Taulu 1

I. Erik Ångerman-Sursill. Talollinen. Lautamies. Erik Ångerman, lisänimeltään Sursill, oli mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä Ruotsissa todennäköisesti jo ennen vuotta 1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Hän tai hänen sukunsa oli ilmeisesti lähtöisin Ångermanlandista; siitä johtui nimi Ångerman. Myös hänen lisänimensä Sursill lienee ollut kotiseudun perintöä; ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti Sursill-pilkkanimellä, koska he olivat muualla ravintona väheksytyn happamen silakan pääasiallisia tuottajia. Erik Ångerman-Sursill oli varakas talollinen ja lautamies. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Erik Ångerman-Sursillilla oli monta lasta, joista viisi muutti Suomeen.[1] –Puoliso Dordi.[1]

II Lapset
Catharina Erikintytär Sursill. Emäntäpiika. Taulu 2.[1]
Magdalena Erikintytär Sursill. Saapui sisarensa Catharinan kutsumana Uumajasta Suomeen.[1] –Puoliso Erik Johaninpoika Tenalensis. Kuollut 24.05.1600 Pietarsaari (kaiketi). Haudattu Pietarsaari. Pietarsaaren kirkkoherra 1569.[1]
Östen Erikinpoika Sursill.[1]
Carl Erikinpoika Sursill. Kokkolan kirkkoherra 1582. Taulu 45.[1]
Margaretha Erikintytär Sursill. Taulu 136.[1]
Taulu 2
(Taulusta 1)

II. Catharina Erikintytär Sursill. Emäntäpiika. Oli mainituista sisaruksista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Hans Nilsinpoika. Syntynyt Uusimaa. Kuollut ennen 00.07.1569. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ennen 1543. (Henricus Nicolai) Westzynthius-suvun kantaisä.[1]

III Lapset
Johan Henrikinpoika. Kuollut 1580. Pietarsaaren kappalainen noin 1578. Naimaton.[1]
Anna Henrikintytär.[1] –Puoliso Simo Johanneksenpoika Nurkka. Nurcka. Nurcherus. Kuollut arviolta 1604. Isonkyrön kirkkoherra.[1]
Knut Henrikinpoika. Syntynyt 1555. Kuollut 29.07.1621 Pietarsaari. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1600. Taulu 3.[1]
Taulu 3
(Taulusta 2)

III. Knut Henrikinpoika. Syntynyt 1555. Kuollut 29.07.1621 Pietarsaari. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1600. Pappi 1578.[1] Äiti Taulu 2. –Puoliso 1:o 1583 Lucia Fordell. Kuollut 1599.[1] ( i Hans Fordell. Pohjanmaan kihlakunnantuomari. Vouti.[1] ä Lucia Erikintytär.[1]) –Puoliso 2:o 10.08.1600 Anna Gestricius. Syntynyt 1580 Gävle, Ruotsi. Kuollut 01.02.1664 Kruununkylä. Syntyi keväällä 1580. Eli 7 "kuninkaan" eli hallitsijan hallitusaikana.[1] ( i Petter Gestricius. Uumajan kirkkoherra.[1] ä Malin Nilsintytär.[1])

IV Lapset
1: Johan Knutinpoika Forthelius. Kuollut (Luultavasti pian jälkeen 1617) jälkeen 1617. Ruotsin kuninkaallisen kanslia apukanslisti 1615. Fil.maist. 1610 Wittenberg, Saksa. Naimaton.[1]
1: Catharina Knutintytär. Kuollut ennen 1649.[1] –Puoliso ennen 1613 Christer Mattson. Kuollut ennen 1658. Pietarsaaren pitäjän nimismies.[1]
1: Henrik Knutinpoika. Kuollut ennen 1634. Pietarsaaren pitäjän nimismies 1614. Eli 1624. Puolison nimi ei ole tunnettu.[1]
1: Isak Knutinpoika Fortelius. Talollinen. Talollinen Pietarsaaren pitäjän kirkonkylässä 1616. Eli Pietarsaaren pitäjässä 1649, ehkä myös 1651. - Puolison nimi ei ole tiedossa, mutta hän lienee ollut Pietarsaaren pitäjän Överessen kylässä asuneen talollisen ja lautamiehen Lars Mattssonin sisar tai käly.[1]
1: Knut Knutinpoika. Kuollut ennen 1634 Pietarsaari (?). Todennäköisesti itsellinen Pietarsaaren pitäjän kirkonkylässä. Oli elossa 1633 ja kuoli niihin aikoihineli ennen vuotta 1634. - Oli naimisissa. - Jälkeläisiä häneltä ei nähtävästi jäänyt tai ollut elossa 1634.[1]
1: Elisabet Knutintytär. Taulu 4.[1]
2: Margaretha Knutintytär. Syntynyt 21.09.1602 Pietarsaari. Kuollut 14.12.1667 Kruununkylä. Taulu 5.[1]
2: Gabriel Knutinpoika Westzynthius. Kuollut noin 1670. Uudenkaarlepyyn kappalainen noin 1659. Taulu 35.[1]
2: Magdalena Knutintytär. Kuollut 15.06.1678 Vaasa (haud.).[1] –Puoliso Anders Liurenius. Kuollut ennen 1644. Turun hovioikeden presidentin Jöns Kurckin kotisaarnaaja.[1] –Puoliso ennen 1644 Thomas Florinus. Kuollut 1648 Vaasa. Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra 1633. Valtiopäivämies. Fil.maist. 1621. Ylioppilas Wittenbergissä Saksassa 1619.[1] ( i Thomas Eskilson.[1]) –Puoliso ennen 1650 Isak Hamnius. Kuollut 1654 Vaasa (varmaankin). Vaasan ja Mustasaaren kappalainen 1643. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1640.[1] ( i Marcus Hamnius. Vaasan kappalainen.[1] ä Maria Brennerus.[1]) –Puoliso 1657 Georg Boom. Kuollut 1659 Jämtlanti, Ruotsi. Kenttäsaarnaaja 1658. Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa (pohj.) 1654.[1] ( i Paul Boom. Vaasan kirkkoherra.[1] ä Clara Lytter.[1]) –Puoliso ennen 1662 Matts Pålsson Flemming. Kuollut 1664 Vaasa. Raatimies Vaasassa. Kuollut marras-joulukuussa 1664.[1]
Taulu 4
(Taulusta 3)

IV. Elisabet Knutintytär. Oli elossa vielä 1649.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Henrik Olofsson. Kuollut ennen 1649. Kruununkylän sairashuoneen vouti.[1]

V Lapset
Johan Ulonius. Syntynyt 1624 Oulu. Kuollut ennen 1663. Uudenkaarlepyyn kappalainen Uusikaarlepyy.[1] –Puoliso Christina Nilsintytär Ringius. Katso myös 130. [1]
Taulu 5
(Taulusta 3)

IV. Margaretha Knutintytär. Syntynyt 21.09.1602 Pietarsaari. Kuollut 14.12.1667 Kruununkylä.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso 1:o Syksyllä 1618 Magnus Gammal. Kuollut 09.02.1636 Pietarsaari (kaiketi). Pietarsaaren kirkkoherra 1622. Ylioppilas 1610 Upsala, Ruotsi.[1] ( i Mathias Gammal. Vöyrin kirkkoherra.[1] ä Brita Wiloides.[1]) –Puoliso 2:o 07.10.1638 Jakob Brennerus. Syntynyt 00.05.1607 Mustasaari. Kuollut 13.01.1685 Kruununkylä. Kruununkylän kirkkoherra 1638. Ylioppilas 1625 Upsala, Ruotsi. Pappi 1631. Rovasti.[1] ( i Henrik Brennerus. Mustasaaren kirkkoherra.[1] ä Margaretha Porshank.[1])

V Lapset
1: Barbro Gammal. Kuollut 01.12.1667 Kokkola (haud.). Taulu 6.[1]
Taulu 6
(Taulusta 5)

V. Barbro Gammal. Kuollut 01.12.1667 Kokkola (haud.).[1] Äiti Taulu 5. –Puoliso Gustaf Gabrielinpoika Rothenius. Kuollut 18.11.1677 Kokkola (haud.). Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656. Porvari 1665 Kokkola. Raatimies. Ylioppilas 1649 Turku (pohj.). Katso myös 48 , 48 , 48 , 47. [1]

VI Lapset
Margaretha Gustafintytär Rothenius. Oli elossa 1660.[1]
Magnus Gustafinpoika Rothenius. Eli 1660.[1]
Jakob Gustafinpoika Rothenius. Oli elossa 1660.[1]
Elsa Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 26.06.1658 Kokkola (kast.). Kuollut 00.04.1727 Raahe. Taulu 7.[1]
Cnut Gustafinpoika Rothenius. Rooth. Syntynyt 20.08.1659 Kokkola (kast.). Eli 1690.[1]
Carl Gustafinpoika Rothenius. Syntynyt 25.08.1662 Kokkola (kast.).[1]
Taulu 7
(Taulusta 6)

VI. Elsa Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 26.06.1658 Kokkola (kast.). Kuollut 00.04.1727 Raahe.[1] Äiti Taulu 6. –Puoliso 30.03.1676 Kokkola Martti Peitso. Mårten Peitzius. Syntynyt 1655 Kälviä (kotoisin). Kuollut 10.01.1727 Raahe. Raahen ja Saloisten kirkkoherra. Ylioppilas 1671 Upsala. Ylioppilas 1676 Turku (pohj.). Piispa Johan Terseruksen alullepaneman Sursill-suvun tutkimustyön varsinainen alkuunpanija.[1] ( i Heikki Mikonpoika Peitso. Talollinen Kälviä.[1])

VII Lapset
Gustaf Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 03.02.1679 Kälviä. Kuollut 31.01.1698 Turku (kirjoilla ja haud. Raahe). Naimaton.[1]
Henrik Mårteninpoika Peitzius.[1]
Gabriel Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå Gård); Kälviä. Kuollut 03.10.1752 Limingo, Kempele. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742. Taulu 8.[2]
Johan Mårteninpoika Peitzius.[1]
Magnus Mårteninpoika Peitzius.[1]
Abraham Mårteninpoika Peitzius.[1]
Henrik Mårteninpoika Peitzius.[1]
Brita Mårtenintytär Peitzius.[1]
Barbro Mårtenintytär Peitzius.[1]
Elisabet Mårtenintytär Peitzius.[1]
Gretha Mårtenintytär Peitzius.[1]
Elsa Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 19.02.1690 Raahe. Kuollut 01.03.1690 Raahe (haud.).[1]
Catharina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 12.03.1693 Raahe. Kuollut 30.04.1693 Raahe.[1]
Maria Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 10.06.1696 Raahe. Kuollut 09.07.1696 Raahe.[1]
Taulu 8
(Taulusta 7)

VII. Gabriel Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå Gård); Kälviä. Kuollut 03.10.1752 Limingo, Kempele. Haudattu Kempeleen Kirkon Lattian Alle. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742. NI276 Ylioppilas Turussa 1700, Upsalassa 1703, jälleen Turussa 1709, vihittiin papiksi s.v. Gabriel Mårtensson Peitzius, prestvigd 1709; (Saloinen) Adjuct i Limingo 1725; Comministeri Kembele 1742. Syntynyt 1682 Kelviå, Peitzo gård. Kuollut 12.9.1752 Kembele (Kempele). Haudattu Kempleen kirkkoon. Pappi 1709. Lapset Gustaf...-1714, Elsa 1715-15, Mårten 1716, Gustaf 1718, Gabriel 1721, Elsa 1724, Margaretha 1724,Brita 1726, Christer 1727, Henrik 1730, Maria 1732, Christina 1733-33, Isak 1735-35. Ylioppilaana Turussa 1700, Uppsalassa 1703 ja Turussa 1709. Pappi 1709. Gabriel ja Elisabet Limingasta Ruotsiin isoavihaa pakon. Vanhin lapsi k. Limingassa 1714. Muut vanhemmat lapset syntyneet Ruotsissa 1715 Piitimessä, 1716-18 Torsåkerissa ja 1721 Nordingerådissa. 1716-21 syntyneet lapset on merkitty Raahen historiankirjaan. Nuoremmat syntyneet Suomessa: 1724 Saloisissa (?) ja 1726-35 Limingassa. Lasten syntymäpaikan mukaan Gabriel lienee ensin ollut papinapulaisena Limingalla, jossa appi Gustaf Lithovius kirkkoherrana. Pitäjänapulainen (apupappi) Saloisissa, sitten pitäjänapulainen Kempeleellä ja Limingassa 1742. Gabriel jatkoi isänsä aloittamaa Sursill-suvun tutkimusta. Kasvatti työn laajan kirjeenvaihdon avulla 7 arkista 17 arkkiin. Lisäksi Pohjanmaa-historiikkia. Pojan Mårtenin väitöskirjassa 3.3.1739 omistus Gabrielille. 2. vaimo Iin kappalaisen leski Catharina Stenstrand k 29.4.1765, ei lapsia. Gabriel Martini Peitziuksen Sursilliana-käsikirjoituksessa vuodelta 1747 ovat nimilehdellä luettavissa suraavat 112. Psalmin sanat: Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä. Hänen jälkeensä tulevat voimallisiksi massa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi.[2] Äiti Taulu 7. –Puoliso 1:o Elisabet Lithovius. Syntynyt Limingo. Kuollut 27.01.1739 Limingo; Liminka. Haudattu 13.02.1739 Liminka. [2] –Puoliso 2:o Catharina Stenstrand. Antilius. Kuollut 29.04.1765 Ii.[2]

VIII Lapset
1: Gustaf Peitzius. Syntynyt Kälviä. Kuollut 1714 Limigo; Liminka. [2]
1: Elsa Peitzius. Syntynyt 18.02.1715 Piitime, Ruotsi. Kuollut 27.02.1715 Piitime, Ruotsi.[2]
1: Mårten Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 12.05.1716 Thorsåker, Sverige (Merkitty Raahen Historiakirjan). Kuollut 21.04.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Kälviän kirkkoherra 1758. Taulu 9.[2]
1: Gustaf Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 11.11.1718 Torsåker, Ruotsi. Kuollut 1741 Turku. Ylioppilas 1737 Turku (pohj.). Syntymä merkitty Raahen kirjoihin. Kuoli ylioppilaana. Naimaton.[1]
1: Gabriel Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 31.03.1721 Nordingeråd, Ruotsi (Syntymämerkintä Raahen Historiankirjassa). Kuollut 1744 Stockholm. Samettitehtaan mestari Tukholmassa.[2] –Puoliso Tukholma Maria Björk.[1]
1: Elsa Gabrielintytär Peitzius. Syntynyt noin 1724 Saloinen?. Kuollut Kempele. NI13825 Kaksonen. Matkusti jonkun kreivittären kanssa Tukholmasta Riikaan ja Danzigiin vuoden 1749 paikkeilla. Naimaton.[1]
1: Margaretha Gabrielintytär Peitzius. Syntynyt 1724 Saloinen? . Kuollut 05.11.1769 Kempele. Taulu 29.[1]
1: Brita Catharina Gabrielintytär Peitzius. Syntynyt 19.05.1726 Liminka. Kuollut 1747 Kempele (haud. marianpäivänä). Haudattu 25.03.1747 Kempele. Naimaton.[1]
1: Christer Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 20.12.1727 Liminka. Kuollut [1]
1: Henrik Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 10.08.1730 Liminka. Kuollut [1]
1: Maria Gabrielintytär Peitzius. Syntynyt 25.01.1732 Liminka. Kuollut [1]
1: Christina Gabrielintytär Peitzius. Syntynyt 28.05.1733 Liminka. Kuollut 03.06.1733 Liminka (haud.). Haudattu 03.06.1733 Liminka.[1]
1: Isak Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 25.08.1735 Liminka. Kuollut 10.09.1735 Liminka (haud.). Haudattu 10.09.1735 Liminka.[1]
Taulu 9
(Taulusta 8)

VIII. Mårten Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 12.05.1716 Thorsåker, Sverige (Merkitty Raahen Historiakirjan). Kuollut 21.04.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Haudattu Kälviä. Kälviän kirkkoherra 1758. NI262 Elämänkerrallisia tietoja: Ylioppilas Upsalassa 1733, Turussa 1737. Vihitty papiksi 3.12.1740, fil.maisteri 1741. Kyrkoherde i Kelviå 1758. Lapset Gabriel 1742, Brita 1743, Margaretha 1743, Maria1748, Magdalena 1751-56, Sofia 1756, Magdalena 1759-72. Väitöskirja 3.3.1739 valtio-opin ja historian prof. Algot Scarinille: "Exercitii academici, de scenario Sanct-Petrino, ejusque in Svethia praecipuis fatis continuatio". Turun ja Porin pappisvihkimykset: 3.12.1740 maisteri Martin Peithius, Raahen opettaja ja apupappi, nyt ylennetty Kokkolan kappalaisen virkaan. Kälviän kirkkoherra 1758. Lapset syntyneet 1742-43 Raahessa, 1748-59 Kälviällä. Luovutti tuomiokapitulille 1753 isänsä ja isoisänsä Sursill-tutkimustöiden tulokset. Johan Hydeniuksen väitöskirjassa 14.12.1765 kiitossivu apelleen Mårten Peitziukselle. Muita väitöskirjojen omistuksia Mårtenille: Johan Brahelen 17.10.1744, Jacob Falander 27.4.1745 ja Samuel Chydenius 16.12.1747. Martin Peitsius oli Kälviän kymmenes pastori. Peitsiuksen aikana rakennettiin uusi kirkko, Pyhän Kolminaisuuden Temppeli 1764-1765.[3][2] Isä Taulu 8. –Puoliso Raahe (todennäköisesti) Maria Winqvist. Syntynyt 05.05.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige. Kuollut 27.02.1789 Kälviä; Kelviå. Haudattu Kälviä.[2] ( i ??? Vinqvist.[3] ä Brita Ahla. Syntynyt 30.12.1684. Kuollut 22.02.1775.[3])

IX Lapset
Margaretha Elisabet Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 28.06.1740 Raahe.[1] –Puoliso Gustaf Wunsch. Syntynyt 31.09.1738. Nimismies. Eli 1800, mahdollisesti kuoli (hukkui) ollessaan matkalla Tukholmasta Raaheen (hukkumistieto saattaa koskea hänen Henrik-Johan-veljeään).[1] ( i Bernhard Wunsch. Kornetti.[1] ä Anna Clase.[1])
Gabriel Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 07.03.1742 Raahe. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1857. Muutti Espanjaan ja toimi kauppalaivurina. Solmi avioliiton Göteborgissa Ruotsissa. - Avio oli lapseton.[1]
Brita Catharina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 13.07.1743 Brahestad; Raahe. Kuollut 18.05.1815 Kälviä, Kumpula. Taulu 10.[2]
Maria Christina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 22.07.1748 Kaarlela. Kuollut 03.09.1803 Kälviä.[1] –Puoliso 26.12.1771 Kälviä Henrik Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 22.03.1713 Raahe. Kuollut 14.06.1778 Raahe. Postimestari 1752 Raahe. Kaupunginsihteeri 1754. Kaupunginrahastonhoitaja 1754. Raatimies. Katso myös 60 , 60 , 60 , 60 , 60 , 55. [1]
Maria Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 08.09.1751 Kaarlela. Kuollut 25.06.1756 Kaarlela. Kastettujen luettelossa Magdalena. Kuoli "4 vuoden 2 kuukauden 3 päivän" vanhana.[1]
Sofia Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 16.05.1756 Kaarlela. Kuollut 27.04.1831. Taulu 27.[1]
Magdalena Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 06.06.1759 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 5. Kuollut 26.03.1772 Kälviä. Naimaton.[1]
Taulu 10
(Taulusta 9)

IX. Brita Catharina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 13.07.1743 Brahestad; Raahe. Kuollut 18.05.1815 Kälviä, Kumpula.[2] Isä Taulu 9. –Puoliso 16.02.1766 Johan Hydenius. Juho Juhonpoika Hyytinen. Syntynyt 18.06.1736 Lappajärvi På Hytinen Hemman (Hyytinen). Kuollut 10.06.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula. Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri. Ylioppilas Turussa 1757. Vihittiin papiksi 1763. Filosofian maisteri, vihittiin poissaolevana v. 1766. Oli kirkkoherra Peiziuksen apulainen 1764-82 Kälviällä. Kirkkoherrana alkaen 1784 kaksi vuotta. Syntyi Lappajärven Hyytisen talossa. Johan oli alkuaan Juho Hyytinen. Pojan syntyessä isä oli renkinä. Lappajärven kappalainen Tuomas Wilkman toimitti teräväpäisen pojan Vaasan triviaalikouluun 9.2.1753. Oppilasmatrikkeli: Johan Johannis (Hytelin) Hydenius Pedersoensis Rusticani filius natus d. 18 Junii 1736 legit Grammaticam locatus in classe Etymologia. Opiskeluvaroja Johan hankki olemalla Kälviän kirkkoherra Westzynthiuksen ja Kokkolan raatimiehen Petter Stenhagenin lasten kotiopettajana. Vv. 1761-64 hän oli akatemian stpendiaattina. Fil.maisterin väitöskirja pro exercitio kaunopuheisuuden dos Henric Porthainille 26.5.1762 (Porthanin 1.väitöskirja). Pro gradu-väitös talousopin prof. Pehr Kalmille 14.12.1765 aiheena ruumiiden hautaamisesta kirkkoon ja kirkkomaalle: "Tancar om liks begrafwande i kyrkor och kyrkogårdar". Väitöskirjassa omistus mm. apelle Mårten Petziukselle. Haapaveden kappalainen. Kälviän kirkkoherra 1782. Hydeniuksen suvusta alkoi voimakas pappissuku, jonka jäseniä on mm. seuraavissa suvuissa. Johansson, Kaila, Schalin, Stenhagen, Juva, Lagus, Ingman, Palmroth, Wallenius jne. Sukuhaaraan kuuluvat mm. arkkipiispat Gustaf Johansson, Lauri Ingman (Suomen ensimmäinen pääministeri), Erkki Kaila , Mikko Juva sekä akateemikko, professori Eino Kaila.[4] Kälviän 11:s pastori. Hydenius oli Peitziuksen apulainen 1764-1782 ja viran hoitaja vain toista vuotta.[3][2] ( i Johan Erikssson Hyytinen. Syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen. Talollinen.[4] ii Erkki Yrjönpoika Hyytinen. Syntynyt 1682 Lappajärvi på Hytinen hemman. Kuollut 01.03.1760 Lappajärvi. Sotilaana Perhossa v. 1743.[4] iä Marketta Juhontytär Storgård. Syntynyt 15.06.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 09.01.1724 Lappajärvi, Hyytinen.[4] ä Elsa Johansdotter Flaganabb. Syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb. Kuollut 27.05.1752 Lappajärvi på Hytinen hemman.[4] äi Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen. Syntynyt 16.06.1682 Vimpeli.[4] ää Valpuri Niilontytär Ollila Klockars. Syntynyt 1689 Lappajärvi.)

X Lapset
Brita Maria Hyytinen. Syntynyt 16.03.1766 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 17.07.1817 Kokkola, Kullman. Taulu 11.[2]
Johan Johaninpoika Hydenius. Syntynyt 04.08.1767 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6[3]. Kuollut 13.08.1813 Kälviä. Kapteeni. Taulu 13.[2]
Anna Elisabet Hydenius. Syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 10.08.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. Taulu 14.[2]
Jakob Johaninpoika Hydenius. Syntynyt 29.12.1769 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 03.06.1791 Turku. Ylioppilas Turussa 1789. NI593 Vaasan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1788: Jacob Hydenius,född d. 30 dec. 1769, fadern i lifstiden Kyrckoherde i Kelviå.I Conrectors Class. - S.Å Rectors Class. - Till Åby 1789om sommarn. - Stud. - Dog som Student i lungsnot i Wasa.[2]
Anders Hydenius. Syntynyt 16.08.1771 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 27.12.1772 Kälviä.[2]
Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius. Syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 12.08.1841 Kälviä. Taulu 22.[2]
Catharina Margaretha Johanintytär Hydenius. Hydén. Syntynyt 08.08.1774 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 06.07.1792 Kälviä. Naimaton.[2]
Hedvig Christina Johanintytär Hydenius. Syntynyt 06.02.1776 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut [2]
Gustava Johanna Hydenius. Syntynyt 20.07.1777 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 26.08.1777 Kälviä.[2]
Carl Fredrik Hydenius. Syntynyt 22.06.1780 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 04.10.1781 Kälviä.[2]
Taulu 11
(Taulusta 10)

X. Brita Maria Hyytinen. Kuhlman. Syntynyt 16.03.1766 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 17.07.1817 Kokkola, Kullman.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 13.08.1786 Kälviä Jakob Kulla. Kuhlman. Syntynyt 1750 Kulla Hemman Uti Nerpes, Närpiö. Kuollut 27.07.1815 Kokkola. Leipuri Kokkolassa. NI682 Isä oli Närpiön Kullan talon isäntä.[1]

XI Lapset
Anna Brita Kuhlman. Syntynyt 03.05.1787 Kokkola. Kuollut 11.10.1794 Kokkola.[2]
Maria Gustava Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 08.06.1788 Kokkola. Kuollut 21.11.1855 Kokkola.[2]
Jean Jakob Jacobi Kullman. Johan Jakob Kuhlman. Syntynyt 14.10.1789 Kokkola. Kuollut 28.05.1862 Vaasa. Skeppare i Wasa; Coopvaerdie-skeppare, merikapteeni.[2]
Gustaf Henric Jacobi Kullman. Syntynyt 25.12.1790 Kokkola. Kuollut Hökare; ruokatavarakauppias.[2]
Lisa Cajsa Kuhlman. Syntynyt 18.10.1791 Kokkola. Kuollut 18.10.1791 Kokkola.[2]
Anders Kuhlman. Syntynyt 25.12.1792 Kokkola. Kuollut 03.01.1794 Kokkola.[2]
Christina Catharina Kullman. Kunelius. Syntynyt 17.12.1793 Kokkola. Kuollut 15.01.1836 Kokkola.[2]
Carl Fredrik Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 03.02.1796 Kokkola. Kuollut Maalari Oulussa.[2]
Helena Sofia Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 11.04.1797 Kokkola. Kuollut 18.04.1831 Kokkola.[2]
Brita Johanna Kuhlman. Syntynyt 24.10.1798 Kokkola. Kuollut 29.12.1798 Kokkola.[2]
Anna Elisabet Kuhlman. Syntynyt 06.07.1800 Kokkola. Kuollut 04.02.1802 Kokkola.[2]
Anders Wilhem Jakobinpoika Kuhlman Kullman/. Syntynyt 16.09.1801 Kokkola. Kuollut 05.04.1832 Kokkola. Leipurimestari Kokkolassa.[2]
Christoffer Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 03.07.1803 Kokkola. Kuollut 27.03.1871 Uusikaarlepyy. Kirkkoherra 1852 Uusikaarlepyy. Taulu 12.[1]
Mathias Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 08.11.1805 Kokkola. Kuollut 22.06.1806 Kokkola.[1]
Mathias Jakobinpoika Kuhlman. Syntynyt 09.08.1807 Kokkola. Kuollut 12.05.1808 Kokkola.[1]
Fredrika Elisabet Jakobintytär Kuhlman. Syntynyt 03.04.1812 Kokkola. Kuollut 11.10.1812 Kokkola.[1]
Taulu 12
(Taulusta 11)

XI. Christoffer Jakobinpoika Kuhlman. Kullman. Syntynyt 03.07.1803 Kokkola. Kuollut 27.03.1871 Uusikaarlepyy. Kirkkoherra 1852 Uusikaarlepyy. Ylioppilas 1803 Turku (pohj.). Fil.maist. 1827. Pappi 1827. Varapastori 1842. Rovasti 1860. NI21114 Ylioppilas Turussa 1822, filosofian maisteri 1827, vihittiinpapiksi s.v. Varapastori 1842.[1] Äiti Taulu 11. –Puoliso 03.10.1837 Vaasa Maria Lovisa Engman. Syntynyt 18.07.1813 Vaasa. Kuollut 07.10.1865 Uusikaarlepyy.[1] ( i Johan Esaias Engman. Vaasalainen värjäri.[1] ä Anna Beata Westermarck.[1])

XII Lapset
Anna Wilhelmina Christofferintytär Kullman. Syntynyt 26.09.1838 Vaasa. Kuollut 12.08.1912 Vaasa. Naimaton.[1]
Gustaf Leonard Christofferinpoika Kullman. Syntynyt 06.10.1841 Vaasa. Kuollut 04.05.1868 Uusikaarlepyy. Kuolinsyy: hukkui. Naimaton.[1]
Taulu 13
(Taulusta 10)

X. Johan Johaninpoika Hydenius. Hydén. Syntynyt 04.08.1767 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6[3]. Kuollut 13.08.1813 Kälviä. Kapteeni. Mukana sodassa 1788-1790, vänrikki 08.07.1790, sodassa 1808 Vaasan pataljoonassa ja 1809 Sandetsin prikaatissa Ruotsin puolella.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 17.04.1796 Kälviä Ulrika Charlotta Freidenfeldt. Syntynyt 08.05.1768 Kälviä, Ruotsalon kylä, Granö 3. Kuollut 02.07.1829 Kälviä[1].[3] ( i Carl Gustaf Freidenfeldt. Syntynyt 05.02.1729. Kuollut 07.11.1796. Komppanian päällikkö. Everstiluutnantti.[3] ä Maria Kristiina Carlbom. Syntynyt 10.02.1733.[3]) [1]

XI Lapset
Carl Johan Johaninpoika Hydén. Syntynyt 10.10.1796 Kälviä, Ruotsalon kylä, Granö 5. Merimies[1].[3]
Gustaf Ulrik Johaninpoika Hydén. Syntynyt 03.02.1799 Kannus.[1]
Otto Wilhelm Johaninpoika Hydén. Syntynyt 07.04.1802 Kannus.[1]
Maria Charlotta Johanintytär Hydén. Syntynyt 1805.[1]
Taulu 14
(Taulusta 10)

X. Anna Elisabet Hydenius. Syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 10.08.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. NI218 Tunnettu tehokkaista lääkevoiteista.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 1786 Christoffer Isaksson Carlenius. Iisakin Poika. Syntynyt 14.06.1751 Uleåborg; Oulu. Kuollut 19.06.1813 Kelviå; Kälviä. Kappalainen. Kirkkoherra Kälviä. NI221 Ylioppilas Turussa 08.11.1771. Papiksi vihitty 1778 ja määrätty kappalaisen apulaiseksi Yliveteliin. Kappalainen Kälviällä 1785. Kirkkoherrana siellä 1808 sotamarski Klingspor´in (General Fältmarsalken, Grefve Mauritz Klingspor) antamalla valtuuskirjalla. Lapset syntyneet Kälviällä. Sukukirja; Axel Bergholm s. 289 Genealogia Sursilliana s. 316. Kappalainen Kälviällä 1785-1808, sai Klingsporilta valtakirjan kirkkoherran virkaan 1808. Äiti Beata kuoli 18.02.1794 67-vuotiaana. Kustaa ja Sofia asuivat Vähä-Rimmissä 1821-32. Leski kuoli siellä.[3][2] ( i Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[2] ii Henric Carlenius. Syntynyt Kuollut 20.11.1732 Muhos. Kappalainen Muhos.[2] iä Sara Gisselkors. Syntynyt Kuollut 1753. [2] ä Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[3].)

