notaari 1948. Hauhon piirin nimismies 1951. Lahden raastuvanoik. vanhempi oikeusneuvosmies 1963-77.[4] Isä Taulu 117. –Puoliso Taimi Hjördis Ingeborg Töyrylä. Syntynyt 17.02.1913. Johtajatar. Johtajatar Riihimäen asemaravintolassa.[4]

XIX Lapset

XIX. Katri Helena Tuori. Syntynyt 23.03.1942 Helsinki. Fil. kand. Helsingin Yliopiston kirjastoamanuenssi.[4] Isä Taulu 123.

XX Lapset

XVII. Helmi Tuori. Syntynyt 30.01.1879 Tyrnävä. Kuollut 16.01.1951 New York. Toimitusjohtaja. Vuoteen 1906 Foudila. Haudattu Lopelle. Ylioppilaaksi Helsingin Suom. Yhteisk. 18.05.1900, päässyt Suomen Liikemiesten Kauppa-opistosta 1903 tähän asti parhailla todistuksilla, ollut Osmolan kassöörinä, Teollisuuslehdessä, ja 01.08.1906:sta Osuusk. Aitan toimitusjohtajana.[2][4] Äiti Taulu 116. –Puoliso Kaarlo Fredrik Aaltio. Syntynyt 11.01.1897. Kuollut 1955. Dipl. insinööri. Kemisti. Maanmittari. Kaivosinsinööri. Vuoteen 1906 Nordqvist. V.1913 Venäjällä englantilaisen yhtiön "The sissert Mining District CO":n kuparikaivoksen johtaja Polevskojessa Siperiassa. Myöhemmin Suomen konsuli New Yorkissa. Haudattu Lopelle.[4]

XVIII Lapset

XVIII. Carl Johan Altio. Syntynyt 14.03.1915 Helsinki. Insinööri. Professori. Vuoteen 1922 Kaarlo Johannes Aaltio. Professori Technical Institute of Brooklyn:ssä vuoteen 1974 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.[4] Äiti Taulu 125. –Puoliso Naemi Ruth Daniels. Syntynyt 20.03.1916 New York.[4]

XIX Lapset

XIX. Arline Carolyn Altio. Syntynyt 24.06.1942 New York.[4] Isä Taulu 126. –Puoliso Robert Roy Grawford. Syntynyt 1939 New York.[4]

XX Lapset

XVI. Heikki Kustaanpoika Kerkkonen. Syntynyt 23.06.1858 Janakkala, Kerkkola. Kastettu 11.07.1858 Janakkala[5]. Kuollut 07.04.1926 Janakkala, Kerkkola. Rusthollari. Isäntä Janakkala, Kerkkola. Lautamies (1892 saakka) 1890 Janakkala. Käytyään kyllikseen 4 l. H:linnan ruots. alkeiskoulua palasi maanmieheksi ja oli isän apuna, kunnes tuli isännäksi 01.11.1893. Kunnallislautakunnan varaesimiehenä ollut 1889-94 ja 1903-05, esimiehenä 1894-99, johon toimeen oli vaivaishoidon esimiehyys yhdistetty vuoteen 1896; Kunnallislautak. jäsenenä 1900-02, kihlak. lautamiehenä 1890-92 sekä 01.04.-31.12. v. 1901. Rakennustoimikunnan jäsenenä valvonut rakennustyön Janakkalan Vaivaistalolla, Turengin ja Mallinkaisten koululla, jolle lahjoitti tonttimaan. Ollut kunnan eri kansakoulujen johtok. jäsenenä, Tilattoman väestön lainarahaston ja Maanviljelysrahaston hoitajana, ja kuulunut kunnan säästöpankin isännistöön.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso 12.08.1881 Lahja Idänpään-Heikkilä. Syntynyt 28.12.1859 Vanaja. Kuollut 17.04.1941 Janakkala, Kerkkola. Käynyt H:linnassa neiti Dunckersin ruots. alkeiskoulun; Janakkalassa toiminut Ompeluseuran puheenjohtajana ja rahastonhoitajana sekä kunnan Vaivaishoitohallituksen jäsenenä.[2][4]

