I. Erik Pietarinpoika Kranck. Kuollut 1579 Rukavaaran luona (rajakahakassa) . Ammatti Lohivouti välillä 1565 ja 1572. Ammatti Nimismies Liminka. Ammatti Pohjanmaan voudin alikirjuri välillä 1572 ja 1577. Ammatti Nostoväen päällikkö. Asui: Liminka, Alapää.[1] –Puoliso Sigrid Antintytär.[2]

II. Hans Erikinpoika Kranck. Myöh. Hannu Krankka. Syntynyt Liminka. Kuollut noin 1630. 2005 Liminka[3]. Helsingin Haagaa[4]. Asui: Liminka, Krankkala. Hannu Krankka oli nuijasodassa Limingan, Iin ja Kemin talonpoikain johtaja. Hän joutui vangiksi Ilmajoen Santavuorella 24.2.1597 käydyssä kamppailussa ja vietiin Turun linnaan. Hannu Krankka vapautui, kun marski Klaus Fleming kuoli ja Kaarle-herttua valloitti Turun syyskuussa syyskuussa 1597. Tämän jälkeen Hannu Krankka toimi Limingan nimismiehenä ja Pohjanmaan lohivoutina vuodesta 1600. Oli valtiopäivämiehenä vuonna 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä 1617. Kuningas Kaarle IX eli edellä mainittu Kaarle-herttua kävi tervehtimässä Hannu Krankkaa Limingan Krankkalassa vuonna 1602. Limingassa on Niilo Rikulan vuonna 2005 veistämä Hannu Krankka -patsas.
Hannu Krankka
Kirjoittanut Kaarlo Kramsu

Läks joukko reipas, nuori
Lakeilta Limingan,
Sotahan itsens suori
Uhaksi sortajan.

Käy Hannu Krankka heitä,
Mies uljas, johtamaan;
Vienassa surman teitä
Jo oppi astumaan.

Levinnyt kaikkialla
On tieto kamalin:
”On lyöty Nokialla
Jo joukko Ilkankin.”

Mut suremaan ken jouti,
Kun tullut tieto on,
Ett’ tulossa on vouti
Jo Abram Melchersson!

Hän luulee voivans, houkko,
Lannistaa Pohjanmaan,
Ja sotilaita joukko
Häll’ onpi seurassaan.

Mut Krankka tämän kuullen
Näin mietti mielessään:
Sit’ ennen, niin mä luulen,
Viel’ leikki leikitään.

Vaan lähteissänsä vielä
Käy luo hän tietäjän:
”Kuink’, ukko, sodan tiellä
Sä näät mun kestävän?”

Ja vanhus kohoaapi
Ja häneen katsahtaa:
”Verissäns valittaapi
Koht’ armas Suomenmaa.”

”Ja vainon valta vankka
Se maassa vallitsee;
Mut sua, Hannu Krankka,
Ain’ onnes suojelee.”

”Vaan mieleesi sä paina
Tää neuvo totinen:
Sä karhu tapa aina,
Ennenkuin nyljet sen.”

Ja joukko reipas lähti
Lakeilta Limingan,
Ja joutuisasti ehti
Se luoksi Kokkolan.

Nyt siellä Hannu Krankka
Tarkastaa joukkoaan:
Iin väki tuima, vankka
Ei väisty milloinkaan.

Ja Kemin kookas kansa,
Nuo urhot rotevat,
Ylpeillen voimistansa,
Ain’ itseens luottavat.

Mut miehet reippaat, sorjat
Ja liukkaat Limingan,
On taistelussa norjat
Ja uljaat ainian.

Vaan odotus ei työnä
Heill’ ole kauankaan.
Jo vouti talviyönä
Myös rientää Kokkolaan.

Ja Krankan joukkokunta
Nyt verileikin saa,
Ja hurmevirrat lunta
Lämpöiset sulattaa.

Ei Nuijajoukko taivu,
Saa vouti tappion:
Ken verihins ei vaivu,
Hän pyrkii pakohon.

Pakohon hevosensa
Myös vouti käännättää,
Kun hänen rinnallensa
Jo Krankka ennättää.

Ei vastustus nyt auta,
Hän Krankan vanki on:
”Nyt ilkitöistäs hauta
Sun perii kunnoton.”

”Mut ennen kuin mä sulle
Kaikk’ kostan konnantyös,
Sä turkkis anna mulle,
Se hyv’ on talviyöss’.”

Hän turkin hältä riisti
Ja yllens puki sen.
Se oli pulska, siisti,
Mut turmiollinen.

Sill’ urhot innossansa
Jo vainoo uhriaan:
”Tuoll’ on hän, turkistansa
Hän kyllä tunnetaan.”

Ja käsivarret tuimat
Aseita heiluttaa,
Ja sivallukset huimat
Miest’ uhkaa uhkeaa.

Rajusti Krankka torjui
Nuo iskut päältähän,
Ja Nuijajoukko horjui,
Kun jälleen iski hän.

Ei iskut häntä yllä,
Ja miehet huutamaan:
”Hän Krankka on, hän kyllä
Kädestä tunnetaan.”

Ja melske huima herkes,
Ja kukin ä’issään,
Niin nopeaan kuin kerkes.
Taas voudin etsintään.

Mut hänt’ ei löytynynnä,
On turhaa kaikki työ:
On vouti lymynnynnä,
Ja suojanans on yö.

Ja Krankka hymyhuulin
Näin lausui huo’aten:
”Mä neuvon viisaan kuulin,
Mut ymmärtänyt en.”

”Jos muistanut mä oisin
Tuon neuvon mielevän,
Niin nähnyt oisin toisin
Tään leikin päättyvän.”

”Ei voitto loistossansa
Niin uljas, verinen,
Ois ollut lopussansa
Niin hullunkurinen.”

”Siis sanaa taidokasta
Kaikk’ urhot muistakoot:
”Sä karhu nylje vasta,
Kun tappanut sen oot.”

Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo

. Ammatti Lohivouti 1600. Ammatti Nostoväen päällikkö. Ammatti Talonpoikaisedustaja Valtiopäivillä 1600, 1617 [2].[1] Isä Taulu 1.

III. Karl Hansinpoika Kranck. Kuollut 1711[2]. Ammatti Tullinhoitaja ja postimestari välillä 1652 ja 1680 Raahe[2]. Ammatti Kirjanpitäjä välillä 1675 ja 1680 Kajaanin vapaaherrakunta. Ammatti Kruununnimismies välillä 1681 ja 1711 Liminka[2].[1] Isä Taulu 2. –Puoliso Brita Knutsdotter. Kuollut 1705[2].[1] ( i Knut Johansson. Kuollut 1672 Oulu.[1] ä Margareta Mårtensdotter.[1])

IV. Karl Karlinpoika Kranck. Kuollut 1695 Haapavesi. Ammatti Kappalaisen apulainen Pyhäjoki. Ammatti Kappalainen. Yo Uppsalassa 25.10.1682 Karl Kranck Carolus Caroli, Ostrobotniensis U404. Vht: Limingan nimismies Karl Kranck ja Brita Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 25.10.1682 Carolus Caroli Kranck [Ostro-Bothnienses]. — Pyhäjoen kappalaisen apulainen 1688, kappalainen 1690 asuen luultavasti vuodesta 1692 Haapavedellä. † Haapavedellä 1695. Pso: Margareta Johansdotter Tavast tämän 1. avioliitossa. (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Margareta Johansdotter Tavast.[1]