XI Lapset
Johan Kristofer Carlenius. Syntynyt 21.07.1788 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 05.09.1792 Kälviä.[2]
Catharina Elisabet Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 18.02.1792 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 26.09.1832 Kaarlela. Taulu 15.[1]
Brita Johanna Carlenius. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. Taulu 16.
Anna Sofia Carlenius. Syntynyt 06.03.1797 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 25.08.1800 Kälviä.[2]
Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 17.04.1798 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 09.05.1852 Vöyri. Taulu 21.[2]
Christoffer Christofferinpoika Carlenius. Syntynyt 10.06.1801 Kälviä. Kuollut 16.05.1803 Kälviä.[1]
Hedvig Sofia Carlenius. Syntynyt 25.08.1804 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 19.08.1808 Kälviä.[2]
Maria Henrika Carlenius. Syntynyt 08.02.1807 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 23.08.1808 Kälviä.[2]
Gustaf Mauritz Christofferinpoika Carlenius. Carleni. Syntynyt 28.02.1809 Kälviä. Kuollut 02.07.1836 Helsinki. Ylioppilas 1828 Turku (pohj.). Kuoli ylioppilaana. Naimaton.[1]
Sofia Amalia Christofferintytär Carlenius. Hagman. Syntynyt 05.10.1812 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 03.06.1866 Vöyri. Muutti Vähäkyröön 1832.[3][2]
Taulu 15
(Taulusta 14)

XI. Catharina Elisabet Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 18.02.1792 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 26.09.1832 Kaarlela.[1] Äiti Taulu 14. –Puoliso 25.01.1810 Kälviä Fredrik Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 01.05.1782 Munsala. Kuollut 27.01.1835 Kaarlela. Pappi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1804. Vihittiin papiksi 1809. Kokkolan pitäjänapulainen 1813.[1] ( i Fredrik Stenhagen. Syntynyt 24.08.1751 Kokkola. Kuollut 13.09.1814 Tukholma (kirjoilla Kaarlelassa). Fil.maist.;Kokkolan kirkkoherra.[1] ii Petter Stenhagen. Kauppias. Raatimies.[1] iä Catharina Kiemmer.[1] ä Anna Eliaksentytär Granroth. Syntynyt 07.04.1765 Kruununkylä. Kuollut 28.02.1827 Kaarlela.[1] äi Elias Gustafinpoika Granroth. Syntynyt 22.07.1736 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 21.03.1795 Munsala. Munsalan kappalainen.[1] ää Brita Gustafintytär Juslenius. Syntynyt 06.04.1744 Kruununkylä.[1])

XII Lapset
Fredrika Augusta Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 10.08.1814 Kokkola. Kuollut 23.12.1850 Kaarlela. Naimaton.[1]
Julia Henriette Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 24.07.1816 Kaarlela. Kuollut 20.11.1846 Kaarlela. Naimaton.[1]
Fredrik Oscar Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 03.05.1818 Kaarlela. Kuollut 25.06.1837 Kaarlela. Ylioppilas. Ylioppilas Helsingissä (pohj.) 1835. Naimaton.[1]
Carolina Elisabet Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 18.09.1821 Kaarlela. Kuollut 03.11.1850 Kaarlela. Haudattu 23.12.1850. Naimaton.[1]
Carl Anselm Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 31.08.1823 Kaarlela. Kuollut 23.01.1888 Lempäälä. Pappi. Opettaja. Ylioppilas Helsingissä (et.-pohj.) 1840. Suoritti jumaluusopillisen tutkinnon 1845. Vihittiin papiksi s.v. Porin yläalkeiskoulun matematiikan ja luonnonhistorian kollega 1857.[1] –Puoliso 28.01.1849 Rauman maaseurakunta Avioliitto oli lapseton. Edla Brander. Syntynyt 28.07.1830 Rauman maaseurakunta. Kuollut 14.01.1916 Lempäälä.[1] ( i Nils Gustaf Brander. Teologian dosentti. Maanviljelijä.[1] ä Beata Ulrika Canth.[1])
Hilda Catharina Fredrikintytär Stenhagen. Syntynyt 14.05.1826 Kaarlela. Kuollut 05.02.1868 Helsinki.[1] –Puoliso 20.04.1847 Kaarlela Avioliitto oli lapseton. Anders Gustaf Östberg. Syntynyt 20.09.1814 Kokkola. Kuollut 25.09.1851 Kokkola. Ylioppilas Helsingissä (pohj.) 1834. Suoritti teologisen tutkinnon 1837. Vihittiin papiksi s.v. Kokkolan pitäjänapulainen 1848.[1] ( i Anders Östberg. Työnjohtaja.[1] ä Brita Holmlund.[1]) –Puoliso 11.01.1856 Kaarlela Karl Nikolai Blom. Syntynyt 17.11.1837 Helsinki. Majatalonpitäjä.[1] ( i Carl Gustaf Blom. Päällysmies.[1] ä Eva Catharina.[1])
Petter Elias Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 18.06.1828 Kaarlela. Kuollut 09.02.1831 Kokkola.[1]
Taulu 16
(Taulusta 14)

XI. Brita Johanna Carlenius. "Johanna" Schalin. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. NI217 Hän oli erinomaisista lääketaidoistaan tunnettu. Lääkevoiteet. Brita Johannan luona asui miehensä sisko Maria Schalin Vaasan palon jälkeen. Äiti Taulu 14. –Puoliso Lars Larsson Schalin. Syntynyt 18.08.1790 Vaasa. Kuollut 03.08.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland. Haudattu Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841. NI160 Vaasassa kouluun 1800. Ylioppilas 9/10 1809. Vihittiin papiksi 26/5 1813 ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kokkolaan.Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-1827. Raippaluodon saarnaaja 13/9 1827. (Pastor på Replot 1827, där han kallades "starkaprästen".) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 8/3 1837 - 1/5 1838. Nimipastori 16/6 1841. Tervajärven kappalainen 19/8 1840 - 1/5 1842. Kouluun Vaasaan 1800, ylioppilas Turussa 9.10.1809, vihittiin papiksi 6.5.1813. Pappina: kirkkoherran apulainen Kokkolassa 1813-, Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-27. Raippaluodon pappi 13.9.1827-1838. Hänen aikanaan rakennettiin Raippaluotoon uusi pappila ja hankittiin kirkkoon ehtoolliskalkki lautasineen. Lars oli ilmeisesti hyvä saarnaaja, koska hänet valittiin suurella ääntenenemmistöllä Pietarsaaren pitäjän (Pedersöre) kappalaiseksi 8.3.1837. Hän astui tähän virkaan 1.5.1838 ja toimi siellä kappalaisena 1842 saakka. Nimitettiin varapastoriksi 16.6.1841. Larsilla ei ollut Pietarsaaressa asuntoa, kun 1 1/2 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Nygårdin kappalaisen asunto oli kovin rappeutunut. Sekä Pietarsaaren pitäjän että kaupungin edustajat päättivät kokouksessaan Pietarsaaren kirkolla 19.11.1837 rakentaa tilalle uuden asuinrakennuksen, jolloin vanha rakennus saisi toimia leivinhuoneena, keittiönä ja renkitupana. Kustannus 1.300 riikintaalaria päätettiin jakaa pitäjälle 4/5 ja kaupungille 1/5, koska samaa suhdetta käytettiin äänestettäessä kappalaisenvaalissa. Uuden asunnon valmistuttua päättivät kaupungin edustajat kirkkoraadin kokouksessa 1.5.1839, että he eivät haluakaan maksaa omaa osuuttaan. Lars valittiin Teerijärven kappalaiseksi 19.8.1840, virkaan 1.5.1842. Tämän kappaleen tiedot ovat: Kaarle Kaila´n kotisivulta: http://www.iki.fi/kaila Helvi Kivekäs kirjoittaa kirjeessään 23.09.99: Yövyttyämme Kaustisilla ajoimme Teerijärvelle. Se oli todella kaunis ja hyvin hoidettu yhdyskunta. Vanha, kaunis puukirkko sijaitsi kummulla Hemsjö-järven rannalla. Keskellä järveä sijaitsee pieni saari, jota paikkakunnalla kutsutaan nimellä "Prästgårdsön". Mahdollisesti saari on kuulunut pappilan maihin taikka papin perhe on tehnyt retkiä sinne. Käydessämme kirkkoherran virastossa tapasimme ystävällisen vt. kirkkoheran, joka tuli näyttämään meille kirkkoa ja hautausmaata. Omistamani kuvan perusteella löysimme helposti Schalinien haudan, joka sijaitsee aivan kirkon vieressä. Istutimme haudalle kauniit kukat ja otimme kuvan siitä. Hautakivestä oli pala lohjennut, kuten kuvasta näkyy ja kivi heilui. Kirkkoherra ilmoitti pyytävänsä vahtimestaria korjaamaan kiven. Hän asuu nyt eläkepäivillään aivan kirkon lähellä, joten on mahdollista, että hän joskus vastaisuudessakin huolehtii haudasta. Kerroin hänelle hiukan Schalineista ja siitä, että heistä on lähtöisin neljä Suomen kirkon arkkipiispaa......[2] ( i Lars Petrison Schalin. Syntynyt 01.01.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige. Kuollut 10.10.1808 Vaasa. Skådespelare. Vaasan sairaalan taloudenhoitaja. ravintoloitsija[4].[5] ä Elisabet Bering. Syntynyt 23.05.1749 Båstad, Skåne Sverige. Kuollut 28.05.1834 Vaasa. Skådespelerska[4].[5])

XII Lapset
Johanna Emelie Schalin. Syntynyt 11.03.1816 Kokkola; Gamlakarleby. Kuollut 01.04.1898 Mustasaari. Taulu 17.[2]
Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila. Taulu 18.[5]
Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja. Taulu 19.[5]
Sofia Vilhelmina Schalin. Syntynyt 10.01.1823 Vöyri; Vörå. Kuollut 30.09.1897 Maskun Pappila. NI226 naimaton.[2]
Edla Amanda Schalin. Syntynyt 13.11.1825 Vöyri. Kuollut 15.06.1877 Teerijärvi.[2]
Matilda Augusta Larsdotter Schalin. Syntynyt 03.07.1828 Raippaluoto; Replot. Kuollut 14.06.1888 Tyrnävä.[2]
Vendla Josefina Schalin. Syntynyt 22.04.1834 Raippaluoto. Kuollut 25.01.1894 Jalasjärvi. NI231 Vilhelm Ingmanin poiketessa 1865 Peräseinäjoen kappalaisen pappilassa, jonka isäntä oli hänen lankonsa Niceforus Leidenius,oli pappilan emäntä Josefina Leidenius sanonut Ingmanin kyytimiehelle, että Ingmanin tulo oli hänelle suurempi ilo kuin jos hän olisi saanut lehmän. Vähäinen ei ole ollut Vilhelm Ingmaninkaan tyydytys hänen saadessaan kerran Schalinit vieraikseen. Kun nämä vuosien 1866-67 taitteessa olivat käyneet Purmossa, Ingman teki keskusteluistaan lankonsa kanssa pöytäkirjan ja lähetti sen Schalinille, jotta tämä voisi lukea sitä yhdessä Gustaf Adolf Cajanuksen kanssa pastoraalimatkallaan Turkuun kestikievareissa vietettyjen vähemmän miellyttävien öiden lyhentämiseksi. Ote: Lauri Ingmanin vanhemmista heidän kirjeittensä valaistuksessa Arvo Nokkalan esitelmä 04.10.1954 Suomen Kirkkohistoriallisen seuran kokouksessa.[2]
Emma Ottilia Schalin. Syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Kuollut 21.07.1901 Muolaan pappila. Taulu 20.
Taulu 17
(Taulusta 16)

XII. Johanna Emelie Schalin. Syntynyt 11.03.1816 Kokkola; Gamlakarleby. Kuollut 01.04.1898 Mustasaari. NI222 Johanna oli tarmokas perheenemäntä. Kailan suvun "kantaäiti". Elätti leskeksi jäätyään itsensä ja alaikäiset lapsensa kahden ruistynnyrin vuosieläkkeellä, kutoi kankaita emännille, koulutti lapsensa. Loppuvuosinaan asui lastensa luona näiden pappiloissa. Vietti vanhuutensa Ida tyttären kotona vanhan Vaasan pappilassa.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso Gustaf Johansson. Juhananpoika Vahätalo Lillegårg/. Syntynyt 13.12.1810 Marttilaan Kuuluneessa (Tarvasjoki) Euran Kappelin Vähätalossa. Kuollut 09.12.1872 Lempäälä. Kirkkoherra Karjalohjalla 1862; Provasti; rovasti Lempäälässä 1868. NI223 Kävi Turun katedraalikoulua, jossa rehtori antoi hänelle isänsä mukaan sukunimen Johansson. Kieritti Turun palaessa 1827 tavaransa ulos kaupungista Aningaisten tullin kautta silakkanelikossa. Turun palon jälkeen Raumalla 1830 saakkakimnaasia 1830-33. Ylioppilas Turussa 05.10.1833. Vihittiin papiksi (kappalaisen apulainen) 12.12.1835 ja määrättiin Tervajärven kappalaisen apulaiseksi. Armovuoden saarnaaja Pietarsaaressa 08.06.1836, Oravaisissa 01.05.1838, Alavetelissä 01.05.1841. Kappalaisen sijainen Ylivieskassa 01.01.1842-. Vintalan kappalainen 16.04.1845, astui virkaan 01.05.1845. Kirkkoherra Karjalohjalla 12.03.1862, Lempäälässä 23.12.1868, astui virkaan 01.05.1869. Provasti 1871. Karjalohjalla ystävystyi naapuripitäjän Sammatissa asuvan Elias Lönnrotin kanssa. Lönnrot, Gustaf ja eräs ratsutilallinen pitivät vuorotellen Sammatin kappelin jumalanpalvelukset. Lönnrot ja Gustaf Johansson kävivät usein samalla hevoskyydillä Helsingissä, jossa tapaamispaikkana vanhankirkon raput. Luonteeltaan Gustaf oli vaatimaton. Vietyään Edvardin järven rantaan katsomaan ensimmäistä höyrylaivaa hän vei laivan tullessa pojan sivummalle: "Vi ska gå bortinnan förnämiteten kommer" - ennen kuin hienosto tulee. Mainitaan myös: "Lappajärven Seurakunta 1637-1937" Viljo Lampola Sivulla 272; merkityksellinen pappi. Johansson teki perustavaa työtä hiljaisena, mutta uutterana kansan hengellisenä herättäjänä. Johanssonin suomenmielisyydestä mainittakoon tässä, että hän alkoi kirjoittaa kirkonkokousten pöytäkirjoja suomeksi 10/4 1859.[2]

XIII Lapset
Johanna Emilia Gustafintytär Johansson. Palmroth. Syntynyt 21.10.1839 Oravainen (Pietarsaari; Jakobstad). Kuollut 14.11.1886 Ruovesi.[2]
Jonatan Gustafinpoika Johansson. Syntynyt 22.01.1842 Ylivieska. Kuollut 16.01.1904 Alajärvi. Kirkkoherra Alajärvi 1876, rovasti 1885. NI367 Vaasan kouluun 1853. Ylioppilas Vaasan lukiosta 21.09.1861. Papiksi vihittiin 02.08.1865 ja määrättiin viralliseksi kirkkoherran apulaiseksi Karjalohjalle. Virka- ja armovuodensaarnaaja Loimaalla 00.12.1865. Sijaiskirkkoherra Karjaalla 00.06.1866. Pit. apul. Huittisissa 20.06.1866. Astui virkaan 19.03.1867. Kurun kappalainen 09.05.1873, astui virkaan 01.05.1874. Nimipastori 21.12.1875. Alajärven kirkkoherra 08.08.1876, astui virkaan 19.03.1877. Provasti 29.12.1885. Stan. tähd. 3. 1. jäsen 09.04.1893. (Bergholm siv. 696).[2]
Gustaf Gustafinpoika Johansson. Gustafsson. Syntynyt 10.01.1844 Ylivieska. Kuollut 24.07.1930 Turku. Kirkkoherra; Suomen arkkipiispa 1899, valtiopäivämies. NI377 Vaasan kouluun 1853, Vaasan lukioon 1853. Ylioppilas 1/10 1861. Filos. kand 27/5 1868, seppel. maisteriksi 31/5 1869. Harjoitti teologisia opintoja Saksassa (Tübingenissä tutustui J. T. Beck' iin) ja Sveitsissä ?/9 1868 - ?/7 1870. Vihittiin papiksi 28/3 1871. V. t. kappalainen Lempäälässä 1/5 1871,s. v., Pirkkalassa 1/5 1872. Virallinen kirkkoherran apulainen Hausjärvellä 1/5 1873 - 1/11 1873. Jumaluusopin kand. 28/51874, lisensiaatti 24/5 1875, tohtori 31/5 1875. Yliopiston dosentti dogmatiikassa ja siveysopissa 28.10. 1875. V.t. dogmatiikan ja siveysopin professori 17.11 1875, vakinainen 2/2 1877. Kävi tieteell. suhteessa Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Sveitsin yliopistoissa kesinä 1876, 1879 ja 1884. Yliopp. tutkinnon valiokunnan jäsen 1876 - 1880. Toimitti osan käytännöll. jum. opin professorin tehtäviä 1877 - 1882. Raamatunkäännöskomitean jäsen 29/5 1879. Pantiin ehdolle 2. sijassa Porvoon hippak:n piispaksi 1884, 1. sijassa Kuopion hiippak:n piispaksi 1884. Piispa Kuopion hippakunnassa 3/121884, ja siihen virkaan vihitty 11/1 1885. Pappissäädyn varapuhemies valtiopäivillä 1885 - 1894. Kirkonkokouksen varapuheenjohtaja 1886, jolloin pantiin raamatunkäännös-, katkismus- ja kirkolainkomiteojen jäseneksi, ja 1893, jolloin pääasiallisesti hänen tekemänsä uusi katkismus hyväksyttiin. Savonlinnan uuden hiippakunnan piispa 22/6 1896. Annantähd. 2. l. 17/4 1887, Vlad. 3 l. 25/4 1891, Stan. 1. l.jäsen 29/4 1894. (Bergholm siv. 696) Valittiin 1899 arkkipiispaksi. Ehtoollispakon poistaminen 1910 oli hänen ponnistustensa tulos. Kutsuttiin 1905 jäseneksi n.s. Tagantsevin komiteaan sekä sittemmin siihen venäläissuomalaiseen valiokuntaan joka 1909 asetettiin pohtimaan Suomen asemaa n. s. valtakunnanlainsäädäntöön nähden. Johanson on avonaisesti ja pelkäämättä monessa tilaisuudessa arvostellut ajan kysymyksiä vastoin yleistä katsantokantaa. Johansson on tehnyt laajoja matkoja, käyden m. m. usean kerran Palestinassa (Tietosanakirjaosa III, sivu 1409, painettu 1911) Kirjoittanut kirjan: Muistelmia Antero Wilhelm Ingmanin elämästä; Suomen lähetysseura Helsinki 1927 (M. Strang'illa on ko. kirja).[2]
Elieser Johansson. Syntynyt 28.01.1846 Vintala; Vimpeli. Kuollut 27.02.1904 Laukaa. Farmaseutti; maanviljelijä; puutavarakaupias, sahanomistaja. NI378 Elämänkerrallisia tietoja Kävi Vaasan ylialkeiskoulussa 1856-1861. Oppilas Pietarsaaren apteekissa 14/1 1861. Farmaseutti 12/4 1864. Luopui apteekinammatista 8/7 1863 ja rupesi maanviljelijäksi, ensin vuokraten Kuddnäs ja Frill nimiset talot Uusikaarlepyyn pitäjässä, sittemin Karlberg'in säterin omistajana Pirkkalassa. Harjoitti sitten isoa puutavaraliikettä, mutta joutui sitten konkurssiin. Jämsänkosken cellulosatehtaan hoitaja Jämsässä. (Bergholmsiv. 697).[2]
Wilhelm Gustafinpoika Johansson. Kaila. Syntynyt 06.01.1848 Vintala, Vimpeli. Kuollut 20.06.1904 Jaakkima. Jaakkiman kirkkoherra 1898. NI418 Ylioppilas Helsingissä 1868, suritti teologisen erotutkinnon1870, vihittiin papiksi 1871. Rovastin arvo 1888.[2]
Josua Gustafinpoika Johansson. Kaila. Syntynyt 04.04.1850 Vintala; Vimpeli. Kuollut 09.07.1909 Juva. Kyrkoherde i Tavastehus och Vanaja; Juvan kirkkoherra 1903. Valtiopäivämies. NI583 Ylioppilas Helsingissä 1868, teologinen erotutkinto 1870,vihittiin papiksi 1871, varapastori 1880. Antog troligennamnet Kaila (enl. RS) Prästvigd 1871. Kyrkoherde i Tavastehusoch Vanaja 1888.[2]
Lydia Gustafintytär Johansson. Sommer. Syntynyt 25.07.1852 Vimpeli. Kuollut 13.07.1921 Helsinki.[2]
Joel Johansson. Syntynyt 19.01.1855 Vimpeli. Kuollut 24.07.1857 Vimpeli.[2]
Ida Elisabet Gustafintytär Johansson. Syntynyt 14.04.1857 Vimpeli. Kuollut 11.04.1899 Mustasaari. [1] –Puoliso 14.02.1878 Wilhelm (Wilho) Ingman. Syntynyt 05.01.1852 Lapua, Kirkonkylä. Kuollut 06.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapväärtissä). Lapväärtin kappalainen. Katso myös 178 , 176. [1]
Edvard Gustafinpoika Johansson Kaila/. Syntynyt 25.04.1859 Vimpeli. Kuollut 12.11.1915 Kaarlela. Kyrkoherde i Gamlakarleby; kirkkoherra Kokkolassa 1895, rovasti 1908. NI588 Ylioppilas Helsingissä 1880, teologinen erotutkinto 1883,vihittiin papiksi s.v.[2]
Taulu 18
(Taulusta 16)

XII. Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila.[5] Äiti Taulu 16. –Puoliso 16.01.1850 Teerijärvi Johan Julius Häggman. Syntynyt 01.03.1823 Vaasa. Kuollut 06.08.1856 Pietarsaari. Kappalainen. Ylioppilas Helsingissä (et.-pohj.) 1842. Suoritti jumaluusopillisen tutkinnon 1845. Vihittiin papiksi 1846. Bergön kappalisen viran virka- ja armovuodensaarnaaja 1855. Nimitettiin Bergön kappalaiseksi 1856, mutta kuoli ennen viran vastaanottoa.[1] ( i Johan Erik Häggman. Suutarimestari.[1] ä Lovisa Sofia Blomström.[1])

XIII Lapset
Lydia Häggman. Syntynyt 24.10.1850 Teerijärvi. Kuollut 13.07.1851 Teerijärvi.[2]
Jonathan Häggman. Syntynyt 16.02.1852 Ähtävä. Kuollut 07.06.1852 Ähtävä.[2]
Julia Johan-Juliuksentytär Häggman. Syntynyt 22.04.1853 Ähtävä. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan.[1] –Puoliso 10.08.1871 Ähtävä Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Kirkkoherra noin 04.06.1897 Muolaa. Katso myös 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 177 , 176. [1]
Johanna Elisabeth Häggman. Syntynyt 03.01.1855 Ähtävä. Kuollut 13.08.1894 Pietarsaaren mlk. Avioliittoon 1882.[4] –Puoliso Henrik Eliel Wegelius. Syntynyt 04.01.1853 Bergö. Kuollut 05.05.1933 Merikarvia. 1. avioliitto 1882. 2. avioliitto 13.02.1896.[5] ( i Jakob Esaias Wegelius. Syntynyt 28.01.1817 Oravainen. Kuollut 05.03.1877 Munsala. ii Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[2] iä Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[4] ä Maria Charlotta Wegelius. Syntynyt 16.09.1815 Yliveteli. Kuollut 25.08.1901 Pietarsaari. äi Esaias Wegelius. Syntynyt 05.10.1778 Vöyri. Kuollut 02.07.1844 Munsala. Munsalan kappalainen 1823.[2] ää Margaretha Wegelius. Syntynyt 26.10.1775 Kemijärvi. Kuollut 24.01.1856 Maksamaa.[2])
Taulu 19
(Taulusta 16)

XII. Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[5] Äiti Taulu 16. –Puoliso Johanna Sofia Topelius. Syntynyt 01.03.1820 Uusikaarlepyy. Kuollut 04.12.1913 Uusikaarlepyy. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[5] ( i Zachris Topelius. Syntynyt 13.11.1781 Oulu. Kuollut 23.01.1831 Uusikaarlepyy. Piirilääkäri. Kansanrunouden kerääjä.[5] ii Michael Toppelius. Syntynyt 11.08.1734 Oulu. Kuollut 28.12.1821 Oulu. Oululainen kirkkomaalari.[2] iä Maria Magdalena Oklavitz. Syntynyt 09.10.1743 Ii. Kuollut 25.10.1807 Oulu.[2] ä Katarina Sofia Calamnius. Syntynyt 03.02.1791 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.07.1868 Uusikaarlepyy.[5])

XIII Lapset
Vilhelm Schalin. Syntynyt 03.08.1847 Kuddnäs. Kuollut 01.08.1858 Kristiinankaupunki.[2]
Johanna Wasa Schalin. Syntynyt 28.11.1849 Vaasa. Kuollut 19.04.1850 Vaasa.[2]
Sofia Emilia Schalin. "Emmy". Syntynyt 07.04.1851 Vaasa. Kuollut 03.10.1939. NI238 asunut äitinsä kanssa Uusikaarlepyyssä (ehkä vuosisadanvaihteessa1900).[2]
Zacharias Schalin. (Zacke). Syntynyt 02.03.1854 Kaskinen. Kuollut 21.09.1938 Turku. Historian ja uskonnon lehtori. NI243 Elämänkerrallisia tietoja Helsingin normaalikoulusta ylioppilaaksi 19.05.1870. Filos.kand. 25.01.1876, seppel. maisteri 21/5 1877. harjoittanut teol. ja filos. opintoja 1878-1879 Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa, kesällä 1884 Leipzig´issä, Berliin´issä jagreifswald´issa, kesällä 1889 ja 1891 Saksassa ja Ruotsissasekä ottanut osaa orintaalistikongressissa Tukholmassa ja Kristiinassa 1889. Antoi opetusta eri kouluissa Helsingissä 1877-1878, 1880-1881 ja 1882-1885. Jum. opin kand. 28/5 1884. Vihittiin papiksi Porvoossa 21/12 1884. V. t. pedagog. ja historian lehtori Jyväskylän seminaarissa 1/10 1885. Uskonnon lehtori Tammisaaren seminaarissa 22/6 1886. Uusikaarleby´n kansak. seminaarin johtaja 26/7 1886. Skolor i Kaskö, Nykarleby och stud. från Normallyceeet i Helsingfors 1870. Filosofiemagister 31/5 1877 och teologie kandidat i Helsingfors 28/5 1884. Studerat i Tyskland vid universiteten i Tübingen och Leipzig. Prästvigd i Borgå 21/12 1884 och utnämnd till komm. K.T. Brobergs adjunkt för at fortsätta sin studier. Tjänstgjortvid Detsche Töchterschule i Helsingfors, Svenska Reallyceum 1877-1878 och Svenska Fruntimmersskolans Pedagogiklass 180-1885. Blev A-f. lektor i pedagogik och historia vid seminarieti Jyväskylä 1885-1886. Utnämnd till lektor vid lärarseminarieti Ekenäs för juli månad 1886. Direktor för Folkskollärarseminarieti Nykarleby från 1/8 1886. Inspektor för stadens folkskolai 13 år. Erhöll Anne orden III 14/4 1890. Avsked på begäranefter 18 års tjänstgöring vid seminariet 1/8 1904. Flyttademed familjen till Åbo. Blev där lärare i Suomalainen klassillinen Lyseo och Tyttökoulun rinnak.osasto 1904-1906. Folkskoleinspektor i Björneborg 1906-1912. Återflyttadetill Återflyttade till Åbo våren 1912. Kirjoittanut lukuisiakirjoja: Bergholm sivu 1162 Zacharias aloitti Schalinin suvun järjestelmällisen tutkimuksen. Schalin Zacharias (s. 1854), teologi, opettaja, viimeksi Uudenkaarlepyyn seminaarinjohtaja; erosi virastaan 1904. S. on toiminut myös kirjallisella alalla sekä suomen että ruotsin kielellä, julkaissut runoja ja suorasanaisia kertomuksia, kirjoitelmia (m. m. Topeliuksesta), tutkielmia ("Ainosagan i Kalevala", "Folktro och plägsederi mellersta Österbotten" y. m.). Eri teoksina on ilmestynyt: "Kun kivet puhuvat", "Inattivaara kopparbruksförsök i Österbottenpå 1700-talet", "Folkskollärareseminariet i Nykarleby 1873 - 98", "Der Aufenthalt der KinderIsrael in Ägypten" (väitöskirja), "Katso minä seison ovessaja kolkutan" y. m. H. Kr-n. Helmi Kron Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909.[2]
Lars Gustaf Schalin. Syntynyt 25.06.1856 Kaskinen. Kuollut 05.12.1856 Kaskinen.[2]
Mathilda Elisabet Schalin. Syntynyt 18.10.1857 Kaskinen. Kuollut 22.06.1953. Avioliittoon 13.02.1896.[5] –Puoliso Henrik Eliel Wegelius. Syntynyt 04.01.1853 Bergö. Kuollut 05.05.1933 Merikarvia. 1. avioliitto 1882. 2. avioliitto 13.02.1896.[5] ( i Jakob Esaias Wegelius. Syntynyt 28.01.1817 Oravainen. Kuollut 05.03.1877 Munsala. ii Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[2] iä Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[4] ä Maria Charlotta Wegelius. Syntynyt 16.09.1815 Yliveteli. Kuollut 25.08.1901 Pietarsaari. äi Esaias Wegelius. Syntynyt 05.10.1778 Vöyri. Kuollut 02.07.1844 Munsala. Munsalan kappalainen 1823.[2] ää Margaretha Wegelius. Syntynyt 26.10.1775 Kemijärvi. Kuollut 24.01.1856 Maksamaa.[2])
Leopold Werner Schalin. Syntynyt 22.01.1861 Kaskinen. Kuollut 07.07.1904 Pori. Lennätinaseman päällikkö Noormarkussa 1896. Nimineuvos. NI242 Elämänkerrallisia tietojaKävi 4 luokkaa Helsingin normaalilyseossa, erosi 1878. Rupesitelegrafilaitoksen palvelukseen 1879. Asetettu Vaasan asemalle1892. Kuvernementisihteeri 1893. Kollegisihteeri 1894. Noormarkunaseman päällikkö 1896. Nimineuvos 1896.[2]
Taulu 20
(Taulusta 16)

XII. Emma Ottilia Schalin. Syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Kuollut 21.07.1901 Muolaan pappila. Äiti Taulu 16. –Puoliso 29.03.1857 Teerijärvi Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kastettu 15.11.1820 Alavus[6]. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva. NI27 Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissaympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868.Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheenäidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Realoch Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisenkiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille. - Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei seollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40). Katso myös 176 , 176 , 176 , 176 , 176. [4][6]