XVII Lapset

XVI. Liina Kustaantytär Kerkkonen. Syntynyt 31.05.1862 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 20.12.1889 Tuusniemi. Käynyt Helsingin Suomal. tyttökoulua. Kuollut rintatautiin Tuusniemellä, haudattuna Nilsiään.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso 07.07.1880 Konrad Ferdinand Melartin. Syntynyt 19.04.1850 Nilsiä, kappalaisvirkatalo. Pastori. Kirkkoherra. Ylioppilaaksi Kuopiosta 22.06.1872, papiksi 02.02.1878, suoritti kirkkoherrantutkinnon 13.12.1884; v.t. kirkkoherrana Evijärvellä, Hyrynsalmella, Puolangalla, Piippolassa, v.t. kappalaisena Rantsilassa, kappal. Tuusniemellä ja Nilsiässä, kirkkoherrana Paavolassa 021.05.1901:stä. Mennyt uusiin naimisiin Anna Laitisen kanssa Nilsiästä, josta aviosta on myös useita lapsia.[2]

XVII Lapset

XVII. Armas Kustaa Melartin. Syntynyt 09.07.1884 Piippola. Maanviljelijä. Käytyään Kuopion Lyseossa ja Yhteiskoulussa meni 1901 Oulun kauppakouluun, jossa suoritti 2 vuotisen kurssin; 11.01.1903:sta alkaen konttoristina kaupp. F.J.Vaikolan luona Sievissä. Maanviljelijä Sievissä.[2] Äiti Taulu 129. –Puoliso Helmi Maria Heikola. Syntynyt 06.08.1888 Sievi.

XVIII Lapset

XVII. Rauha Helena Melartin. Syntynyt 31.03.1887 Tuusniemi. Kuollut 1955 Seinäjoki. Emäntä. Farmaseutti. Käytyään Kuopion Suom. Tyttökoulua siirtyi 1901 Oulun Suom. Tyttökouluun, jonka kurssin suoritettuaan antautui syksyllä 1904 apteekki-alalle, ollen oppilaana Isonkyrön apteekissa.[2] Äiti Taulu 129. –Puoliso Yrjö Kuusio. Syntynyt 01.09.1883 Kauhajoki.[4]

XVIII Lapset

XVIII. Maija Ilona Kuusio. Syntynyt 02.11.1914 Kauhajoki. Kansakoulunopettaja.[4] Äiti Taulu 131. –Puoliso Matti Pyhälammi. Syntynyt 09.06.1914 Loppi.

XIX Lapset

XVIII. Ritva Liisa Kuusio. Syntynyt 03.02.1926 Kauhajoki.[4] Äiti Taulu 131. –Puoliso Aarne Jaakko Koukkari. Syntynyt 20.10.1924 Kauhajoki. Kauppias.[4]

XIX Lapset

XVI. Kaarlo Kerkkonen. Janakkalan pappila ympäristöineen[3]. Janakkalan pappilan päärakennus eteläpuolelta[3]. [3] Syntynyt 12.07.1869 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 27.04.1928 Helsinki. Pappi. Fil.maisteri. Kouluneuvos. Lapin piirin kansakoulujen tarkastaja. Limingan kansanopiston johtaja. Kouluhallituksen jäsen. Ylioppilaaksi 17.05.1889, suoritti pappistutkinnon 1893, fil.kand. tutkinnon 1897, kirkkoherran tutkinnon 1905, sai maisterinarvon 1902. Ollut kansanopistonjohtajana Äänekoskella 1894-98, Limingassa 1899-1906, ja 01.08.1906:sta Lapinmaan piirin kansakoulujen tarkastajana.[2][4] Isä Taulu 76. –Puoliso Anni Kulta Sofia Krank. Syntynyt 25.09.1871 Kuortane. Kuollut 27.07.1957 Helsinki. Käsityönopettaja. Kirkkoherran tytär Janakkalasta. Käynyt suomal. tyttökoulua Turussa ja H:linnassa, jossa myös suorittanut kutomakouluopettajakurssin. Ollut opettajana ja johtajattarena Äänekosken ja Limingan kansanopistoissa.[2][2] ( i Adolf Krank. Syntynyt 26.06.1841 Kööpenhamina, Tanska. Kirkkoherra 1886 Janakkala. Kuollut 15.02.1940 Janakkala[3]. ii Petter Simon Krank. Laivuri.[5] iä Maria Josefina Durckman. Syntynyt noin 1816.[5] ä Kristina Sofia Henrikintytär Hedström. Syntynyt 08.02.1849 Kortesjärvi. Kuollut 09.02.1927 Janakkala ?. äi Henrik Hedström. Syntynyt (Laskettu eliniästä) 17.07.1813. Kuollut 28.07.1848 Kuortane. Rakennusmestari.[5] ää Anna Charlotta (Lotta) Hanssintytär Nyström. Syntynyt 20.04.1810 Kortesjärvi, Ahlborg.[5])