IV. Aleksander Karlinpoika Kranck. Syntynyt noin 1673. Kuollut 1724. Haudattu 22.02.1724. Ammatti Kappalainen 1702 Rovaniemi[2]. Ammatti Kirkkoherra 1717 Hailuoto[2]. Asunut: Hailuoto, Rovaniemi 1702 ja Hailuoto 1717. Kuollut "51 vuoden" ikäisenä. kl. 1695 Alexander Kranck Alexander Caroli, Ostrobotniensis 4084. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 4.11.1691 Alexander Kranck O-Both. habens testimonium Rectoris Schol. Ulensis. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Kranck Alex. Ostrob _ 208. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Alexander Kranck. Ups. dep. | primo Sacellanus in Kemi et Rouaniemi. deinde Pastor in Carlö. obiit 1724. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1699. — Hailuodon kappalainen 1699, Rovaniemen 1702. Hailuodon kirkkoherra 1717 (virkaan rauhanteon jälkeen). ‡ Hailuodossa 22.2.1724. Pso: Kristina Josander († 1743). (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Kristina Josefintytär Josander. Syntynyt 1670. Kuollut 27.03.1743 Oulu.[1]

V. Josef Aleksanterinpoika Kranck. Syntynyt noin 1702. Kuollut 24.12.1748 Hailuoto. Ylioppilas Uppsalassa 16.10.1724 Josephus Kranck [fr. Ostrobothnienses]. Ylioppilas Turussa sl. 1727 [Kranck] Joseph Ostrob _ 318. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1727] Josephus Kranck. Ups: advenit. Divulgata publiceq: defensa d. 30 Junii 1729. Dissertatione Josepho ex Arimathæa, d. 3. Sept: ejusdem Anni Sacris initiatus est ordinibus. Adjunct: Minist: in Lochteå. Sacellanus mox ibidem. Jam vero Carloensium pastor constitutus 1737. Obiit 1749. Respondentti 30.6.1729, pr. Isak Björklund U586. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.9.1729. — Lohtajan pitäjänapulainen 1729, kappalainen 1732. Hailuodon kirkkoherra 1737. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1738. † Hailuodossa 24.12.1748.[5] Isä Taulu 5. –Puoliso 1730 Katarina Margareta Calamnius. Kuollut 1797.[5] ( i Petter Gabrielinpika Calamnius. Kuollut 1722 Kalajoki (nähtävästi). Ammatti Kirkkoherra 1716 Kalajoki.[7] ii Gabriel Gabrielinpoika Calamnius. Kuollut 1672 Ii (kaiketi?). Ammatti Iin kirkkoherra 1669.[7] iä Anna Florinus.[7] ä Margaretha Henrikintytär Brenner. Syntynyt noin 1680.[7])

VI. Sofia Elisabet Josefintytär Kranck. Myöh. Wegelius. Syntynyt 07.07.1741 Hailuoto. Kastettu 08.07.1741 Hailuoto[6]. Kuollut 31.03.1801 Kemijärvi[6]. Haudattu 02.04.1801 Kemijärvi[6]. Kuolinsyy: "magref ". Kuollut "59 vuoden 8 kuukauden 3 viikon 3 päivän" ikäisenä.[6][8] Isä Taulu 6. –Puoliso 1766 Johan Wegelius. Syntynyt 30.06.1737 Sodankylä. Kuollut 29.03.1812 Kemijärvi. Ammatti Kemijärven ensimmäinen kirkkoherra 1779, rovasti 1788. NI9397 Ylioppilas Turussa 1753, vihittiin papiksi 1759, filosofianmaisteri 1760. Ylioppilas Turussa 20.11.1753 Wegelius Joh. [Ostrob _ 439]. Pohjalaisen osakunnan jäsen 24.11.1753 [1753] Johan Wegelius. | 1758. publicæ luci dedit Dissertationem om Hushållningens hinder och hjelp i Kimi Lappmarck, Præs: Dn. Professore Pet: Kalm. 1759. sacros suscepit ordines. 1760 pro gradu edidit Theses Miscellaneas, Præs. Dn. Prof. Ross. Eodem anno Magister Philosophiæ factus. 1765. Sacellanus in Kimiträsk. | Pastor ibid. primus 1779. | Præp. Honor. 1788; obiit 1812. Respondentti 16.12.1758 pro exercitio, pr. Pehr Kalm 6189. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen pöytäkirjassa 11.5.1759. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.5.1759. Respondentti 13.2.1760 pro gradu, pr. Isak Ross 5391. FM 25.8.1760. — Sodankylän kirkkoherran apulainen 1759. Kemijärven ja Kuolajärven kappalainen 1765. Kemijärven kirkkoherra 1779. Rovasti 1788. † Kemijärvellä 29.3.1812.[5][8] ( i Henrik Henrikinpoika Wegelius. Syntynyt 06.04.1707 Ilmajoki. Kastettu 08.04.1707 Ilmajoki[6]. Kuollut 24.07.1780 Mikkeli. Ammatti Mikkelin kirkkoherra 1764.[8] ii Heikki (Henrik) Tuomaanpoika Uppa. Myöh. Wegelius. Syntynyt 1672 Seinäjoki. Kuollut 1719 Tornio. Ammatti Isäntä. Ammatti Pappi. iä Margareta Simontytär Polviander. Kuollut 1719.[9] ä Maria Fellman. Myöh. Wegelius. Syntynyt 13.03.1709 Kemijärvi. Kuollut 06.07.1788 Vähäkyrö.[8] äi Esaias Fellman. Syntynyt 1675 Kemijärvi ?. Kuollut 11.05.1736 Kemijärvi. Ammatti Kemijärven kappalainen 1696.[8] ää Susanna Elingius. Myöh. Fellman. Syntynyt 1682 Jukkasjärvi. Kuollut [8]) [5]

VII. Henrik Wegelius. Syntynyt 05.02.1767 Kemijärvi. Kuollut 03.12.1823 Kemijärvi. Haudattu 21.01.1824 Kemijärvi[6]. Arvonimi Ylioppilas 1786 Turku. Arvonimi Maisteri. Arvonimi Pappi 1791. Ammatti Kirkkoherra 1816 Kemijärvi. NI520 Kuolinsyy: "nerf feber". Kuollut "56 vuoden 10 kuukauden" ikäisenä.[6] Tornion pedagogion oppilas 1779. Oulun triviaalikoulun oppilas 1783 – 21.6.1785 (pro vale). Pääsykuulustelu 3.8.1785. Ylioppilas Turussa 3.8.1785 [Wegelius] Henricus. Ostrobot. _ 654:. Pohjalaisen osakunnan jäsen 6.8.1785 [1785] Henricus Wegelius die VI Aug: Nat: die V Febr: An: 1765: | Sacros obtinuit ordines 1791. Pastor in Utsjoki & Enare Lapponiæ 1804. | Pastor in Kemiträsk 1816. Obiit 1823. Respondentti 20.12.1788, pr. Johan Bilmark 7242. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 5.7.1791. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.7.1791. — Kemijärven kirkkoherran (isänsä) apulainen 1791. Utsjoen ja Inarin kirkkoherra 1804. Kemijärven kirkkoherra 1816. † Kemijärvellä 3.12.1823.[5][8] Äiti Taulu 7. –Puoliso 1:o 04.02.1796 Rovaniemi Catharina Maria Esajantytär Fellman. Syntynyt 25.01.1779 Rovaniemi. Kastettu 09.02.1779 Rovaniemi. Kuollut 1808[5].[6] ( i Esajas Fellman. Syntynyt Laskettu kuolinajasta 05.08.1743. Kuollut 24.06.1819 Rovaniemi. Ammatti Kirkkoherra Rovaniemi.[6] ä Catharina Gisselkors. Syntynyt Laskettu kuolinajasta 13.09.1753. Kuollut 14.01.1829 Rovaniemi.[6]) –Puoliso 2:o Hedvig Katarina Lithovius. Kuollut 1844.[5] ( i Lars Lithovius. Syntynyt 1753 Lumijoki. Kuollut 20.08.1798 Tervola.[5] ii Petter Lithovius. Kuollut 27.05.1771 Lumijoki.[5] iä Magdalena Björnström.[5] ä Margareta Schroderus. Kuollut 1824.[5])