XIII Lapset
Emil Julius Ingman. Syntynyt 05.1858 Karvia. Kuollut 08.1858 Karvia.[4]
Alfred Emil Ingman. Syntynyt 16.07.1860 Karvia; Kyläkarvia. Kuollut 10.10.1917 Vaasa. Haudattu Vaasa. Pataljoonan saarnaaja; pappi; nuorisokirjailija. NI23 Elämänkerrallisia tietoja Vaasan kouluun 1871. Ylioppilas 5.6.1880. Vihittiin papiksi 20.06.1883 ja määrättiin v. t. saarnajaksi Vaasan tarkk'amp.pataljoonaan. Vakituinen pataljoonan saarnaaja 1889. (Bergholm Sukukirja s. 686) Alfred Emil oli innokas metsämies. Ensimmäisiä suomalaisia nuorisokirjailijoita. "Rimpisuon Usvapatsas", "Kahden taalarin raha" ja "Latvasaaren kuninkaanhovilinna". Kirjat olivat suomalaisia vastineita intiaaniromaaneille (1917 ). Alfred Emil rakensi Vaasassa Rantakatu 22 :n huoneessa purjeveneen joka jouduttiin ikkunan kautta kuljettamaan ulos. Purjeveneestä on olemassa piirustukset Kaj Strang´lla. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon toimi hän Vaasassa pataljoonan saarnaajana ja muissa papin viroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka. Tämän toimen ohella toimi hän koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu, että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitavaja tunteva mies. Persoonalisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluonteinen ja humoristinen. Tälläiseksi tunnetttiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään -kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokirjailijoista. Kirje Vaasasta koulusta äidille 23.10.1875: (15-vuotiaana) Wasa den 23 Oktober 1875 Älskade mamma! Jag skall nu med några rader underrätta eder huru vi må. Tack för mammas sista bref. Wi må nu härsom vanligt. Huru mår mamma och andra der hemma. Odert villej skriva hem nu, han säger att han ej har tid. - Nog finns här lingon fast huru mycket för 25 penni kappen. Nog måste jag väl vara utan nya skridskorremmar. Kanske jag bergar mig med mina gamla ty här kostar ett par goda skridskoremmar 2 mark, så att ej lönar det sig att köpa häre. Vi ha nuhaft ganska god skrinnis och jag har varit och skrinna 2 gånger ren. I onsdags hade vi lof, så att inte tror jagat vi få nå vidar skrinnlof. Hittils har här varit så kallt att marken är ganska hårt tillfrusen så att få se huru det går med brunnarna i vinter. - Nog går ju den här termin ganska fort?. Jag har köpt åt mig harsnaror till julen för mina egna pengar, nog skall fånga haror i jul bara jag för mig att sätta ut dem. Odert ber att mamma skulle skicka hit hans skrinskor. Får vi ta ut till "Pippurinmarkkinat" i jul litet marknadspengar kanskje hvar sin 50 penni eller huru? Jag har nu just ej något mera att skriva än många hälsningar till alla der hemma och allra mest till mamma från mammas egen gosse ALFRED. Teolooginenerotutk, 31. 5, 83. Vihitty papiksi 20. 6. 83. Pastoraalitutk. 20. 6.85, - 3:nnen Vaasan tarkkampujapataljoonan v. t. saarnaajana 20. 6 1883 - 30.01.1889, josta lähtien saman pataljoonan vakinaisena saarnaajana pataljoonan lakkauttamiseen saakka 14. 3. 02. Vaasan lääninvankilan v. t. saarnaajana 1.5. 1897- 1.5. 1898, josta lähtien saman vankilan vakinaisena saarnaajana kuolemaansa saakka 10.10.1917. Vaasan suom. yksityislyseossa ja alkeiskoulussa tuntiopettajana opettanut uskontoa, ruotsia, saksaa ja logiikkaa 1v. 1883- 1892; Vaasan realilyseon uskonnon ja suomenkielen v. t. lehtorina lv. 1894 -96, 97 - 99 ja 1901 - 1902; tuntiopettajana opettanut Vaasan realilyseossa ja sitten linjajakoisessa lyseossa ruotsia lv. 1905 - 1917 ja ajoittain sitä ennen; kaikkiaan ollut Vaasan suom. lyseon palveluksessa 1v. 1883- 1917 kahta vuotta lukuunottamatta. Ollut opettajana myöskin Vaasan ruots. lyseossa, suom. ja ruots. tyttökoulussa sekä ruots. jatko-opistossa. Syysk. 1 p;stä 1895 ollut Vaasan käsityöläisiltakoulujen johtajana opettaen äidinkieltä, kirjanpitoa, kaunokirjoitusta y. m. - Innokas urheilumetsästäjä ja -kalastaja. Tunnettu taitavana ampujana. - St. ja Annan R. III luokan ritari. Kirjallinen toiminta: Aikakauskirjassa »Svenska jägarförbundets Tidskrift» julkaissut kreikankielestä ruotsinnettuna suurimman osan Xenofonin »Kynegetikos»-nimistä teosta ja Arrianoksen samannimisen teoksen kokonaan. Toimittanut oppikirjan »Ruotsinkielen Harjoituksia» suomalaisia oppilaitoksia varten. Julkaissut suurta tunnustusta saavuttaneet nuorisokirjat »Rimpisuon usvapatsas», »Latvasaaren kuninkaan hovilinna», »Suursalon Halli» ja »Kahden taalarin raha». - Kirjoituksia aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin. Lähde: Vaasan Suomalainen lyseo 1880- 1930 ************** Alfred Emil Ingman, jonka kootut teokset täten Suomen nuorisolle tarjotaan, oli syntynyt v. 1860 ja kuoli Vaasassa v. 1917. Hänen ulkonaiset elämänvaiheensa on pian mainittu. Suoritettuaan v. 1883 papin tutkinnon hän toimi Vaasassa pataljoonansaarnaajana ja muissa papinviroissa, kunnes hänet 1897 nimitettiin saarnaajaksi sikäläiseen lääninvankilaan, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka.Tämän ohella hän toimi koulumiehenä, eri aineiden opettajana oppikouluissa, sekä käsityöläisiltakoulun johtajana. Julkisuudessa on hänestä, hänen eri toimiensa johdosta, nimenomaan mainittu,että hän oli harvinaisen laajatietoinen ja eri aloja taitava ja tunteva mies. Persoonallisuutena kuuluu hän olleen erittäin vaatimaton, terveluontoinen ja humoristinen. Pyyntömme johdosta saada lähempiä tietoja Alfred Ingmanista kirjoittaa meille hänen veljensä professori Lauri Ingman seuraavaa: »Halu päästä ulos metsään ja merille oli Alfred-veljessäni jo ylioppilasaikoina erinomaisen voimakas. Muistan elävästi, kuinka hän ja vanhin Jonathan-veljemme syksyisin ja talvisin pyssyt olalla kulkivat kaikki Karijoen sopukat ristiin rastiin. Tavallisesti he toivatkin retkillään riistaa kotiin, jäniksiä ja lintuja. Kolmantena seurassa oli usein eräs mökkiläinen, »Hongiston vaari», jonka metsästysinnolla ei ollut rajaa. Eräänä talvena 1880-luvun alulla, kun seudulla liikkui susia, ryhtyivät veljet niitä suksilla pyydystämään ja saivatkin kerran oikein komean otuksen. Myöhempinä aikoina, kun Alfred-veljeni oli asettunut Vaasaan, jouduin usein seuraamaan häntä milloin pitemmille milloin lyhemmille retkille saaristoon. Niin pian kuin jäät olivat lähteneet ja ilma lämminnyt, lähdimme mekin retkille vesilintuja kuvilta ampumaan. Ihania kesäkuun öitä vietettiin kuusenhaoista tehdyillä vuoteilla, milloin ei ollut pakko hyttysten tähden ankkuroida venettä johonkin poukamaan ja purjeen alla koettaa saada verenimijöiltä hetkeksi rauhaa. Auringon noustessa oli oltava ampumapaikoilla. Myöhemmin kesällä laskettiin koukkuja ja käytiin purjehdusmatkoilla milloin minnekinpäin. Alfred-veljelläni näyttää olleen se käsitys, että mies jotenkin osaa tehdä sen, minkä tahtookin. Varsinkin hän oli taitava veneenrakentaja. Piirustusten mukaan, jotka hän milloin mistäkin teoksesta hankki, hän rakensi sekä soutu- että purjeveneitä, kulkipa viime vuodet itse rakentamassaan moottoriveneessä. Kun oli hyvä pitemmillä matkoilla saada päänsä päälle parempikin katto kuin havunoksista tehty, rakensi hän Vaasan lähelle pariin paikkaan lankuista erinomaisen hauskat kesämajat. Apuna hänellä ei näissä toimissa ollut muuta kuin kouluijässäoleva poikansa. Ihailin suuresti hänen väsymättömyyttäänja taitoaan; kaikellainen 'fuskaaminen' oli hänelle vastenmielistä, se mikä tehtiin, oli tehtävä hyvin. Pienestä pitäen tottuneena ampuma-aseita käyttämään oli Alfred kehittynyt erinomaisen taitavaksi ampujaksi. Varsinkin oli ihailtava hänen taitonsa lennosta pudottaa lintuja. Yhteen aikaan hän harrasti myöskin pilkkaan ampumista ja saavutti siinä sellaisen taidon, että eräässä silloisen n. s. sportti-klubin koko maata käsittävässä ampumakilpailussa sai palkinnon. Papiksi tultuaan saattoi veljeni tietenkin omistaa vapaille ulkoilmaharrastuksille vain vähän aikaa. Tavallinen viranhoito vaati, varsinkin sen jälkeen kuin hän oli tullut vankilansaarnaajaksi, paljon aikaa, ja innostuneena ja taitavana opettajana hän lisäksi suoritti paljon opetustyötä. Mutta kun hanget alkoivat sulaa, silloin täytyi saada aikaa panna venheet ja pyyntivehkeet kuntoon, jotta jo toukokuussa voisi pistäytyä jollekin iltapäiväretkelle merelle ja kesäkuussa ihailla auringon laskua ja nousua Vaasan saaristossa.» Tällaiseksi tunnettiin hänet omassa kotoisessa vaikutuspiirissään -- kirjailijana vasta hän tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jopa niin tunnetuksi, että hänet aina mainitaan silloin, kun puhutaan alkuperäisistä ja etevistä kotimaisista nuorisokirjailijoista.Todennäköistä on, että Suomen kasvava nuoriso lukee polvi polvelta aina samalla innostuksella niitä seikkailuja, joista kerrotaan »Rimpisuon usvapatsaassa», »Latvasaaren kuninkaanhovilinnassa», »Suursalon Hallissa» ja »Kahden taalarin rahassa» sekä muissa hänen kertomuksissaan. Ja kun viljelys tunkee metsät yhä syrjemmäksi, kun emme enää tulevaisuudessa voi puhua »seikkailuista saloilla ja vesillä» siinä tuoreessa tarkoituksessa kuin näissä kirjoissa, saavat nämä teokset hiukan samaa merkitystä kuin mikä on Cooperin kuvauksilla nykypäivien amerikalaiselle: ne kertovat niistä ihanista päivistä, jolloin Suomessa vielä oli neitseellisiä saloja ja vesiä. Lauri Ingman Lähettäessään »Rimpisuon usvapatsaan» kustantajalle tammikuulla 1915 kirjoitti tekijä vaatimattomasti hänellä olleen tarkoituksena »antaa lukijalle pari sataa suomalaista sananlaskua ja sanontatapaa, kuitenkin mikäli mahdollista siten, ettei hän tätä tarkoitusta huomaisi. Ne, jotka tuon kirjasen ovat lukeneet, panivat varmaan merkille sen veikeän ja humoristisen tavan, jolla tekijä sovitteli kahden poikaviikarin vuorosanoiksi mitä hullunkurisimpia ja humoristisimpia sananlaskuja ja sutkauksia. Tekijä vaikeni kuitenkin siihen nähden, mikä on kirjan suurin opetussisällys: se on täydellinen opas siihen, miten on mahdollista elää talvella ulkoilmassa, joutumatta luonnon ankaruuden uhriksi; samalla se kasvattaa tulemaan toimeen omin voimin, maihin turvaamatta. Kun siihen lisätään vielä jännittävä ja nuorison mielikuvitukselle sopiva juoni, voi ymmärtää, kuinka suurta kykyä tällaisen, näöltään niin vaatimattoman teoksen luominen edellyttää. Teoksen nimi oli alkuaan »Levänevan usvapatsas», joka kuitenkin hyljättiin. »Rimpisuon vastaanotto oli hyvä ja arvostelut suosiollisia. Niiden antamien neuvojen johdosta kirjoitti tekijä vain lyhyesti: »En ole liian vanha oppiakseni.» Seuraavaa teostansa, »Latvasaaren kuninkaan hovilinnaa» lähettäessään kirjoitti tekijä kustantajalle marrask. 22p. 1915 seuraavaa: »Kun tarkoitin siitä suomalaista, poikien suosiossa kai vieläkin olevaa 'indiaanikirjaa', oli minun intiaanien puutteessa pakko käyttää rosvokoplaa. Olen kuitenkin kaikin puolin yrittänyt välttää sitä, mikä vaikuttaisi detektiiviromaanilta, ja saada lukijan mielen eniten kiintymään Latvasaaren Jules Vernen tapaiseen kuninkaaseen. Sananlaskujen opettamisesta nuorisolle en ole tahtonut luopua. Luullakseni nuoret oppivat niitä paraiten, kun luulevat saavansa ne kertomuksen kaupanpäällisinä vain.» »Ehdotuksen ne laajemminkin ryhtyä nuorisokirjallisuuteen on sangen houkutteleva; asian mahdollisuus riippuu siitä, onnistuuko minun niin kirjoittaa nuorten mieleen, että todella saan laajemmat markkinat. Sillä kirjoitan, ahkeranakin ollen, jotenkin hitaasti. Ja virkani on niin vähäpalkkainen, että minun on ollut aina pakko toimeentuloni tähden pitää paljon koulutunteja. . . Aion kuitenkin jatkaa kirjoittamistani.» Lähettäessään» Suursalon Hallin käsikirjoituksen, jonka tekijä oli alkujaan ajatellut julkaistavaksi jouluksi 1916, kirjoitti hän toivovansa jouluksi 1917, »jos Jumala suo terveyttä, Voivansa valmistaa uuden kirjan.» Se toivo toteutuikin, mutta painosta valmistuneena ei tuoni sallinut tekijän nähdä »Kahden taalarin rahaa.» Sen valmistumisesta kertoi hän kirjeessään kustantajalle marrask. n p. 1916 m. m. seuraavaa: »Uutta kirjaani olen kirjoittanut noin 120 käsikirjoitussivua. Mutta muutama viikko sitten ajoi se karille, enkä ole vielä saanut sitä uudestaan liikkeelle . . . Seikkailukirjaksi on sekin ajateltu, vaikka toinen seikkailijoista on vasta kahdennellatoista; 'näsäviisi' poika kuitenkin ...» Omasta tyylistään kirjoittaa hän samassa kirjeessään vaatimattomasti: »Kirjoitustapani on karkeata, siitä ei pääse pieleen eikä puoleen, ja soveltuu vähemmin hyvin eläinkertomuksiin, jotka vaatisivat viehättävämpää, enemmän mukaansa tempaavaa tyyliä. Mutta harvalle miehelle vain on luotu kynä, joka luistaa liukkaasti kielellä,joka ei ole hänen äidinkielensä». Selitykseksi mainittakoon,että Ingman oli saanut ruotsinkielisen koulusivistyksen. Yhä samassa kirjeessään mainitsee hän uusista suunnitelmistaan: »Olen jo useampia vuosia kirjoitellut 'mukulakoululaisia' varten suunniteltua kuvakirjaa samaan tapaan kuin saksalaisten 'Zoologia Comica', jonka omat lapseni aikanaan lukivat loppuun, vaikka paperi olikin paksua. Saa nähdä, valmistuuko se ikinä?» Tuonen tarkoituksettomuutta usein valitetaan. Valitettavaa on, ettei Alfred Ingman saanut jatkaa tärkeätä kirjailijatoimintaansa, jolla hän muutamissa vuosissa olisi paljon rikastuttanut köyhähköä alkuperäistä nuorisokirjallisuuttamme. Valitettavaa on myöskin, ettei hän aikaisemmin huomannut lahjojansa tällä alalla. Se joka haluaa tarkemmin tutustua tämän vanhan pohjalaisen sisimpään luonteeseen, tekee sen parhaiten lukemalla hänen kirjansa. Joka lauseen takaa pilkistää niistä suora ja jäyhä mies, laajakatseinen, hyväsydäminen, elämää ja luontoa ymmärtävä. Viimeinen kustantajalle tullut kirje on päivätty syyskuun 15 p. 1917 ja koskee erästä tekijän käsikirjoitukselle sattunutta tapaturmaa. Se päättyy sanoihin: »Herran haltuun!» Kun hänen teoksensa nyt uudessa asussa joutuvat nuorisomme luettavaksi, lausumme sen hartaan toivomuksen, että Suomen nuoriso oppisi niistä sitä rehellisyyttä, miehekkyyttä ja omin avuin toimeentulemisen taitoa, jolle tekijä jäyhänä ja itsenäisenä pohjalaisena pani niin ratkaisevan arvon. Avautukoot nuorisomme silmät myös huomaamaan oman maansa luonnon kauneudet ja ne reippaan sekä vahvistavan ulkoilma-elämän edut, joita se vielä kaikkiallakin tarjoaa. Mikäli nuorisomme kaikissa näissä jaloissa avuissa edistyy onneksi itsenäiselle Suomellemme, sikäli on myös syytä kiitollisuudella muistaa miestä, joka rakkaudesta nuorisoa kohtaan vielä vanhana ryhtyi opettamaan sille elämänsä varrella tärkeiksi ja välttämättömiksi huomaamiansa asioita. Kustantaja. Kustannusosakeyhtiö Kirja.[4]
Febe Johanna Ingman. Rancken. Syntynyt 26.12.1861 Purmo. Kuollut 16.06.1914 Vaasa. Folkskollärarinna i Gamla Vasa 1884. NI50 kirjoittanut kirjan:"Sagonystanet". Otava 1891 (Tanternasi Gamla Vasa berättelser) Kansakoulun opettaja: Gamla Vasaflickskola,.[4]
Emilia Vilhelmina (Mimmi) Ingman. Strömblad. Syntynyt 04.06.1863. Kuollut 05.03.1940.[4]
Odert Julius Ingman. Syntynyt 01.01.1865. Kuollut 03.05.1929. Kappalainen. NI87 Ylioppilas 04.06.1885. Vihitiin papiksi 04.01.1888 jamäärättiin Isojoen kirkkoherran viralliseksi apulaiseksi.Virkaa tekevä kappalainen Lestijärvellä 17.01.1889, Ikaalisissa04.03.1890. Kirkkoherran apulainen Laukaassa 01.05.1890.Haminan kappalainen 17.01.1893.[4] –Puoliso 04.07.1894 Vaasa Hilma Amalia Sivenius. Syntynyt 21.06.1870 Kuolemanjärvi (?). Kuollut 16.05.1930.[4] ( i Gustaf Adolf Sivenius. Syntynyt 14.03.1840 Hollola. Kirkkoherra.[4] ä Rosa Augusta Carl-Gabrielintytär Lyra. Syntynyt 13.01.1841 Kuhmoinen.[4])
Lars Fingal Ingman. Syntynyt 08.03.1867 Purmo. Kuollut 11.04.1868 Purmo.[4]
Lars (Lauri) Johannes Ingman. Syntynyt 30.06.1868 Teuva. Kuollut 25.11.1934 Helsinki. Poliitikko. Arkkipiispa. Professori. Elämänkerrallisia tietoja Ylioppilas Vaasan ruotsalaisesta lyseosta 1886, teologian erotutkinto 1890., fil. kand 1892, vihitty papiksi 1893, kasvatusopintutkinto 1894. Teologian kand 1898, teologianlisensiaatti 1900. Tehnyt Backmanin stipendillä 13 kuukautta kestäneen opintomatkan Saksaan 1895 - 1896 y.m. opintomatkoja. Suomen arkkipiispa ja ministeri. Oli erittäin sanavalmisja huumorintajuinen. Anekdootteihin kuuluu Ingmanin kertoma asia, jossa hän oli maininnut että hän oli jossain tilaisuudessa vaimoineen, jolloin häneltä kysyttiin, että onko hänellä useampia vaimoja. Ingman sanavalmiina kysyi kyseiseltä henkilöltä, että jos hän on hautajaisissa paljain päin, niin onko hänella molemmat päät paljaana ? Helsingin Sanomat 23/5 1996 "Historian hyljeksimä Lauri Ingman vyöryy taas pääraiteelle" KONSERVATIIVI SAA KUNNIAN Vaikka Suomen porvallisten puolueiden historiankirjoitus on viime vuosina kuronut työväenliikkeen tutkimuksen etumatkaa umpeen, on ero viimeksi mainitun hyväksi vielä selvä. Esimerkiksi käy se, että vuosisadan alun keskeisiin porvarillisiin poliitikoihin kuuluneen Lauri Ingmanin elämäkerta valmistuu vasta nyt.Kirjan alkuosa perustuu Vesa Vareksen kolmen vuoden takaiseen väitöskirjaan, joka tutki Ingmania vuoteen 1922. Varesselittää Ingmanin historiallista unohdusta sillä, etteitämä tappiolle joutuneiden aatteiden - myöntyvyyslinjan, monarkismin, saksalaissuuntauksen ja jyrkän antisosialismin edustajana ole näyttänyt houkuttelevalta tutkimuskohteelta. Myös konservatismi ja oikeistolaisuus sinänsä ovat Vareksen mielestä olleet pitkään epämuodikkaita ilmiöitä. Oikeiston historian uusi nousu kertonee sekin jotain meidän aikamme pohjavirtauksista. Pappispolitiikko Ingman ei pitkästä urastaan huolimatta noussut kansallisten sankarien ja suurmiesten sarjaan Mannerheimin, Rytin, Paasikiven ja Kallion rinnalle. Hän keskittyi ennenkaikkea ääri-ilmiöiden hillintään ja ylilyöntien torjumiseen, ei niinkään uusiin avauksiin. Konservatiivisen politiikan saavutukset ilmenevät usein säilyttämisenä ja tekemättä jättämisenä, eivätkä tälläiset "epäteot" piirry tulikirjaimin kansan historialliseen muistiin. Pitkäaikaisena valtiopäivämiehenä, kaksinkertaisena pääministerinä, nelinkertaisena opetusministerinä sekä vanhasuomalaisen puolueen ja kokoomuksen pitkäaikaisena linjavetäjänä Ingman oli kuitenkin aikansa vaikutusvaltaisimpia poliitikkoja. Vanhasuomalainen perinne. Vares esittelee Ingmanin pitkän linjan konservatiivina,joka teki kaikkensa välttääkseen äkilliset yhteiskunnalliset muutokset. Ingmanin vanhoillisuus oli käytännöllistä; se suhtautui maltillisiin uudistuksiin myönteisesti ja etsi ristriitatilanteissa kompromisseja. Hän halusi padota ja kanavoida valtavirtaa niin, ettei se tulvinut yli äyräidensä. Sortovuosina Ingman varoitteli myöntyväisyysmielisiä itsetarkoitukselllisesta alistumisesta keisarivallan määräyksiin; Venäjän vallankumouksen alettua hän yritti hillitä katteettomana pitämäänsä vapautushuumaa. Venäjän uuteen nousuun varautuneena hän vastusti pitkään myös itsenäisyysjulistuksen antamista,mutta taipui lopulta enemmistön tahtoon. Ingmanin kompastuskiviksi nousivat vaikeasti ennakoitavat historialliset murrokset. Kuitenkin hän oli monarkistina epäröivä, saksalaismielinen vain hetkellisen tilannervion tähden ja halveksimansa bolshevikki-Venäjän vastustajanakin varovainen reaalipolitiikko. Ajan mittaan pappi sai poliittiset syntinsä anteeksi; aina kompromisseihinja suunnan muutoksiin valmis asenne auttoi Ingmania selviämään virhearvioistaan melko vähäisin seurauksin. Vanhasuomalaisena konservatiivina Ingman edusti kokoomuspuolueessa katoavaa perinnettä , mutta säilytti asemansa auktoriteettinä senkin jälkeen, kun puolue siirtyi hänestä oikealle 1920-luvun alussa. Arvovallallaan ja sovittelutaidollaan hän pystyi hillitsemään niin kielitaistelun kuin oikeistoradikalisminkin ylilyöntejä. Hän korosti politiikan perinteitä ja velvollisuuksia, "hyviä tapoja". Luokkiin ja eturyhmiin jakautunut yhteiskunta oli ajatuksena vieras, vvanhana meritokraattina hän näki kansan jakamattomana yksikkönä, jota koulutettujen ja kyvykkäiden piti hallitaj a holhota arvonsa mukaisesti. "Arkkipiispa" ja oikeistoradikalismi. Vareksen hahmotelma Ingmanista maltillisuuden apostolina vaikuttaa yleensä uskottavalta, mutta suhde lapuanliikkeeseen jäi kuitenkin anmbivalentiksi. Vaikka Ingman tuomitsi lapuanliikkeen laittomuudet, hän hyväksyi sen tavoitteet ja päämäärät. Yhteistä oli viha kommunisteja ja syvä epäluulo sosiaalidemokraatteja kohtaan. Ingman kirjoitti jopa ulkomaille tarkoitetun propagandakirjasen, joka esitteli lapuanliikettä hyvin myönteisessä valossa ja vähätteli sen väkivaltaisuuksia. Ingman siistyi takaisin hengellisen esivallan edustajaksi vioden 1930 lopulla, jolloin hänet valittiin arkkipiispaksi. Tervedeltään jo horjuva hengenmies palasi kuitenkin vielä reivaamaan oikeistoradikalismin purjeita. Helmikuussa 1932 hän tuomitsi arkkipiispan julistuksella Mäntsälän kapinan ja arvosteli ennnen kuolemaansa peitellysti IKL:n "vieraita aatteita", suorasanaisemmin Saksan kansallissosialismin. Näin hän karisti yltään lapualaisvuosina lngenneen epäilyksen varjon. Vares hakee Ingmanin poliittisen toiminnan suurta linjaa niin innokkaasti, että harvojen katkospaikkkojen selittämisessä hän on muuttua tutkimuskohteensa puolustusasianajajaksi. Aineisto on kuitenkin niin laaja ja vakuuttava, ettei apologiaan ole tarvetta. Vares kuvaa Ingmania "homo politicuksena" eikä liiemmälti spekuloi yksityiselämänja politiikan välisillä yhteyksillä. Tutkimuksen perusteellisuudesta huolimatta Ingman jää ihmisenä etäiseksi. Sitä hän oli tosin aikalaistensa ja jopa ystäviensä silmissä, joten elämäkerran kirjoittajalta tuskin voi vaaatia enempää. Jyrki Räikkä (kirjoittaja on Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja) Vesa Vares. Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa. WSOY 1996. Internetistä löydettyä saksalaisten keräämää tietoa: INGMAN, Lauri: 1868-1834. Professor für Praktische Theologie an der Universität Helsinki 1916-1930 als Nachfolger von K.A. Appelberg. 1930 trat I. als Nachfolgervon Gustaf Johansson das Amt des Erzbischofs von Finnlandmit Sitz in Turku (Åbo) an. I. war an der weiteren Ausarbeitung des Kirchengesetzes für Finnland und an der Katechismusarbeit stark beteiligt. I. war auch als Politikereiner der hervorragenden Vertreter seines Landes für die finnische konservative Nationale Sammlungspartei (Kansallinen Kokoomus). Er war mehrere Male als Minister, zweimal als Staatsminister (November 1918 - April 1919, Mai 1924 - März1925) und zweimal als Präsident des Reichstages (eduskunta) tätig. I. war Mitglied der 1896 gegründeten sogenannten »Samstagsgesellschaft« (lauantaiseura), einem Kreis vongleichgesinnten Theologen, Pastoren und Laien, wo aktuelle theologische und kirchliche Fragen diskutiert wurden undeine »moderne positive Theologie« (Jaakko Gummerus), d.h.eine auf die praktischen Bedürfnisse des menschlichen Lebensausgerichtete theologische Richtung vertreten wurde. I.s wissenschaftliche Hauptinteressen lagen auf den Gebieten Kirchenrecht und Pädagogik. Seine weltanschauliche Grundeinstellung läßtsich als biblischer Konservatismus kennzeichnen. Ungedruckte Materialien: Lauri-Ingman-Sammlung im Staatsarchiv (Kansallisarkisto) Finnland, Helsinki. Werke: Pääpiirteitä Jeesuksen opetuslapsikasvatuksesta, Helsinki 1900. (Unter dem Pseudonym »Suntio«:) Havaintojaja mietteitä, in: Vartija 1909, 201 ff.; Kirkkolainsäädäntö Suomessa jälkeen vuoden 1870, Helsinki 1911 (= Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 8); Opas raamatunhistorian opettamiseen kansakouluissa ja seurakunnallisessa opetustoimessa. Selityksiä ja opetusnäytteitä, Bd.1: VanhaTestamenti, Helsinki 1913; Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamm 1800-luvun alkupuolella, Helsinki1915; Ylennysperusteista papinviroissa, Helsinki 1915; K.L.1 <185>:n valmitelusta, Helsinki 1916 (= Suomen kirkkohistoriallisenseuran vuosikirja 5/1915); Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamme 1800-luvun alkupuolella, Helsinki 1917 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 6/1916); Finlandskyrka efter 1809. Föreläsningar å Uppsala Universitet iseptember 1922, in: Kyrkohistorisk årsskrift 22 (1922), S.285-322; Suomen turvallisuus. Lausuntoja sisä-ja ulkopoliittisistkysymyksitä vuosina 1923-1925, Helsinki 1925; Lausuntoja sisäpoliittisista kysymyksistä, Helsinki 1923; Poliittisia suuntaviivoja, Helsinki 1928; Kirkollinen itsehallinto, in: Oma Maa, 21931 III, 7. Lit.: Lauantaiseuran 20-vuotisjuhlan muisto 4.2.1916, Helsinki 1916; - Osmo Tiililä: Die finnische Theologie in ihren Hauptzügen, in: Ekklesia. Ein Sammlung von Selbstdarstellungen der christlichen Kirchen (hg.v.Friedrich Siegmund-Schultze), II. Die skandinavischen Länder: Die Kirche in Finnland, Leipzig 1938, 98-122; - Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet. Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922, Diss. Turku, Helsinki 1993 (=Historiallisia tutkimuksia 174) (engl. summary); - Ders.:Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa, Porvoo-Helsinki- Juva 1996; - Hannu Välimäki: Lauri Ingmankirkkopoliitikkona, Diss. Helsinki, Helsinki 1994 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 166); - Ders.: LauriIngman suomalaisen uskontokasvatuksen ja koulun kehittäjänä. Lauri Ingman - ein Vordenker der Religionspädagogik und des Schulwesens in Finnland, Helsinki 1998 (= Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 179); - Mikko Salmela: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata, Helsinki 1998 (engl. abstract). *** Mikael Agricolasta E.W. Pakkalaan; Suomen kirkonpaimenien elämäkerrasto, toimittanut Jaakko, Haavio, painettu vuonna 1947 kertoo Lauri Ingmanista seuraavasti: Sivu 472 Alfred Kihlmanista (1825-1904) kertovassa osuudessa maininta: " Vielä seitsemänkymmenen vuoden ikäisenä hän (Alfred Kihlman) opintomatkalla myöhempien arkkipiispojen Lauri Ingmanin ja Erkki Kailan seurassa kuunteli luentojaeräissä Saksan yliopistoissa." Sivu 661-662 Erkki Kailasta(1867-1944) kertovassa osuudessa maininta: " 1890-luvulla perustivat nuoret suomalaiset teologit vireän teologisen keskusteluseuran, Lauantaiseuran. Perustava kokous pidettiinKailan luona kevätlukukauden alussa 1896. Saapuvilla olivat Kaila, Hjelt, Gummerus, Ruuth, Z. Castren, M. Pesonen. Myöhemminsiihen liittyi L. Ingman ym. Seura oli erinomainen koossapitäjä, yhteisymmärryksen ahjo, ilmapiirin luoja." Sivu 700 AnttiJ. Pietilästä (1878-1932) kertovassa osuudessa maininta: " Liitettäköön tähän pari lainausta Pietilän ohjelmakirjoituksista.Ottaessaan "Vartijan" päätoimittajan tehtävät 1919 Pietilä ensin lausuu tunnustuksensa edeltäjälleen Lauri Ingmanille,josta sittemmin tuli eräs hänen kiivaitten hyökkäystensäkohde. Kuitenkin hän nyt sanoo haluavansa vain jatkaa edeltäjäintyötä." Poliittinen historia: Lars Johannes Ingman astui yliopiston Pohjalaiseen Osakuntaan 20 syyskuuta 1886 yhdessä 20 muun civiksen kanssa. Tämän jälkeen Lauri Ingman esiintyy Pohjalaisen osakunnan pöytäkirjoissa seuraavan kerran joulukuussa 1892 - hakiessaan erotodistuksen.Osakuntapolitikka ei näytä vedonneen häneen lainkaan, päinvastoinkuin esim. Santeri Ivaloon. Viimeksi mainittu esiintyi pöytäkirjoissa vielä nimellä Ingman. Lauri Ingman ei ollut välinpitämätön ajan suurille kysymyksille. Hän rajoitti kuitenkin niistä käyttämänsä polemiikin oman tiedekunnan sisälle, teologisen tiedekunnan opiskelijoiden sisäisiinviikkokokouksiin. (Konservatiivi ja murrosvuodet; Vesa Vares,sivu 53) Poliittinen historiaLauri Ingman jäänyt turhaan toisten varjoon Suomen itsenäisyyden alun valtiomuototaistelusta on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan annettu tähän saakka väärä kuva. Vuoden 1918 monarkistit on useimmiten mielletty eräänlaisiksi pahoiksi taantumuksellisiksi ja sokeiksi saksalaismielisiksi. Valtiotieteen lisensiaatti Vesa Vareksen, 30, mukaan todellisuus oli vivahteikkaampija monarkismi oli vuonna 1918 loogisempaa politiikkaa kuin jälkitietämyksen valossa. "Tasavaltalaisista on vallinnut ihannoiva kuva, koska he jäivät voittajiksi ja kirjoittivat valtiomuototaistelun historian." Vares korostaa työssään unohdetun vaikuttajan Lauri Ingmanin osuutta. "Ingman onjäänyt mm. Mannerheimin, Paasikiven, Stählbergin ja Svinhufvudinvarjoon, vaikka hän oli vuosina 1910-30 lähes koko ajan näitä vaikutusvaltaisempi." Väittelijän mukaan unohduksen syy lienee siinä, että Ingman kuoli jo vuonna 1934, vaikka oli vain kaksi vuotta Paasikiveä vanhempi. Hän ei siis kokenut enää sotien ja vaaran vuosien aikaaja, tullut niiden kautta tunnetuksi. Vareksen poliittisen historian väitöskirja "Konservatiivi ja murrosvuodet. LauriIngman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922" ontarkastettu Turun yliopistossa. Vastaväittäjinä olivat apulais-professori Seikko Eskola ja emeritusprofessori Pekka Suvanto Tampereen yliopistosta. (STT) Palkinto vuoden parhaasta historiateoksesta on myönnetty filosofian tohtori Vesa Varekselle. Palkittu kirja on Vareksen väitöskirja, jossa valotetaan Lauri Ingmanin poliittista toimintaa vuoteen 1922. Palkinnon on myöntänyt Historian ystäväin liitto. Palkintolautakunnan mukaan Vareksen kirjassa "Konservatiivi ja murrosvuodet,Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922". Ingmanista muodostuu monipuolinen ja kiihkoton kuva autonomiakauden vanhasuomalaisena poliitikkona, itsenäisyysmiehenä, kuninkaantekijänäja vuosien 1918-1919 pääministerinä. Väitöskirjan on julkaissut Suomen historiallinen seura. (STT) H.S. 8.3.94 Arkkipiispa (1930-34), poliitikko, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori (1916-30). Hän oli pappissäädyn edustajana valtiopäivillä 1904-06 sekä eduskunnan jäsenenä (suom. puolue ja Kok) 1907-18 ja 1922-29. Ingman oli 1920-luvulla maan johtavia poliitikkoja; hän oli pääministerinä 1918-1919 ja 1924-25 sekä opetusministerinä 1920-21, 1924-25, 1925-26 ja 1928-29. Spectrum, WSOY.[4] –Puoliso Anna Elisabet Rancken. Syntynyt 25.06.1870. Kuollut 15.03.1895 Helsinki. ( i Gustaf Fredrik Rancken. Syntynyt 14.02.1837 Maaria. Senaatin kirkollisasiain esittelijäsihteeri. Tuomiorovasti. ä Fanny Charlotta Vilhelmina Jägerhorn. Syntynyt 01.07.1845 Helsinki.) –Puoliso noin 06.1900 Mathilda Halme. Syntynyt 01.10.1870 Karkku. Kuollut 1959. ( i Henrik Fabian Halme. Syntynyt 13.11.1842 Karkku. ä Vilhelmiina Orvola. Syntynyt 30.01.1841 Tyrvää.)
Ottilia Sofia Ingman. Syntynyt 25.07.1869 Teuva.[4]
Elina Elisabet Ingman. (Emilia) ?. Syntynyt 04.11.1870. Kuollut 09.02.1872.[4]
Edith Eunika Ingman. Syntynyt 30.11.1872 Teuva Pappilassa. Kuollut 03.02.1930 Kiina, Kiangsin maakunta, Sankiohtang, Rosvojen ampumana. Opettajatar Vaasan yksit. suom. tyttökolussa; lähetyssaarnaaja. NI117 Elämänkerrallisia tietoja Edith syntyi Teuvalla kirkkoherra Vilhelm ja Emma Ottilia Ingmanin perheen nuorimmaisena. Hän oli perheen 14. lapsi, joista 3 oli jo kuollut. Edellinen kuolemantapaus oli tapahtunut vain puoli vuotta aikaisemmin. Tällöin kovat nälkävuodet olivat vieneet perheeltä 2 lasta. Emma Ottilia oli Edithin syntyessä jo 41- ja Vilhelm 52-vuotias. Kun Edith oli 2,5 vuotias, kuoli perheen isä ja äiti jäi yksin 11 lapsen kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua tuli tuhosi pappilan, jossa he vielä asuivat. Näiden kaikkien yli-inhimillisten vaikeuksien keskellä oli Emma Ottilialla suuri apu ja tuki perheen kotiapulaisessa, Hannassa, joka oli palvellut heitä uskollisesti vuodesta 1858, eli 13- vuotiaasta lähtien. Hanna hoiti Edithiä vauvastaalkaen ja eli mukana kaikki tämän elämänvaiheet. Hän oli kuin perheenjäsen, jota kaikki rakastivat.- Hanna kuoli 86-vuotiaana Edithin kuoleman jälkeisenä vuonna. Perheen isän, Vilhelmin, kuoltua Emma-äiti muutti suuren perheensä ja uskollisen Hannan kanssa Vaasaan, joka tällöin oli maakunnan ainoa koulukaupunki. Täältä Emma osti talon ja muutaman lehmän sekä alkoi pitää koulukortteeria. Heillä asuivat usein myöskin vaikeuksissa olevia ihmisiä. Näin perheen lapset saivat jo pienestä pitäen oppia huolehtimaan lähimmäisistään. Esim. perheen poika Lauri Ingman jatkoi kodissaan samaa tapaa. Emma pystyi tarmokkuudellaan ja Hannan avulla elättämään suuren perheensä ja lisäksi kouluttamaan lapsiaan, niin että 5 pojasta tuli pappeja ja yhdestä lukkari. Edith sekä yksi hänen sisarensa valmistuivat opettajattariksi. Edith toimi Vaasan yksityisessä suomalaisessa tyttökoulussa. Tämän koulun rehtorina oli tällöin Edithin serkku Naemi Ingman, jonka isä oli Sodankylän kirkkoherra. Edith opetti vuodesta 1894- historiaa, ruotsia, maantiedettä ja voimistelua Vaasassa oli siihen aikaan pieni joukko nuoria uskovaisia opettajattaria, joilla oli usein tapana kokoontua yhteenlukemaan Raamattua, keskustelemaan ja rukoilemaan. Tästäjoukosta lähti "Fria missionsförbundetin" lähettämänä Kiinaanlähetystyöhön Elli Cajander v. 1897 ja v. 1899 Anna Ehrström sekä v. 1902 Edith Ingman. Edithin äiti oli kuollut edellisenä vuonna eikä hänen enää tarvinnut ajatella, että äiti olisi kaivannut hänen apuaan. V. 1909 saapui Kiinaan Agnes Hedegren. Kolme viimeksimainittua toimi Yungsin lähetysasemalla Huanin maakunnassa muutamaa kotimaankäyntiä lukuunottamatta aina vuoteen 1929 saakka, jolloin sieltä oli paettava joka puolella riehuvia rosvoja. Tällä pakomatkalla Edith sekä Agnes Hedegren surmattiin ja Elli Cajander menehtyi kärsimyksiinsä helmikuussa 1930. Kun tänne Suomeen kantautui suruviesti, oli sisareni Aune Hara 9- vuotias ja siis jo koulutyttö. Hän muistaa hyvin, miten järkyttävältä tuntui, kun hän kuuli tapahtumasta. Seuraavana päivänä oli maassamme suruliputus ja kouluilla oli lupaa. Olin vasta 2-vuotias Edithin kuollessa, mutta koska asuimme yhdessä mummini kanssa, niin oli luonnollista, että jo pienestä pitäen sain kuulla kerrottavan Edithistä ja hänen työstään Kiinassa. Siitä lähtien minua on aina kiinostanut Kiina ja ertyisesti lähetystyö siellä. Meillä oli muutamia esineitä, joita hän oli lähettänyt sieltä, mm. aikuisen naisen kenkä, josta hyvin näkee miten pieneksi naisen jalka on sidottu. Lisäksi oli parit työlaäisnaisen mustat sandaalit, jotka oli kauniisti kirjailtu. Äiti oli tallettanut pari Kiinasta saatua kirjettä, joissa Edith kuvaa oloja ja työtään siellä. Kirjeissä oli myöskin valokuvia, missä ollaan rakentamassa poikakoulua. Edith joutui toimimaan jopa rakennusmestarina. Äitini tuli oppilaaksi Vaasan tyttökouluun samana vuonna kuin Edith sieltä lähti, joten heille olivat kouluasiatkin yhteisiä. Seuraavassa sisareni Aune Hara kertoo lapsuudenmuistoistaan koskien Edithiä: Edith Ingman kävi Suomessa lomalla Kiinasta 1928-1929. Muistan hämärästi, kun hän kävi meillä kotona Vaasassa. Olin silloin 7-vuotias. Asuimme Rantakatu 12:ssa isoäitimme Mimmi Strömbladin (o.s. Ingman) kanssa, joka oli Edith Ingmanin sisar. Seuraava muistikuvani on II luokalta Vaasan Raastuvankadun kansakoulusta käsityötunnilta. Kävin opettajan kateederilta kysymässä jotain käsityön suhteen, jolloinka opettaja sanoi jotenkin seuraavasti: "Teillä kotona ollaan nyt varmaan hyvin surullisia Kiinasta kuuluvien uutisten johdosta". Tämän on täytynyt tapahtua joskus keväällä 1930, koska Edith Ingman tiettävästi surmattiin 3.2.1930. Muistan, kuinka kotona kerrottiin, että Edithiä oli kehoitettu olemaan palaamatta Kiinaan, koska siellä oli levotonta, mutta hän halusi lähteä, koska hänen ystävänsäkin (Elli Cajander) oli siellä. Espoossa 26.2.1995 Edithin ja hänen kohtalotovereidensa ruumiit jäivät siis Kiinaan, mutta heidän muistolleen on "Fria Missionsförbundet" pystyttänyt muistolaatan Hietaniemen vanhalle hautausmaalle. Sain äidiltäni kuulla sen olemassaolosta, mutta hän ei muistanut siitä muuta kuin että se on lähellä vanhaa kappelia. Vuosien mittaan koetin etsiskellä sitä, mutta turhaan. Pari vuotta sitten soitin Helsingin seurakuntien hautaustoimistoon ja sain tiedon laatan sijainnista. Se on Agnes Meyerin haudalla,joka oli jo aikaisempi Kiinan lähetystyön marttyyri. Hauta sijaitsee kappelista rantaan päin käytävän vasemmalla puolella ja sen maamerkit ovat seuraavat: kortteli 6, linja 6, hauta no 79. Otto J. A. Stadius on maksanut ikuisen hoidon, joka käsittää hiekoituksen. Tämä on onnellista, koska muuten hauta olisi jo saattanut joutua hävitettävien listalle. Iloitsin kovasti löytäessäni sen ja olemme Lassen kanssa käyneet puhdistamassa laattaa, niin että teksti tuli näkyviin. Helvi Kivekäs Tietoja Kiinan ajalta Edith Ingman Monet ovat olleet ne lähetyssaarnaajat, jotka "Vapaan lähetyksen" piirissä ovat lähteneet toteuttamaan Jeesuksen viimeistä käskyä: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni" Onpa tämä lähetys saanut antaa marttyyrejäkin. Yksi näistä Suomen ensimmäisistä lähetyssaarnaajistakin oli Edith Ingman, edesmenneen arkkipiispa Lauri Ingmanin sisar. Edith Ingman syntyi 30. päivänä marraskuuta v. 1872 Teuvan pappilassa kirkkoherra Wilhelm Ingmanin ja hänen puolisonsa Emman o.s. Schalinin tyttärenä. Hän oli saanut kristillisen kasvatuksen, mutta omakohtaiseen kääntymykseen hän tuli 23 vuotiaana. Hän valmistui opettajattareksi ja toimi opettajana Vaasan suomalaisessa tyttökoulussa. Vaasassa oli siihen aikaan pieni joukko nuoria uskovaisia opettajattaria, joilla oli usein tapana kokoontua yhteen lukemaan Raamattua, keskustelemaan ja rukoilemaan. Tähän joukkoon kuului myös Edith Ingman. Ensimmäisenä lähti tästä joukosta Kiinaan neiti Elli Cajander v.1897, kahden vuoden päästä neiti Anna Ehrström, ja jo v. 1902 Tammisaaren vuosikokouksessa esitettiin lähetyskandidaatti Edith Ingman lähetysystäville, ja samassa kokouksessa ehdotettiin hänet Kiinan lähetykselle, monien ystävien häntä lämpimästi kannatettua. M.m hänen papinkirjassaan mainittiin, että hän innokkaasti harrastaa sielujen pelastusta. Ensin suuntautui matka Lontooseen kieliopintojen tähden, mutta, niinkuin Edith Ingman itsekirjoitti, hän tahtoi oppia kaikkea niin paljon kuin mahdollista. Lontoossa oli n.k. lääkärien lähetysasemia, joissa uskovainen lääkäri auttaa ilmaiseksi köyhiä sairaita. Tälläisellä asemalla hän kävi harjoittelemassa sairaanhoitoa, kävipä kodeissakin sairaiden luona, sillä hän tiesi jo nyt, että "Kiinassa täytyy auttaa, osasi tai ei. Kiinalainen ei usko ettet osaa auttaa, vaan ettet tahdo" Niinpä hän jo Lontoossa itki muiden itkevien kanssa nähdessään toisten kärsimyksiä ja kurjuutta. Lähetyskodissa aloitettiin englanninkielen ohella opiskella hiukan myös kiinankieltä, mutta paljon käytettiin aikaa Raamatun lukuunkin sekä rukouskokouksiin, joissa selvimmin sai tuntea lähetyskodin asukkaiden yhden ainoan päämäärän, Jumalan valtakunnan levittämisen. Tätä tehtävää suorittamaansai Edith Ingmankin Lontoosta lähteä kahden palaavan ja yhden uuden lähetyssaarnaajan seurassa. He kulkivat junalla halki Ranskan ja Italian, jossa nousivat laivaan. Joka päivä he kokoontuivat rukoushetkeen, ja niin he onnellisesti päätyneen matkan jälkeen, josta Ingman sanoi, että se oli kuin unta, saapuivat 10 p:nä helmikuuta 1903 Shanghaihin. Laivarannassa oli tulijoita vastassa China Inlad Missionin lähetyssaarnaajia,jotka veivät heidät E. I. M:n kotiin. Siellä Edith Ingman puettiin kiinalaiseen pukuun. Se oli hänelle juhlahetki, josta hän itse kirjoitti: "Tunsin ettei se ollut vain ulkonainen asia, vaan samalla tavalla tulee pukeutua kiinalaiseen käsitystapaan, olla kiinalaisten joukossa niinkuin kiinalainen. Sitä ei opi yhdessä päivässä, eikä omin voimin. Tottuminen pukuun ei ole mitään siihen verrattuna. Jumala yksin sai minut muutta ja käyttää". Hän ikävöi päästä työhön käsiksi, oppimaan kieltä kiinalaisen opettajan johdolla, ja pian tämä toive toteutuikin. Yangchonissa opiskeltiin ahkerasti, välillä kokoonnuttiin vain aamu- tai iltahartauteen, raamatunkeskusteluun tai rukouskokoukseen Kiinan puolesta. Kodin ulkopuolella eivät kodin asukkaat saaneet liikkua juuriollenkaan, etteivät runsaslukuisuudellaan olisi herättäneet liian suurta huomiota ja ehkä vahingoittaneet lähetystyötä kansan keskuudessa. Sitä enemmän Edith Ingman nautti niistä kerroista, jolloin hän pääsi kansan pariin, heidän temppeleihinsä ja sai seurata heidän uhritoimituksiaan, miten he paperista valmistivat mitä taidokkaimpia esineitä, jopa taloja vainajille ja sitten polttivat ne. Sillon kasvoi hänen halunsa pian oppia kiinankieltä ja päästä julistamaan hyvää sanomaa. Suuri oli hänen ilonsa, kun hän osasi lukea Markuksen ev.ensimmäisen luvun. "On kuin nyt tuntisin suuren alun, kun se on selvästi painettu", hän kirjoittaa, "kun sen tuntee, on vielä aikalailla jäljellä, ennenkuin osaa puhua ja kirjoittaa." "Hitaasti edistytään pitkillä teillä", saa tavailla Kiinassa. "Ei mitään kiirettä", on kiinalaisen mielilause ja "menkää hitaasti", hänen jäähyväisensä vieraalle. Juuri tälläisiä lauseita, joita kansa voi ymmärtää, puhekieltä, hän sa iopetella kiinalaisen opettajansa johdolla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen hän sai jättää tämän kodin, ja monivaiheinen oli matka suomalaiselle lähetysasemalle. Välillä joutui odottamaan veneitä, joilla suurimmaksi osaksi matkaa tehtiin, mutta Edith Ingman käytti tämän ajan tutustuakseen kansaan. Hän hämmästyy, miten huono on naisen asema pakanallisessa kodissa, ei koiraakaan Suomessa kohdella niin huonosti: Häntä säälittää pienten orjiksi myytyjen tyttösten kohtalo, he kun saavat tehdä työtä koko voimallaan. Rummutus epäjumalain temppeleistä häiritsee unta matkalla, ja hänen matkatovereikseen joutunut kiinalainen nainen katselee häntä aamusta iltaan, ihmettelee lakkaamatta hänen vaaleaa tukkaansa, silmälasejaan ja vaatetustaan. Hän poikkeaa kiinalaiseen kauppaan, jota eräs evankelista pitää. Suuri sika tulee nuuskimaan hänen jalkojaan, kanat kaakattavat ympärillä ja vesipytyssä kelluu kesy sorsa nukkuen. Hän kiipeää ullakolle katsomaan saman evankelistan pitämää koulua, jossa on vain kolme seinää, joten lapset ovat tottuneet sekä mateleviin että lentäviin vieraisiin, kissoista ja kanoista puhumattakaan. Hän poikkeaa myös Kiinan Sisämaalähetyksessä ja heidän jumalanpalveluksessaan. Ja niin hän sitten lokakuussa saapuu suomalaiselle lähetysasemalle Yungsinissa, jossa Elli Cajander ja Anna Ehrström tekevättyötä. Yungsinin seurakuntaan kuului silloin 27 kristittyä kiinalaista jäsentä. Long-tion ulkoserakunnan lisäksi oli vastikään avattu uusi ulkoasema, Peinan, joten työ jakaantui kolmeen paikkaan. Täälläkin oli Edith Ingmanin vielä opiskeltava kieltä, eikä hän itse voinut heti pitää kokouksia, mutta alusta lähtien hän oli mukana ulkoasemilla. Niinpä esim.Peinanissa Elli Cajanderin lukiessa evankeliumeja miehille, hän koetti pitää naisia koossa. Hän lausui raamatunlauseita ja selitti ne. Itse hän kertoo tästä: "Sanoessamme, että hän on yksi Jumala , tuijottavat he tavallisesti meitä ensin epätoivolla ymmärtämättä sanaakaan. Mutta vähitellen kirkastuu heidän katseensa, kun he oppivat ymmärtämään toisen yksinkertaisen totuuden toisensa jälkeen. He ovat koko elämänsä eläneet ilman Jumalaa, kuinka he voisivat silmänräpäyksessä käsittää kuka Hän on." Hyvin innokkaita ovat naiset myös oppimaan lauluja, vaikkeivät ymmärräkkään niiden sisältöä, puhumattakaan sävelestä. Hyvin tyytyväinen kertoo Ingman olleensakin alussa saadessaan heidät huutamaan tahdissa. Mutta liikuttavinta oli, kun pienet koulupojat tulivat uskoon ja särkivät epäjumalain alttarit. Ja kun opettajat ja muut oppilaat määräaikoina rukoilivat epäjumalia ja polttivat paperia ja suitsuketta vainajille, eivät nämä sitä enää tehneet. Työtä tehtiin, evankeliumia julistettiin. Kun ylioppilaat olivat tutkinnoilla kaupungissa, tulivat hekin kuulemaan "uuttaoppia" ostaen jonkun kirjasenkin mukaansa. Useimmat tosin saapuivat uteliaisuudesta tehden tuhansia vastaväitteitä, mutta siitä huolimatta julistettiin evankeliumia aamusta iltaan. "Eräänä iltana", kertoo Edith Ingman hauskasti, "kuulimme innokkaita ääniä kappelista". Elli meni katsomaan, mitä se oli ja huomasi palvelijansa olevan 5-6 ylioppilaan ympäröimänä. "Taivas on henki", huusi muuan hänen korvaansa. "Ei, Jumala on henki ja taivas eräs paikka", vakuutti miedänmiehemme. "Me emme usko sinua, näytä meille todeksi, jos voit , ettei taivas ole henki", kaikki huusivat. - Niin pitkälle Elli kuuli heidän keskustelustaan, mutta taisiko meidän Peng-si-mme heitä saada vakuutetuiksi, en tiedä". Tähän aikaan olikin Kiina avoin evankeliumille enemmän kuin koskaan ennen, kirjoitti Ingman. Oppineetkin, jotka ennen olivat ylenkatsoneet, tulivat nyt kuulemaan ulkomaalaisia, ja harvoin lähetyssaarnaajia enää kutsuttiin "ulkomaalaisiksi paholaisiksi". Sunnuntaina pidettiin jopa viisikin kokousta, viikolla neljä. Kokoukset pidettiin Yungsinissa kappelissa, josta Edith Ingman itse kertoo: "Me kysyimme eräältä ystävältä, joka oli vastikään tullut Suomesta, miten kappelimme häntä miellytti": Se oli koristettu jouluksi. Ei vastausta. "Sano mitä pidät siitä". Viivytellen tuli vastaus: "Olen muistanut Jeesusta, joka tuli kotiin". Sellainen oli kappeli, jossa kokouksia pidettiin 10 vuoden ajan. Sisäänkäytävän vieressä oli ruumisarkku, mutta se ei ketään härinnyt. Monet saivat tässä kappelissa kuulla ensikertaa, minne voi laskea syntitaakkansa ja saada rauhan. Sunnuntain kokouksiin saapuivat monet jo lauantaina tuoden riisinsä mukanaan, lähetysasemalta he saivat huoneen ja vuoteen. Sunnuntain "suurikokous" muistutti eniten kokouksia meillä täällä Suomessa, muut olivat kuin "koulutunteja", naisia kun opetetiin myös lukemaan. Se ei ollut suinkaan helpoimpia tehtäviä, sitä todistaa Edith Ingmanin oma kuvauskin: "Kyllä kiinankieli on sentään hyvin omituista kieltä. Kotona kyllä voi opettaa 10-20 lasta lukemaan aakkosia. Mutta tuskin 2 naista voi yhtäaikaa opettaa kiinankieltä lukemaan. Kun joka sanalla on oma merkkinsä, oppii yksi hyvin nopeasti lukemaan yhden rivin, samalla kun hänen naapurinsa sitä tavailee kokonaisen päivän. Täytyy jokaista auttaa sillä asteella, millä hän on. Seuraus on, että huoneessa on surina ja humina,joka melkein panee huumaantumaan. Oikealla puolellani joku lukee:, "Kuka on luonut taivaan ja maan?", vasemmalla toinen: "Jumala on kaikkialla läsnäolevainen", kolmas tavailee käskyä, kun taas neljäs lukee laulua". He opettavat myös maassa syntyneitä työntekijöitä, "Juuri heidän kauttaan on Kiina voitettava Jumalalle", kirjoitti Ingman, ja suuri on hänen ilonsa Viikkolehdestä lukiessaan, että E. E. on lupautunut kannattamaan yhtä evankelistaa siellä. Työ menee eteenpäin. Uusia ulkoasemia perustetaan, kuten Litien v.1905. Kristityt oppivat pyhittämään lepopäivänsä, onpa Yungsinissakin 10 kauppaa suljettuna. Jo v.1903 perustettiin poikakoulu, jossa oli alussa 18 oppilasta, sittemmin vaihdellen 20-45, ja EditIngman, jonka päätyöksi muodostuu opettaminen, kertoo, pitävänsä oppilaistaan ainakin yhtä paljon, jos ei enemmänkin kuin suomalaisista pojista. Hän toivoo, että tytötkin saisivat oman koulunsa , vaikka kiinalaiset pitävätkin, että turhin asia maan päällä on opettaa tyttöjä lukemaan. Pian tämäkin toive kuitenkin toteutui. Syksyllä v.1910 saapuvat ensimmäiset oppilaat, 4 tyttöä arkoina ja pelokkaina pieneen, vanhaan taloon, joka toimi kouluna. Vaatimaton oli alku, mutta jo kymmenisen vuoden kuluttua oli kaksi tilavaa rakennnusta tyttökoulun käytössä. Tytöt asuvatkin koulussa, ja oppituntien, käsityön ja leikin lomassa saavat kuulla Hänestä, joka on sanonut: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni". Joskus on oppilaita 40, joskus 20-30, ja joukko toisensa jälkeen astuu ulos elämään, toiset jatkavat opintojaan, useimmat joutuvat heti naimisiin. Koulut tuottavat paljon iloa. Ingmanin koulun pojista neljästä tuli saarnaaja, yksi on kristitty lääkäri, joka on mukana seurakuntatyössä, nimeltään tohtori Li, ja monet ovat ne kristityt käsityöläiset ja liikemiehet, jotka ovat tässä koulussa ovat ensimmäisen kerran kuulleet puhuttavan Jumalasta. Koulut ovat tahtoneetkin sanoa oppilailleen:"Ajattele Luojaasi nuoruudessasi". Japanilaisten tultua Nankingiin, hän muutti Yungsinin lähetysasemalle, jossa asui 3 kk. Hän lahjoitti sinne lampun, (priimus) ja 150 dollaria rahaa. Niinkuin on jo mainittu, muodostui koulutyö Edith Ingman varsinaiseksi elämäntyöksi lähetysasemalla, mutta monenlaiset muut työt häntä päivän mittaan odottivat. Naisten työhön hä notti edelleen osaa, ja usein nähtiin hänet kotikäynneillä kristittyjen ja pakanoiden luona. Hän oli monipuolinen lähetyssaarnaaja ja aina valmis käymään vaikka minkälaiseen työhön. Hänellä ei ollut tapana kysyä jaksanko minä, vaan ehdinkö minä. Kun kappelin käytyä liian ahtaaksi, alettiin v.1908 rakentaa uutta, johon mahtui 300 kuulijaa, ja kun lähetyssaarnaajillekkin samana vuonna rakennettiin uutta, tilavampaa kotia, oli Edith Ingman reippaana rakennusmestarina. Hän oli näet ensimmäisellä lomallaan Suomessa ottanut oppia ulkomaalaisen rakennuksen rakentamisessa, erittäinkin kotoisten uunien valmistamisessa. Kun koulutyö häntä sitoi, ei hän päässyt ulkoasemille muulloin kuin sunnuntaisin. Lauantaina lähdettiin ja maanantaina palattiin. Näitä matkoja piti Edith Ingman ihanimpina päivinä Kiinassa. Vastaan saattoi siellä tulla kristittyjä, joiden kasvoilla oli hiljaisen ilon ilme. Mies joka ennen poltti ooppiumia ja joka oli hyljännyt vaimonsaja ottanut toisen, hänelle on nyt Raamattu kaikki kaikessa, sieltä hän lukee, että Jumala voi pelastaa synnistä ja kurjuudesta. Liikuttavaa oli kuulla myös vanhuksien kastetodistuksia, että he olivat päässeet kuolemasta elämään. Long-t´eon ulkoasemalla toivat kyläläiset erään vanhan vaimon Chang-sao-sas´in luo sairaitaan. Hän voiteli öljyllä, rukoili Jumalaa ja moni parantui. Niin vahva usko oli tällä naisella, että Ingmankin kertoi kertoi joutuneensa aivan häpeämään tämän uskon edessä. Koti toisensa jälkeen avautui evankeliumile,ja joskus oli kokouksissa 50-60 tarkkaavaista kuulijaa. Eräskin 80 vuotias mummo kävi säännöllisesti kokouksissa, vaikka valittikin: "Minua hävettää, kun en muista mitään siitä, mitä te opetatte, mutta minä tulen kuitenkin". Yhden asian mummo kuitenkin muisti, että Jeesus oli kuollut hänenkin puolestaan, antanut hänelle synnit anteeksi ja valmistanut hänelle kodin taivaassa. Näin jatkuu työ, mitä erilaisemmissa vaiheissa. Miestenviikot ja lukuviikot seuraavat toisiaan joka vuosi, vain opetettavat vaihtuivat. Uusia kastetaan ja otetaan seurakuntaan. Toisia täytyy eroittaakin ja kuolemakin ottaa osansa. Vuonna 1910 oli seurakunnassa 62 jäsentä, kymmenen vuotta myöhemmin 117 ja v.1925 134 jäsentä ulkoasemat mukaan luettuina. Uusia ulkoasemiakin oli avattu. Mutta on vaikeuksiakin. Katolisia kirkkoja poltetaan, pappeja surmataan, ja meidän lähetyssaarnaajillemme huudellaan rumia sanoja. Kolera ja punatauti raivoaa, niin että lähetyssaarnajienkin on muutettava huvilalleen ylös vuoristoon päivän matkan päähän Yungsinista. Mutta vaikeimmat ajat ovat kuitenkin edessäpäin. Vuonna 1928 alkoi bolshevikivallankumous riehua Yungsinissa. Enemmän kuin neljännesvuosisadan olivat lähetyssaarnaajamme tehneet työtä tällä lähetysasemalla, nyt täytyi heidän jättää Yungsin. Elli Cajander lähti rauhallisemmalle paikalle Kiinassa, Edith Ingman taas kolmannen kerran, 16 vuoden väliajan jälkeen kotimaahan Siperian ja Venäjän levottomien seutujen kautta. Monet olivat matkan vaikeudet, hän kun tahtoi säästää lähetykselle, matkusti III. luokassa, jota juuri kukaan ei tällä matkalla tahtonut käyttää. Terveenä hän kuitenkin saapui kotimaahan. Tietoja Kiinan ajoilta, jatkoa Ei ollut helppoa, kun hän sitten virkistyneenä syksyllä 1919 palasi takaisin ja monivaiheisen matkan jälkeen saapui yhdessä Elli Cajanderin kanssa Yungsiniin, mutta tapasikin lähetysaseman kouluineen poltettuna. Mieltä lämmitti kuitenkin nähdä kristittyjä odottamassa rannalla ja kuulla kaduilla kokoontuneiden pakanoiden tervetulotoivotuksia. Heidän vanha talonvartijansa, vanha Tungo, itki ilosta heidät nähtyään, olipa kolme entistä koulutyttöäkin portilla odottomassa. Niinpä he väkijoukon saattamana menivät entiseen kotiinsa, mutta kuinka hävitettyä kaikki olikaan! Kappeli oli tuhottu, talo poltettu. Jossakin oli muutama seinä pystyssä, ja niissä huoneissa, jotka osittain olivat jäljellä, olivat jo ikkunankarmitkin poissa. Puutarha monivuotisine kasveineen ja hedelmäpuineen oli tuhottu. Ei kukaan voi aavistaa, mitä he tunsivat tätä hävitystä katsellessaan, mutta kaikesta huolimatta tämä oli se koti, jonka Jumala oli heille antanut täällä, ja tämä kansa oli heidän kansansa. Rauhallisesti he nukkuivat yönsä tässä hävitetyssä kodissaan, mistä ei edes ainoatakaan huonekalua löytynyt, mutta seuraavana päivänä oli heillä jo monta kättä työssä, oli muurari , puuseppä ja maalari kotia kunnostomassa. Kristitty toisensa jälkeen saapui tervehtimään, tuli sellaisia, jotka kiittivät Jumalaa, etteivät olleet mitään menettäneet ja tuli sellaisia, jotka olivat menettäneet kaikkensa. Keneltä oli mies, keneltä poika tai joku muu omainen murhattu, olipa monet paenneet pois paikkakunnalta jäljelle jääneiden eläessä ainaisen pelon vallassa. Pian alkoivatkin punaiset taas lähestyä, taloja polttaen ja surmaten niitä, jotka eivät heidän vaatimuksiinsa taipuneet, ja lähetyssaarnaajamme ajattelivat, uskaltaisiko kukaan tulla edes kokouksiinkaan, mutta heidän suureksi ilokseen kävi kokouksissa 60-70 henkeä. Tosin kokoukset monasti keskeytyivät eikä iltakokouksia voitu pitää ollenkaan. Pieni kappelikin johon mahtui 100 henkeä oli saatu jo kuntoon, kun heidän (14/2 1929) kristittyjen kehoituksesta oli paettava 3 km:n päähän ystävien luo. Pian he kuitenkin palasivat takaisin, ja koko sillä tarmolla, joka oli ominaista Edith Ingmanille, tehtiin uusia korjauksia, jotta toiminta olisi päässyt uudelleen alkamaan. Kommunistit lähestyivät taas kaupunkia, ja nyt olikin jo tosi kysymyksessä. Totellen Raamatun kehoitusta: "Jos he vainoavat teitä, matkaan", he lopullisesti lähtivät pakomatkalle 25:nä marraskuuta 1929. Kun eräs mies kantoi heidät virran yli, he aavistivat, että myrskyisät päivät odottivat, mutta sydämmessä oli mestarin vakuutus: "Minä olen teidän kansanne joka päivä". Tuskin he olivat piiloutuneet eräälle ullakolle, kun alkoi laukausten vaihto, rosvot olivat olivat kaupungin herroina. Alkoi hirmuhallitus, pakeneminen oli mahdotonta. He yrittivät piileskellä eräässä savimajassa, mutta palasivat takaisin ullakolle kurkihirsien alla oleville laudoille, jossa olivat kaksi vuorokautta. Siellä he rukoilivat Jumalaa sokaisemaan rosvojen silmät, kun nämä tulivat ullakkoa tutkimaan, ja niin kävikin, että kaikki muut paikat miehet tutkivat, se vain jäi tarkastamatta missä lähetyssaarnaajamme olivat. Yöllä he pääsivät muuttamaan läheiseen kylään, jossa kristityt muurasivat suurista tiilistä muurin heidän ympärilleen.Tämä "hauta" jossa ei ollut ovea, ei ikkunaa, eikä mitään valoa ja jossa he viettivät 3 päivää ja 3 yötä, oli niin ahdas, että vain toinen saattoi maata toisen istuessa. Heidän kokkinsa antoi ruuan irroittamalla tiilen seinästä. Täältäkin heidän oli valepukuisena lähdettävä yön pimeyteen. Kristittyjen opastaessa ja antaessa apuaan he pakenivat käsi kädessä edelleen. Rosvot tulivat perästä, pieksivät ja vangitsivat apua antaneita kristittyjä, jotta nämä ilmoittaisivat ulkomaalaisten naisten olinpaikan. Niinpä eräänkin kerran levähtäessään erään oppaan kodissa, kuuluu laukausten vaihtoa, ja pienipoika tulee juosten siltä ulkoasemalta, missä he edellisenä päivänä olivat levähtäneet kertomaan, että lähetyssaarnaajien lähdettyä, oli 16 miestä tullut heitä kiinni ottamaan ryöstäen pienen sanansaattajan kodin ja vangiten heidän isänsä. Niinpä heidän oli taas kiirehdittävä eteenpäin. Vuokraksi saamallaan veneellä he vihdoin 7 p:nä joulukuuta saapuivat Kianiin, jossa syntyy suuri ilo kristittyjen joukossa heidän saavuttuaan, ja sydämmistä nousee harras kiitos rukouksia kuulevan Jumalan puoleen. "Täällä on kultaisia kristittyjä", kirjoittaa Ingman. He olivatkin valmiit tekemään kaikkensa lähetyssaarnaajiemme hyväksi seurauksista välittämättä. Täällä ajattelee Edith Ingman aloittaa raamattukursseja naisille, mutta kaupunki on sotatilassa, on aina oltava valmiina pakoon. Heihin liittyy lähetyssaarnaaja Agnes Hedengren, joka on täällä ollut toipumassa sairaudesta , ja yhdessä he sitten helmikuun 2 p:nä 1930 lähtevät Kianista. He ovat kulkeneet jo pitkän matkan Kan-jokea, kun reuraavana päivänä 3/2 heidän rukoillessaan n. 30 rosvoa yllättää heidät ampuen venettä, joten heidän on laskettava maihin. Rosvot vievät heidät läheiseen epäjumalien temppeliin, jossa ottavat heidän kellonsa ja silmälasinsa. He sitovat heidän miespalvelijansa kädet, mutta kun Edith Ingman pyytää, etteivät he sitä tekisi, päästetään kaikki vapaaksi, mutta Edith Ingmanin kädet sensijaan sidotaan hänen selkänsä taakse. Turhaan kokki rukoilee vapautusta lähetyssaarnaajille, ja niin hän lähtee takaisin Kianiin viemään tietoa tapahtuneesta. Sähkösanomassa, joka saapuu Suomeen, kerrotaan, että Edith Ingman olisi elävänä poltettu, mutta siinä on todennäköisesti jossakin virastossa tapahtunut väärinkäsitys. Sen mukaan mitä E.I.M.:n johtaja oli saanut tietää, oli Edith Ingman kuitenkin surmattu jo 30 p:nä helmikuuta ja toiset 4 p:nä. Suomen puolestä lähetettiin varakonsuli asiaa tutkimaan ja itse paikalla vangitut rosvot, jotka sittemmin teloitettiin, tunnustivat surmanneensa lähetyssaarnaajat ja heittäneensä ruumiit virtaan. Rosvojen luota löytyi myös vaatekappaleita, joista lähetyssaarnaajat Tyyne Sihvonenja Miili Keränen löysivät Ingmanin nimimerkin. Asia oli siis varma. Raskas isku oli kohdannut lähetystyötä. Samaan aikaan murhattiin 13 kristittyä, näistä 5 koulutyttöä. Englantilainen sanomalehti Times kirjoitti tapahtuman jälkeen: "Kaikki kolme naista olivat laajalti tunnettuja Kiangsissa, he olivat tunnettuja hyväsydämisyydestään ja yhtä paljon kiinalaisten kuin ulkomaalaistenkin kunnioittamia ja rakastamia. Se piti myös paikkansa Edith Ingmaniin nähden. Suurta kunnioitusta ja arvonantoa oli Edith Ingman saanut oppilailtaankin ja seurakunnassakin oli hänen kykynsä ja apunsa suureksi arvioitu. Lähetyssaarnaaja Tyyne Sihvonen, joka sai hänen kanssaan tehdä matkoja ulkoasemille, sanoo hänestä: "Yksi hänen vahvimpia ominaisuksiaan oli, ettei hän pitänyt mitään asiaa niin vaikeana, etteikö siitä yli päästäisi. Hän eiollut koskaan pessimisti, vaan katsoi asioita valoisasti, vaikka toiset olisivat asiat kuinka synkiksi hänen eteensä maalannut. Joskus toisista työtovereista näytti, että hän oli liian rohkea edesottamuksissaan, mutta aina hän asioista selviytyi". Edith Ingman oli yksi ensimmäisistä marttyyreistä, jonka Suomi sai antaa. Heidän muistolleen on "Fria Missionsförbundet" pystyttänyt muistokiven Helsingin Vanhalle hautausmaalle, mutta heidän hautaansa ei kukaan tiedä, joten Edith Ingmanistakin voidaan sanoa niinkuin Herran palvelijasta Mooseksesta "Herra hautasi hänet". Mutta vaikka näin tapahtuikin, ei Herra jättänyt työtään, vaan runsaan siunauksen ajat koittivat lähetyskentille, ja saatiin elävästi kokea todeksi, että marttyyrien veri on hedelmää kantava veri. Meeri Ahokainen on pitänyt tämän esitelmän Vapaakirkon puitteissa Tampereella 1940 luvulla. Olen (M. Strang) puhunut hänen kanssaan puhelimessa 15.3.97 ja saanut luvan käyttää tätä artikkelia.[4]
Taulu 21
(Taulusta 14)