XVII Lapset

XVII. Kaarlo Veikko Kerkkonen. [3] 03.03.1955 Helsinki, Kestikartano[3]. Syntynyt 22.01.1901 Liminka. Kuollut 05.10.1984 Helsinki. Yliopettaja ja historioitsija. Fil. tri. Julkaisi mm v. 1933 Janakkalan historian ja uusitun painoksen v.1976, isänsä Kaarlo Kerkkosen kanssa Kerkkosen suvun tutkijoita. Janakkalassa toimivan Ida Aalberg-säätiön perustivat 11.11.1957 teatterineuvos Mia Backman, fil.tohtori Veikko Kerkkonen, hallitusneuvos Urho Miettinen, näyttelijä Jalmari Rinne ja professori T. I. Wuorenrinne. Säätiön ensimmäinen suuri työ oli pystyttää muistopatsas näyttelijä Ida Aalbergille (muistopatsas paljastettiin monien, välillä vaikeidenkin vaiheiden jälkeen vuonna 1972 Kansallisteatterin Pienen näyttämön eteen). Veikko Kerkkonen on myös toimittanut "Ida Aalbergin syntymän 100-vuotismuisto" (Janakkala Seuran julkaisu, 1957).[4] Isä Taulu 134. –Puoliso Elna Durcman. Syntynyt 11.06.1903 Ruovesi.[4]

XVIII Lapset

XVIII. Niilo Veikko Ilmari Kerkkonen. Syntynyt 10.09.1941 Helsinki. [4] Isä Taulu 135. –Puoliso 03.08.1963 Ritva Elina Virta. Syntynyt 30.11.1942.

XIX Lapset

XVII. Eero Kustaa Kerkkonen. Syntynyt 14.03.1896 Äänekoski[2]. Kuollut 26.12.1960 Joensuu[18]. Haudattu Janakkala. Kapteeni. Aseteknikko. Puoliso Mary Lindberg.[4] Isä Taulu 134. –Puoliso Mary Margareta. Syntynyt 07.11.1899 Turku. Kuollut 09.12.1952 Kontiolahti.[18]

XVIII Lapset

XVII. Aino Margareetta Kerkkonen. Syntynyt 29.12.1902 Liminka. Kuollut 29.07.1990 Hämeenlinna. Käsityönopettaja[18].[2] Isä Taulu 134. –Puoliso Kosti (Konsta) Eliel Tarsala. Syntynyt 19.05.1901 Kuopio. Kuollut 19.04.1996 Helsinki[18]. Asemapäällikkö.[1]

XVIII Lapset

XVIII. Yrjö Antero Tarsala. Syntynyt 02.07.1931 Kuopio. Konerakennusinsinööri[18].[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso Pirkko Helena Aro. Syntynyt 24.02.1936 Luhanka. Fil. kand. Lehtori Helsinki, Munkkivuoren lukio.[1]