VIII. Catarina Elisabeth Henrikintytär Wegelius. Syntynyt Kemijärvi ?.[6] Isä Taulu 8. –Puoliso 12.12.1815 Kemijärvi, Nederby Johan Kranck. Myöh. Krank.[5] Syntynyt (laskettu kuolinajasta) 18.11.1783. Kuollut 29.05.1834 Rovaniemi. Haudattu 01.07.1834 Rovaniemi. Ammatti Kirkkoherra Rovaniemi. Ylioppilas Turussa 12.11.1801 [Kranck] Johannes Ostrob. _ 869. Pohjalaisen osakunnan jäsen 14.11.1801 [1801] Johan Kranck. Die XIV November. Natus die XVII Septembris 1784. | Prestvigd 1806; Sockne Adjunct i Limingo 1815; Kyrkoherde i Rovaniemi 1826; Dog den 29 Maj 1834. Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 27.5.1806. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 31.5.1806. — Simon kappalaisen apulainen 1806. Armovuodensaarnaaja Rantsilassa 1808, vt. kappalainen 1809. Kemijärven kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1814. Limingan pitäjänapulainen Kempeleessä 1815. Rovaniemen kirkkoherra 1826. † Rovaniemellä 29.5.1834.[5] Kuollut "50 vuoden 6 kuukauden 11 päivän" ikäisenä.[6] ( i Anders Kranck. Syntynyt 11.12.1753 Liminka[5]. Kuollut 23.02.1818 Simo[5]. Ammatti Kappalainen Simo.[7] ii Påvel Krankkala. Ammatti Talollinen Liminka.[5] iä Anna Johansdotter.[5] ä Margaretha Katarina Uhlbom.[7]) [6]

IX. Johannes (Johan) Krank. Syntynyt 28.04.1818 Kempele. Kastettu 30.04.1818 Kempele. Kuollut 31.05.1858 Kajaani[5]. Oulun triviaalikoulun oppilas 10.9.1831 (cl. II). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 22.6.1836 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 15). Pohjalaisen osakunnan jäsen 23.6.1836 [1836] Johannes Krank die XXIII Junii. natus die XXVIII Aprilis anno MDCCCXVIII. | Prestvigd 1841 i Dec. | Lärare vid Lägre Elem. skolan i Kajana 1844. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.12.1841. — Paavolan kappalaisen apulainen 1841. Kajaanin ala-alkeiskoulun opettaja 1844. † Kajaanissa 31.5.1858.[5][6] Äiti Taulu 9. –Puoliso Beata Sofia Pettersson. Kuollut 1878.[5] ( i Johan Pettersson. Syntynyt 03.01.1777 Muhos. Kuollut 26.02.1860 Sotkamo.[5] ii Johan Petterson. Kuollut 1809. Ammatti Kirkkoherra Hailuoto.[5] iä Beata Kristina Aejmelaeus.[5] ä Fredrika Sofia Snellman. Kuollut 1875. Syntynyt 28.08.1788 Hyrynsalmi, Hyrynsalmi, Pappila N:o 5[6]. Kastettu 31.08.1788 Hyrynsalmi[6].[5] äi Johan Snellman. Syntynyt 19.10.1736. Kuollut 19.02.1802 Hyrynsalmi. Haudattu 09.03.1802 Hyrynsalmi[6].[5] ää Brita Bergbom. Kuollut 1816. Syntynyt noin 00.09.1748[6].[5])

IX. Jacob Krank. Syntynyt 25.08.1822 Kempele. Kastettu 29.08.1822 Kempele. Kuollut 26.10.1899 Helsinki[5]. Oulun triviaalikoulun oppilas 28.8.1833 (cl. I) – 28.12.1840 (betyg). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 28.4.1841 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 20). Pohjoispohjalaisen osakunnan jäsen 29.5.1841. Nimi on kopioitu 1844 Pohjoispohjalaisen osakunnan matrikkelista yhdistyneen Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin Jacob Krank, son till Kyrkoherd. i Rovaniemi Johan Krank, född den 24 Aug. 1822, inskrifven i N. Österb. Afdeln. den 29 Maji 1841. | Auskultant i Wasa HofRätt 1846. V. Häradshöfding. Biträdande Landskamrer i Uleåborg 1852. Merkitty oikeustieteellisen tiedekunnan nimikirjaan 17.9.1844. Tuomarintutkinto 5.6.1846. Vaasan hovioikeuden auskultantti 20.6.1846. Suurempi kameraalitutkinto 13.12.1851. — Varatuomari 1850. Senaatin talousosaston ylim. kamarikirjuri 1851. Oulun läänin vt. apulaislääninkamreeri 1852. Oulun kämnerioikeuden puheenjohtaja 1854. Jyväskylän pormestari 1862. Kemin tuomiokunnan tuomari 1869, Saloisten tuomiokunnan 1870, ero 1890. Valtiopäivämies 1863–64 ja 1867. † Helsingissä 26.10.1899.[5][6] Äiti Taulu 9. –Puoliso 1852 Augusta Vilhelmina Palmberg. Kuollut 1893. Syntynyt noin 1826[6].[5] ( i Anders Nagulin. Myöh. Vuodesta 1801 Palmberg. Syntynyt 19.03.1785 Nauvo. Kuollut 10.08.1854 Pohja.[5] ii Matts Mattsson. Kuollut 1814. Ammatti Talollinen Nauvo, Packas-niminen tila.[5] iä Helena Henriksdotter.[5] ä Maria Wellán. Kuollut 1830.[5]) [5]