XI. Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius. Sohlberg. Syntynyt 17.04.1798 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 09.05.1852 Vöyri.[2] Äiti Taulu 14. –Puoliso 08.07.1819 Kälviä Henrik Mathias Sohlberg. Syntynyt 07.10.1796 Vöyri. Kuollut 24.07.1840 Vöyri. Vöyrin nimismies 1816. Toimitusvouti 1823. Ylioppilas 1812 Turku (pohj.).[1] ( i Johan Sohlberg. Vöyrin nimismies.[1] ä Anna Tuvelin.[1])

XII Lapset
Fredrik Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 21.08.1823 Vöyri. Kuollut 19.10.1880 Turku. Turun hovioikeudenneuvos 1874 Turku. Ylioppilas 1841 Helsinki (et.-pohj.). Suurempi kameraalitukinto 1845. Tuomari 1850. Varatuomari 1854. Hovioikeuden asessori 1872.[1] –Puoliso 21.08.1861 Kirkkonummi Amalia Victoria Eklund. Syntynyt 19.02.1843 Sipoo. Kuollut 28.10.1930 Helsinki.[1] ( i Anders Eklund. Sipoolainen maanviljelijä. Varanimismies.[1] ä Anna Lovisa Hindström.[1])
Carolina Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 11.03.1825 Vöyri. Kuollut 12.09.1910 Vaasa. Naimaton.[1]
Robert Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 13.03.1829 Vöyri. Kuollut 24.09.1857 Helsingin pitäjä. Viipurin läänin lääninkanslisti 1852. Naimaton.[1]
Mathilda Henrik-Mathiaksenpoika Sohlberg. Syntynyt 16.10.1830 Vöyri. Kuollut 18.01.1900 Vöyri. Naimaton.[1]
Taulu 22
(Taulusta 10)

X. Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius. Johansdotter Hyytinen. Syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 12.08.1841 Kälviä. NI595 [2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 1:o 13.11.1791 Kälviä Adam Svanborg. Syntynyt 24.12.1763 Piteå. Kuollut 18.07.1830 Kälviä. Vääpeli Kälviä. Luutnantti Viipuri. Adam oli vääpelinä 1788 saaristolaivastossa ja vietti talven 1788-1789 Kälviällä Asujamaa 5. Viipurin jalkaväkirykmentin luutnantti. Genealogia Sursilliana (s. 705, taulu 8801): "Oli kuolleena 1815".[1][7]

XI Lapset
1: Adam Gustaf Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.12.1793 Kälviä. Kuollut 25.08.1800 Kälviä.[2]
1: Brita Magdalena Adamintytär Svanborg. Syntynyt 31.03.1795 Kälviä. Kuollut 26.03.1866 Kauhajoki. Taulu 23.[2]
1: Elisabet Sofia Adamintytär Svanborg. Syntynyt 13.11.1796 Kälviä. Kuollut 31.07.1798 Kälviä.[3]
1: Johan Daniel Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.02.1798 Kälviä. Kuollut 20.11.1798 Kälviä.[2]
1: Carl Fredric Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 19.08.1799 Kälviä. Kuollut Lohtaja[7]. Sockneskrifvare i Lochteå/Lohtajan pitäjänkirjuri. Taulu 26.[2]
1: Gustaf Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 18.04.1801 Kälviä. Kuollut 17.01.1841 Alavus[7]. Kauhajoelle 1829.[3][2] –Puoliso 28.12.1830 Kauhajoki Susanna Salomonintytär Koskenkorva. Syntynyt 28.01.1805 Ilmajoki.[7]
1: Fredrika Sofia Adamintytär Svanborg. Syntynyt 24.10.1802 Kälviä. Kuollut 12.03.1892 Kälviä[7]. [2] –Puoliso 06.12.1823 Kälviä Juho Matinpoika Pernu. Syntynyt 26.09.1794 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 14. Kuollut 05.01.1864 Kälviä. Lucina Hagmanin "Kummi Juho".[7] ( i Matti Matinpoika Pernu. Syntynyt 26.12.1752 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 10. Kuollut 06.07.1803.[3] ii Matti Niilonpoika Pernu. Syntynyt 30.12.1721 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 7. Kuollut 30.03.1792.[3] iä Kaarin Niilontytär Suonperä. Syntynyt 28.06.1723 Kälviä, Peltokorpi, Suonperä 4. Kuollut 08.07.1782.[3] ä Maria Matintytär Pieni-Porkola. Syntynyt 17.01.1756 Kälviä, Jokikylä, Pieni-Porkola 5. Kuollut 25.09.1832.[3] äi Matti Matinpoika Herlevi. Syntynyt 22.12.1701 Kälviä, Ullavan kylä, Herlevi 2. Kuollut 27.05.1764.[3] ää Kaarin Laurintytär Rahkonen. Syntynyt 1720 Saarijärvi. Kuollut 03.01.1784.[3])
1: Catharina Elisabet (Kaisa Liisa) Adamintytär Svanborg. Syntynyt 25.07.1804 Kälviä. Kuollut Kokkolaan 1817.[3][2] –Puoliso 28.12.1828 Kauhajoki Herman Juhonpoika Yrjänäinen-Vuorenmäki-Otsomaa.
1: Adam Svanborg. Syntynyt 27.07.1806. Kuoli merillä.[7]
1: Eva Lovisa Adamintytär Svanborg. Rajala. Syntynyt 28.12.1807 Kälviä. Kuollut Karvia[7]. Kokkolaan 1822.[2] –Puoliso 14.03.1829 Jalasjärvi Tuomas Iisakinpoika Rajala. Syntynyt 10.12.1801 Jalasjärvi. Kuollut 00.06.1845 Jalasjärvi. Talollinen. [7] –Puoliso Mikko Antinpoika Stenfors. Syntynyt 1820 Karvia. Naimisiin: 28.12.1845 Jalasjärvi (?).[7] –Puoliso Juha Antinpoika Mäenpää-Harjunpää. Syntynyt 30.06.1824. Naimisiin: 27.02.1848 Jalasjärvi.
Gustava Sofia-Magdalenantytär Hydenius. Syntynyt 15.08.1815. Kuollut 11.02.1868 Kälviä. Gustava oli avioton, seurauksena Sofian ja Adamin avioero.[7] –Puoliso 22.01.1841 Abram Tikanoja. Syntynyt 12.12.1816 Kälviä. Kuollut 22.07.1875 Kälviä. Naimisiin: 22.01.1841.[7]
Taulu 23
(Taulusta 22)

XI. Brita Magdalena Adamintytär Svanborg. Carlenius. Syntynyt 31.03.1795 Kälviä. Kuollut 26.03.1866 Kauhajoki. Ouluun 1821.[3][2] Äiti Taulu 22. –Puoliso Isak Gustavinpoika Carlenius. Gustavin Poika. Syntynyt 21.08.1787 Simo. Kuollut 15.06.1869 Kauhajoki. Räätälimestari. Lukkari Kauhajoki. NI625 Oli räätälinopissa Tukholmassa. Räätälimestari Oulussa.Kadotti Oulun palossa 1822 kaiken tavaransa, jonka perästäKristofer setänsä neuvolla lähti Ilmajoen provastin luo,jonka puoltosanalla asetettiin Kauhajoen lukkariksi.[2] ( i Gustaf Carlenius. Syntynyt 1757 Kemin Pattijoella (Paattijoki). Kuollut 04.01.1847 Simo. Lukkari Simo´ssa.[2] ii Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[2] iä Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[3]. ä Elisabet Juhantytär Waikko. Syntynyt 1766 Kemi, Alavalmarin Talo. Kuollut 30.03.1805 Simo.[2])

XII Lapset
Gustaf Carlenius. Syntynyt 03.07.1820. Kuollut 24.10.1826.[2]
Fredrika Charlotta Carlenius. Nordström. Syntynyt 12.12.1822. Kuollut [2] –Puoliso Bror Berndt Nordström. Syntynyt 30.12.1825. Kuollut 01.05.1873. Maalari.[2]
Alexander Carlenius. Syntynyt 05.09.1824 Kauhajoki. Kuollut 1855 Siuntio. Painonkorjaaja kirjapainossa; opettaja; pappi. Taulu 24.[2]
Karl Rudolf Carlenius. Syntynyt 22.06.1826 Kauhajoki. Kuollut Alavutelainen talollinen; keksijä. Taulu 25.[2]
Sophia Amanda Carlenius. Isaacsdotter. Syntynyt 25.05.1828. Kuollut [2]
Gustava Carlenius. Isaacsdotter. Syntynyt 21.06.1832. Kuollut [2]
Taulu 24
(Taulusta 23)

XII. Alexander Carlenius. Isakin Poika. Syntynyt 05.09.1824 Kauhajoki. Kuollut 1855 Siuntio. Painonkorjaaja kirjapainossa; opettaja; pappi. NI661 Elämänkerrallisia tietojaTurun lukiosta yliopp. Eeläpohj. 10/10 1844. PainonkorjaajaSuomen kirjallisen seuran kirjapainossa ja yksityisopettajaHelsingissä. Kuoli Siuntiossa 1/5 1855 määrättynä opettajaksiMustialan maanviljelyskoulussa. Valmistui hyvin huolellisestipapiksi, mutta ei katsonut oikeaksi ryhtyä siihen virkaantuntematta sisällistä kutsumusta.[2] Äiti Taulu 23. –Puoliso Karolina Löfman. Carlenius. Syntynyt 16.09.1816 Siuntio. Kuollut 05.09.1893 Helsingissä. Lastenkodin johtajatar. NI662 Lastenkodin johtajatar Helsingissä ja muutoinkin sikäläisennaisyhdistyksen palveluksessa, mutta elämänsä loppuaikanakivulloisuuden tähden nauttien eläkettä.[2]

XIII Lapset
Alexandra Konkordia Carlenius. Syntynyt 22.02.1853. Kuollut 21.03.1929 Helsingissä. Lastenkodin johtajatar.[2]
Amanda Carlenius. Syntynyt 1854. Kuollut 1854.[2]
Taulu 25
(Taulusta 23)

XII. Karl Rudolf Carlenius. Syntynyt 22.06.1826 Kauhajoki. Kuollut Alavutelainen talollinen; keksijä. NI665 Vaasan ylialkeiskouluun 1841, lukioon 1847; erosi 1848,mutta tuli ylioppilaaksi 9/6 1850. Harjoitti jumaluusopillisiaopintoja yliopistossa, mutta rupesi 1854 maanviljelijäksiensin Kauhajoen Alaknuutilan tilalla, 1864 Petolahden Lolahdentilalla, 1874 Salmen ja vihdoin Ojalan tilalla Alavuudessa. Hänessä kun lapsuudesta oli halu ja taipumus mekaanillisiintöihin, alkoi maanviljelijänä ollessaan valmistaa vaunuja,rillarattaita ja maanviljelyskaluja keksimäinsä mallienmukaan. Julkaisi: Huhn´in "Pyhän hengen työt", suomeksiHelsingissä 1854.[2] Äiti Taulu 23. –Puoliso Maria Elisabet Borgeman. Forssman. Carlenius. Syntynyt 23.06.1820 Mustasaari. Kuollut 13.12.1892 Alavuden Ojalassa. NI666 Maanviljelijä, maisteri Johan Forssman´in leski (kuollut1850).