XIX Lapset

XVII. Martti Aatto Olavi Kerkkonen. Syntynyt 13.09.1905 Liminka. Kuollut 28.02.1990 Helsinki. Valtionarkistonhoitaja. Fil. tri. Professori. Historiantutkija, arkistoneuvos 1952, valtionarkistonhoitaja (prof.) 1967-70. Martti Kerkkonen on tutkinut erityisesti Pehr Kalmin vaiheita. Teoksia: "Pietari Kalm talousopin professorina" (1936), "Israel Nesseliuksen mietinnöt" (toim., 1949), "Suontaan ja Lepaan kartanot sekä niiden herrat keskiajalla", artikkeli: "Limingan Krankat" SCRIPTA HISTORICA VIII:ssa (Oulu 1983), artikkeleita mm. Valvoja-Aika lehdessä.[19][4] Isä Taulu 134. –Puoliso Gunvor Helena Amalia Holmberg. Syntynyt 08.08.1903 Helsinki. Kuollut 14.01.2002 Helsinki. Historioitsija. Kirjastonjohtaja (Chefbibliotekarie). Fil.tri. Professori. Gunvor Kerkkonen (os. Holmberg) erikoistui Suomen keskiajan historiaan ja väitteli Åbo Akademissa 1945 tutkimuksella Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden. Hän oli Åbo Akademin historian dosentti ja Svenska Handelshögskolanin taloushistorian dosentti./Helsinki.fi/Tiedenaisia.

Gunvor Helena Amalia Kerkkonen, född 8 augusti 1903 i Helsingfors, död 14 januari 2002 där, finländsk historiker, fil.dr. 1945. Kerkkonen var föreståndare för Vetenskapliga samfundens bibliotek 1947-58 och för Svenska handelshögskolans bibiliotek 1959-69. Hon var docent i historia vid Åbo Akademi 1954-64 och i ekonomisk historia vid Svenska handelshögskolan 1961-72.

Kerkkonen bedrev forskningar särskilt i Finlands medeltida kolonisationshistoria och skrev om medeltiden i flera kommunhistoriker. Bland hennas arbeten märks Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden (1945) och Bondesegel på Finska viken (1959). Erhöll professors titel 1968./Wikipedia/sv.[4] ( i Mårten Holmberg. Syntynyt 13.08.1854. Kuollut 30.04.1932.[20] ä Helena Österman. Syntynyt 10.10.1860. Kuollut 19.12.1941.[20] äi Gustaf Emanuel Henrikinpoika Österman. Syntynyt 21.11.1823 Inkoo, Ö.Solberg, Storas. Kuollut 30.04.1888. Teurastaja. Leipuri.[20] ää Amalia Charlotta Carlintytär Öfverström. Syntynyt 18.11.1820 Kirkkonummi, Öfverby, Rafvals[5]. Kuollut 17.11.1891.[20])

XVIII Lapset

XIII. Heta Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 09.08.1756. Kuollut 22.04.1822. Muuttanut Miemalan Perttulaan 1824. Kuolinsyy: Keuhkotauti.[2] Isä Taulu 12. –Puoliso 1:o Eerikki, Samulinpoika Rokkala. Syntynyt 1758 Janakkala, Turenki. Kuollut 1793. Talokas.[2] –Puoliso 2:o Kustaa Aataminpoika Rokkala. Syntynyt 22.07.1768 Janakkala, Turenki. Kuollut 22.04.1822. Talokas. Kuollut keuhkotautiin.[2]

XIV Lapset

XIV. Eerikki Eerikipoika Rokkala. Syntynyt 1785. Kuollut 08.08.1837.[2] Äiti Taulu 141. –Puoliso Eeva Katariina Juhontytär. Syntynyt 1801 Lammi. Kuollut 09.03.1862. Tullut Vanajasta 1820.[2]

XV Lapset

XV. Ulriika Eerikintytär Rokkala. Syntynyt 27.09.1835. Kuollut 23.11.1867.[2] Isä Taulu 142. –Puoliso 18.06.1854 Heikki Juho Heikinpoika. Syntynyt 10.03.1828 Vanaja. Kuollut 04.01.1891. Talollinen. 1868 nainut toiste, josta aviosta myös lapsia.