VIII. Johannes (Johan) Henrikinpoika Wegelius. Syntynyt 07.06.1796 Kemijärvi, Nederby. Kastettu 07.06.1796 Kemijärvi. Kuollut 18.03.1860[5]. Oulun triviaalikoulun oppilas 22.8.1812 (cl. II). Ylioppilas Turussa 9.1817. Pohjalaisen osakunnan jäsen 22.9.1817 [1817] Johannes Wegelius die 22 Septembris Natus 12 Septembris 1799 | Prestvigd 1822; Kyrkoherde i Kemiträsk 1827. Todistus registratuurassa 23.5.1822. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.6.1822. — Kemijärven kirkkoherran (isänsä) apulainen 1822, vt. kirkkoherra sekä virka- ja armovuodensaarnaaja siellä 1824, vakinainen kirkkoherra 1827. Rovasti 1842. † matkalla Siikajoen kirkossa vaalisaarnaajana 18.3.1860.[5][6] Isä Taulu 8. –Puoliso 1828 Klara Elisabet Möller. Kuollut 1873.[5] ( i Salomon Möller. Syntynyt 27.08.1738 Sauvo. Kuollut 08.11.1806 Lemu.[5] ii Salomon Möller. Kuollut 1748. Ammatti Vouti Turku, Turun akatemia.[5] iä Hedvig Montin.[5] ä Helena Agata Lilius. Kuollut 1826.[5] äi Anders Lilius. Syntynyt 30.11.1712 Pirkkala?. Kuollut 30.03.1771 Messukylä.[5] ää Maria Elisabet Thauvonius.[5]) [5]

IX. Maria Elisabet Wegelius. Kuollut 1874.[5] Isä Taulu 12. –Puoliso 1851 Alexander Jakob Nyman. Syntynyt 04.04.1817 Reisjärvi. Kuollut 26.06.1864 Pulkkila. Oulun triviaalikoulun oppilas 15.4.1833 (cl. I). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 17.12.1839 (arvosana approbatur äänimäärällä 13). Pohjoispohjalaisen osakunnan jäsen 18.12.1839. Nimi on kopioitu 1844 Pohjoispohjalaisen osakunnan matrikkelista yhdistyneen Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin Alexander Jacob Nyman, född den 4 April 1817, son till Landtmätaren i Kemi Joh. Nyman; inskrifven i Nord Österb. Afd. den 18 Decemb. 1839. Prestvigd 1842. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1842. — Pappina Ylitorniolla ja Kemissä. Turtolan kappalainen 1848, Pulkkilan 1857. Varapastori 1853. † Pulkkilassa 26.6.1864.[5] ( i Johan Niklas Nyman. Kuollut 1833. Ammatti Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentti.[5] ä Beata Magdalena Cajanus.[5])

VII. Johan Wegelius. Syntynyt 16.09.1772 Kemijärvi. Kuollut 14.06.1845 Hyrynsalmi. Oppiarvo Ylioppilas 1788 Turku. Ammatti Kirkkoherra 1803 Hyrynsalmi. Arvonimi Pappi 1793. Ylioppilas Turussa 8.2.1788 [Wegelius] Johannes, Ostrob _ 679. Pohjalaisen osakunnan jäsen 9.2.1788 [1788] Johannes Wegelius d: IX Februarii. Natus die V October 1771. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 15.7.1793. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.7.1793. — Rovaniemen kirkkoherran apulainen 1793, Sodankylän 1795. Utsjoen ja Inarin kirkkoherra 1799, Hyrynsalmen 1803. Vt. lääninrovasti 1831. † Hyrynsalmella 14.6.1845.[5][8] Äiti Taulu 7. –Puoliso 1:o 19.04.1801 Siikajoki Sofia Albertina Bohm. Myöh. Wegelius. Syntynyt 08.04.1777 Sotkamo. Kuollut 22.02.1835 Hyrynsalmi.[8] –Puoliso 2:o 1836 Anna Regina Grönström. Myöh. Zidén. Myöh. Wegelius. Syntynyt 12.03.1775. Kuollut 18.07.1851 Iisalmi.[8][5]

VIII. Adolf Johaninpoika Wegelius. Syntynyt 30.12.1805 Hyrynsalmi. Kuollut 19.08.1880 Paltamo. Ammatti Paltamon pitäjänkirjuri, maanviljelijä. NI8952 Ylioppilas Turussa 1826. Oulun triviaalikoulun oppilas 21.2.1820 (cl. I) – 16.6.1826 (dim.). Pääsykuulustelu 20.12.1826. Ylioppilas Turussa 23.12.1826. Pohjalaisen osakunnan jäsen 23.12.1826 [1826] Adolphus Wegelius die XXIII Decembris. Natus die XXX Decembris MDCCCV. — Tilanomistaja Sotkamon Sopalassa, sittemmin Paltamon Sutelanperässä. Paltamon pitäjänkirjuri. † Paltamossa 19.8.1880.[5][8] Isä Taulu 14. –Puoliso 23.06.1833 Sotkamo Brita Samuelintytär Schroderus. Myöh. Wegelius. Syntynyt 18.02.1810 Sotkamo. Kuollut 04.02.1860 Paltamo.[8]

VIII. Johan Johaninpoika Wegelius. Syntynyt 22.11.1810 Hyrynsalmi. Kuollut 21.03.1876 Mikkeli. Ammatti Kirkkoherran apulainen Suomussalmi 1857. NI9438 Ylioppilas Helsingissä 1830, filosofian kandidaatti 1836,maisteri 1836. Teologinen tutkinto 1837, vihittiin papiksi1837. Varapastori 1843. Oulun triviaalikoulun oppilas 21.2.1820 (cl. apolog.) – 1820 (avg.). Oulun triviaalikoulun oppilas 2.9.1824 (cl. I) – 12.1829 (dim.). Ylioppilas Helsingissä 26.1.1830 (arvosana approbatur äänimäärällä 12). Pohjalaisen osakunnan jäsen 10.2.1830 [1830] Johannes Wegelius die X Februarii natus die XX Novembris anno MDCCCX. | Philos. Magister 1836. Prestvigd 1837. Pastors Adjunkt i Malax s. å. Kapellans Adjunkt i Kajana 1838. Respondentti 21.6.1834 pro exercitio, pr. Axel Adolf Laurell 13135. FK 13.5.1836. FM 21.6.1836. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.12.1837. — Hämeenlinnan triviaalikoulun vt. apologista 1836–37. Pappina Maalahdessa ja Kajaanissa. Hyrynsalmen kirkkoherran (isänsä) apulainen 1839, vt. kirkkoherra 1843, armovuodensaarnaaja siellä 1845, uudestaan kirkkoherran apulainen 1847, virkavapaa sairauden takia 1848. Varapastori 1843. Suomussalmen kirkkoherran apulainen 1857–58. † Mikkelissä 21.3.1876.[5][8] Isä Taulu 14. –Puoliso Emelie Eleonora Telén. Myöh. Wegelius. Syntynyt 27.06.1802. Kuollut 22.01.1875.[8]

VII. Margaretha Wegelius. Myöh. Wegelius. Syntynyt 26.10.1775 Kemijärvi. Kuollut 24.01.1856 Maksamaa.[8] Äiti Taulu 7. –Puoliso 28.12.1806 Kemijärvi Esaias Wegelius. Syntynyt 05.10.1778 Vöyri. Kuollut 02.07.1844 Munsala. Ammatti Munsalan kappalainen 1823. NI9444 Ylioppilas Turussa 1796, vihittiin papiksi 1801. Filosofianmaisteri 1802.[8] ( i Esaias Wegelius. Syntynyt 07.01.1744 Sodankylä. Kuollut 21.03.1821 Vöyri. Ammatti Vöyrin kirkkoherra 1796, rovasti 1800.[8] ii Henrik Henrikinpoika Wegelius. Syntynyt 06.04.1707 Ilmajoki. Kastettu 08.04.1707 Ilmajoki[6]. Kuollut 24.07.1780 Mikkeli. Ammatti Mikkelin kirkkoherra 1764.[8] iä Maria Fellman. Myöh. Wegelius. Syntynyt 13.03.1709 Kemijärvi. Kuollut 06.07.1788 Vähäkyrö.[8] ä Ulrika Tunaeus. Myöh. Wegelius. Syntynyt 12.04.1744 Vöyri. Kuollut 06.05.1817 Vöyri.[8])