XIII Lapset
Karl Konstantin Carlenius. Syntynyt 09.04.1855. Kuollut Teknologi. NI667 Vaasan reaalikoulun läpi käynyt. Palvellut Viipurin konepajassa5 vuotta. Teknologi. Hoitaa maanviljelystä Ojalassa.[2]
Aina Cecilia Carlenius. Vikström. Syntynyt 14.11.1856. Kuollut [2]
Helmi Elisabet Carlenius. Thornberg. Syntynyt 22.02.1858. Kuollut [2]
Artur Otava Carlenius. Syntynyt 26.09.1859. Kuollut 08.02.1861.[2]
Artur Toivo Carlenius. Syntynyt 06.03.1862. Kuollut 18.09.1869.[2]
Taulu 26
(Taulusta 22)

XI. Carl Fredric Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 19.08.1799 Kälviä. Kuollut Lohtaja[7]. Sockneskrifvare i Lochteå/Lohtajan pitäjänkirjuri. Lohtajalle 1815.[3][2] Äiti Taulu 22. –Puoliso 06.04.1824 Temmes Fredrica Lovisa Mathiaksentytär Törnudd. Svanborg. Syntynyt 15.07.1803 Merijärvi. [7][2] ( i Mathias Andersinpoika Törnudd. Syntynyt 25.06.1776 Ylistaro. Kuollut 10.01.1823 Temmes. Kappalainen 1815 Temmes.[1] ä Beata Elisabet Lars-Samuelintytär Keckman. Syntynyt 07.07.1779 Kempele. Kuollut 24.08.1818 Temmes.[1] äi Lars Samuel Keckman. Pitäjänapulainen Liminka.[1] ää Barbro Maria Stenius.[1])

XII Lapset
Rudolph Svanborg. Syntynyt 05.04.1824. Kuollut Sjöfarande.[2]
Mathilda Svanborg. Syntynyt 30.12.1825. Kuollut [2]
Fredric Svanborg. Syntynyt 05.01.1828. Kuollut [2]
Constantin Törnudd. Syntynyt 07.01.1830. Kuollut [2]
Carl Törnudd. Syntynyt 22.05.1832. Kuollut [2]
Adolph Törnudd. Syntynyt 06.09.1835. Kuollut [2]
Fredrica Olivia Svanborg. Syntynyt 07.01.1838. Kuollut [2]
Taulu 27
(Taulusta 9)

IX. Sofia Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 16.05.1756 Kaarlela. Kuollut 27.04.1831.[1] Isä Taulu 9. –Puoliso 06.09.1785 Kälviä Elias Gullsteen. Syntynyt 17.04.1760. Kälviän lukkari. Erotettiin lukkarin virasta, kun sai tuomion varkaudesta.[1]

X Lapset
Maria Sofia Eliantytär Gullsten. Syntynyt 07.03.1786 Kälviä, Peltokorven kylä, Lukkari 2. Kuollut 04.04.1830. Taulu 28.[3]
Juho Jaakko Elianpoika Gullsten. Syntynyt 06.12.1788 Kälviä, Peltokorven kylä, Lukkari 2.[3]
Klaara Eliantytär Gullsten. Syntynyt 10.05.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Lukkari 2.[3]
Taulu 28
(Taulusta 27)

X. Maria Sofia Eliantytär Gullsten. Syntynyt 07.03.1786 Kälviä, Peltokorven kylä, Lukkari 2. Kuollut 04.04.1830.[3] Äiti Taulu 27. –Puoliso 24.07.1808 Israel Niilonpoika Nissi. Syntynyt 27.08.1780 Kälviä, Jokikylä, Nissi 12. Kuollut 11.12.1853. Lapsena kuollut 6.[3] ( i Niilo Iisakinpoika Nissi. Syntynyt 21.10.1727 Kälviä, Jokikylä, Nissi 10. Kuollut 10.01.1793.[3] ii Iisak Niilonpoika Nissi. Syntynyt 05.09.1706 Kälviä, Jokikylä, Nissi 5. Kuollut 29.03.1761. Laivanrakentaja.[3] iä Katariina Matintytär Lassila. Syntynyt 29.09.1694 Kälviä, Jokikylä, Lassila 3. Kuollut 27.09.1756.[3] ä Malin Mikontytär. Syntynyt 1739. Kuollut 21.06.1808.[3])

XI Lapset
Efraim Israelinpoika Nissi. Syntynyt 07.12.1809 Kälviä, Jokikylä, Nissi 16.[3] –Puoliso 24.06.1834 Kaarin Jämsä.[3]
Juho Israelinpoika Nissi. Syntynyt 01.01.1811 Kälviä, Jokikylä, Nissi 16.[3]
Maria Israelintytär Nissi. Syntynyt 15.12.1811 Kälviä, Jokikylä, Nissi 16.[3]
Stina Maria Israelintytär Nissi. Syntynyt 13.11.1818 Kälviä, Jokikylä, Nissi 16.[3] –Puoliso 30.01.1840 Antti Kolabäck.[3]
Taulu 29
(Taulusta 8)

VIII. Margaretha Gabrielintytär Peitzius. Helander. Syntynyt 1724 Saloinen? . Kuollut 05.11.1769 Kempele. Kaksonen. Kuollut "45 vuoden 9 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 8. –Puoliso 31.05.1749 Kempele Henrik Helander. Syntynyt 03.02.1719 Kempele (kotoisin). Kuollut 03.02.1773 Liminka. Limingan kappalainen 1771. Ylioppilas 1740 Turku (pohj.). Pappi 1747.[1] ( i Henrik Helander.[1] ä Margaretha Pihl.[1])

IX Lapset
Mårten Henrikinpoika Helander. Syntynyt 10.11.1748 Kempele. Kuollut 26.02.1749 Kempele (haud.). Kuollut "3 kuukauden 2 päivän" ikäisenä.[1]
Gabriel Henrikinpoika Helander. Syntynyt 08.10.1749 Kempele. Kuollut 03.04.1763 Kempele.[1]
Elisabet Henrikintytär Helander. Syntynyt 22.03.1751 Kempele. Kuollut 16.10.1803 Ylikiiminki. Taulu 30.[1]
Margaretha Henrikintytär Helander. Syntynyt 16.02.1753 Kempele. Kuollut 11.01.1756 Kempele.[1]
Catharina Henrikintytär Helander. Syntynyt 08.02.1755 Kempele.[1] –Puoliso 07.04.1795 Ylikiiminki Heikki Matinpoika Jurvakainen. Talollinen Ylikiiminki.[1]
Brita Henrikintytär Helander. Syntynyt 14.12.1756 Kempele.[1] –Puoliso 26.08.1784 Ylikiiminki (kuulutettu Limingassa ja merkitty myös sen vihittyjen luetteloon) Johan Christian Becker. Painojen tarkastaja Oulu.[1]
Maria Henrikintytär Helander. Syntynyt 25.05.1759 Kempele.[1]
Margaretha Henrikintytär Helander. Syntynyt 10.07.1761 Kempele. Kuollut 06.01.1830 Kempele.[1] –Puoliso 10.04.1796 Oulu Erik Canander. Syntynyt 21.01.1769. Kuollut 30.03.1815 Kempele. Limingan vt. pitäjänapulainen.[1] ( i Christfried Canander. Rantsilan kappalainen.[1] ä Magdalena Sinius.[1])
Catharina Henrikintytär Helander. Syntynyt 17.10.1762 Kempele.[1]
Elsa Christina Henrikintytär Helander. Syntynyt 10.09.1768 Kempele. Kuollut 20.12.1769 Kempele.[1]
Taulu 30
(Taulusta 29)

IX. Elisabet Henrikintytär Helander. Syntynyt 22.03.1751 Kempele. Kuollut 16.10.1803 Ylikiiminki.[1] Äiti Taulu 29. –Puoliso 17.01.1773 Liminka Petter Junnelius. Syntynyt 16.12.1742 Koutokeino, Norjan Ruija. Kuollut 11.01.1825 Tyrnävä. Tyrnävän kappalainen 1805. Ylioppilas 1760 Turku (pohj.). Pappi 1771.[1] ( i Juho Junttila. Oulun kirkkoherra.[1] ä Brita Tornberg.[1])

X Lapset
Johan Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 10.10.1773 Liminka. Kuollut 1821 Ylikiiminki (marianpäivänä). Ylikiimingin kappalainen 1806. Taulu 31.[1]
Margaretha Elisabet Petterintytär Junnelius. Syntynyt 19.10.1775 Liminka. Kuollut 1821. Naimaton.[1]
Beata Ulrika Petterintytär Junnelius. Syntynyt 16.09.1778 Liminka. Kuollut 11.05.1852 Tyrnävä. Naimaton.[1]
Sara Magdalena Petterintytär Junnelius. Syntynyt 01.02.1781 Liminka.[1] –Puoliso Juho Mäkelä. Talollinen.[1]
Maria Christina Petterintytär Junnelius. Syntynyt 27.03.1783 Ylikiiminki. Kuollut 10.01.1784 Ylikiiminki.[1]
Petter Christian Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 01.07.1785 Ylikiiminki. Kuollut 28.03.1825 Oulu. Kauppias 1815 Oulu. Taulu 33.[1]
Emanuel Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 15.10.1786 Ylikiiminki. Kuollut 16.12.1835 Tyrnävä. Vänrikki. Naimaton.[1]
Gustaf Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 30.03.1788 Ylikiiminki. Kuollut 12.01.1809 Oulu. Kauppa-apulainen Oulu. Naimaton.[1]
Eva Christina Petterintytär Junnelius. Syntynyt 05.10.1789 Ylikiiminki. Kuollut 09.08.1790 Ylikiiminki.[1]
Brita Sofia Petterintytär Junnelius. Syntynyt 11.07.1791 Ylikiiminki.[1] –Puoliso 08.09.1834 Tyrnävä Pertti Pekanpoika Heikura. Renki Tyrnävä.[1]
Henrik Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 31.08.1793 Ylikiiminki. Kuollut 23.12.1848 Tyrnävä. Tyrnävän lukkari Tyrnävä. Taulu 34.[1]
Maria Catharina Petterintytär Junnelius. Syntynyt 29.11.1795 Ylikiiminki.[1] –Puoliso Heikki Pyljyä. Talollinen.[1]
Taulu 31
(Taulusta 30)

X. Johan Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 10.10.1773 Liminka. Kuollut 1821 Ylikiiminki (marianpäivänä). Ylikiimingin kappalainen 1806. Ylioppilas 1794 Turku (pohj.). Pappi 1800.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso 28.03.1812 Oulu Elisabet Catharina Renman. Syntynyt 01.01.1787. Kuollut 11.11.1828 Kuivaniemi.[1] ( i Carl Renman. Tullikirjuri Raahe.[1] ä Brita Helena Hedman.[1])

XI Lapset
Petter Christian Johaninpoika Junnelius. Syntynyt 17.08.1813 Ylikiiminki. Kuollut 11.09.1813 Ylikiiminki.[1]
Carl Gustaf Johaninpoika Junnelius. Syntynyt 25.08.1814 Ylikiiminki. Kuollut 30.11.1848 Oulu. Kauppias 1842 Oulu. Taulu 32.[1]
Birgitta Elisabet Johanintytär Junnelius. Syntynyt 25.09.1815 Ylikiiminki. Kuollut 23.10.1815 Ylikiiminki.[1]
Catharina Sofia Johanintytär Junnelius. Syntynyt 06.10.1816 Ylikiiminki. Kuollut 08.08.1864 Merikarvia.[1] –Puoliso 17.12.1844 Richard Sourander. Syntynyt 30.08.1819 Pori. Kuollut 13.07.1858 Pori (kirjoilla Merikarvialla). Kauppias Pori.[1] ( i Gustaf Sourander. Kauppias Pori.[1] ä Elsa Catharina Gottschalk.[1])
Elisabet Johanintytär Junnelius. Syntynyt 06.12.1817 Ylikiiminki. Kuollut 18.03.1818 Ylikiiminki.[1]
Elisabet Johanintytär Junnelius. Syntynyt 14.02.1819 Ylikiiminki. Kuollut 16.11.1892 Oulu.[1] –Puoliso Fredrik Micklin. Syntynyt 15.09.1822 Oulu. Kuollut 02.10.1877 Oulu. Kauppias Oulu.[1] ( i Johan Micklin. Mittaaja Oulu.[1] ä Sara Bäckroth.[1])
Sara Christina Johanintytär Junnelius. Syntynyt 17.06.1820 Ylikiiminki. Kuollut 03.11.1824 Ylikiiminki.[1]
Taulu 32
(Taulusta 31)

XI. Carl Gustaf Johaninpoika Junnelius. Syntynyt 25.08.1814 Ylikiiminki. Kuollut 30.11.1848 Oulu. Kauppias 1842 Oulu.[1] Isä Taulu 31. –Puoliso 29.03.1842 Oulu Anna Catharina Ronelius. Syntynyt 25.09.1817 Oulu. Kuollut 13.09.1853 Oulu.[1] ( i Efraim Ronelius. Merikapteeni Oulu.[1] ä Anna Maria Väisänen.[1])

XII Lapset
Jenny Lovisa Carl-Gustafintytär Junnelius. Syntynyt 06.07.1842 Oulu. Kuollut 04.08.1847 Oulu.[1]
Carl Johan Carl-Gustafinpoika Junnelius. Syntynyt 13.04.1844 Oulu. Kuollut 21.06.1881 Oulu. Proviisori Oulu.[1]
Sofia Elisabet Carl-Gustafintytär Junnelius. Syntynyt 02.05.1847 Oulu. Kuollut 14.04.1849 Oulu.[1]
Taulu 33
(Taulusta 30)

X. Petter Christian Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 01.07.1785 Ylikiiminki. Kuollut 28.03.1825 Oulu. Kauppias 1815 Oulu.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso 28.11.1818 Oulu Sofia Magdalena Hanstedt. Syntynyt 02.02.1788 Oulu. Kuollut 24.03.1871 Oulu.[1] ( i Lars Anders Hanstedt. Kultaseppämestari Oulu.[1] ä Brita Hoffreen.[1])

XI Lapset
Lars Petter Petter-Christianinpoika Junnelius. Syntynyt 19.09.1819 Oulu. Kuollut 08.05.1884 Oulu. Kauppias Oulu. Opiskeli kauppaoppilaitoksessa Lyypekissä Saksassa 1837-1839.[1]
Elisabet Petter-Christianintytär Junnelius. Syntynyt 26.10.1820 Oulu. Kuollut 28.06.1824 Oulu.[1]
Jakob Petter-Christianinpoika Junnelius. Syntynyt 03.06.1822 Oulu. Kuollut 12.05.1881 Oulu. Kauppias Oulu. Kävi kauppakoulua Lyypekissä Saksassa.[1] –Puoliso 28.01.1862 Oulu Sofia Ravander. Syntynyt 11.06.1836 Oulu. Kuollut 10.12.1896 Oulu.[1] ( i Jakob Ravander. Kauppias Oulu.[1] ä Anna Maria Strandbeg.[1])
Gustaf Petter-Christianinpoika Junnelius. Syntynyt 30.03.1824 Oulu. Kuollut 30.10.1824 Oulu.[1]
Taulu 34
(Taulusta 30)

X. Henrik Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 31.08.1793 Ylikiiminki. Kuollut 23.12.1848 Tyrnävä. Tyrnävän lukkari Tyrnävä.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso Anna Kreeta Pirnes. Syntynyt 02.01.1792 Kempele. Kuollut 06.07.1850 Tyrnävä.[1] ( i Jaakko Pirnes.[1] ä Marketta Jääskelä.[1])

XI Lapset
Margaretha Sofia Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 14.04.1818 Tyrnävä. Kuollut 16.03.1895 Tyrnävä.[1] –Puoliso 17.06.1843 Tyrnävä Tuomas Juhonpoika Nalkki. Pylkäs. Syntynyt 06.01.1805. Kuollut 28.11.1878 Tyrnävä. Talollinen Tyrnävä. Leski mennessään avioon Margarethan kanssa.[1]
Petter Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 09.05.1820 Tyrnävä. Kuollut 07.07.1858 Tyrnävä. Tyrnävän pitäjänsuutari Tyrnävä.[1] –Puoliso 24.05.1849 Tyrnävä Magdaleena Pirkola. Syntynyt 06.02.1830 Tyrnävä.[1] ( i Elias Pirkola.[1] ä Marketta.[1])
Henrik Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 12.04.1822 Tyrnävä. Kuollut 19.11.1867 Tyrnävä. Tyrnävän lukkari ja suntio Tyrnävä.[1] –Puoliso 14.07.1846 Tyrnävä Margareetta Kallinen. Syntynyt 1820. Kuollut 07.01.1871 Tyrnävä.[1] ( i Antti Kallinen. Talollinen.[1])
Johan Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 08.08.1824 Tyrnävä. Kuollut 21.07.1825 Tyrnävä.[1]
Johan Jakob Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 09.06.1826 Tyrnävä. Kuollut 13.01.1831 Tyrnävä.[1]
Gabriel Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 16.10.1828 Tyrnävä. Kuollut 22.08.1877 Oulu. Kauppias 1850 Oulu.[1] –Puoliso 01.04.1850 Oulu Anna Catharina Ronelius. Syntynyt 25.09.1817 Oulu. Kuollut 13.09.1853 Oulu. Katso myös 32 , 32 , 32. [1]
Elisabet Catharina Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 22.07.1831 Tyrnävä. Kuollut 16.08.1850 Tyrnävä. Naimaton.[1]
Maria Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 19.03.1834 Tyrnävä.[1]
Taulu 35
(Taulusta 3)

IV. Gabriel Knutinpoika Westzynthius. Kuollut noin 1670. Uudenkaarlepyyn kappalainen noin 1659.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Margaretha Hordelius.[1] ( i Georg Hordelius. Pyhäjoen kirkkoherra.[1] ä Anna Jakobintytär.[1])

V Lapset
Magnus Gabrielinpoika Westzynthius. Syntynyt 1637 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 16.06.1692 Raahe. Raahen kirkkoherra 1691. Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Taulu 36.[1]
Anna Gabrielintytär Westzynthius. Asui Kruununkylässä 1660.[1]
Gabriel Gabrielinpoika Westzynthius. Oli elossa 1660.[1]
Taulu 36
(Taulusta 35)

V. Magnus Gabrielinpoika Westzynthius. Syntynyt 1637 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 16.06.1692 Raahe. Raahen kirkkoherra 1691. Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Ylioppilas Uppsala. Ylioppilas 1656 Turku (pohj.). Pappi 1664. Syntyi kynttilämessun aikaan.[1] Isä Taulu 35. –Puoliso Anna Galle. Kuollut 00.05.1689 Raahe.[1] ( i Lars Galle. Närpiön kirkkoherra.[1] ä N.N. Wargius.[1])

VI Lapset
Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 1671 (Raahe). Kuollut 25.04.1740 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen 1722. Taulu 37.[8]
Taulu 37
(Taulusta 36)

VI. Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 1671 (Raahe). Kuollut 25.04.1740 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen 1722. Ylioppilas 1688 Turku (pohj.).[8] Isä Taulu 36. –Puoliso Margaretha Fortelius. Syntynyt 01.03.1681 (Paltamo). Kuollut 09.11.1756 Kälviä.[8] ( i Erik Fortelius. Paltamon kappalainen.[1] ä Anna Cajanus.[1])

VII Lapset
Abraham Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 14.12.1707 Raahe. Kuollut 01.04.1768 Ylivieska. Itsellinen Ylivieska.[1] –Puoliso 09.12.1728 Ylivieska Beata Jaakontytär Ängeslevä. Syntynyt 16.08.1688. Kuollut 28.06.1771 Ylivieska. Avio oli lapseton.[1]
Magnus Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 25.07.1709 Raahe. Kuollut 29.12.1762 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen. Taulu 38.[8]
Erik Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 17.08.1711 Raahe. Kuollut 15.11.1755 Ylivieska. Kirkkomaalari.[1] –Puoliso 30.12.1737 Ylivieska Beata Raudaskoski. Syntynyt 23.02.1708 Ylivieska. Kuollut 26.12.1757 Ylivieska.[1] ( i Simo Simonpoika Kolehmainen.[1] ä Riitta Pentintytär Raudaskoski.[1])
Anna Johanintytär Westzynthius. Syntynyt 03.05.1714 Raahe. Kuollut 14.05.1793 Rantsila.[1] –Puoliso 10.02.1736 Ylivieska Martin Laurila. Laurin. Syntynyt 28.10.1706 Mynämäki. Kuollut 21.02.1785 Kälviä. Kälviän kappalainen 1748. Ylioppilas 1732 Turku (bor.). Pappi 1735.[1] ( i Simo Laurila. Talollinen Mynämäki.[1])
Magdalena Johanintytär Westzynthius. Kuollut 10.06.1784 Kälviä. Kuollut "61 vuoden 5 kuukauden" ikäisenä. Naimaton.[1]
Margaretha Johanintytär Westzynthius. Syntynyt 07.11.1723 Ylivieska.[1] –Puoliso 28.12.1762 Ylivieska Todennäköisesti. Jaakko Mikonpoika Tanhuala. Talollinen.[1]
Olof Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 24.09.1726 Ylivieska. Kuollut 09.04.1781 Kajaani. Kajaanin kirkkoherra 1764. Pedagogi. Ylioppilas 1744 Turku (pohj.). Fil.maist. 1754. Pappi 1764.[1] –Puoliso 02.08.1759 Tukholma Anna Sinius. Syntynyt 24.10.1741 Oulu. Kuollut 26.04.1784 Tyrnävä.[1] ( i Gabriel Sinius. Kauppias Oulu.[1] ä Clara Calicius.[1])
Taulu 38
(Taulusta 37)

VII. Magnus Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 25.07.1709 Raahe. Kuollut 29.12.1762 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen.[8] Isä Taulu 37. –Puoliso Susanna Calamnius. Syntynyt 10.10.1707 Haapajärvi. Kuollut noin 1768.[8] ( i Josephus Calamnius. Syntynyt jälkeen 1660. Kuollut 1716 (Haapajärvi). Haapajärven kappalainen.[8] ä Elin Thorvöst. Syntynyt 10.12.1671 (Turku).[8])

VIII Lapset
Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 11.09.1734 Alavieska. Kuollut 21.11.1804 Pyhäjoki. Turun yliopiston kaunopuheisuuden dosentti 1759[1]. Pyhäjoen kirkkoherra 1774. Taulu 39.[8]
Helena Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 05.09.1735 Alavieska. Kuoli pienenä.[1]
Margaretha Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 21.11.1736 Alavieska. Kuoli pienenä.[1]
Josef Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 27.12.1737 Alavieska. Kuoli pienenä.[1]
Susanna Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 31.03.1739 Alavieska. Kuollut 05.10.1741 Ylivieska.[1]
Gabriel Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 09.04.1741 Alavieska. Kuoli pienenä.[1]
Petter Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 22.04.1742 Ylivieska. Kuollut 10.07.1793 Tukholma, Ruotsi. Mauste- ja rihkamakauppias Tukholma.[1] –Puoliso 06.10.1778 Tukholma Sofia Mathesius. Syntynyt 27.03.1758 Pyhäjoki. Kuollut 16.10.1821 Tukholma.[1] ( i Petter Niclas Mathesius. Syntynyt 22.03.1711 Pyhäjoki. Kuollut 23.11.1772 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] ii Nicolaus Mathesius. Syntynyt 29.08.1676 Kalajoki. Kuollut 24.02.1740 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] iä Anna Portinus. Syntynyt 31.08.1683 (Oulu). Kuollut 31.05.1725 Pyhäjoki.[8] ä Brita Kjemmer. Syntynyt 11.09.1715 (Vaasa).[8] äi Anders Kjemmer. Syntynyt 29.11.1674 Kokkola. Kuollut 00.02.1735. Kokkolan kirkkoherra.[8] ää Hebla Sofia Losköld. Syntynyt 18.02.1682 Helsinki. Kuollut 22.06.1749 Pyhäjoki.[8])
Catharina Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 27.10.1743 Ylivieska. Kuoli lapsena.[1]
Erik Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 21.11.1744 Ylivieska. Kuollut 24.11.1787 Mikkelin pitäjä. Mikkelin kappalainen 1784. Ylioppilas 1763 Upsala. Pappi 1771. Varapastori.[1] –Puoliso 24.04.1785 Mikkelin pitäjä Albertina Maria Fellenius. Syntynyt 24.04.1757. Kuollut 01.02.1827 Mikkelin pitäjä.[1] ( i David Fellenius. Mikkelin kappalainen.[1] ä Helena Sundblad.[1])
Jakob Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 17.03.1746 Ylivieska. Kuollut 29.01.1801 Iisalmi. Komissiomaanmittari 1776 Savo. Ylioppilas 1763 Upsala, Ruotsi. Maanmittari 1770.[1] –Puoliso 26.02.1782 Maaninka Anna Sofia von Fieandt. Syntynyt 05.05.1760 Kuopion pitäjä. Kuollut 25.04.1790 Iisalmi. Suomalaista aatelissukua.[1] ( i Johan Henrik von Fieandt. Savon ja Savonlinnan läänin vänrikki.[1] ä Christina Elisabet Bure.[1])
Henrik Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 19.07.1747 Ylivieska. Kuollut 14.02.1748 Ylivieska.[1]
Susanna Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 11.10.1748 Ylivieska. Kuollut 24.05.1750 Ylivieska.[1]
Maria Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 06.09.1753 Ylivieska. Kuollut 07.05.1792 Pudasjärvi. Taulu 44.[1]
Taulu 39
(Taulusta 38)

VIII. Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 11.09.1734 Alavieska. Kuollut 21.11.1804 Pyhäjoki. Turun yliopiston kaunopuheisuuden dosentti 1759[1]. Pyhäjoen kirkkoherra 1774. Ylioppilas 1752 Turku (pohj.). Fil.maist. 1757. Pappi 1765. Teol.tri 1793 Upsala[1].[8] Isä Taulu 38. –Puoliso Anna Mathesius. Syntynyt 15.05.1741 Pyhäjoki. Kuollut 20.07.1812 Oulu.[8] ( i Petter Niclas Mathesius. Syntynyt 22.03.1711 Pyhäjoki. Kuollut 23.11.1772 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] ii Nicolaus Mathesius. Syntynyt 29.08.1676 Kalajoki. Kuollut 24.02.1740 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] iä Anna Portinus. Syntynyt 31.08.1683 (Oulu). Kuollut 31.05.1725 Pyhäjoki.[8] ä Brita Kjemmer. Syntynyt 11.09.1715 (Vaasa).[8] äi Anders Kjemmer. Syntynyt 29.11.1674 Kokkola. Kuollut 00.02.1735. Kokkolan kirkkoherra.[8] ää Hebla Sofia Losköld. Syntynyt 18.02.1682 Helsinki. Kuollut 22.06.1749 Pyhäjoki.[8])

IX Lapset
Hebla Sofia Westzynthius. Syntynyt 26.11.1765 Vaasa. Kuollut 28.03.1845 Karkku.[1] –Puoliso Johan Arenius. Varatuomari.[1] –Puoliso 08.07.1792 Pyhäjoki Josef Jonaksenpoika Mollin. Syntynyt 29.11.1756 Oulu. Kuollut 28.04.1810 Loimaa. Loimaan kirkkoherra 1806. Ylioppilas 1775 Turku (pohj.). Fil.maist. 1782. Pappi 1790. Rovasti 1805.[1] ( i Jonas Jonaksenpoika Mollin. Syntynyt 1703 Mustasaari (nähtävästi). Oulun pormestari 1740.[1] ii Jonas Mollin.[1] ä Maria Christina Cronander. Syntynyt 29.07.1724 Vaasa. Kuollut 28.02.1780 Vaasa.[1] äi Jakob Cronander. Pohjanmaan läänin lääninrahastonhoitaja.[1] ää Sofia Catharina Bergström.[1])
Brita Johanna Westzynthius. Syntynyt 21.08.1767 Vaasa. Kuollut 03.12.1832 Lapua. Taulu 40.[2]
Taulu 40
(Taulusta 39)

IX. Brita Johanna Westzynthius. Lagus. Syntynyt 21.08.1767 Vaasa. Kuollut 03.12.1832 Lapua.[2] Isä Taulu 39. –Puoliso 07.01.1799 Pyhöjoki Gabriel Lagus. Gabriel Jonae. Syntynyt 09.10.1762 Jalasjärvi. Kuollut 29.11.1835 Lapua. Prost i Lappo, Pastori; Lapuan kirkkoherra 1814, rovasti 1825. NI1288 Ylioppilas Turussa 1779, vihitty papiksi 1784. Katso myös 180. [2][8]

X Lapset
Anna Magdalena Gabrielintytär Lagus. Syntynyt 05.12.1799 Jalasjärvi. Kuollut 05.03.1817 Lapua.[2]
Johanna Sophia Gabrielsdotter Lagus. Syntynyt 11.09.1801 Jalasjärvi. Kuollut 01.08.1831 Töysä. Taulu 41.[2]
Maria Lovisa Gabrielintytär Lagus. Syntynyt 24.01.1803 Jalasjärvi. Kuollut 17.07.1818 Vaasa.[2]
Niclas Gabriel Lagus. Syntynyt 26.09.1805 Jalasjärvi. Kuollut 20.08.1808 Jalasjärvi.[2]
Elisabet Margaretha Lagus. Syntynyt 31.10.1807 Jalasjärvi. Kuollut 07.11.1807 Jalasjärvi.[2]
Taulu 41
(Taulusta 40)

X. Johanna Sophia Gabrielsdotter Lagus. Castrén. Syntynyt 11.09.1801 Jalasjärvi. Kuollut 01.08.1831 Töysä.[2] Äiti Taulu 40. –Puoliso 29.12.1818 Lapua Alarik Gustaf Castrén. Syntynyt 03.06.1787 Paltamo. Kuollut 11.01.1865 Oulainen. Oulaisten kappalainen Oulainen. Varapastori[9]. Kirjoittautui Oulun Triviaalikoulun III luokalle 15.09.1809. Ylioppilas Turun Akatemiassa (pohj.) 19.09.1811 yhdessä nuorimman veljensä Carl Arvidin kanssa, kirjoittautui osakuntaan 21.09. s.v. Erotodistus Akatemiasta 09.12.1814. Vihittiin papiksi Turussa 17.12.1814 ja määrättiin Lapuan kirkkoherran Gabriel Laguksen apulaiseksi. Töysän saarnaaja 14.07.1824, astui virkaan 01.05.1825. Oulaisten kappalainen 07.03.1832, astui virkaan 01.05. s.v. Sai 16.12.1839 varapastorin arvonimen. Osti Oulaisten kappalaisen Jakob Wilanderin omistuksessa aikanaan olleen Oja-nimisen tilan n:o 22 Oulaisten kirkonkylässä. Kauppa tehtiin kahdessa erässä, puolet tilasta 1833 ja toinen puoli 1838. Osti vielä kahdella kaupalla 1838 ja 1841 Heikki ja Antti Pyyköltä Uusitalo-nimisen tilan samassa kylässä. Viljeli näitä tiloja kappalaisen virkatalon ohella. Myi Uusitalon 1847. Katso myös 107. [8]

XI Lapset
Johanna Sofia Castrén. Syntynyt 04.10.1819 Lapua. Kuollut 07.05.1846 Oulainen. Naimaton.[8]
Lovisa Elisabet Castrén. Syntynyt 02.11.1820 Lapua. Kuollut 09.08.1901 Pielavesi. Naimaton. Asui äitipuolensa kanssa Oulaisissa vuoteen 1881, jolloin muutti tämän kanssa veljensä luo Pielavedelle.[8]
Maria Matilda Castrén. Syntynyt 30.04.1822 Lapua. Kuollut 03.12.1845 Oulainen. Naimaton.[8]
Alarik Gabriel Castrén. Syntynyt 29.09.1823 Lapua. Kuollut 02.10.1879 Säräisniemi. Kruununnimismies Säräisniemi. Taulu 42.[8]
Jakob Gustaf Castrén. Syntynyt 06.09.1825 Töysä. Kuollut 30.07.1845 Oulainen. Kirjoittautui Oulun triviaalikouluun yhdessä kahden veljensä kanssa 02.02.2839. Kuoli Oulaisissa ollessaan yläalkeiskoulun ylimmällä luokalla.[8]
Jonas Christian Castrén. Syntynyt 30.03.1828 Töysä. Kuollut 1903. Kirkkoherra.[8]
Hilma Augusta Castrén. Syntynyt 10.05.1830 Töysä. Kuollut 11.08.1830 Lapua.[8]
Carl Johan Castrén. Syntynyt 01.08.1831 Töysä. Kuollut 17.08.1831 Töysä.[8]
Taulu 42
(Taulusta 41)

XI. Alarik Gabriel Castrén. Syntynyt 29.09.1823 Lapua. Kuollut 02.10.1879 Säräisniemi. Kruununnimismies Säräisniemi. Kirjoittautui Oulun Triviaalikouluun yhdessä kahden veljensä kanssa 02.02.1839, erosi koulusta IV luokalta 25.08.1842. Salon eli Saloisten tuomiokunnan tuomarin Johan Fredrik Gottsmannin käräjäkirjuri 1843-46. Oulun lääninhallituksen ylimääräinen lääninkonttoristi 24.08.1846, lääninkuriiri 16.08.1848, lääninkanslisti 12.04.1849. Hyrynsalmen pitäjän alisen piirin kruununnimismies 30.03.1850. Paltamon pitäjän Säräisniemen piirin kruununnimismies 12.10.1852, samalla oman toimensa ohella Säräisniemen piirin siltavouti 28.02.1853, jahtivouti 03.03.1860 ja metsäkasööri 07.09.1861.[8] Äiti Taulu 41. –Puoliso 23.03.1852 Hyrynsalmi Wilhelmina Juntunen. Syntynyt 29.11.1829 Hyrynsalmi. Kuollut 10.11.1889 Paltamo, Säräisniemi.[8] ( i Israel Juntunen. Talollinen. Rättäri. Herastuomari.[8] ä Margareta Mulari.[8])