XVI Lapset

XII. Beata Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 16.09.1719. Kuollut 24.04.1790. Puoliso: Pitäjän räätäli Kalle Eerikinpoika (syntynyt 1716, kuollut 14.11.1785), asunut Hiidessä ja Kilpiälässä.[2] Isä Taulu 11. –Puoliso Kalle Eerikinpoika. Syntynyt 1716. Kuollut 14.11.1785. Pitäjän räätäli. Asunut Hiidessä ja Kilpiälässä.[2]

XIII Lapset

XIII. Kalle Kallenpoika. Syntynyt 27.06.1749. Kuollut 06.08.1809. Pitäjän räätäli. Torppari. Torppari Kilpiälässä.[2] Äiti Taulu 144. –Puoliso Heta Juhontytär. Syntynyt 1774. Kuollut 28.04.1809.[2]

XIV Lapset

XII. Lisbet Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 1731. Kuollut 1779. Puoliso: Lukkari Eerik Favén Tyrvännöstä (1710 - 21.01.1789).[2] Isä Taulu 11. –Puoliso 1747 Eerik Favén. Syntynyt 1710 Tyrväntö. Kuollut 21.01.1789. Lukkari.[2]

XIII Lapset

XIII. Eerikki Eerikinpoika Favén. Syntynyt 29.03.1748. Kuollut 13.03.1811.[2] Äiti Taulu 146. –Puoliso Liisa Heikintytär. Syntynyt 19.11.1751. Kuollut 07.12.1821.[2]

XIV Lapset

XIV. Freedrik Eerikinpoika Favén. Syntynyt 1778. Kuollut 09.03.1835. Lukkari. Oli Tyrvännössä lukkarina v. 1818.[2] Isä Taulu 147. –Puoliso Anna Erkintytär. Syntynyt 1785. Isän kuoltua perhe muutti Pälkäneelle.[2]

XV Lapset

XIII. Juho Eerikinpoika Favén. Syntynyt 05.08.1757.[2] Äiti Taulu 146. –Puoliso Leena Antintytär. Syntynyt 28.01.1770. Kuollut 29.08.1846.[2]

XIV Lapset

XIV. Heikki Juhonpoika Favén. Syntynyt 1792. Kuollut 04.05.1835.[2] Isä Taulu 149. –Puoliso Heta Heikintytär. Syntynyt 10.06.1798. Kuollut 05.02.1839.[2]

XV Lapset

XV. Juho Kustaa Heikinpoika Favén. Syntynyt 19.04.1820.[2] Isä Taulu 150. –Puoliso Loviisa Heikintytär. Syntynyt 21.04.1821 Hattula. Kuollut Hattula.[2]

XVI Lapset

XIII. Heikki Eerikinpoika Favén. Syntynyt 05.08.1757. Lukkari. Ollut lukkarina Tyrvännössä, muuttanut perheineen 1799 minne?.[2] Äiti Taulu 146. –Puoliso Maria Erkintytär. Syntynyt 04.04.1760.[2]

XIV Lapset

XI. Juho Juhonpoika Kerkkola. Syntynyt 31.08.1688. Kuollut noin 00.11.1766. Puoliso: Anna Simontytär Hyvikkälän Tupalasta (1696 - 01.06.1754), kuollut kuumeeseen.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso Anna Simontytär. Syntynyt 1696 Hyvikkälän Tupala. Kuollut 01.06.1754. Kuolinsyy: kuume.[2]

XII Lapset

XII. Anna Juhontytär. Syntynyt 25.11.1735. Kuollut 25.02.1788.[2] Isä Taulu 153. –Puoliso 30.09.1765 Heikki Truutman. Syntynyt 1738. Kuollut 12.08.1791 Konttilan Paavola. Pitäjän kutoja. Asui Wanantaan Alastalossa Simolassa.[2]

XIII Lapset

XIII. Leena Heikintytär Truutman. Syntynyt 04.07.1775. Kuollut 12.12.1826 Pajuojan torppa. Palveli Konttilassa, Melkkolassa ja Vähikkälässä ja leskeksi jäätyään sai aviottoman lapsen, jonka surmasi, joutuen vankeuteen; saanut raippoja.[2] Äiti Taulu 154. –Puoliso 1:o Aadolf Palmroos. Syntynyt 1779. Kuollut 1808. Torppari. Jääkäri. Kuoli sodassa.[2]

XIV Lapset