VIII. Maria Charlotta Wegelius. Syntynyt 16.09.1815 Vöyri, Pappila[6]. Kastettu 17.09.1815 Vöyri. Kuollut 25.08.1901 Pietarsaari. Äiti Taulu 17. –Puoliso 26.01.1841 Munsala Jakob Esaias Wegelius. Syntynyt 28.01.1817 Oravainen. Kuollut 05.03.1877 Munsala. Ammatti Kappalainen. ( i Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Ammatti Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[8] ii Esaias Wegelius. Syntynyt 07.01.1744 Sodankylä. Kuollut 21.03.1821 Vöyri. Ammatti Vöyrin kirkkoherra 1796, rovasti 1800.[8] iä Ulrika Tunaeus. Myöh. Wegelius. Syntynyt 12.04.1744 Vöyri. Kuollut 06.05.1817 Vöyri.[8] ä Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[10] äi Gustaf Johan Von Essen. Syntynyt 08.11.1735 Heinola. Kuollut 01.02.1823 Oravainen. Ammatti Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779.[8] ää Eva Christina Wacklin. Myöh. von Essen. Syntynyt 30.08.1751 Oulu. Kuollut 16.01.1830 Oravainen.[8])

IX. Henrik Eliel Wegelius. Syntynyt 04.01.1853 Bergö, Jakobsberg. Kastettu 09.01.1853 Bergö[6]. Kuollut 05.05.1933 Merikarvia. 1. avioliitto 1882. 2. avioliitto 13.02.1896.[11] Äiti Taulu 18. –Puoliso 1:o Johanna Elisabeth Häggman. Syntynyt 03.01.1855 Ähtävä. Kuollut 13.08.1894 Pietarsaaren mlk. Avioliittoon 1882.[10] ( i Johan Julius Häggman. Syntynyt 01.03.1823 Vaasa. Kuollut 06.08.1856 Pietarsaari. Ammatti Kappalainen.[7] ii Johan Erik Häggman. Ammatti Suutarimestari.[7] iä Lovisa Sofia Blomström.[7] ä Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila.[11] äi Lars Larsson Schalin. Syntynyt 18.08.1790 Vaasa. Kuollut 03.08.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland. Haudattu Teerijärvi. Ammatti Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841.[8] ää Brita Johanna Carlenius. Myöh. "Johanna" Schalin. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Ammatti Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija.) –Puoliso 2:o Mathilda Elisabet Schalin. Syntynyt 18.10.1857 Kaskinen. Kuollut 22.06.1953. Avioliittoon 13.02.1896.[11] ( i Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja.[11] ii Lars Larsson Schalin. Syntynyt 18.08.1790 Vaasa. Kuollut 03.08.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland. Haudattu Teerijärvi. Ammatti Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841.[8] iä Brita Johanna Carlenius. Myöh. "Johanna" Schalin. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Ammatti Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. ä Johanna Sofia Topelius. Syntynyt 01.03.1820 Uusikaarlepyy. Kuollut 04.12.1913 Uusikaarlepyy.[11] äi Zachris Topelius. Syntynyt 13.11.1781 Oulu. Kuollut 23.01.1831 Uusikaarlepyy. Ammatti Piirilääkäri. Ammatti Kansanrunouden kerääjä.[11] ää Katarina Sofia Calamnius. Syntynyt 03.02.1791 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.07.1868 Uusikaarlepyy.[11])

VII. Elisabet Johanintytär Wegelius. Myöh. Widmarck. Syntynyt 18.09.1780 Kemijärvi. Kuollut 05.12.1853 Turku.[8] Äiti Taulu 7. –Puoliso Petter Niclas Widmark. Syntynyt 16.12.1759 Mustasaari, Wasa. Kastettu 18.12.1759 Mustasaari. Ammatti Raatimies Vaasa. Ammatti Kauppias Vaasa.[6] ( i Peter Widmark.[6] ä Anna Lisa Anander.[6])

VI. Kristina Margareta Josefintytär Kranck. Kuollut 1795.[5] Isä Taulu 6. –Puoliso 1755 Johan Johaninpoika Salmenius. Syntynyt 13.04.1733 Kälviä. Kuollut 26.06.1796 Kalajoki. Ylioppilas Uppsalassa 6.10.1748 Johannes Salmenius O.Botn. Ylioppilas Turussa sl. 1749 [Salmenius] Johan [Ostrob _ 426]. Pohjalaisen osakunnan jäsen 7.10.1749 [1749] Johannes Salmenius. Upsalia advenit. 1751. sub præsidio Dn. Prof. Mennander evicit ruinam murorum Hierico Jos. VI. fuisse miraculum. 1753. vero Præs. Dn. D. et Prof. Mesterton publico specimine egit de incomprehensibilitate sapientiæ Divinæ, nemini rerum finibus explicandis interdicente. 1754. Magister. Eodem anno substitutus est Pastori Calajokiensi, parenti suo. | Sacellanus in Hapajervi Paroec. Calajoki 1759. | Pastor in Kalajoki 1780. Præpositus honor. 17‹–› Obiit 1796. Respondentti 11.6.1751 pro exercitio, pr. Karl Fredrik Mennander 5638. Respondentti 21.6.1753 pro gradu, pr. Karl Mesterton U700. FM 25.7.1754. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1754. — Kalajoen kirkkoherran (isänsä) apulainen 1754. Haapajärven kappalainen 1758. Kalajoen kirkkoherra 1780. Rovasti. Saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1784. † Kalajoella 26.6.1796.[5]

VI. Katarina Brita Josefintytär Kranck. Kuollut 1811.[5] Isä Taulu 6. –Puoliso 1:o 1752 Aaron Wilander. Syntynyt 21.04.1720. Kuollut 01.12.1760 Oulainen. Ylioppilas Turussa sl. 1738 Wilander Aaron. Ostrob _ 374. Pohjalaisen osakunnan jäsen 15.12.1738 [1738] Aron Mathiæ Wilander. 1745 adjunctus ministerii in Pyhäjoki. | Obiit 1762 Sacellanus in Oulhais. Ylioppilas Uppsalassa 2.3.1741 Aaron Wilander Ostrobotniensis antea civis Academiæ Aboënsis. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.2.1746. — Pyhäjoen pitäjänapulainen Oulaisissa 1746, kappalainen siellä 1756. † Oulaisissa 1.12.1760.[5] ( i Matias Wilander. Syntynyt 19.09.1673 Liminka. Kuollut 10.03.1740 Pyhäjoki.[5] ii Olof Viljakkala. Ammatti Talollinen Liminka, Arvonollila.[5] iä Dorotea Mårtensdotter.[5] ä Margareta Prochman. Kuollut 1750.[5]) –Puoliso 2:o 1762 Gabriel Lagus. Syntynyt 05.08.1732 Jalasjärvi. Kuollut 07.08.1784 Oulainen. Vaasan triviaalikoulun oppilas 17.2.1742 – (1745). Ylioppilas Turussa sl. 1749 [Lagus] Gabr. Ostrob _ 426. Pohjalaisen osakunnan jäsen 5.9.1749 [1749] Gabriel Lagus. 1754. adjunctus Parentis, Sacellani in Jalasjerfwi. 1756 Pastoris Uhloensis Adjunctus. | Adjunctus Ministerii in Pyhäjoki, | Sacellanus ibidem in Oulais 1761. Obiit 1784. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 24.3.1753. — Jalasjärven kappalaisen (isänsä) apulainen 1753. Oulun kirkkoherran apulainen 1756. Oulaisten kappalainen 1761. † Oulaisissa 7.8.1784.[5] ( i Gabriel Lagus. Syntynyt 28.10.1692 Kisko. Kuollut 10.06.1759 Jalasjärvi. Ammatti Kappalainen Jalasjärvi[5].[13] ii Gabriel Lagus. Syntynyt 00.02.1660 (Karjalohja). Kuollut 17.03.1695 Kisko. Ammatti Kiskon kappalainen.[13] iä Beata Florin. Syntynyt 1667 (Hämeenlinna). Kuollut 07.09.1702 Kisko.[13] ä Catharina Palander. Syntynyt 06.12.1698 Ruoveri. Kuollut 19.07.1766 Ruovesi.[13] äi Johannes Palander. Syntynyt jälkeen 1670. Kuollut 1708 (Virrat). Ammatti Virtain kappalainen.[13] ää Helena Roos. Syntynyt 1672 (Kuorevesi). Kuollut 1722 (Virrat).[13])