XII Lapset
Annette Alexandra (Sandra) Castrén. Syntynyt 20.08.1852 Hyrynsalmi. Kuollut 04.08.1930 Oulun diakonissalaitos. Postitoimiston hoitaja. Säästöpankin konttorinesimies. Kävi yksityistä oppikoulua Kajaanissa 1865-1869. Toimi tämän jälkeen emännän emännän apulaisena eräissä sukulaispappiloissa. Säräisniemen postiaseman ensimmäinen hoitaja 01.08.1887, II luokan postitoimituksen hoitaja 01.01.1907-13.02.1919, samalla Säräisniemen säästöpankin konttorinesimies 31.01.1896-13.02.1919. Karttapaperin myyjä Säräisniemen pitäjässä 03.01.1888 alkaen. Naimaton.[8]
Matilda Lovisa (Tilda) Castrén. Syntynyt 22.08.1853 Säräisniemi. Kuollut 25.01.1906 Helsinki. Toimi taloudenhoitajattarena ja emännän apulaisena eri perheissä, viimeksi veljensä kodissa Viipurissa noin 1889-1897 ja 1897-1906. Naimaton.[8]
Kaarlo Alarik Castrén. Syntynyt 18.10.1855 Säräisniemi. Kuollut 06.10.1927 Helsinki. Lainoppinut kouluneuvos. Taulu 43.[8]
Taulu 43
(Taulusta 42)

XII. Kaarlo Alarik Castrén. Syntynyt 18.10.1855 Säräisniemi. Kuollut 06.10.1927 Helsinki. Lainoppinut kouluneuvos. Päästötodistus Kajaanin suomenkielisestä ala-alkeiskoulusta 31.05.1867. Ylioppilas (pohj.) Oulun Ruotsalaisesta Lysosta 11.06.1877. Filosofian kandidaatti 29.12.1882. Pedagogiikan tutlinto 04.01.1884. Molempien oikeuksien kandidaatti 05.05.1890. Viipurin Realikoulun v.t. kollega 1878-1879. Viipurin Suomalaisen Tyttökoulun opettaja 1883-1884 ja 1885-1886. Viipurin Suomalaisen Klassisen Lyseon v.t. kollega 1884-1885. Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin ensimmäinen esimies 01.06.1890-15.061897. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Osakeyhtiön toinen johtaja Helsingissä 01.07.1897-01.04.1901. Hoiti omistamaansa asianajotoimistoa Helsingissä 1901-1907. Koulutoimen ylihallituksen v.t. sihteeri 01.12.1904, kansanopetusosaston apulaissihteeri 15.07.1908, sihteeri 05.05.1912. Kouluhallituksen kansanopetusosaston lainoppinut kouluneuvos 13.08.1918, pyynnöstä ero virastaan eläkkeelle siirtymistä varten 27.08.1926. Hoiti tämän jälkeen perustamaansa asianajotoimistoa kuolemaansa asti. "Viipurin Sanomain" perustajia ja vastaava toimittaja 1885. Viipurin kaupungin terveyslautakunnan jäsen 1891-1897. Pamaus-seuran ensimmäinen sihteeri ja taloudenhoitaja Viipurissa 1891. Viipurin Suomalaisen Klassillisen Lyseon kouluneuvoston jäsen 1891-1897. Viipurin kaupunginvaltuutettu 1893-1897. Kanneljärven Kansanopiston (V.l. Uusikirkko) johtokunnan jäsen ja rahastonhoitaja 1894-1897. Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen sihteeri 1905-1927. Suomen Teollisuusvaliokunnan keskuskomitean sihteeri 1907-1908. St. 3 1913. Romanoffin suvun 300-vuotisen hallituskauden pr. mm. 1913. SVR K 1925.[8] Isä Taulu 42. –Puoliso 24.02.1881 Viipuri Wilhelmina (Miina) Amanda Wallenius. Syntynyt 25.10.1860 Viipuri. Kuollut 14.01.1936 Helsinki.[8] ( i Wilhelm Wallenius. Värjärimestari.[8] ä Johanna Gustava Hartberg. Lyhyttavarakauppias.[8])

XIII Lapset
Hellin Castrén. Syntynyt 02.10.1882 Helsinki. Kuollut 25.10.1971 Helsinki. Opettaja. Kävi Viipurin suomalaisen valmistavan koulun 1891-1894 ja Viipurin Suomalaista Tyttökoulua 1894-1897. Tuli Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun IV luokalle 1897, josta päästötodistus 1900. Opettajantutkinto Helsingin Suomalaisessa Jatko-opistossa 31.05.1909. Helsingin Uuden Suomalaisen Tyttökoulun tuntiopettaja 1907-1909, saksan- ja ranskankielen v.t. opettaja 01.09.1909, vakinainen 01.01.1911. Siirtyi eläkkeelle 02.10.1949. Naimaton.[8]
Saima Castrén. Syntynyt 24.02.1885 Viipuri. Kuollut 1936. Hammaslääkäri.[8] –Puoliso 30.06.1909 Turku Richard Vilhelm (Riku) Stigell. Syntynyt 01.04.1880 Lohja. Kuollut 02.12.1956 Helsinki. Fil.tri. Professori.[8]
Lauri Alarik Castrén. Syntynyt 06.03.1887 Janakkala. Kuollut 1968. Hallitusneuvos.[8]
Eero Kaarlo Castrén. Syntynyt 11.02.1892 Viipuri. Kuollut 1931. Pankinprokuristi.[8]
Taulu 44
(Taulusta 38)

VIII. Maria Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 06.09.1753 Ylivieska. Kuollut 07.05.1792 Pudasjärvi.[1] Isä Taulu 38. –Puoliso 29.11.1774 Pyhäjoki Johan Frosterus. Syntynyt 26.10.1751 Haukipudas. Kuollut 24.01.1838 Kalajoki. Kalajoen kirkkoherra.[1] ( i Erik Frosterus. Haukiputaan kappalainen.[1] ä Sofia Elisabet Patkull.[1])

IX Lapset
Anna Maria Frosterus. Syntynyt 30.01.1786 Kärsämäki. Kuollut 08.04.1835 Kalajoki.[1] –Puoliso Arvid Henrik Jeremiaksenpoika Wallenius. Syntynyt 09.12.1766 Vesilahti. Kuollut 00.06.1822 Peräseinäjoki. Pappi. Ylioppilas Turussa (sat.) 1785. Vihittiin papiksi 1791. Peräseinäjoen ensimmäinen kappalainen 1799. Kuoli Peräseinäjoella juhannusaattona 1822.[1] ( i Jeremias Wallenius. Pirkkalan kirkkoherra.[1] ä Elisabet Mennander.[1])
Taulu 45
(Taulusta 1)

II. Carl Erikinpoika Sursill. Kokkolan kirkkoherra 1582. Saapui sisarensa Catharinan kutsusta Ruotsin Länsi-Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta myös Turun katedraalikouluun. Oli elossa vielä 1618.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Anna. Kotoisin Tukholmasta.[1]

III Lapset
Samuel Carlinpoika Sursill. Kenties se pohjalainen Samuel Caroli, joka tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1595.[1]
Elisabet Carlintytär Sursill. Taulu 46.[1]
Anna Carlintytär Sursill. Taulu 129.[1]
Catharina Carlintytär Sursill. Taulu 134.[1]
Wendela Carlintytär Sursill.[1] –Puoliso Gierdt Höijer. Majuri.[1]
Taulu 46
(Taulusta 45)

III. Elisabet Carlintytär Sursill. Oli elossa Kokkolassa 1635.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Cnut Henrikinpoika Witting. Kokkolan pormestari ennen 1624. Eli vielä 1633.[1]

IV Lapset
Elsa Cnutintytär Witting. Kuollut 1640 Kokkola (haud. talvella). Taulu 47.[1]
Susanna Cnutintytär Witting. Kuollut 1645. Taulu 66.[1]
Margaretha Cnutintytär Witting. Taulu 99.[1]
Gustaf Cnutinpoika Witting. Kuollut 1647 Lohtaja (ilmeisesti). Lohtajan kirkkoherra 1640 Lohtaja. Taulu 102.[1]
Catharina Cnutintytär Witting. Taulu 124.[1]
Taulu 47
(Taulusta 46)

IV. Elsa Cnutintytär Witting. Kuollut 1640 Kokkola (haud. talvella).[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Gabriel Ljungonpoika. Kuollut 22.08.1652 Kokkola. Kokkolan pormestari 1639. Valtiopäivämies.[1] ( i Ljungo Tuomaanpoika. Kalajoen kirkkoherra. Lainsuomentaja.[1] ä Margaretha Nilsintytär.[1])

V Lapset
Gustaf Gabrielinpoika Rothenius. Kuollut 18.11.1677 Kokkola (haud.). Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656. Porvari 1665 Kokkola. Raatimies. Taulu 48.[1]
Margaretha Gabrielintytär Rothenius. Syntynyt noin 1627. Kuollut 01.09.1651 Turku. Taulu 52.[1]
Elisabet Gabrielintytär Rothenius (Rooth). Kuollut ennen 07.09.1685 Tukholma, Ruotsi. Taulu 64.[1]
Taulu 48
(Taulusta 47)

V. Gustaf Gabrielinpoika Rothenius. Kuollut 18.11.1677 Kokkola (haud.). Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656. Porvari 1665 Kokkola. Raatimies. Ylioppilas 1649 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso 1:o Barbro Gammal. Kuollut 01.12.1667 Kokkola (haud.). Katso myös 5 , 6 , 6 , 6 , 6 , 6 , 6. [1] –Puoliso 2:o Catharina Brynielintytär. Kuollut 08.11.1691 Kokkola (haud.).[1]

VI Lapset
1: Margaretha Gustafintytär Rothenius. Oli elossa 1660.[1]
1: Magnus Gustafinpoika Rothenius. Eli 1660.[1]
1: Jakob Gustafinpoika Rothenius. Oli elossa 1660.[1]
1: Elsa Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 26.06.1658 Kokkola (kast.). Kuollut 00.04.1727 Raahe. Taulu 7.[1]
1: Cnut Gustafinpoika Rothenius. Rooth. Syntynyt 20.08.1659 Kokkola (kast.). Eli 1690.[1]
1: Carl Gustafinpoika Rothenius. Syntynyt 25.08.1662 Kokkola (kast.).[1]
2: Catharina Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 02.05.1669 Kokkola (kast.).[1] –Puoliso 13.11.1688 Kokkola Daniel Grandelius. Kuollut 1693. Kokkolan kappalainen.[1] ( i Mathias Grandelius. Kokkolan kappalainen.[1] ä Anna Galle.[1]) –Puoliso 01.05.1698 Kokkola Erasmus Björkman. Raatimies. Eli Kokkolassa 1707.[1]
2: Elisabet Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 10.08.1670 Kokkola (kast.). Taulu 49.[1]
2: Henrik Gustafinpoika Rothenius. Kastettu 06.09.1673 Kokkola.[1]
Taulu 49

VI. Elisabet Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 10.08.1670 Kokkola (kast.).[1] –Puoliso 1:o 16.06.1691 Kokkola Johan Brennerus. Syntynyt 1652. Kuollut 1697 Närpiö (varmaankin). Närpiön kappalainen 1690. Ylioppilas 1671 Turku (pohj.).[1] ( i Gabriel Brennerus. Närpiön kirkkoherra.[1] ä Brita Rudnesius.[1]) –Puoliso 2:o Gabriel Thauvonius. Kuollut 1719 Västervik, Ruotsi. Närpiön kirkkoherra.[1] ( i Gabriel Thauvonius. Kuollut 1684 Perniö (kaiketi). Perniön kirkkoherra 1662 Perniö.[1] ii Yrjö Tavia. Halikon kirkkoherra Halikko.[1] iä Catharina Juusten.[1] ä Elisabert Melartopaeus.[1])

VII Lapset
1: Catharina Johanintytär Brennerus. Oli naimisissa ranskalaisen kapteenin kanssa.[1]
2: Abraham Gabrielinpoika Thauvonius. Syntynyt Närpiö (varmaankin). Kuollut 26.06.1742 Kokkola (kirjoilla). Kokkolan pedagogion rehtori 1732. Oulun triviaalikoulun konrehtori 1742. Taulu 50.[1]
Taulu 50
(Taulusta 49)

VII. Abraham Gabrielinpoika Thauvonius. Syntynyt Närpiö (varmaankin). Kuollut 26.06.1742 Kokkola (kirjoilla). Kokkolan pedagogion rehtori 1732. Oulun triviaalikoulun konrehtori 1742. Ylioppilas 1726 Turku (pohj.). Fil.maist. 1738.[1] Äiti Taulu 49. –Puoliso 26.06.1735 Lohtaja Maria Helena Calamnius. Kuollut 26.12.1747 Oulu. Haudattu 03.01.1748 Oulu.[1] ( i Petter Calamnius. Kalajoen kirkkoherra.[1] ä Margaretha Brenner.[1])

VIII Lapset
Elisabet Margaretha Abrahamintytär Thauvonius. Syntynyt 04.02.1737. Kuollut 31.03.1759 Maalahti. Taulu 51.[1]
Abraham Abrahaminpoika Thauvonius. Syntynyt noin 1741. Eli 1742.[1]
Taulu 51
(Taulusta 50)

VIII. Elisabet Margaretha Abrahamintytär Thauvonius. Syntynyt 04.02.1737. Kuollut 31.03.1759 Maalahti.[1] Isä Taulu 50. –Puoliso 06.04.1758 Lohtaja Johan Stenbäck. Syntynyt 02.05.1728 Ilmajoki. Kuollut 24.01.1789 Alahärmä. Härmän kappalainen 1763. Alahärmän kappalainen 1786. Ylioppilas 1747 Turku (pohj.). Pappi 1755. Katso myös 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74. [1]

IX Lapset
Maria Helena Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 26.02.1759 Maalahti. Kuollut 31.05.1759 Maalahti.[1]
Taulu 52
(Taulusta 47)

V. Margaretha Gabrielintytär Rothenius. Syntynyt noin 1627. Kuollut 01.09.1651 Turku. Kuollut "24-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso Philip Eichmann. Eichman. Syntynyt 13.09.1620 Lyypekki, Saksa (kotoisin). Haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Pori. Raatimies. Valtiopäivämies. Katso myös 157 , 157. [1]

VI Lapset
Elisabet Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.01.1648 Turku. Kuollut Isoviha (ilmeisesti). Taulu 53.[1]
Caspar Philipinpoika Eichman. Syntynyt 28.01.1648 Turku. Kaksonen.[1]
Elsa Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.12.1648 Turku. Taulu 62.[1]
Christina Philipintytär Eichman. Syntynyt 08.03.1650 Turku. Kuollut 26.03.1650 Turku.[1]
Philip Philipinpoika Eichman. Syntynyt 01.09.1651 Turku. Kuollut 13.09.1651 Turku.[1]
Taulu 53
(Taulusta 52)

VI. Elisabet Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.01.1648 Turku. Kuollut Isoviha (ilmeisesti). Kaksonen.[1] Äiti Taulu 52. –Puoliso Mathias Carlenius. Syntynyt 06.08.1655 Kokkola. Kuollut 00.10.1682 Pielisjärvi (ilmeisesti). Pielisjärven vouti.[1] ( i Olof Christoffersson. Kokkolalainen raatimies.[1] ä Anna Luukkaantytär.[1])

VII Lapset
Margaretha Mathiaksentytär Carlenius. Syntynyt 1678.[1] –Puoliso Olavi Kiiskinen. Talollinen Karjala.[1]
Anna Mathiaksentytär Carlenius. Syntynyt 1680. Kuollut 30.10.1750 Tukholma. Taulu 54.[1]
Olof Mathiaksenpoika Carlenius. Syntynyt 10.06.1682. Kuollut 27.05.1764 Raahe. Raahen postimestari 1727 Raahe. Raatimies. Taulu 55.[1]
Taulu 54
(Taulusta 53)

VII. Anna Mathiaksentytär Carlenius. Syntynyt 1680. Kuollut 30.10.1750 Tukholma.[1] Äiti Taulu 53. –Puoliso 14.12.1712 Raahe Isak Palm. Kuollut 1718 Norjan tunturit (sotaretkellä). Tullikirjuri Raahe. Katselmuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.[1]

VIII Lapset
Catharina Isakintytär Palm. Syntynyt 01.05.1712 Raahe. Kuollut 19.06.1712 Raahe.[1]
Taulu 55
(Taulusta 53)

VII. Olof Mathiaksenpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 10.06.1682. Kuollut 27.05.1764 Raahe. Raahen postimestari 1727 Raahe. Raatimies. Kapteeni.[1] Äiti Taulu 53. –Puoliso 04.06.1705 Raahe Margaretha Salonius. Syntynyt 25.01.1684 Siikajoki. Kuollut 03.12.1765 Raahe.[1]

VIII Lapset
Elisabet Olofintytär Carlenius. Syntynyt 14.06.1705 Raahe. Kuollut 21.06.1705 Raahe.[1]
Johan Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 31.12.1706 Raahe. Kuollut 09.11.1738 Raahe. Kauppias Raahe. Raatimies. Taulu 56.[1]
Gabriel Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 23.04.1708 Raahe. Kuollut 20.01.1755 Raahe. Kauppias Raahe.[1] –Puoliso 15.12.1748 Raahe Christina Elisabet Hällberg. Syntynyt 05.05.1727. Avioliitto oli lapseton.[1] ( i Nils Hällberg. Limingan nimismies Liminka.[1] ä Anna.[1])
Anna Christina Olofintytär Carlenius. Syntynyt 21.04.1711 Raahe. Kuollut 20.03.1775 Raahe. Taulu 58.[1]
Henrik Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 22.03.1713 Raahe. Kuollut 14.06.1778 Raahe. Postimestari 1752 Raahe. Kaupunginsihteeri 1754. Kaupunginrahastonhoitaja 1754. Raatimies. Taulu 60.[1]
Olof Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 05.06.1714 Raahe. Kuollut 20.09.1714 Oulu (sotapakolaisena). Haudattu Oulu.[1]
Christoffer Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 19.12.1715 Raahe(?). Kuollut 11.05.1717 Ångermanland, Ruotsi.[1]
Petter Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 05.12.1722 Raahe. Kuollut 1799 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1782. Taulu 61.[1]
Margaretha Elisabet Olofintytär Carlenius. Syntynyt 28.01.1724 Raahe. Kuollut 01.02.1724 Raahe.[1]
Gerhard Olofinpoika Carlenius. Syntynyt 12.02.1726 Raahe. Kuollut 25.12.1768 Raahe. Naimaton.[1]
Taulu 56
(Taulusta 55)

VIII. Johan Olofinpoika Carlenius. Carleen. Syntynyt 31.12.1706 Raahe. Kuollut 09.11.1738 Raahe. Kauppias Raahe. Raatimies.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 05.04.1733 Raahe Elisabet Kranck. Syntynyt 15.08.1707. Kuollut 07.02.1752 Raahe.[1] ( i Alexander Kranck. Hailuodon kirkkoherra.[1] ä Christina Josander.[1])

IX Lapset
Margaretha Elisabet Johanintytär Carleen. Syntynyt 12.01.1734 Raahe. Taulu 57.[1]
Olof Johaninpoika Carleen. Syntynyt 17.01.1735 Raahe. Merimies. Katosi merille.[1]
Alexander Johaninpoika Carleen. Syntynyt 13.09.1736 Raahe. Merimies. Katosi tuntemattomiin kohtalaoihin.[1]
Taulu 57
(Taulusta 56)

IX. Margaretha Elisabet Johanintytär Carleen. Syntynyt 12.01.1734 Raahe. Haudattu 27.06.1762 Oulu.[1] Isä Taulu 56. –Puoliso 1757 Raahe (varmaankin) Abraham Nystedt. Syntynyt 26.07.1731 Tornio. Kuollut 28.04.1779 Oulu. Kauppias Oulu.[1] ( i Lars Nystedt. Kauppias Tornio.[1] ä Barbro Kempe.[1])

X Lapset
Abraham Abrahaminpoika Nystedt. Syntynyt 10.09.1760 Oulu (ilmeisesti). Tullimies Oulu.[1] –Puoliso Susanna Riiko. Syntynyt 14.03.1762. Kuollut 28.06.1790 Oulu.[1] –Puoliso Margareetta Kesti. Syntynyt 1769. Kuollut 09.08.1799 Oulu. Kuoli "30-vuotiaana".[1]
Taulu 58
(Taulusta 55)

VIII. Anna Christina Olofintytär Carlenius. Carleen. Syntynyt 21.04.1711 Raahe. Kuollut 20.03.1775 Raahe.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 05.04.1733 Raahe Johan Josander. Syntynyt 24.05.1702 Ilmajoki (ilmeisesti). Kuollut 28.07.1768 Raahe. Kauppias Raahe.[1] ( i Henrik Josander. Siikajoen kappalainen.[1] ä Maria Prochius.[1])

IX Lapset
Henrik Johaninpoika Josander. Syntynyt 13.02.1734 Raahe.[1]
Olof Johaninpoika Josander. Syntynyt 04.10.1735 Raahe. Kuollut 20.07.1741 Raahe.[1]
Maria Christina Johanintytär Josander. Syntynyt 26.07.1738 Raahe. Taulu 59.[1]
Johan Johaninpoika Josander. Syntynyt 06.01.1740 Raahe. Kuollut 03.03.1740 Raahe.[1]
Christoffer Johaninpoika Josander. Syntynyt 20.07.1745 Raahe. Kuollut 01.09.1745 Raahe.[1]
Petter Johaninpoika Josander. Syntynyt 06.02.1747 Raahe. Kuollut 01.04.1747 Raahe.[1]
Margaretha Charlotta Johanintytär Josander. Syntynyt 05.09.1750 Raahe.[1]
Anna Brigitta Johanintytär Josander. Syntynyt 28.03.1752 Raahe. Kuollut 18.06.1756 Raahe.[1]
Taulu 59
(Taulusta 58)

IX. Maria Christina Johanintytär Josander. Syntynyt 26.07.1738 Raahe.[1] Äiti Taulu 58. –Puoliso Petter Larsinpoika Ytterberg. Syntynyt 1738. Kuollut 1790. Merimies.[1]

X Lapset
Anna Christina Petterintytär Ytterberg. Syntynyt 1769. Kuollut 1791. Naimaton.[1]
Petter Petterinpoika Ytterberg. Syntynyt 09.09.1772.[1]
Johan Petterinpoika Ytterberg. Syntynyt 03.10.1774 Raahe. Kuollut 27.07.1779 Raahe.[1]
Abraham Petterinpoika Ytterberg. Syntynyt 03.11.1777 Raahe. Kuollut 19.07.1779 Raahe. Kaksonen.[1]
Isak Petterinpoika Ytterberg. Syntynyt 03.11.1777 Raahe. Kaksonen.[1]
Johan Petterinpoika Ytterberg. Syntynyt 14.11.1780 Raahe.[1]
Taulu 60
(Taulusta 55)

VIII. Henrik Olofinpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 22.03.1713 Raahe. Kuollut 14.06.1778 Raahe. Postimestari 1752 Raahe. Kaupunginsihteeri 1754. Kaupunginrahastonhoitaja 1754. Raatimies. Ylioppilas 1733 Upsala. Ylioppilas 1736 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 1:o 17.03.1757 Raahe Anna Christina Storman. Syntynyt 21.12.1723 Raahe. Kuollut 14.05.1768 Raahe.[1] ( i Isak Storman. Notaari. Raatimies.[1] ä Maria Möller.[1]) –Puoliso 2:o 26.12.1771 Kälviä Maria Christina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 22.07.1748 Kaarlela. Kuollut 03.09.1803 Kälviä. Katso myös 9. [1]

IX Lapset
1: Margaretha Christina Henrikintytär Carlen. Syntynyt 05.07.1759 Raahe. Kuollut 22.07.1759 Raahe.[1]
1: Henrik Henrikinpoika Carlen. Syntynyt 31.05.1760 Raahe. Kuollut 10.07.1760 Raahe.[1]
1: Olof Henrikinpoika Carlen. Syntynyt 30.05.1761 Raahe. Kuollut 1786 Raahe (kirjoilla). Merimies. Kuoli "ulkomaan matkoilla".[1]
1: Johan Reinhold Henrikinpoika Carlen. Syntynyt 26.11.1762 Raahe. Kuollut 24.04.1764 Raahe.[1]
1: Henrik Petter Henrikinpoika Carlen. Syntynyt 31.12.1763 Raahe. Asui Raahessa vielä 1780, mutta muutti sitten Göteborgiin Ruotsiin. Raahessa asuessaan naimaton.[1]
Taulu 61
(Taulusta 55)

VIII. Petter Olofinpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 05.12.1722 Raahe. Kuollut 1799 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1782. Ylioppilas 1739 Turku (pohj.). Pappi 1760. Nimitettiin Vaasan ja Mustasaaren kappalaiseksi 1799, mutta kuoli ennen virkaan astumista.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 23.04.1769 Raahe Margaretha Bergström. Syntynyt 10.02.1730. Kuollut 05.05.1808 Rantsila. Syntynyt joko 10. tai 20. päivänä.[1] ( i Aron Henrik Bergström. Nimismies Alfta, Ruotsi.[1])

IX Lapset
Petter Petterinpoika Carlen. Syntynyt 19.08.1770 Raahe. Kuollut 27.08.1770 Raahe.[1]
Margaretha Petterintytär Carlen. Syntynyt 06.09.1774 Raahe. Kuollut 21.12.1774 Raahe.[1]
Taulu 62
(Taulusta 52)

VI. Elsa Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.12.1648 Turku. Haudattu 24.01.1711 Pori.[1] Äiti Taulu 52. –Puoliso 03.12.1673 Pori Yrjö Matinpoika Rahki. Haudattu 25.02.1704 Pori. Porvari Pori. Kotoisin Ulvilasta.[1]

VII Lapset
Juho Yrjönpoika Rahki. Ekman. Syntynyt noin 1675. Turun "Kockin kellarin" palveluksessa. Naimaton.[1]
Vilppu Yrjönpoika Rahki. Porvari Pori. Taulu 63.[1]
Heikki Yrjönpoika Rahki. Henrik Ekman. Raatimies. Eli Porissa 1712. kuoli lapsettomana.[1]
Taulu 63
(Taulusta 62)

VII. Vilppu Yrjönpoika Rahki. Kastettu 24.04.1678 Pori. Haudattu 24.01.1711 Pori. Porvari Pori.[1] Äiti Taulu 62. –Puoliso 13.12.1696 Pori Liisa Sipintytär Stoukari.[1]

VIII Lapset
Heikki Vilpunpoika Rahki. Henrik Ekman. Syntynyt 30.12.1698 Pori. Nimismies Lofthammar, Ruotsi. Eli Lofthammarissa 1741.[1]
Helena Vilpuntytär Rahki. Syntynyt 05.01.1701 Pori. Haudattu 24.02.1701 Pori.[1]
Juho Vilpunpoika Rahki. Syntynyt 27.03.1702 Rahki. Haudattu 13.07.1702 Pori.[1]
Taulu 64
(Taulusta 47)

V. Elisabet Gabrielintytär Rothenius (Rooth). Kuollut ennen 07.09.1685 Tukholma, Ruotsi.[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso 1:o Jakob Nicarlus. Kuollut arviolta 1664. Pohjois-Suomen alilaamanni 1653. Ylioppilas 1628 Upsala.[1] ( i Johan Nycarlus. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra.[1] ä Helena Ruuth.[1]) –Puoliso 2:o 00.03.1662 Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt Saksa. Kuollut 1680 Raahe. Pormestari Raahe. Kuollut raahessa tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana 1680.[1]

VI Lapset
1: Margaretha Jakobintytär Nicarlus. Syntynyt 22.02.1635. Kuollut 22.12.1694 Raahe. Taulu 65.[1]
Taulu 65
(Taulusta 64)

VI. Margaretha Jakobintytär Nicarlus. Syntynyt 22.02.1635. Kuollut 22.12.1694 Raahe. Kuoli "51 vuoden ja vajaan 9 kuukauden" ikäisenä. Kuoliniän mukaan syntymävuosi olisi siis noin 1644.[1] Äiti Taulu 64. –Puoliso 1:o Henrik Mathesius. Syntynyt 1630. Kappalainen Pyhäjoki. Kuollut 1660-luvulla.[1] ( i Johan Mathesius. Kirkkoherra Pyhäjoki.[1] ä Anna Lithovius.[1]) –Puoliso 2:o ennen 13.02.1673 Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt 1647 Oulu. Kuollut 02.08.1706 Raahe. Pormestari Raahe.[1] ( i Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt Saksa. Kuollut 1680 Raahe. Pormestari Raahe.[1] ä Christina Forbus.[1])

VII Lapset
2: Gustaf Henrikinpoika Corte. Kuollut 1684. Ylioppilas 1675 Upsala. Ylioppilas 1683 Turku (pohj.). Ilmeisesti naimaton.[1]
Taulu 66
(Taulusta 46)

IV. Susanna Cnutintytär Witting. Kuollut 1645.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Josef Jakobsson. Kuollut 1649 Uusikaarlepyy (varmaankin). Uudenkaarlepyyn pormestari 1635 Uusikaarlepyy. Mahdollisesti lähtöisin Munsalasta.[1]

V Lapset
Jakob Josefinpoika Munselius. Kuollut ennen 29.10.1669 Pietarsaari (varmaankin). Pohjanmaan lainlukija 1653. Pietarsaaren pormestari 1653. Valtiopäivämies. Taulu 67.[1]
Elisabet Josefintytär Munselius. Syntynyt 1630 Uusikaarlepyy. Kuollut 12.06.1673 Lohtaja.[1] –Puoliso 1645 Erik Lochtovius. Granberg. Syntynyt 02.02.1623 Lohtaja (luultavasti). Kuollut 1687 Lohtaja (varmaankin). Lohtajan kirkkoherra Lohtaja.[1] ( i Lars Lochtovius. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Anna Erikintytär.[1])
Cnut Josefinpoika Munselius. Helsingin kaupunginsihteeri. Ylioppilas 1658 Turku (pohj.).[1] –Puoliso Gertrud Lindorm. Eli 1672.[1] ( i Nils Lindorm. Pyhtään kirkkoherra.[1])
Johan Josefinpoika Munselius. Syntynyt 1642 Uusikaarlepyy (kaiketi). Kuollut 1684 Rantasalmi (mahdollisesti). Vähä-Savon lainlukija. Taulu 68.[1]
Taulu 67
(Taulusta 66)

V. Jakob Josefinpoika Munselius. Kuollut ennen 29.10.1669 Pietarsaari (varmaankin). Pohjanmaan lainlukija 1653. Pietarsaaren pormestari 1653. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1644 Turku (pohj.). Kuoli varmaankin Pietarsaaressa 25-29. lokak. välisenä aikana 1669.[1] Äiti Taulu 66. –Puoliso Margaretha Pictorius. Kuollut 25.09.1695 Pyhäjoki.[1] ( i Johan Olai Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi ?. Kappalainen Kalajoki. Kemin kirkkoherra 1630 Kemi.[1] ä Margaretha Arctophilacius.[1])

VI Lapset
Jakob Jakobinpoika Munselius. Sota-auditööri ennen 1691. Ylioppilas 1669 Turku (pohj.).[1] –Puoliso Kerttu. Haudattu 19.08.1677 Turku.[1] –Puoliso 13.04.1678 Turku Maria Hansintytär. Oli vainajana mahdollisesti 1689.[1]
Erik Jakobinpoika Munselius. Oli elossa 1660.[1]
Josef Jakobinpoika Munselius. Eli 1660.[1]
Petter Jakobinpoika Munselius. Oli elossa 1660.[1]
Margaretha Jakobintytär Munselius. Mahdollisesti vainajana 1660.[1]
Susanna Jakobintytär Munselius. Eli 1660.[1]
Johan Jakobinpoika Munselius. Syntynyt noin 1662. Kuollut 24.06.1710 Pyhäjoki. Pyhäjoen nimismies.[1] –Puoliso Margaretha Grandelius. Kuollut 10.07.1696 Pyhäjoki. Avioliitto oli lapseton.[1] –Puoliso 25.01.1697 Pyhäjoki Rebecka Forbus. Eli Johan-miehensä jälkeen. Avioliitto oli lapseton.[1]
Christina Jakobintytär Munselius. Syntynyt 1669. Kuollut 1693.[1] –Puoliso Petter Larsinpoika Åhs. Kuollut 14.06.1704 Pyhäjoki. Pyhäjärven kappalainen.[1]
Taulu 68
(Taulusta 66)

V. Johan Josefinpoika Munselius. Syntynyt 1642 Uusikaarlepyy (kaiketi). Kuollut 1684 Rantasalmi (mahdollisesti). Vähä-Savon lainlukija. Ylioppilas 1659 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 66. –Puoliso Maria Fortelius. Syntynyt 1645.[1] ( i Erik Bothniensis (eli Fortelius). Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra.[1] ä Magdalena Alfthan.[1])

VI Lapset
Erik Johaninpoika Munselius. Syntynyt 1665. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri. Taulu 69.[1]
Susanna Johanintytär Munselius. Syntynyt 1666. Kuolinsyy: lapsivuode.[1] –Puoliso 1682 Aaron Kårss. Muolaan kirkkoherra 1682 Muolaa. Mahdollisesti sama kuin Aaron Roselius. Eli 1724. Perheen lapsi joko syntyi kuolleena tai kuoli pienenä.[1]
Josef Johaninpoika Munselius. Syntynyt 1671.[1]
Margaretha Johanintytär Munselius. Syntynyt 1678.[1]
Maria Johanintytär Munselius. Syntynyt 1684. Kuollut 1721 Pohjanlahti, Merenkurkku. Kuolinsyy: hukkui Merenkurkussa Pohjanlahdella ollessaan palaamassa Ruotsista kotiin 1721. Perheessä ilmeisesti olleet lapset kokivat vanhempiensa kohtalon.[1] –Puoliso Nils Hällberg. Kuollut 1721 Pohjanlahti, Merenkurkku. Oulun eteläisen kihlakunnan kruununvouti 1709. Kuolinsyy: hukkui Merenkurkussa.[1]
Taulu 69
(Taulusta 68)

VI. Erik Johaninpoika Munselius. Syntynyt 1665. Haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.[1] Isä Taulu 68. –Puoliso Maria Granqvist. Syntynyt 1674 Lohtaja (varmaankin). Kuollut 1715 Piitime, Ruotsi (sotapakolaisena). Katso myös 123. [1]

VII Lapset
Brita Erikintytär Munselius. Syntynyt 1693. Kuollut 27.09.1759. Taulu 70.[2]
Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 1695. Kuollut 24.06.1762 Lohtaja. Taulu 72.[1]
Taulu 70
(Taulusta 69)

VII. Brita Erikintytär Munselius. Falander. Syntynyt 1693. Kuollut 27.09.1759.[2] Isä Taulu 69. –Puoliso Erik Jaakonpoika Falander. Syntynyt 10.07.1682. Kuollut 13.09.1747 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1739, valtiopäivämies. NI9323 Ylioppilas Turussa 1697, Upsalassa 1701, vihittiin papiksi 1708, maisteri 1712. Kälviän seitsemäs pastori. Tulivat Kokkolasta 1722 Kälviä, Kumpula 2. Perhe muuttanut 1732 Kalajoelle. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on vietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täyttää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) Lähde: K.I.Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita.[2] ( i Jakob Falander. Syntynyt 1658 Kokkola. Kuollut 26.04.1720 Kokkola. Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703; lääninrovasti.[2] ii Erik Falander. Syntynyt 1608 Falun. Kuollut 25.12.1672 Gamlakarleby.[2] iä Magdalena Hermainen. ä Anna Mathesius.[2])

VIII Lapset
Maria Erikintytär Falander. Roering. Syntynyt Kuollut 08.07.1789 Kärkölä.[2]
Jakob Erikinpoika Falander. Syntynyt 23.03.1719 Kokkola. Kuollut 30.12.1779 Hailuoto. Hailuodon kirkkoherra 1750, rovasti, maisteri. NI2698 Ylioppilas Turussa 1738, filosofian maisteri 1745.[2]
Abraham Erikinpoika Falander. Syntynyt 26.07.1723 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 2. Kuollut 1757. Haudattu 21.06.1757 Oulu. Turun hovioikeuden auskultantti 1745, kirkkoherran apulainen Liminka. NI20391 Ylioppilas Turussa 1738, Upsalassa 1745. Filosofian maisteri 1751.[2]
Iisak Erikinpoika Falander. Syntynyt 16.04.1725 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 2. Kuollut 09.07.1725 Kälviä.[2]
Brita Erikintytär Falander. Forshaell. Syntynyt 16.10.1726 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 2. Kuollut 13.03.1774 Uusikaarlepyy.[2]
Susanna Erikintytär Falander. Syntynyt 01.04.1728 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 2. Kastettu Lohtaja. Kuollut 02.07.1728 Kälviä. Haudattu 02.07.1728 Kälviä.[2]
Magdalena Christina Erikintytär Falander. Syntynyt 23.04.1732 Kalajoki. Kuollut 02.02.1823 Munsala. Taulu 71.[2]
Taulu 71
(Taulusta 70)