V. Johan Aleksanterinpoika Kranck. Syntynyt 1704. Kuollut 06.04.1784 Kuusamo[6]. Haudattu 11.07.1784 Kuusamo. Ammatti Apulaispappi välillä 1728 ja 1733 Tukholma, Tukholman suomalainen seurakunta. Ammatti Kirkkoherra välillä 1748 ja 1784 Kuusamo. Yltiöpietistinä erosi papin virasta (1733?), hernhutilaisuuden apostolina Suomessa. Kuollut "80 vuoden" ikäisenä. Kuolinsyy: katarrikuume, hengitystietulehdus. Ylioppilas Uppsalassa 16.10.1724 Johannes Kranck [fr. Ostrobothnienses]. Vihitty papiksi Uppsalan hiippakunnassa 15.6.1728. — Tukholman suom. seurak. kirkkoherran apulainen 1728, komministeri 1730. Erosi pappisvirasta 1734 omantunnon epäilysten ahdistamana. Erikssonien herätyssuunnan kannattaja. Otettu uudestaan pappisvirkaan Turun hiippakunnassa 1746. Kuusamon kirkkoherra 1748. † Kuusamossa 6.4.1784.[5] Isä Taulu 5. –Puoliso 1:o 1748 Magdalena Nystedt. Kuollut 1756[5].[6][5] –Puoliso 2:o 14.02.1756 Kuusamo Catharina (Katarina) Lagus. Syntynyt (laskettu) 00.03.1728[6]. Kuollut 05.05.1782 Kuusamo. Haudattu 30.06.1782 Kuusamo[6]. Kuollut "54 vuoden 2 kuukauden" ikäisenä. Kuolinsyy: rintakuume.[2] ( i Gabriel Lagus. Syntynyt 28.10.1692 Kisko. Kuollut 10.06.1759 Jalasjärvi. Ammatti Kappalainen Jalasjärvi[5].[13] ii Gabriel Lagus. Syntynyt 00.02.1660 (Karjalohja). Kuollut 17.03.1695 Kisko. Ammatti Kiskon kappalainen.[13] iä Beata Florin. Syntynyt 1667 (Hämeenlinna). Kuollut 07.09.1702 Kisko.[13] ä Catharina Palander. Syntynyt 06.12.1698 Ruoveri. Kuollut 19.07.1766 Ruovesi.[13] äi Johannes Palander. Syntynyt jälkeen 1670. Kuollut 1708 (Virrat). Ammatti Virtain kappalainen.[13] ää Helena Roos. Syntynyt 1672 (Kuorevesi). Kuollut 1722 (Virrat).[13]) [6]

VI. Johannes Johaninpoika Kranck. Syntynyt 31.05.1751 Kuusamo. Kastettu 02.06.1751 Kuusamo. Kuollut 13.03.1800 Kuusamo[5]. Ammatti Apupappi Kuusamo[6]. Ammatti Pastori Kuusamo. Ammatti Kirkkoherra noin 1790 Kuusamo. Ylioppilas Turussa 4.11.1771 Kranck, Joh. Ostrob. _ 532. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771 [1771] Johannes Kranck d. ‹Päiväys XX Jun. on korjattu muotoon VIII Nov.› Natus d. XX. Jun. 1751. | Sacris ordinibus initiatus 1774, Adjunctus Patris Pastoris in Kuusamo | et vice Pastor ibidem constitutus. | Pastor ibidem 1784. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 12.12.1774. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 13.12.1774. — Kuusamon kirkkoherran (isänsä) apulainen 1774, kirkkoherra siellä 1784. † Kuusamossa 13.3.1800.[5][6] Isä Taulu 23. –Puoliso 25.03.1778 Kuusamo Anna Henrikintytär Planting. Kuollut 1805[5].[6] ( i Henric Planting. Syntynyt (laskettu) 00.02.1716. Kuollut 29.01.1794 Kuusamo. Haudattu 25.02.1794 Kuusamo. Ammatti Nimismies Kuusamo. Ammatti Liqvidations Commisarien Kuusamo.[6] ä Helena.[6]) [6]

VII. Sophia Johanneksentytär Kranck. Syntynyt noin 30.05.1788 Kuusamo, Kirkonkylä. Kastettu 01.06.1788 Kuusamo.[6] Isä Taulu 24. –Puoliso Olof Wallin. Syntynyt 12.09.1770. Kuollut 28.01.1846 Muhos, Laitasaari. Ammatti (Läänin)verovirkailija. Kuolinsyy: vanhuus. Kuollut "75 vuoden 4 kuukauden 16 päivän" ikäisenä.[6]

VIII. Emma Fredrika Wallin. Syntynyt 11.09.1824 Muhos, Laitasaari. Kastettu 14.09.1824 Muhos. Kuollut 18.04.1909. [14][14] Äiti Taulu 25. –Puoliso 25.07.1843 Muhos Karl Heikel. Syntynyt 10.02.1815 Kokkola. Kuollut 28.01.1885 Janakkala[14]. [14] Ammatti Kirkkoherra 1868. "Janakkalan historia":ssa syntymäajaksi on merkitty 4.2.1815. Janakkalan kirkkoherrana 1868-1885.[14] Oulun triviaalikoulun oppilas 27.8.1824 (cl. apolog.). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 19.6.1833 (arvosana approbatur äänimäärällä 12). Pohjalaisen osakunnan jäsen 19.6.1833 [1833] Carolus Heikel die XIX Junii anno MDCCCXXXIII. natus die IV Februarii MDCCCXV. | Prestvigd i Junii 1839. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 16.12.1839. — Pappina Muhoksella ja Kemissä. Uudenkaupungin ala-alkeiskoulun opettaja 1843. Kumlingen ja Brändön kappalainen 1846, Sauvon 1860 (virkaan 1862). Varapastori 1855. Janakkalan kirkkoherra 1868. † Janakkalassa 28.1.1885.[5][15] ( i Henrik Jakob Henrikinpoika Heikel. Syntynyt 28.03.1782 Oulu. Kuollut 20.04.1843 Haukipudas[6]. Haudattu Haukiputaan vanha, nykyisin museoitu hautausmaa. Haukipudas[15]. Ammatti Tuomari.[7] ii Henrik Heikel. Syntynyt 02.01.1747 Oulu. Kuollut 13.01.1818 Oulu. Ammatti Oululainen kauppias.[7] iä Anna Margaretha Zimmerman. Syntynyt 09.05.1742 Vaasa.[7] ä Anna Margaretha Laurin. Syntynyt 01.10.1782 Raahe. Kuollut 01.08.1857 Oulu. Haudattu Oulun hautausmaan kortteli 11 (nykyinen 111). Oulu.[7] äi Abraham Laurin. Syntynyt 21.08.1753 Kälviä[5]. Kuollut 21.05.1807 Rantsila[5]. Ammatti Kappalainen Rantsila.[15] ää Brita Wahlman. Myöh. Carlén. Kuollut 1826[5].[15]) [6]

VIII. Olai Wallin. Syntynyt 25.01.1832 Muhos, Laitasaari. Kastettu 03.02.1832 Muhos. Kuollut 28.11.1896 Pirkkala[5]. Oulun triviaalikoulun oppilas 2.2.1841 (cl. II) – 16.6.1847 (dim.). Turun lukion oppilas 24.8.1847 – 20.9.1850 (avg.). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 10.2.1851 (arvosana approbatur cum laude äänimäärällä 16). Pohjalaisen osakunnan jäsen 11.2.1851 Olaus Wallin, Maanfiskaali O. Wallinin pojka, Muhoksen pitäjästä, syntynyt 25:na Tammikuuta vuonna 1832, päässyt Oppiwaiseksi 8:na päivänä Helmikuuta v. 1851. sisäänkirjoitettu 11:na päivänä Helmikuuta v. 1851. HFK 18.5.1857. HFM 29.5.1857. Opintomatka Saksaan ja Sveitsiin valtion apurahan turvin 1861–63, opintomatkoja ulkomailla myös 1881 ja 1894. — Erkkylän kartanon Eskon kansakoulun johtajaopettaja Hausjärvellä 1857–61. Jyväskylän seminaarin historian ja kasvatusopin vt. opettaja 1863, lehtori 1867. Hämeen läänin kansakoulupiirin tarkastaja 1885. Sanomalehtimies. † Pirkkalassa 28.11.1896.[5][6] Äiti Taulu 25. –Puoliso 1864 Flora Fredrika Bernhardina Schreck. Syntynyt noin 1839[6]. Kuollut 1926.[5]

VI. Christina Johanintytär Kranck. Syntynyt 06.12.1752 Kuusamo. Kastettu 13.12.1752 Kuusamo.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso 09.12.1779 Kuusamo Friedrich Henrikinpoika Planting. Ammatti Komissaari.[6][6]

VII. Henrik Johan Fredrikinpoika Planting. Syntynyt 12.06.1781 Kuusamo, Pousu. Kastettu 20.06.1781 Kuusamo. Kuollut 24.12.1841 Kuusamo. Haudattu 05.01.1842 Kuusamo. Ammatti Kenttävääpeli. Kuollut "60 vuoden 6 kuukauden 12 päivän" ikäisenä.[6] Äiti Taulu 28. –Puoliso 00.05.1811 Kuusamo Margeta (Greta) Sophia Johanintytär Törmänen. Syntynyt 14.03.1789 Kuusamo. Kastettu 25.03.1789 Kuusamo. Historiakirjoissa sukunimi aikaisemmin: Törmelin.[6] ( i Johan Törmänen. Ammatti Virkamies.[6] ä Margaretha.[6])

VI. Margareta (Greta) Johanintytär Kranck. Syntynyt 16.03.1754 Kuusamo. Kastettu 16.03.1754 Kuusamo.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso 1:o 28.11.1780 Kuusamo Johan Törmänen. Ammatti Nimismies Kuusamo.[6] –Puoliso 2:o 11.04.1797 Kuusamo Pehr Johansson Heikkinen.[6][6]

VI. Gabriel Johaninpoika Kranck. Syntynyt 17.03.1760 Kuusamo. Kastettu 11.04.1760 Kuusamo. Ammatti Tullivirkailija.[6] Isä Taulu 23. –Puoliso Catharina Arvelander.[6]

VI. Elias Johaninpoika Kranck. Syntynyt 25.04.1762 Kuusamo[6]. Kastettu 27.04.1762 Kuusamo[6]. Kuollut 1804. Oppiarvo Pappi 1783. Ammatti Isänsä apulainen Kuusamo. Ammatti Kappalainen 1796 Pulkkila.[2] Isä Taulu 23. –Puoliso 15.05.1788 Kuusamo Margaretha Sophia Backman.[6]

VII. Petter Simon Krank. Syntynyt 1792[2]. Kuollut 1845 Laivamatkalla Tukholmasta Ouluun[2]. Ammatti Laivuri. Ammatti Kapteeni (Koopvardie). Yksi Koopvardie - kapteeni, yksi perämies ja yksi matruusi.

VIII. Emilia Charlotta Krank. Syntynyt 24.11.1824 Oulu. Kastettu 01.12.1824 Oulu, Oulun tuomiokirkkoseurakunta[6].[6] Isä Taulu 33. –Puoliso 28.12.1845 Oulu, Oulun tuomiokirkkoseurakunta Abram Ravander. Ammatti Kapteeni.[6][6]

VIII. Adolf Krank. Syntynyt 26.06.1841 Kööpenhamina, Tanska. Kastettu 31.06.1841 Oulu, Oulun tuomiokirkkoseurakunta[6]. Kuollut 15.02.1940 Janakkala[14]. [14] [14] Ammatti Pappi Kuortane[2]. Ammatti Pappi Alajärvi. Ammatti Kappalainen Tammela[2]. Arvonimi Rovasti. Ammatti Kirkkoherra 1886 Janakkala. Janakkalan kirkkoherrana 1886-1940. Isä Taulu 33. –Puoliso Kristina Sofia Henrikintytär Hedström. Syntynyt 08.02.1849 Kortesjärvi. Kastettu 10.02.1849 Kortesjärvi[6]. Kuollut 09.02.1927 Janakkala ?. [14] Toimi Janakkalassa innokkaasti lastenkodin ja sairaalan hyväksi.[14] ( i Henrik Hedström. Syntynyt (Laskettu eliniästä) 17.07.1813. Kuollut 28.07.1848 Kuortane. Ammatti Rakennusmestari.[6] ä Anna Charlotta (Lotta) Hanssintytär Nyström. Syntynyt 20.04.1810 Kortesjärvi, Ahlborg. Kastettu 23.04.1810 Kortesjärvi.[6] äi Hans Hanssinpoika Nyström. Syntynyt (Laskettu kuolinaika-ikä) 19.10.1764. Kuollut 08.04.1821 Kortesjärvi. Oppiarvo Maisteri. Ammatti Kappalainen.[6] ää Saara Margareta Bergman. Syntynyt 1778.[6])