VIII. Magdalena Christina Erikintytär Falander. Wegelius. Wallenborg. Syntynyt 23.04.1732 Kalajoki. Kuollut 02.02.1823 Munsala.[2] Äiti Taulu 70. –Puoliso Henrik Wegelius. Syntynyt 03.10.1735 Sodankylä. Kuollut 17.04.1791 Vähäkyrö. Kirkkoherra Vähäkyrö 1765, teologian professori 1787. Valtiopäivämies. NI9320 Ylioppilas Upsalassa 1749, Turussa 1752, vihittiin papiksi1755, filosofian maisteri 1757. Utsjoen ja Inarin kirkkoherraksi1758, Vähänkyrön kirkkoherraksi 1765. Wegeliuksen kirjailijatoimikoskee melkein yksinomaan Suomen Lappia.[2] ( i Henrik Henrikinpoika Wegelius. Syntynyt 06.04.1707 Ilmajoki. Kuollut 24.07.1780 Mikkeli. Mikkelin kirkkoherra 1764.[2] ii Heikki (Henrik) Tuomaanpoika Uppa. Syntynyt 1672 Seinäjoki. Kuollut 1719 Tornio. Isäntä. Pappi. iä Margareta Simontytär Polviander. Kuollut 1719.[10] ä Maria Fellman. Syntynyt 13.03.1709 Kemijärvi. Kuollut 06.07.1788 Vähäkyrö.[2] äi Esaias Fellman. Syntynyt 1675 Kemijärvi ?. Kuollut 11.05.1736 Kemijärvi. Kemijärven kappalainen 1696.[2] ää Susanna Elingius. Syntynyt 1682 Jukkasjärvi. Kuollut [2])

IX Lapset
Henrik Wegelius. Syntynyt 03.07.1766 Vähäkyrö. Kastettu 05.07.1766 Vähäkyrö[6]. Kuollut 08.11.1839 Oulu. Oulun kirkkoherra 1808, teologian tohtori 1818. NI9325 Ylioppilas Turussa 1783. Filosofian maisteri 1789. Turunyliopiston psykologian dosentti 1790, vihitty papiksi 1791.[2]
Jakob Wegelius. Syntynyt 01.10.1768 Vähäkyrö. Kuollut 04.02.1804 Vähäkyrö. Vähänkyrön kirkkoherra 1793. NI5108 Ylioppilas Turussa 1783, filosofian maisteri 1798. Turunyliopiston siveysopin dosentti 1791, vihittiin papiksi 1792.[2]
Erik Wegelius. Syntynyt 04.12.1770 Vähäkyrö. Kuollut 25.11.1771 Vähäkyrö.[2]
Maria Henrikintytär Wegelius. Sundius. Syntynyt 14.06.1774 Vähäkyrö. Kuollut 28.06.1855 Munsala.[2]
Johan Wegelius. Syntynyt 24.02.1779 Vähäkyrö. Kuollut 02.03.1779 Vähäkyrö.[2]
Taulu 72
(Taulusta 69)

VII. Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 1695. Kuollut 24.06.1762 Lohtaja. Kuoli "67-vuotiaana".[1] Isä Taulu 69. –Puoliso Henrik Holst. Syntynyt 06.01.1683. Kuollut 10.03.1741 Lohtaja. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.[1]

VIII Lapset
Erik Henrikinpoika Holst. Syntynyt 1712. Kuollut 03.03.1751 Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1749. Taulu 73.[1]
Henrik Henrikinpoika Holst. Syntynyt 1719 Ruotsi, Strängnäs. Kuollut 1790 Uumaja. Turun hovioikeuden auskultantti 1740 Turku. Uumajan sairashuoneen taloudenhoitaja Ruotsi, Uumaja. Taulu 97.[1]
Susanna Henrikintytär Holst. Syntynyt 1723. Kuollut 30.07.1788 Lohtaja. Kuollut "65-vuotiaana".[1] –Puoliso 20.08.1741 Lohtaja Carl Josef Klowensich. Klovensich. Syntynyt 10.01.1711. Kuollut 02.03.1765 Lohtaja. Lohtajan nimismies. Kuollut "56 vuoden 1 kuukauden 21 päivän" vanhana.[1] ( i Henrik Kluwensich. Kapteeni.[1] ä Maria Klewe.[1])
Johan Jakob Henrikinpoika Holst. Syntynyt 10.07.1725 Lohtaja. Tuli Vaasaan triviaalikouluun 1736.[1]
Catharina Henrikintytär Holst. Syntynyt 24.09.1726 Lohtaja. Haudattu 14.02.1777 Oulu.[1] –Puoliso Johan Fellman. Syntynyt 27.12.1710 Kemijärvi. Haudattu 08.05.1757 Oulu. Oululainen kauppias Oulu.[1] ( i Esaias Fellman. Syntynyt 1675 Kemijärvi ?. Kuollut 11.05.1736 Kemijärvi. Kemijärven kappalainen 1696.[2] ä Susanna Elingius. Syntynyt 1682 Jukkasjärvi. Kuollut [2]) –Puoliso 22.07.1758 Oulu Johan Henrik Spornberg (Sporrenberg). Syntynyt 19.09.1728 Porvoo. Kuollut 02.10.1808 Oulu. Turun hovioikeuden auskultantti 1754 Turku. Oululainen kauppias Oulu. Laivanvarustaja Oulu. Ylioppilas 1753 Turku (bor.). Lääninsihteeri 1758. Avioliitto oli lapseton.[1]
Maria Helena Henrikintytär Holst. Syntynyt 22.01.1729 Lohtaja. Kuollut 12.08.1764 Lohtaja. Taulu 98.[1]
Cristoffer Henrikinpoika Holst. Syntynyt 27.01.1731 Lohtaja. Kuollut 01.12.1785 Kokkola. Luutnantti Ruotsin amiraliteetissä. Kauppias Kokkola. Molemmat avioliitot olivat lapsettomia.[1] –Puoliso 04.10.1768 Kokkola Elisabet Hongell. Syntynyt 11.07.1727 Kokkola. Kuollut 23.02.1770 Kokkola.[1] ( i Anders Hongell. Kokkolalainen kauppias Kokkola.[1] ä Riitta Metsonen.[1]) –Puoliso Margaretha Gronow. Syntynyt 20.07.1729. Kuollut 27.07.1794 Kokkola.[1] ( i Gustaf Gronow. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni.[1] ä Elsa Catharina Ehteen.[1])
Taulu 73
(Taulusta 72)

VIII. Erik Henrikinpoika Holst. Munselius. Syntynyt 1712. Kuollut 03.03.1751 Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1749. Ylioppilas 1729 Turku (pohj.). Pappi 1737. Fil.maist. 1738.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 1:o 07.02.1740 Oulu Maria Forsström. Kuollut 25.01.1748 Oulu.[1] ( i Simon Forsström. Syntynyt (Oulu). Kuollut 1740 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra.[8] ii Paavo Simonpoika. Oulun raatimies. Kauppias.[8] iä Maria Josefintytär.[8] ä Magdalena Lithovius.[1]) –Puoliso 2:o 19.02.1749 Oulu Sara Forbus. Syntynyt 1721. Kuollut 1817.[1] ( i Zacharias Forbus. Kemin kirkkoherra.[1] ä Clara Lithovius.[1])

IX Lapset
1: Henrik Erikinpoika Munselius. Syntynyt 18.01.1741 Oulu. Kuollut 28.03.1741 Oulu.[1]
1: Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 04.02.1742 Oulu. Kuollut 28.06.1813 Kuopio (merkitty myös Rautalammin kirjoihin). Taulu 74.[1]
1: Erik Erikinpoika Munselius. Syntynyt 30.11.1743 Oulu. Kuollut 09.05.1802 Kirkkonummi. Kirkkonummen kirkkoherra 1794. Ylioppilas 1760 Turku (pohj.). Pappi 1764.[1] –Puoliso 07.01.1768 Lapua Clara Maria Lithovius. Syntynyt 12.07.1744. Kuollut 12.03.1833 Kirkkonummi. Syntymäkuukausi voi olla myös lokakuu. Avioliitto oli lapseton.[1] ( i Michael Lithovius. Pietarsaaren kappalainen.[1] ä Elisabet Degerman.[1])
1: Simon Erikinpoika Muselius. Forström. Syntynyt 31.03.1745 Oulu. Kuollut 1803 Hampuri (kirjoilla: Kristiinankaupunki). Merikapteeni.[1] –Puoliso 15.01.1778 Kristiinankaupunki Maria Parman. Syntynyt 22.01.1756 Kristiinankaupunki.[1] ( i Johan Parman. Kristiinankaupunkilainen kauppias.[1] ä Maria Benedictia.[1])
1: Magdalena Erikintytär Munselius. Syntynyt 27.12.1747 Oulu. Haudattu 24.01.1748 Oulu. Kaksonen.[1]
1: Maria Erikintytär Munselius. Syntynyt 27.12.1747 Oulu. Haudattu 24.01.1748 Oulu. Kaksonen.[1]
2: Clara Erikintytär Munselius. Syntynyt 27.12.1749 Paltamo. Kuollut 12.11.1807 Vaasa. Taulu 96.[1]
Taulu 74
(Taulusta 73)

IX. Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 04.02.1742 Oulu. Kuollut 28.06.1813 Kuopio (merkitty myös Rautalammin kirjoihin). Kolmossarjan kolmas, myös tyttö, syntyi kuolleena.[1] Isä Taulu 73. –Puoliso 03.01.1760 Pietarsaaren maaseurakunta Johan Stenbäck. Syntynyt 02.05.1728 Ilmajoki. Kuollut 24.01.1789 Alahärmä. Härmän kappalainen 1763. Alahärmän kappalainen 1786. Ylioppilas 1747 Turku (pohj.). Pappi 1755. Katso myös 51. [1][1]

X Lapset
Carl Fredrik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 04.11.1760 Maalahti. Kuollut 30.04.1834 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1823. Taulu 75.[1]
Erik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 15.01.1762 Maalahti. Kuollut 22.08.1762 Maalahti.[1]
Maria Elisabet Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 16.12.1762 Maalahti. Kuollut 18.12.1762 Maalahti. Kolmonen.[1]
Sara Margaretha Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 16.12.1762 Maalahti. Kuollut 18.12.1762 Maalahti. Kolmonen.[1]
Susanna Magdalena Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 26.01.1764 Maalahti. Kuollut 08.02.1764 Maalahti.[1]
Johan Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 16.01.1765 Härmä. Kuollut 05.12.1843 Laihia. Laihian kirkkoherra 1826. Taulu 82.[1]
Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 09.07.1767 Härmä. Kuollut 25.04.1836 Rautalampi. Rautalammin lukkari 1788. Taulu 86.[1]
Elisabet Margaretha Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 10.08.1768 Härmä. Kuollut 13.02.1834 Teerijärvi. Lapseton.[1] –Puoliso 23.10.1814 Teerijärvi Jonas Reinhold Granlund. Syntynyt 09.01.1782 Vaasa. Kuollut 18.09.1839 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen.[1] ( i Stefan Granlund. Kirvesmies Vaasa. Porvari Vaasa.[1] ä Elisabet Jonaksentytär.[1])
Simon Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 05.01.1771 Härmä. Kuollut 1797 Tukholma. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pataljoonanlääkäri. Ylioppilas 1796 Turku (pohj.). Kuolinsyy: hukkui. Naimaton.[1]
Gabriel Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 26.07.1772 Härmä. Kuollut 21.05.1773 Härmä.[1]
Lars Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 23.08.1773 Härmä. Kuollut 12.05.1822 Rautalampi. Rautalammin nimismies Rautalampi. Taulu 90.[1]
Anna Catharina Johanintytär Stenbäck. Syntynyt arviolta 00.12.1777 Härmä. Kuollut 04.03.1779 Härmä. Kuollut "1 vuoden 3 kuukauden" ikäisenä, josta syntymäkuukausi päätelty.[1]
Gustaf Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 24.04.1779 Härmä. Kuollut 09.01.1809 Ristiina. Ristiinan kappalaisen apulainen 1801 Ristiina. Taulu 91.[1]
Erik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 19.11.1782 Härmä. Kuollut 07.01.1831 Jääski. Toimitusvouti 1812. Jääksen nimismies 1828. Taulu 92.[1]
Taulu 75
(Taulusta 74)

X. Carl Fredrik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 04.11.1760 Maalahti. Kuollut 30.04.1834 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1823. Ylioppilas 1779 Turku (pohj.). Pappi 1784.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 09.12.1790 Pietarsaari Beata Melberg. Mellberg. Syntynyt 27.04.1766 Pietarsaari. Kuollut 01.04.1807 Alahärmä.[1] ( i Johan Melberg. Kauppias Pietarsaari.[1] ä Elisabet Margaretha Calamnius.[1]) –Puoliso 2:o 25.10.1808 Lapua Eva Maria Gummerrus. Syntynyt 28.01.1774 Sievi. Kuollut 17.11.1840 Vöyri.[1] ( i Johan Gummerrus. Lapuan kirkkoherra.[1] ä Catharina Margaretha Salmenius.[1])

XI Lapset
1: Elisabet Margaretha Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 11.10.1791 Alahärmä. Kuollut 03.01.1881 Kuortane. Taulu 76.[1]
1: Johan Josef Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 01.03.1793 Alahärmä. Kuollut 10.10.1793 Alahärmä.[1]
1: Carl Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 24.03.1794 Alahärmä. Kuollut 06.04.1795 Alahärmä.[1]
1: Simon Reinhold Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 25.03.1795 Alahärmä. Kuollut 25.11.1805 Välimeri (kirjoilla: Alahärmä). Putosi laivasta ja hukkui Malagan ja Gibraltarin välillä Välimerellä.[1]
1: Susanna Sofia Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.01.1797 Alahärmä. Kuollut 07.12.1857 Kälviä. Taulu 77.[1]
1: Carl Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 14.04.1798 Alahärmä. Kuollut 31.05.1875 Alavus. Alavuden kirkkoherra 1846. Valtiopäivämies. Taulu 78.[1]
1: Beata Magdalena Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 04.02.1800 Alahärmä. Kuollut 27.05.1800 Alahärmä. Kaksonen.[1]
1: Charlotta Fredrika Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 04.02.1800 Alahärmä. Kuollut 26.08.1803 Alahärmä. Kaksonen.[1]
1: Paul Petter Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 29.06.1802 Alahärmä. Kuollut 04.02.1803 Alahärmä.[1]
1: Lars Johan Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 06.03.1804 Alahärmä. Kuollut 10.03.1804 Alahärmä.[1]
1: Beata Carolina Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 11.05.1805 Alahärmä. Kuollut 18.09.1805 Alahärmä.[1]
2: Johan Michael Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 28.09.1809 Kuortane. Kuollut 27.03.1861 Paavola. Paavolan kappalainen 1854. Ylioppilas 1827 Turku (pohj.). Pappi 1832. Varapastori 1845.[1] –Puoliso 19.08.1834 Maalahti Ulrika Christina Wegelius. Stenbäck. Syntynyt 21.09.1810 Oravainen. Kuollut 12.09.1875 Pietarsaari.[2] ( i Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[2] ii Esaias Wegelius. Syntynyt 07.01.1744 Sodankylä. Kuollut 21.03.1821 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1796, rovasti 1800.[2] iä Ulrika Tunaeus. Syntynyt 12.04.1744 Vöyri. Kuollut 06.05.1817 Vöyri.[2] ä Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[4] äi Gustaf Johan Von Essen. Syntynyt 08.11.1735 Heinola. Kuollut 01.02.1823 Oravainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779.[2] ää Eva Christina Wacklin. Syntynyt 30.08.1751 Oulu. Kuollut 16.01.1830 Oravainen.[2])
2: Lars Jakob Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 26.10.1811 Kuortane. Kuollut 21.04.1870 Isokyrö. Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professori 1855. Isonkyrön kirkkoherra 1856. Herännäisjohtaja. Etevä runoilija. Ylioppilas 1827 Turku (pohj.). Ylioppilas 1830 Upsala. Ylioppilas 1833 Helsinki. Filosofian kandidaatti 1837. Filosofian maisteri 1840. Pappi 1842. Teologian kandidaatti 1843. Teologian lisensiaatti 1845. Rovasti 1856. Teologian tohtori 1857.[1] –Puoliso 03.12.1840 Helsinki Ebba Catharina Wilhelmina Arppe. Syntynyt 17.07.1816 Kitee. Kuollut 10.01.1912 Vaasa. Avioliitto oli lapseton.[1] ( i Nils Arppe. Karjalan alisen tuomiokunnan tuomari.[1] ä Amalia Beata Cairenius.[1])
2: Charlotta Fredrika Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.07.1813 Kuortane. Kuollut 16.07.1903 Kuopio. Taulu 79.[1]
2: Maria Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 19.12.1814 Kuortane. Kuollut 03.04.1898 Vaasa. Taulu 80.[1]
2: Laura Catharina Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 22.02.1816 Kuortane. Kuollut 24.12.1885 Iisalmi.[1] –Puoliso 10.01.1839 Vöyri Heikki Mustakallio. Henrik Schwarzberg. Syntynyt 07.05.1811 Pyhäjoki. Kuollut 18.11.1857 Säräisniemi. Säräisniemen kappalainen 1846. Ylioppilas 1832 Helsinki (pohj.). Teologinen tutkinto 1835. Pappi 1835.[1] ( i Jaakko Heikinpoika Mustakallio. Pyhäjokelainen torppari.[1] ä Vappu Jaakontytär Pietilä.[1])
Taulu 76
(Taulusta 75)

XI. Elisabet Margaretha Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 11.10.1791 Alahärmä. Kuollut 03.01.1881 Kuortane.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 06.04.1821 Kuortane Daniel Christian Larick. Syntynyt 21.04.1797. Kuollut 27.04.1854 Kuortane. Kuortaneen kihlakunnan henkikirjoittaja 1834.[1] ( i Johan Larick. Korsholman itäisen kihlakunnan henkikirjoittaja.[1] ä Sara Christina Åkerman.[1])

XII Lapset
Johanna Fredrika Daniel-Christianintytär Larick. Syntynyt 30.10.1822 Kuortane. Kuollut 17.09.1824 Kuortane.[1]
Sofia Elisabet (Lisette) Daniel-Christianintytär Larick. Syntynyt 04.12.1825 Kuortane. Kuollut 24.01.1889 Kuortane. Naimaton.[1]
Carl Johan Daniel-Christianinpoika Larick. Syntynyt 27.10.1828 Kuortane. Kuollut 13.05.1902 Kuortane. Kalajoen metsänhoitoalueen päällysmies 1858 Reisijärvi.[1] –Puoliso 11.09.1855 Kuortane Katariina Maunuksela. Haapala. Syntynyt 30.06.1831 Kuortane. Kuollut 03.06.1897 Kuortane.[1] ( i Matti Matinpoika Nisula. Talollinen Kuortane.[1] ä Susanna Yrjöntytär Maunuksela.[1]) –Puoliso 27.05.1900 Kuortane Sanna Kaisa Mäki. Syntynyt 08.03.1856. Kuollut 15.03.1915 Kuortane.[1]
Daniel Wilhelm Daniel-Christianinpoika Larick. Syntynyt 10.06.1831 Kuortane. Kuollut 08.11.1831 Kuortane.[1]
Taulu 77
(Taulusta 75)

XI. Susanna Sofia Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.01.1797 Alahärmä. Kuollut 07.12.1857 Kälviä.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.03.1819 Kuortane Berndt Gustaf Hällsten. Syntynyt 03.03.1792 Ikaalinen. Kuollut 20.12.1857 Kälviä. Kälviän kappalainen 1838. Ylioppilas 1813 Turku (sat.). Pappi 1816.[1] ( i Carl Fredrik Hällsten. Ikaalisten pitäjänapulainen. ä Christina Lovisa Fonselius. Syntynyt 16.02.1755. Kuollut 1819.[2] äi Elias Fonselius. Syntynyt 06.1715 Ruotsi (Vanhempien Ollessa Siellä Sotaa Paossa). Kuollut 19.04.1779 Ikaalinen. Kappalainen Ikaalinen 1752.[2] ää Margaretha Polviander. Syntynyt 06.02.1726 Mouhijärvi. Kuollut 21.02.1767 Mouhijärvi.[2])

XII Lapset
Maria Lovisa Berndt-Gustafintytär Hällsten. Syntynyt 20.02.1820 Kuortane. Kuollut 13.05.1898 Kokkola. Naimaton.[1]
Carl Gustaf Berndt-Gustafinpoika Hällsten. Syntynyt 03.07.1821 Kuortane. Kuollut 29.11.1860 Kälviä. Ylioppilas 1843 Helsinki (et.-pohj.). Tuli heikkomieliseksi.[1]
Berndt Christian Berndt-Gustafinpoika Hällsten. Syntynyt 17.09.1823 Kuortane. Kuollut 14.04.1907 Munsala. Kokkolan tuomiokunnan tuomari 1871 Kokkola. Ylioppilas 1842 Helsinki (et.-pohj.). Tuomari 1848. Varatuomari 1852.[1] –Puoliso 10.06.1868 Alahärmä Betty Wegelius. Syntynyt 22.05.1848 Isokyrö, Orisberg. Kuollut 13.04.1936 Munsala.[1] ( i Thure Birger Jakobinpoika Wegelius. Syntynyt 19.12.1822 Oravainen. Kuollut 29.07.1890 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1881 Voyri. Valtiopäivämies.[2] ii Jakob Wegelius. Syntynyt 09.12.1779 Vöyri. Kuollut 08.01.1861 Maalahti. Kirkkoherra Maalahti 1832, rovasti 1834.[2] iä Christina Charlotta Gustaf-Johanintytär Von Essen. Syntynyt 23.09.1782 Kaarlela. Kuollut 28.03.1854 Maalahti.[4] ä Elisabet Mathilda Wasastjerna.[1])
Sofia Elisabet Berndt-Gustafintytär Hällsten. Syntynyt 04.12.1825 Kuortane. Kuollut 15.05.1901 Kokkola. Naimaton.[1]
Fredrik Efraim Berndt-Gustafinpoika Hällsten. Syntynyt 12.02.1828 Vihanti. Kuollut 27.05.1865 Seilin sairaala. Alavetelin kappalaisen apulainen 1853. Ylioppilas 1849 Helsinki (pohj.). Jumaluusopillinen tutkinto 1852. Pappi 1853. Tuli heikkomieliseksi. Naimaton.[1]
Susanna Catharina Berndt-Gustafintytär Hällsten. Syntynyt 01.10.1830 Karvia. Kuollut 09.07.1839 Kälviä.[1]
Johan Lorentz Berndt-Gustafinpoika Hällsten. Syntynyt 06.08.1832 Karvia. Kuollut 27.02.1907 Kälviä. Ylioppilas 1853 Helsinki (pohj.). Tuli mielisairaaksi. Naimaton.[1]
Conrad Gabriel Berndt-Gustafinpoika Hällsten. Syntynyt 18.08.1835 Paltamo. Kuollut 10.05.1913 Helsinki. Helsingin yliopiston anatomian ja fysiologian professori 1874. Helsingin yliopiston fysiologian professori 1882. Ylioppilas 1855 Helsinki (pohj.). Fyys.-mat. kandidaatti 1859. Fyys.-mat. maisteri 1860. Lääketieteen kandidaatti 1862. Lääketieteen lisensiaatti 1866. Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1866. Valtioneuvos 1899. Riemumaisteri 1910. Naimaton.[1]
Beata (Betty) Charlotta Berndt-Gustafintytär Hällsten. Syntynyt 18.10.1837 Paltamo. Kuollut 21.10.1901 Niuvanniemen hoitolaitos. Heikkomielinen. Naimaton.[1]
Taulu 78
(Taulusta 75)

XI. Carl Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 14.04.1798 Alahärmä. Kuollut 31.05.1875 Alavus. Alavuden kirkkoherra 1846. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1818 Turku (pohj.). Ylioppilas 1827 Upsala. Pappi 1831. Rovasti 1841.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.01.1834 Vöyri Emilia Ottilia Christina Von Essen. Syntynyt 07.07.1817 Oravainen. Kuollut 06.01.1915 Helsinki. Kastekirjassa: Ottilia Christina.[1] ( i Otto Mauritz Von Essen. Syntynyt 18.03.1780 Kaarlela. Kuollut 16.03.1848 Oravainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppanian luutnantti 1808.[2] ii Gustaf Johan Von Essen. Syntynyt 08.11.1735 Heinola. Kuollut 01.02.1823 Oravainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779.[2] iä Eva Christina Wacklin. Syntynyt 30.08.1751 Oulu. Kuollut 16.01.1830 Oravainen.[2] ä Brita Christina Thodén. Syntynyt 08.07.1783 Pietarsaari. Kuollut 30.01.1821 Oravainen.[2])

XII Lapset
Karl Emil Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 30.11.1834 Utsjoki. Kuollut 13.01.1919 Ulvila. Ulvilan kirkkoherra 1878. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1854 Helsinki (pohj.). Teologinen erotutkinto 1856. Pappi 1857. Varapastori 1860.[1] –Puoliso 11.08.1861 Messukylä Selma Josefina Grönberg. Syntynyt 13.07.1843 Tampere. Kuollut 18.12.1921 Helsinki (kirjoilla: Pori). Haudattu Ulvila.[1] ( i Josef Grönberg. Messukylän kirkkoherra.[1] ä Selma Catharina Bergroth.[1])
Thor Otto Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 29.08.1836 Utsjoki. Kuollut 07.09.1900 Kustavi (kirjoilla: Alavus). Haudattu Helsinki. Oulun ala-alkeiskolun opettaja 1865 Oulu. Ylioppilas 1855 Helsinki (pohj.). Pedagogian kandidaatti 1861. Naimaton.[1]
Maria Emilie Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 03.04.1840 Utsjoki. Kuollut 10.03.1931 Outokumpu.[1] –Puoliso 14.07.1870 Alavus Erkki Teppo. Kuoppamäki. Eero Mäkinen. Syntynyt 08.06.1845 Alavus. Kuollut 04.06.1902 Sortavala. Sortavalan seminaarin piirustuksen ja käsitöiden lehtori.[1] ( i Heikki Juhonpoika Teppo. Alavutelainen räätäli ja torppari.[1] ä Sofia Mikontytär Nygård.[1])
Conrad Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 08.02.1842 Oravainen. Kuollut 1842.[1]
Fanny Elisabet Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 27.10.1843 Utsjoki. Kuollut 23.12.1849 Alavus.[1]
Hanna Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 07.10.1845 Uusikaarlepyy.[1] –Puoliso 07.08.1867 Alavus Wilhelm Wegelius. Syntynyt 21.09.1838 Helsinki. Kuollut 04.01.1924 Helsinki. Jyväskylän seminaarin uskonnon lehtori.[1] ( i Adolf Wilhelm Wegelius. Syntynyt 09.03.1799 Turku. Kuollut 23.09.1888 Persböle, Pohja. Helsingin yliopiston kamreeri.[10] ii Joachim Gabriel Wegelius. Syntynyt 03.03.1757. Kuollut 10.11.1837 Helsinki.[2] iä Johanna Richter. Syntynyt 04.11.1760 Turku. Kuollut 14.03.1820 Karuna.[10] ä Charlotta Catharina Amalia Mozelli.[1])
Konrad Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Vuodesta 1876 Kivekäs. Syntynyt 12.05.1847 Alavus. Kuollut 20.02.1918 Oulu. Oululaisen Kaiku-lehden päätoimittaja 1878. Ylioppilas 1867 Helsinki (pohj.). Filosofian kandidaatti 1873. Pedagogian kandidaatti 1877.[1] –Puoliso 14.12.1877 Vöyri Otta Erika Hermina Durchman. Syntynyt 12.07.1848 Raahe. Kuollut 25.06.1925 Oulu.[1] ( i Gustaf Kustaanpoika Durchman. Syntynyt 08.02.1805 Kuivaniemi[6]. Muuttanut Kemistä 11.04.1828 - Alatornioon[6]. Henkikirjoittaja Saloisten kihlakunta.[1] ii Gustaf Durchman. Syntynyt 10.08.1769 Ii. Kuollut 02.04.1837 Ii. Kappalainen Ii.[6] iä Birgitta (Brita) Maria Sarelius. Syntynyt 26.12.1777 Simo, Simoniemi, Niemelä.[6] ä Gustava Jakobina Jaakontytär Heickell. Syntynyt 27.05.1810 Kemi, Kemin maaseurakunta, Lautiosaari[6].[1] äi Jacob Heickell. Kruununnimismies.[6] ää Eva Gustava Petterintytär Planman. Syntynyt 04.03.1782 Kajaani.[6])
Ottilia Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 31.12.1848 Alavus. Kuollut 15.07.1939 Helsinki. Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajatar. Sai päästötodistuksen Jyväskylän seminaarista 1873. Naimaton.[1]
Johan Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 05.11.1850 Alavus. Kuollut 15.10.1861 Alavus.[1]
Gustaf Laurentius Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Vuodesta 1876 Lauri Kivekäs. Syntynyt 21.07.1852 Alavus. Kuollut 26.03.1893 Helsinki. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1872 Helsinki (pohj.). Filosofian kandidaatti 1875. Molempien oikeuksien kandidaatti 1883. Varatuomari 1886.[1] –Puoliso 22.11.1887 Helsinki Iida Emilia Aalberg. Syntynyt 04.12.1857 Janakkala, Tervakoski. Kuollut 17.01.1915 Pietari. [11] [11] Näyttelijätär. Ida Aalberg (4. joulukuuta 1857 Tervakoski, Janakkala – 17. tammikuuta 1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874–1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija. Hän esiintyi myös ulkomaisilla näyttämöillä muun muassa Skandinaviassa, Saksassa, Unkarissa ja Venäjällä.

Uuden teatteritalon myötä Suomalainen teatteri muutti 1902 nimensä Suomen Kansallisteatteriksi. Aalberg kiinnostui muutama vuosi myöhemmin ohjaamisesta ja teatterin johtamisesta. Hänet nimitettiin ohjaaja-näyttelijäksi (apulaisjohtaja) vuonna 1909. Ohjaajana Aalberg ei kuitenkaan menestynyt. Hänen irtisanomisensa aiheutti kulttuuriskandaalin vuonna 1911, eikä hän suunnitelmista huolimatta enää ehtinyt palata säännölliseksi vierailijaksi Kansallisteatterin näyttämölle ennen äkillistä kuolemaansa tammikuussa 1915.

Aalberg oli naimisissa vuodesta 1887 tunnetun fennomaanin Lauri Kivekkään kanssa tämän kuolemaan asti 1893. Vuodesta 1894 alkaen hänen puolisonsa oli pietarilainen paroni Alexander Uexküll-Gyllenband, juristi ja filosofi, josta myöhemmin tuli merkittävä teatterielämän vaikuttaja.

Kansallisteatterin taakse Kaisaniemen puistoon on pystytetty syksyllä 1972 kuvanveistäjä Raimo Utriaisen suunnittelema Ida Aalbergin muistopatsas Esirippu, joka oli Suomen ensimmäinen ei-esittävä veistosmonumentti ja synnytti abstraktiudellaan kohun voitettuaan suunnittelukilpailun vuonna 1961.

Helsinki on kunnioittanut Ida Aalbergin muistoa nimeämällä hänen mukaansa tien Pohjois-Haagassa.

Ida Aalbergin synnyinkoti sijaitsee Janakkalan Leppäkoskella. Tämä ratavartijan talo on nykyisin Ida Aalberg -museona. Lisäksi Janakkalan kunnan kirjasto, joka on nimetty myös Aalbergin mukaan, sijaitsee Ida Aalbergin aukiolla. Kyllikki Forssell näytteli Ida Aalbergia Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Runoilija ja muusa (1978).

Ida Aalberg -säätiö ja -seura Ida Aalbergin muistoa vaalivat muun muassa Ida Aalberg -säätiö Helsingissä (1957) ja Ida Aalberg -seura Janakkalassa (1985).