IX. Anni Kulta Sofia Krank. Syntynyt 25.09.1871 Kuortane. Kuollut 27.07.1957 Helsinki. Ammatti Käsityönopettaja. Kirkkoherran tytär Janakkalasta. Käynyt suomal. tyttökoulua Turussa ja H:linnassa, jossa myös suorittanut kutomakouluopettajakurssin. Ollut opettajana ja johtajattarena Äänekosken ja Limingan kansanopistoissa.[16][16] Isä Taulu 35. –Puoliso Kaarlo Kerkkonen. Syntynyt 12.07.1869 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 27.04.1928 Helsinki. Janakkalan pappila ympäristöineen[14]. Janakkalan pappilan päärakennus eteläpuolelta[14]. [14] Anni (os. Krank) ja Kaarlo Kerkkosen lapset 1911 (arvio)[18]. Oppiarvo Pappi. Oppiarvo Fil.maisteri. Ammatti Kouluneuvos. Ammatti Lapin piirin kansakoulujen tarkastaja. Ammatti Limingan kansanopiston johtaja. Ammatti Kouluhallituksen jäsen. Ylioppilaaksi 17.05.1889, suoritti pappistutkinnon 1893, fil.kand. tutkinnon 1897, kirkkoherran tutkinnon 1905, sai maisterinarvon 1902. Ollut kansanopistonjohtajana Äänekoskella 1894-98, Limingassa 1899-1906, ja 01.08.1906:sta Lapinmaan piirin kansakoulujen tarkastajana.[16][17] ( i Kustaa Kustaanpoika Kerkkonen. Syntynyt 15.11.1820 Janakkala, Kerkkola. Kuollut 20.04.1899 Janakkala, Kerkkola. Ammatti Rusthollari. Ammatti Isäntä Kerkkolassa 1842 Janakkala, Kerkkola[14].[17] ii Kustaa Juho Kustaanpoika Räikälä. Myöh. Kerkkola. Syntynyt 07.11.1784. Kuollut 06.10.1845. Ammatti Vävy Janakkala, Kerkkola.[16] iä Anna Maria Heikintytär Kerkkola. Syntynyt 04.09.1788. Kuollut 04.09.1854.[16] ä Carolina Wilhelmina (Karoliina Wilhelmiina) Idänpään-Heikkilä. Syntynyt 08.01.1826 Vanaja. Kuollut 09.09.1893 Janakkala, Kerkkola.[17] äi Johan Johansson Ukko. Syntynyt 02.03.1801 Padasjoki, Auttoisten Ukon talo. Kastettu 03.03.1801 Padasjoki[6]. Kuollut 10.03.1833 Vanaja.[17] ää Anna Eriksdotter Kerälä. Syntynyt 25.09.1787 Hattula, Kerälä. Kastettu 30.09.1787 Hattula[6]. Kuollut 15.02.1868.[17])

IX. Walma Maria Krank. Syntynyt 27.05.1880 Tammela. Kastettu 16.06.1880 Tammela. Kuollut 05.05.1955 Janakkala. Haudattu Perniö. Ammatti Talousopettaja (-14 saakka) 1903 Kasvatusopillinen keittokoulu (Pedagogiska matlagningsskola, nykyisin Helsingin kotitalousopettajaopisto). Julkaissut yhdessä Edit Reinilä-Hellmanin ja Sophie Caloniuksen kanssa kirjat Hemmets Kokbok, sama suomenkielisenä Kotiruoka, sekä kirjat Kasviskotiruoka ja Kansan Kotiruoka. Kotiruoka-kirjaa julkaistiin 1908-52 yhteensä 20 painosta (386.000 kpl).[6] Isä Taulu 35. –Puoliso 27.09.1914 Janakkala Sven Abiel Heikel. Myöh. Vuodesta 1906 Veli Abiel Heikinheimo. Syntynyt 20.08.1875 Kittilä. Kuollut 18.11.1948. [14] [15] Arvonimi Fil.kand. Arvonimi Pappi. Arvonimi Rovasti 13.06.1929. Ammatti Lehtori ja koulun johtaja Tyrvään yhteiskoulu. Ammatti Lehtori ja koulun johtaja Kokkolan suomalainen Yhteiskoulu. Ammatti Lehtori Sortavalan realilyseo. Ammatti Kappalainen (-21 saakka) 1913 Janakkala. Ammatti Käytännöllisen teologian assistentti 1916 Helsingin yliopisto. Ammatti Kirkkoherra 1921 Uskela. Ammatti Kirkkoherra 1940 Perniö. Janakkalan kappalaisena 1913-21. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian assistentti 1916-17 ja 1922-40. Uskelan khra 1921-31. Perniön khra 1940 alkaen. Osallistui nuoriso- ja raittiustyöhön sekä Tyrväällä myös kristillisen työväenliikkeen perustamiseen. Tekniikasta kiinnostuneena kehitti jopa patentin saaneita laitteita.

VIII. Frans Petter (Pekka) Krank. Syntynyt 09.09.1844 Oulu, Oulun tuomiokirkkoseurakunta. Kastettu 22.09.1844 Oulu. Kuollut 1910[2]. Ammatti Pappi Kuopio[2]. Ammatti Pappi Ruovesi[2]. Ammatti Pappi Längelmäki[2]. Ammatti Pappi Huittinen[2]. Ammatti Kirkkoherra 1882 Kivijärvi[2].[6] Isä Taulu 33. –Puoliso Maria Elisabeth (Betty) Durchman. Syntynyt 1843.[2]

V. Lars Aleksanterinpoika Kranck. Syntynyt 1705. Ammatti Porvari Raahe. Ammatti Kauppias.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso 21.04.1734 Raahe Margareta Budde.[6]

V. Elisabet Aleksanterintytär Kranck. Syntynyt 15.08.1707. Kuollut 07.02.1752 Raahe.[7] Isä Taulu 5. –Puoliso 1:o 05.04.1733 Raahe Johan Olofinpoika Carlenius. Myöh. Carleen. Syntynyt 31.12.1706 Raahe. Kuollut 09.11.1738 Raahe. Ammatti Kauppias Raahe. Ammatti Raatimies.[7] ( i Olof Mathiaksenpoika Carlenius. Myöh. Carlen. Syntynyt 10.06.1682. Kuollut 27.05.1764 Raahe. Ammatti Raahen postimestari 1727 Raahe. Ammatti Raatimies.[7] ii Mathias Carlenius. Syntynyt 06.08.1655 Kokkola. Kuollut 00.10.1682 Pielisjärvi (ilmeisesti). Ammatti Pielisjärven vouti.[7] iä Elisabet Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.01.1648 Turku. Kuollut Isoviha (ilmeisesti).[7] ä Margaretha Salonius. Syntynyt 25.01.1684 Siikajoki. Kuollut 03.12.1765 Raahe.[7]) –Puoliso 2:o Thomas Wahlman. Ammatti Kauppias Raahe.[7]

VI. Margaretha Elisabet Johanintytär Carleen. Syntynyt 12.01.1734 Raahe. Haudattu 27.06.1762 Oulu.[7] Äiti Taulu 40. –Puoliso 1757 Raahe (varmaankin) Abraham Nystedt. Syntynyt 26.07.1731 Tornio. Kuollut 28.04.1779 Oulu. Ammatti Kauppias Oulu.[7] ( i Lars Nystedt. Ammatti Kauppias Tornio.[7] ä Barbro Kempe.[7])