Säätiö jakaa joka toinen vuosi Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon, joka on Suomen suurin yksittäinen teatterialan palkinto. Vuonna 1959 säätiö julisti avoimen kilpailun Ida Aalbergin muistopatsaasta ja monien eri vaiheiden jälkeen tilasi Raimo Utriaiselta hänen voitokkaan teoksensa Esirippu. Ida Aalberg -seuran aiheena on paitsi Ida Aalberg, myös janakkalalaisen ja sen ympäristön kulttuurityön tekeminen ja tukeminen.[11][1] ( i Antti Ahlberg. Ratamestari.[1] ä Charlotta Lindroos.[1])
Josef Daniel Carl-Gustafinpoika Stenbäck. Syntynyt 02.05.1854 Alavus. Kuollut 27.04.1929 Helsinki. Helsingin teollisuuskoulun rakennusopin lehtori 1886. Kirkkoarkkitehti. Ylioppilas 1872 Helsinki (pohj.). Insinööri 1877 Helsingin polyteknillinen koulu 1873-1877. Arkkitehti 1879. Opiskeli rakennustaidetta Stuttgartissa Saksassa 1878-1880.[1] –Puoliso 29.03.1883 Helsinki Anna Augusta Bähr. Syntynyt 25.07.1862 Seinäjoki. Kuollut 10.03.1949 Helsinki. Katso myös 84. [1]
Lydia Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 16.03.1861 Alavus. Kuollut 25.09.1894 Joensuu (kirjoilla: Alavus). Helsingin yksityisen tyttökoulun opettajatar 1883. Naimaton. Kuolisyy: hukuttautuminen.[1]
Taulu 79
(Taulusta 75)

XI. Charlotta Fredrika Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.07.1813 Kuortane. Kuollut 16.07.1903 Kuopio.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 27.03.1838 Vöyri Lars Josef Achren. Syntynyt 21.01.1811 Vöyri. Kuollut 13.08.1842 Munsala. Munsalan kappalaisen apulainen 1841. Ylioppilas 1827 Turku (pohj.). Filosofian kandidaatti 1832. Filosofian maisteri 1832. Pappi 1834.[1] ( i Mathias Achren. Oravaisten kappalaisen apulainen. Vöyrin Karvatinkylän Ulvin talon omistaja.[1] ä Elisabet Ulf.[1])

XII Lapset
Mathias Lars-Josefinpoika Achren. Syntynyt 24.02.1839 Kauhajoki. Kuollut 25.12.1862 Helsinki (ylioppilaana). Ylioppilas 1857 Helsinki (pohj.). Naimaton.[1]
Maria Lars-Josefintytär Achren. Syntynyt 06.05.1840 Vähäkyrö. Kuollut 21.05.1851 Ii.[1]
Josef Lars-Josefinpoika Achren. Syntynyt 01.02.1842 Munsala. Kuollut 04.03.1876 Oulu. Oulun läänin lääninkanslisti. Naimaton.[1]
Taulu 80
(Taulusta 75)

XI. Maria Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 19.12.1814 Kuortane. Kuollut 03.04.1898 Vaasa.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.01.1834 Vöyri Conrad Ottelin. Syntynyt 07.11.1804 Ii. Kuollut 21.01.1839 Piippola. Piippolan saarnaaja 1832. Ylioppilas 1822 Turku (pohj.). Pappi 1826.[1] ( i Fredrik Ottelin. Oulun kihlakunnan henkikirjoittaja.[1] ä Maria Catharina Rydman.[1])

XII Lapset
Konrad Fredrik Conradinpoika Ottelin. Syntynyt 31.10.1834 Piippola. Kuollut 15.06.1881 Porvoo. Porvoon yläalkeikoulun suomen-, saksan- ruotsin ja latinankielten kollega 1866. Painoasiamies 1876 Porvoo.[1] –Puoliso 17.08.1869 Carolina Wilhelmina Ervast. Syntynyt 03.11.1837 Soini. Kuollut 15.04.1914 Viipuri.[1] ( i Carl Fredrik Ervast. Syntynyt 07.03.1804 Turku. Kuollut 27.11.1854 Alaveteli. Kappalainen 1841 Alaveteli.[1] ii Conrad Ervast. Kauppalaivuri.[1] iä Fredrika Lindroth.[1] ä Eufemia Mathilda Mathiaksentytär Törnudd. Syntynyt 31.03.1811 Merijärvi. Kuollut 09.01.1888 Alaveteli.[1] äi Mathias Andersinpoika Törnudd. Syntynyt 25.06.1776 Ylistaro. Kuollut 10.01.1823 Temmes. Kappalainen 1815 Temmes.[1] ää Beata Elisabet Lars-Samuelintytär Keckman. Syntynyt 07.07.1779 Kempele. Kuollut 24.08.1818 Temmes.[1])
Maria Fredrika Conradintytär Ottelin. Syntynyt 14.10.1836 Piippola. Kuollut 27.04.1932 Helsinki.[1] –Puoliso 13.01.1857 Isokyrö Carl Robert Sandelin. Syntynyt 17.08.1827 Siipyy. Kuollut 02.03.1896 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra. Rovasti.[1] ( i Petter Johan Sandelin. Vöyrin kappalainen.[1] ä Johanna Aurora Alcenius. Syntynyt 22.05.1798 Isojoki. Kuollut 23.09.1836 Siipyy. äi Daniel Gabrielinpoika Alcenius. Syntynyt 28.04.1740 Isojoki. Kuollut 19.11.1805 Isojoki, Pappila[6]. Kappalainen Isojoki 1791. ää Maria Johanna Jakobintytär Estlander. Syntynyt 13.01.1764 Lapväärti. Kuollut 24.04.1852 Isojoki.)
Laura Otteliana Conradintytär Ottelin. Syntynyt 18.06.1838 Piippola. Kuollut 04.05.1915 Helsinki. Taulu 81.[1]
Taulu 81
(Taulusta 80)

XII. Laura Otteliana Conradintytär Ottelin. Syntynyt 18.06.1838 Piippola. Kuollut 04.05.1915 Helsinki.[1] Äiti Taulu 80. –Puoliso 22.03.1860 Otto Alfred Alcenius. Syntynyt 24.08.1838 Kruununkylä. Kuollut 20.01.1913 Helsinki. Vasa lyceum-koulun matematiikan ja luonnonhistorian kollega. ( i Carl Fredric Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 14.06.1778 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 8. Kuollut 15.10.1838. Prost 14.12.1836 i Kronoby, Kruununkylän kirkkoherra. ii Elias Gabrielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1743. Kuollut 24.02.1806. Pastori Kälviä.[3] iä Klara Henrikintytär Moliis. Syntynyt 30.08.1752. Kuollut 18.08.1813.[3] ä Margaretha Catharina Arenius.[1])

XIII Lapset
Lilli Linnea Veronica Alcenius. Syntynyt 01.03.1861 Turku. Kuollut 11.08.1929 Helsinki.
Ines Aina Emilia Alcenius. Syntynyt 10.10.1862 Kokkola. Kuollut 03.03.1936 Helsinki.
Karl Arthur Hjalmar Alcenius. Syntynyt 08.09.1864 Vaasa. Kuollut 12.05.1917 Orimattila. NI21471 FAMP @F7226@.
Elin Hildur Maria Alcenius. Sandelin. Syntynyt 10.02.1867 Mustasaari. Kuollut 16.05.1943 Pietarsaari.
Taulu 82
(Taulusta 74)

X. Johan Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 16.01.1765 Härmä. Kuollut 05.12.1843 Laihia. Laihian kirkkoherra 1826. Ylioppilas 1781 Turku (pohj.). Pappi 1788. Rovasti 1829.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 22.10.1793 Uusikaarlepyy Anna Maria Kempe. Syntynyt 29.06.1770 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.11.1808 Uusikaarlepyy.[1] ( i Samuel Kempe. Uusikaarlepyyläinen kauppias.[1] ä Susanna Wevilius.[1]) –Puoliso 2:o 19.11.1809 Oravainen Maria Christina Bergenklinga. Syntynyt 20.09.1773. Kuollut 28.01.1814 Ylistaro.[1] ( i Henrik Bergenklinga. Hovioikeuden asianajaja.[1] ä Maria Christina Polviander.[1]) –Puoliso 3:o 09.10.1823 Lapua Maria Forbus. Syntynyt 14.02.1790 Raahe. Kuollut 05.08.1868 Vaasa.[1] ( i Johan Forbus. Raahelainen kauppias.[1] ä Margaretha Christina Gummerrus.[1])

XI Lapset
1: Johan Samuel Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 21.08.1794 Uusikaarlepyy. Kuollut 05.07.1821 Pietari. Pietarin Suomen asiain komitean ylim. kanslisti 1820. Ylioppilas 1811 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1819. Naimaton. Kuolinsyy: itsemurha.[1]
1: Carl Jakob Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 29.07.1796 Uusikaarlepyy. Kuollut 10.04.1800 Uusikaarlepyy. Naimaton.[1]
1: Susanna Elisabet Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 08.11.1798 Uusikaarlepyy. Kuollut 04.04.1866 Vaasa. Naimaton.[1]
1: Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 27.01.1800 Uusikaarlepyy. Kuollut 11.10.1852 Vaasa. Vaasan hovioikeuden asessori 1843. Taulu 83.[1]
1: Anna Maria Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 30.01.1802 Uusikaarlepyy. Kuollut 09.02.1803 Uusikaarlepyy.[1]
1: Margaretha Sofia Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 28.11.1803 Uusikaarlepyy. Kuollut 15.08.1892 Vihti. Taulu 85.[1]
1: Fredrik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 30.06.1805 Uusikaarlepyy. Kuollut 1870 Helsinki (Lapinlahden sairaala). Saloisten kihlakunnan kruununvoudin kirjuri. Toimitusvouti 1831. Kuoli mielisairaana. Naimaton.[1]
1: Johanna Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 24.10.1807 Uusikaarlepyy. Kuollut 30.06.1888 Pieksämäki.[1] –Puoliso 02.02.1837 Laihia Herman Malmberg. Syntynyt 04.11.1809 Ylistaro. Kuollut 10.05.1853 Temmes. Temmeksen kappalainen.[1] ( i Herman Malmberg. Isonkyrön pitäjänapulainen.[1] ä Elisabet Margaretha Aejmelaeus.[1])
2: Maria Christina Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 17.09.1810 Uusikaarlepyy. Kuollut 23.08.1813 Ylistaro.[1]
2: Carolina Amalia Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 01.03.1813 Ylistaro. Kuollut 26.06.1906 Ähtäri.[1] –Puoliso 19.01.1841 Laihia Carl Edvard Bergroth. Syntynyt 29.08.1813 Längelmäki. Kuollut 14.01.1890 Ähtäri. Ähtärin kappalainen.[1] ( i Carl Henrik Bergroth. Ruoveden kirkkoherra.[1] ä Catharina Sofia Polviander.[1])
Taulu 83
(Taulusta 82)

XI. Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 27.01.1800 Uusikaarlepyy. Kuollut 11.10.1852 Vaasa. Vaasan hovioikeuden asessori 1843. Ylioppilas 1815 Turku (pohj.). Varatuomari 1822. Ei ollut avioliitossa, mutta hänellä oli aviottomia lapsia kolmen taloudenhoitajansa kanssa.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso 1:o Ei avioliitossa Catharina Elisabet Grönfors. Syntynyt 15.12.1797 Ahlainen. Kuollut 16.04.1857 Seinäjoki. Taloudenhoitaja.[1] ( i Michael Grönfors. Ahlaisten torppari.[1] ä Maria Christina Holmström.[1]) –Puoliso 2:o Ei avioliitossa Anna Maria Sacklén. Syntynyt 30.01.1809 Vaasa. Kuollut 30.02.1891 Vaasa. Taloudenhoitaja.[1] ( i Zacharias Sacklén. Vaasalainen työmies.[1] ä Elisabet Margaretha Berlin.[1]) –Puoliso 3:o Ei avioliitto Maria Brita Rönqvist. Rönnqvist. Syntynyt 12.12.1806 Vaasa. Kuollut 07.02.1893 Vaasa. Taloudenhoitaja.[1] ( i Johan Rönqvist. Vaasalainen räätälimestari Vaasa.[1] ä Brita Christina Wörman.[1])

XII Lapset
1: Carolina Elisabet Catharina-Elisabetintytär Grönfors. Syntynyt 05.07.1831 Vaasa. Kuollut 13.04.1875 Alavus. Taulu 84.[1]
1: Sofia Charlotta Catharina-Elisabetintytär Grönfors. Syntynyt 15.11.1833 Vaasa. Kuollut 22.01.1878 Ruovesi. Syntyi aviottomana.[1] –Puoliso 04.10.1866 Fredrik Carl Christian Bär. Syntynyt 20.08.1841 Kööpenhamina. Kuollut 27.11.1882 Ruovesi. Vilppulan oluttehtaan oluenpanija.[1] ( i Ernst Fredrik Bär. Syntynyt Tanska. Puuseppä.[1] ä Caroline Haeslund.[1])
2: Johan Josef Anna-Marianpoika Sacklén. Stenbäck. Syntynyt 10.04.1838 Vaasa. Kuollut 11.02.1892 Vaasa. Vaasan hovioikeuden asessori 1875. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1857 Helsinki (pohj.). Tuomarintutkinto 1861. Varatuomari 1863. Syntyi aviottomana.[1] –Puoliso 22.05.1865 Chritina Emilia Strandman. Syntynyt 06.02.1841 Kristiinankaupunki.[1] ( i Gustaf Erik Strandman. Kristiinankaupunkilainen merikapteeni Kritiinankaupunki.[1] ä Magdalena Henrika Öman.[1])
2: Edvard Otto Anna-Marianpoika Sacklén. Stenbäck. Syntynyt 26.02.1840 Vaasa. Kuollut 30.07.1904 Helsinki. Tammisaaren piirin piirilääkäri 1896. Ylioppilas 1862 Helsinki (pohj.). Filosofian kandidaatti 1868. Filosofian maisteri 1869. Lääketieteen kandidaatti 1871. Lääketieteen lisensiaatti 1877. Syntyi aviottomana.[1] –Puoliso 01.04.1877 Helsinki Sofia Ramsay. Syntynyt 11.03.1852 Dragsfjärd. Kuollut 29.09.1937 Helsinki. Suomalaista aatelissukua.[1] ( i Alexander Wolter Ramsay. Ruukinisäntä.[1] ä Emmy Beata Catharina Tham.[1])
3: Johan Edvard Brita-Marianpoika Rönnqvist. Syntynyt 07.03.1843 Vaasa. Kuollut 14.04.1843 Vaasa. Syntyi aviottomana.[1]
3: Gustaf Wilhelm Brita-Marianpoika Rönnqvist. Syntynyt 25.06.1844 Vaasa. Kuollut 13.04.1888 Vaasa. Kauppias Vaasa. Syntyi aviottomana.[1] –Puoliso 27.08.1872 Johanna Alexandra Dahlström. Syntynyt 01.02.1846 Kristiinankaupunki. Kuollut 08.04.1910 Vaasa.[1] ( i Emanuel Dahlström. Räätäli Kristiinankaupunki.[1] ä Johanna.[1])
3: Berndt Magnus Brita-Marianpoika Rönnqvist. Syntynyt 23.11.1846 Kristiinankaupunki. Kuollut 18.08.1902 Vaasa. Karstausmestari Vaasa. Syntyi aviottomana.[1] –Puoliso Ulrika Christina Holmström. Syntynyt 22.01.1850 Vaasa. Kuollut 01.12.1882 Vaasa.[1] ( i Holmström. Merimies Vaasa.[1] ä Anna Maria.[1])
Taulu 84
(Taulusta 83)

XII. Carolina Elisabet Catharina-Elisabetintytär Grönfors. Syntynyt 05.07.1831 Vaasa. Kuollut 13.04.1875 Alavus. Syntyi aviottomana.[1] Isä Taulu 83. –Puoliso Johan Adolf Bähr. Syntynyt 11.06.1829 Seinäjoki. Kuollut 18.03.1896 Helsinki. Alkuaan Bär. Alavuden Röyskön sotilasvirkatalon vuokraaja.[1] ( i Ernst Nicolai Bähr. Syntynyt Tanska. Tynnyrintekijä.[1] ä Sofia Elisabet Jernberg.[1])

XIII Lapset
Anna Augusta Bähr. Syntynyt 25.07.1862 Seinäjoki. Kuollut 10.03.1949 Helsinki.[1] –Puoliso 29.03.1883 Helsinki Josef Daniel Carl-Gustafinpoika Stenbäck. Syntynyt 02.05.1854 Alavus. Kuollut 27.04.1929 Helsinki. Helsingin teollisuuskoulun rakennusopin lehtori 1886. Kirkkoarkkitehti. Katso myös 78. [1]
Taulu 85
(Taulusta 82)

XI. Margaretha Sofia Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 28.11.1803 Uusikaarlepyy. Kuollut 15.08.1892 Vihti.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso 04.05.1841 Laihia Carl Adolf Lilius. Syntynyt 21.09.1811 Loimaa. Kuollut 20.11.1868 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen 1866. Ylioppilas 1832 Helsinki (pohj.). Jumaluusopillinen tutkinto 1834. Pappi 1834. Varapastori 1852.[1] ( i Fredrik Lilius. Kappalainen Ylistaro.[1] ä Christina Gustava Grönlund.[1])

XII Lapset
Carl Johan Carl-Adolfinpoika Lilius. Syntynyt 18.11.1844 Kortesjärvi. Kuollut 12.05.1857 Suomussalmi.[1]
Josef August Carl-Adolfinpoika Lilius. Syntynyt 02.02.1847 Kortesjärvi. Kuollut 04.07.1857 Suomussalmi.[1]
Taulu 86
(Taulusta 74)

X. Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 09.07.1767 Härmä. Kuollut 25.04.1836 Rautalampi. Rautalammin lukkari 1788.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 03.12.1792 Laukaa Christina Sofia Tuderus. Syntynyt 26.04.1763 Laukaa. Kuollut 1814 Rautalampi.[1] ( i Henrik Tuderus. Laukaalainen maanviljelijä.[1] ä Catharina Bäck.[1]) –Puoliso 2:o 06.12.1819 Kuopio Christina Palmros. Syntynyt 01.08.1789 Marttila (kotoisin). Kuollut 06.11.1861 Rautalampi. Isä oli marttilalainen maanviljelijä.[1]

XI Lapset
1: Susanna Catharina Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 15.12.1793 Rautalampi. Kuollut 03.04.1793 Rautalampi.[1]
1: Sofia Elisabet Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 05.08.1795 Rautalampi. Kuollut 01.12.1828 Rautalampi. Taulu 87.[1]
1: Carolina Fredrika Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 12.09.1797 Rautalampi. Kuollut 29.12.1831 Rautalampi. Taulu 88.[1]
1: Susanna Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 21.10.1799 Rautalampi. Kuollut 02.02.1860 Raahe.[1] –Puoliso Jonas Holmsten. Syntynyt 1799 Raahe. Kuollut 28.12.1844 Raahe. Maalarienvanhin.[1]
1: Johanna Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 21.02.1802 Rautalampi. Kuollut 07.03.1871 Jyväskylä. Taulu 89.[1]
1: Clara Margaretha Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 10.10.1806 Rautalampi.[1] –Puoliso 04.06.1834 Rautalampi Henrik Snellman. Syntynyt 24.06.1810. Kuollut 03.12.1872. Haukivuoren lukkari Haukivuori.[1]
1: Erika Charlotta Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 16.03.1811 Rautalampi. Kuollut 25.01.1899 Rautalampi. Naimaton.[1]
2: Lars Fredrik Josefinpoika Stenbäck. Syntynyt 15.12.1820 Rautalampi. Rautalammin koulumestari ja suntio Rautalampi. Kastekirjassa: Bror Lars.[1] –Puoliso 19.09.1850 Jämsä Hilda Fredrika Granberg. Syntynyt 25.10.1832 Jämsä.[1] ( i Henrik Niclas Granberg. Sahanhoitaja Jämsä.[1] ä Carolina Fredrika Holmgren.[1])
2: Amalia Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 19.02.1822 Rautalampi. Kuollut 17.06.1822 Rautalampi.[1]
2: Carl Reinhold Josefinpoika Stenbäck. Syntynyt 02.04.1823 Rautalampi. Kuollut 27.03.1898 Kaskinen. Perämies. Majakkavartija 1876 Kaskinen, Själgrundin majakka. Kaskisten luona sijaitsevan Själgrundin majakan majakkavartija.[1] –Puoliso Maria Sofia Hoff. Syntynyt 09.02.1835.[1]
2: Albert Josefinpoika Stenbäck. Syntynyt 25.10.1824 Rautalampi. Kuollut 07.08.1834 Rautalampi.[1]
2: Emma Maria Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 20.05.1826 Rautalampi.[1] –Puoliso 15.12.1847 Rautalampi Petter Castegren. Syntynyt 02.03.1820. Kuollut 1884. Leppävirran koulumestari Leppävirta.[1]
2: Edla Christina Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 01.06.1828 Rautalampi. Kuollut 04.09.1829 Rautalampi.[1]
2: Herman Josefinpoika Stenbäck. Syntynyt 01.01.1831 Rautalampi. Kuollut 16.07.1881 Helsinki. Maanmittauksen ylihallituksen kanslisti. Naimaton.[1]
Taulu 87
(Taulusta 86)

XI. Sofia Elisabet Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 05.08.1795 Rautalampi. Kuollut 01.12.1828 Rautalampi.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 05.11.1818 Rautalampi Iisak Hintikka. Syntynyt 1792.[1] ( i Pekka Antinpoika Hintikka. Talollinen Rautalampi.[1] ä Anna Varis.[1])

XII Lapset
Maria Sofia Iisakintytär Hintikka. Syntynyt 02.04.1820 Rautalampi.[1] –Puoliso 05.06.1841 Rautalampi Pekka Tiihonen. Syntynyt 03.10.1820 Suonenjoki.[1] ( i Aatami Juhonpoika Tiihonen. Talollinen Suonenjoki.[1] ä Kaarina Varis.[1])
Iisak Iisakinpoika Hintikka. Syntynyt 15.07.1824 Rautalampi. Kuollut 11.10.1826 Rautalampi. Kastekirjassa: Juho.[1]
Klaara Charlotta Iisakintytär Hintikka. Syntynyt 07.10.1828 Rautalampi. Kuollut 26.03.1829 Rautalampi.[1]
Taulu 88
(Taulusta 86)

XI. Carolina Fredrika Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 12.09.1797 Rautalampi. Kuollut 29.12.1831 Rautalampi.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 19.10.1824 Rautalampi Carl Henrik Strandman. Syntynyt 1800. Kuollut 24.07.1877 Rautalampi. Rautalammin pitäjänsuutari Rautalampi.[1]

XII Lapset
Carl Johan Carlinpoika Strandman. Syntynyt 03.03.1826 Rautalampi. Kuollut 05.08.1901 Vesanto. Vesannon kappalainen 1868. Ylioppilas 1846 Helsinki (häm.). Jumaluusopillinen erotutkinto 1850. Pappi 1851. Varapastori 1862.[1] –Puoliso 12.09.1881 Vesanto Maria Josefiina Rytkönen. Syntynyt 06.04.1861 Vesanto.[1] ( i Jeremias Rytkönen. Itsellinen Vesanto.[1] ä Eeva Kaisa Huuskonen.[1])
Susanna Carlintytär Strandman. Syntynyt 03.09.1828 Rautalampi. Kuollut 09.12.1830 Rautalampi.[1]
Taulu 89
(Taulusta 86)

XI. Johanna Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 21.02.1802 Rautalampi. Kuollut 07.03.1871 Jyväskylä. Haudattu Laukaa.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 27.05.1832 Rautalampi Bror Carl Johan Schöneman. Syntynyt 06.10.1806 Viitasaari. Kuollut 25.08.1864 Jyväskylä. Haudattu Laukaa. Vehniän talon omistaja Laukaa. Kirkonisäntä ja pitäjänmakasiinin hoitaja Laukaa.[1] ( i Bror Schöneman. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin vänrikki.[1] ä Maria Elisabet Limatius.[1])

XII Lapset
Hilda Maria Bror-Carl-Johanintytär Schöneman. Syntynyt 11.03.1833 Laukaa. Kuollut 1840.[1]
Bror Woldemar Bror-Carl-Johaninpoika Schöneman. Syntynyt 22.10.1836 Laukaa. Kuollut 14.12.1889 Laukaa. Maanviljelijä ja pitäjänmakasiininhoitaja Laukaa. Ylioppilas 1859 Helsinki.[1] –Puoliso 12.01.1863 Laukaa Zuleima Theodolinda Flinkman. Syntynyt 17.12.1844 Hirvensalmi. Kuollut 13.12.1896 Laukaa.[1] ( i Frans Ferdinand Flinkman. Laukaan kappalainen Laukaa.[1] ä Mathilda Fredrika Hyrckstedt.[1])
Gustaf Oscar Bror-Carl-Johaninpoika Schöneman. Syntynyt 20.04.1839 Laukaa. Kuollut 21.09.1894 Muolaa. Haudattu Jyväskylä. Muolaan kirkkoherra 1892 Muolaa. Ylioppilas 1857 Helsinki. Pappi 1862. Varapastori 1883.[1] –Puoliso 12.01.1863 Laukaa Fanny Fatima Flinkman. Syntynyt 12.01.1843 Lammi. Kuollut 25.12.1911 Sahalahti.[1] ( i Frans Ferdinand Flinkman. Laukaan kappalainen Laukaa.[1] ä Mathilda Fredrika Hyrckstedt.[1])
Carl Axel Bror-Carl-Johaninpoika Schöneman. Syntynyt 04.01.1842 Laukaa. Kuollut 22.03.1905 Kirkkonummi. Käkisalmen kaupunginviskaali Käkisalmi. Asianajaja Helsinki. Ylioppilas 1865 Helsinki.[1] –Puoliso 18.12.1875 Helsinki Sofia Charlotta Jansson. Syntynyt 02.03.1844 Tukholma. Kuollut 02.09.1896 Helsinki.[1] ( i Anders Jansson. Svean tykistörykmentin vänrikki.[1] ä Anna Maria Drugge.[1])
Linda Sofia Bror-Carl-Johanintytär Schöneman. Syntynyt 16.11.1844 Laukaa. Kuollut 28.11.1845 Laukaa.[1]
Taulu 90
(Taulusta 74)

X. Lars Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 23.08.1773 Härmä. Kuollut 12.05.1822 Rautalampi. Rautalammin nimismies Rautalampi. Taloustirehtööri.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso Maria Helena Forstén. Syntynyt 12.10.1768. Kuollut 30.09.1837 Rautalampi.[1] ( i Carl Forstén. Henkikirjoittaja.[1] ä Catharina Margaretha Stenfelt.[1])

XI Lapset
Susanna Catharina Larsintytär Stenbäck. Syntynyt 04.08.1806 Rautalampi. Kuollut 03.03.1826 Rautalampi. Naimaton.[1]
Lars Johan Larsinpoika Stenbäck. Syntynyt 08.12.1808 Rautalampi. Sotamies Venäjän armeijassa. Katosi tuntemattomille teille.[1]
Margaretha Charlotta Larsintytär Stenbäck. Syntynyt 05.03.1811 Rautalampi. Kuollut 05.03.1868 Liperi.[1] –Puoliso 10.10.1839 Rautalampi Otto Henrik Brofeldt. Syntynyt 03.06.1809 Rautalampi. Kuollut 19.12.1869. Liperin nimismies Liperi.[1] ( i Anders Brofeldt. Rautalammin apulaisnimismies Rautalampi. Komissaari.[1] ä Anna Catharina Relander.[1])
Taulu 91
(Taulusta 74)

X. Gustaf Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 24.04.1779 Härmä. Kuollut 09.01.1809 Ristiina. Ristiinan kappalaisen apulainen 1801 Ristiina. Ylioppilas 1800 Turku (pohj.). Pappi 1801.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 05.02.1805 Ristiina Sofia Maria Calonius. Syntynyt 06.10.1785 Ristiina. Kuollut 10.05.1869 Loviisa.[1] ( i Sigfrid Calonius. Ristiinan kappalainen.[1] ä Helena Maria Hoffren.[1])

XI Lapset
Susanna Maria Gustafintytär Stenbäck. Syntynyt 01.08.1805 Ristiina. Kuollut 26.02.1810 Ristiina.[1]
Clara Sofia Gustafintytär Stenbäck. Syntynyt 31.03.1807 Ristiina. Kuollut 04.03.1808 Ristiina.[1]
Gustaf Leonard Gustafinpoika Stenbäck. Syntynyt 22.02.1809 Ristiina (posthumus). Kuollut 14.05.1861 Loviisa. Loviisan kirkkoherra 1844 Loviisa. Ylioppilas 1825 Turku (viip.). Filosofian maisteri 1832. Teologinen tutkinto 1842. Pappi 1842. Rovasti 1847.[1] –Puoliso 06.01.1837 Loviisa Ulrika Elisabet Sucksdorff. Syntynyt 03.10.1817 Loviisa. Kuollut 20.11.1907.[1] ( i Joachim Christoffer Sucksdorff. Kauppias Loviisa. Varakonsuli.[1] ä Eva Andriette Åkerberg.[1])
Taulu 92
(Taulusta 74)

X. Erik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 19.11.1782 Härmä. Kuollut 07.01.1831 Jääski. Toimitusvouti 1812. Jääksen nimismies 1828.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 10.09.1812 Ristiina Helena Amalia Calonius. Syntynyt 07.07.1791 Ristiina. Kuollut 15.01.1861 Parikkala.[1] ( i Sigfrid Calonius. Ristiinan kappalainen.[1] ä Helena Maria Hoffren.[1])

XI Lapset
Johan Sigfrid Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 16.06.1813 Kuopio. Kuollut 06.04.1884 Uusikirkko. Uudenkirkon nimismies 1858 Viipurin lääni, Uusikirkko. Taulu 93.[1]
Maria Wilhelmina Erikintytär Stenbäck. Syntynyt 27.02.1815 Iisalmi. Kuollut 22.04.1892 Lappeenranta. Naimaton.[1]
Erik Carl Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 24.01.1818 Iisalmi. Kuollut 15.09.1864. Parikkalan nimismies Parikkala. Taulu 94.[1]
Amalia Renata Erikintytär Stenbäck. Syntynyt 29.03.1820 Iisalmi. Kuollut 30.10.1849 Luumäki. Taulu 95.[1]
Mathias Ferdinand Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 21.09.1822 Iisalmi. Kuollut 17.12.1864 Parikkala. Ylioppilas 1841 Helsinki (savo-karj.). Jumaluusopillinen tutkinto 1845. Parikkalan kappalaisen apulainen 1846 Parikkala. Pappi 1846. Naimaton.[1]
Bernhard Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 15.03.1825 Sakkola. Kuollut 21.01.1899 Hollola. Hollolan kappalainen 1869 Hollola. Ylioppilas 1844 Helsinki (savo-karj.). Teologinen tutkinto 1848. Pappi 1848. Varapastori 1883.[1] –Puoliso 19.07.1870 Rantasalmi Sofia Olivia Brunou. Syntynyt 16.05.1848 Rantasalmi. Kuollut 27.07.1912 Iitti.[1] ( i Carl Johan Brunou. Ylim. kamarikirjuri.[1] ä Erika Charlotta Lohman.[1])
Johanna Elisabet Erikintytär Stenbäck. Syntynyt 26.11.1827 Jääski. Kuollut 12.01.1833 Tohmajärvi.[1]
Taulu 93
(Taulusta 92)

XI. Johan Sigfrid Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 16.06.1813 Kuopio. Kuollut 06.04.1884 Uusikirkko. Uudenkirkon nimismies 1858 Viipurin lääni, Uusikirkko.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 1:o 16.06.1840 Jääski Amalia Lovisa Hulkovius. Syntynyt 26.06.1811 Jaakkima. Kuollut 24.10.1844 Ruokolahti.[1] ( i Johan Fredrik Hulkovius. Jaakkiman kappalainen.[1] ä Anna Lovisa Sallmén.[1]) –Puoliso 2:o 25.06.1851 Savitaipale Wendla Blondina Mennander. Syntynyt 24.06.1831 Savitaipale. Kuollut 22.12.1910 Viipurin lääni, Uusikirkko.[1]

XII Lapset
2: Maria Stenbäck. Syntynyt 22.03.1856 Ruokolahti. Kuollut 14.10.1946 Helsinki.[1] –Puoliso 19.09.1875 Viipurin lääni, Uusikirkko Oscar Adolf Georg-Magnuksenpoika Järnefelt. Syntynyt 24.07.1845 Räisälä. Kuollut 26.12.1913 Käkisalmi. Eversti Suomen armeijassa 1902. Katso myös 95. [1]
Taulu 94
(Taulusta 92)

XI. Erik Carl Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 24.01.1818 Iisalmi. Kuollut 15.09.1864. Parikkalan nimismies Parikkala.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 07.01.1841 Anna Natalia Westenius. Syntynyt 08.10.1819 Viipuri. Kuollut 14.12.1904 Sortavala.[1] ( i Gabriel Westenius. Kruununvouti.[1] ä Elisabet Zwerger.[1])

XII Lapset
Natalia Stenbäck. Syntynyt 03.12.1847 Savitaipale. Kuollut 14.02.1933 Kuopio. Miehensä serkku.[1] –Puoliso Magnus Wilhelm Georg-Magnuksenpoika Järnefelt. Syntynyt 06.04.1843 Räisälä. Kuollut 09.06.1914 Ruovesi. Sörnäisten asemapäällikkö 1890 Helsinki. Katso myös 95. [1]
Taulu 95
(Taulusta 92)

XI. Amalia Renata Erikintytär Stenbäck. Syntynyt 29.03.1820 Iisalmi. Kuollut 30.10.1849 Luumäki.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 17.09.1839 Ruokolahti Georg Magnus Järnefelt. Syntynyt 02.01.1803 Rantasalmi. Kuollut 04.08.1855 Luumäki. Luumäen kappalainen 1845 Luumäki. Ylioppilas 1825 Turku (viip.). Pappi 1827. Varapastori 1838. Suomalaista aatelissukua.[1] ( i Johan Adolf Järnefelt. Savon kevyen jalkaväkirykmentin vänrikki.[1] ä Hedvig Gustava Törne.[1])

XII Lapset
Sofia Lovisa Georg-Magnuksentytär Järnefelt. Syntynyt 15.06.1840 Valkjärvi. Kuollut 19.05.1908 Vilppula. Kammion yksityissairaalan johtajatar 1892 Helsinki.[1] –Puoliso 18.03.1864 Frans Edvard Lybeck. Syntynyt 16.07.1836 Vaasa. Kuollut 23.05.1868 Ikaalinen. Ikaalisten piirin vt. piirilääkäri. Kirurgian maisteri.[1] ( i Jakob Olof Lybeck. Vaasalainen kauppias Vaasa.[1] ä Ingrid Carolina Walle.[1])
Magnus Wilhelm Georg-Magnuksenpoika Järnefelt. Syntynyt 06.04.1843 Räisälä. Kuollut 09.06.1914 Ruovesi. Sörnäisten asemapäällikkö 1890 Helsinki. Haminan kadettikoulussa 1855-1860.[1] –Puoliso Natalia Stenbäck. Syntynyt 03.12.1847 Savitaipale. Kuollut 14.02.1933 Kuopio. Katso myös 94. [1]
Oscar Adolf Georg-Magnuksenpoika Järnefelt. Syntynyt 24.07.1845 Räisälä. Kuollut 26.12.1913 Käkisalmi. Eversti Suomen armeijassa 1902. Haminan kadettikoulussa 1857-1866.[1] –Puoliso 19.09.1875 Viipurin lääni, Uusikirkko Maria Stenbäck. Syntynyt 22.03.1856 Ruokolahti. Kuollut 14.10.1946 Helsinki. Katso myös 93. [1]
Taulu 96
(Taulusta 73)

IX. Clara Erikintytär Munselius. Syntynyt 27.12.1749 Paltamo. Kuollut 12.11.1807 Vaasa. Avioliitto Cantzaun kanssa oli lapseton.[1] Isä Taulu 73. –Puoliso 1:o 16.08.1768 Pietarsaaren maaseurakunta Carl Paul Castin. Syntynyt noin 1728. Kuollut 21.05.1784 Mustasaari. Vaasan lääänin lääninsihteeri. Kuoli "56-vuotiaana".[1] –Puoliso 2:o 28.06.1785 Pietarsaaren maaseurakunta Joachim Christian Cantzau (Kantzau). Syntynyt 28.03.1732 Saksa, Stralsund. Kuollut 29.08.1819 Vaasa. Vaasan kaupungin- ja piiriapteekin omistaja 1763 Vaasa. Proviisori 1759. Apteekkari 1760. Opiskeli Rostockin yliopistossa 1753.[1] ( i Johan Philip Cantzau. Stralsundilainen kauppias Saksa, Stralsund.[1] ä Catharina Maria Söderman.[1])

X Lapset
1: Sara Maria Carl-Paulintytär Castin. Syntynyt 27.08.1769 Vaasa.[1]
1: Erik Johan Carl-Paulinpoika Castin. Syntynyt 03.09.1770 Vaasa. Merimies.[1]
1: Fredrik Adolf Carl-Paulinpoika Castin. Syntynyt 07.09.1771 Vaasa. Perämies.[1]
1: Lorentz Johan Carl-Paulinpoika Castin. Syntynyt 23.02.1773 Vaasa. Kuollut 22.03.1774 Vaasa.[1]
1: Bror Sven Carl-Paulinpoika Castin. Syntynyt 24.12.1775 Vaasa. Kuollut 05.11.1776.[1]
Taulu 97
(Taulusta 72)

VIII. Henrik Henrikinpoika Holst. Syntynyt 1719 Ruotsi, Strängnäs. Kuollut 1790 Uumaja. Turun hovioikeuden auskultantti 1740 Turku. Uumajan sairashuoneen taloudenhoitaja Ruotsi, Uumaja. Ylioppilas 1738 Turku (pohj.). Maanmittarin tutkinto 1761.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 1745 Margaretha Sigelrot. Syntynyt 1728. Kuollut 1788. Isä oli uumajalainen kauppias.[1]

IX Lapset
Nathanael Henrikinpoika Holst. Makasiininhoitaja Ruotsi, Uumaja.[1] –Puoliso 11.03.1801 Vaasa Ulrika Kantzau.[1] ( i Joachim Cantzau (Kantzau). Vaasan kaupungin- ja piiriapteekin omistaja Vaasa.[1] ä Magdalena Brinck.[1]) –Puoliso N. N. Kantzau.[1] ( i Joachim Cantzau (Kantzau). Vaasan kaupungin- ja piiriapteekin omistaja Vaasa.[1] ä Magdalena Brinck.[1])
N. N. Henrikintytär Holst.[1] –Puoliso Sundström. Uumajalainen Kauppias Ruotsi, Uumaja.[1]
Taulu 98
(Taulusta 72)

VIII. Maria Helena Henrikintytär Holst. Syntynyt 22.01.1729 Lohtaja. Kuollut 12.08.1764 Lohtaja.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 00.01.1749 Jonas Cajanus (Cajan). Syntynyt 25.07.1716 Ruotsi, Kalix. Kuollut 01.05.1785 Kaarlela. Ylim. maanmittari Pohjanmaalla.[1] ( i Gustaf Cajanus. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Susanna Granberg.[1])

IX Lapset
Susanna Cajanus. Syntynyt 02.01.1751 Lohtaja. Kastettu 04.01.1751 Lohtaja.[6]
Carl Cajanus. Syntynyt 12.12.1761 Lohtaja. Kastettu 12.12.1761 Lohtaja.[6]
Taulu 99
(Taulusta 46)

IV. Margaretha Cnutintytär Witting.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso 00.02.1626 Kokkola Jakob Borgoensis. Carlman. Kuollut Uusikaarlepyy (luultavasti). Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636 Uusikaarlepyy.[1] ( i Jakob Borgoensis. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Uusikaarlepyy.[1])

V Lapset
Cnut Jakobinpoika Carlman. Kuollut 1655 Kuurinmaa. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori. Taulu 100.[1]
Taulu 100
(Taulusta 99)

V. Cnut Jakobinpoika Carlman. Kuollut 1655 Kuurinmaa. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori. Ylioppilas 1644 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 99. –Puoliso Susanna Johansdotter Pictorius. Kuollut 1697[4].[1] ( i Johan Olai Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi ?. Kappalainen Kalajoki. Kemin kirkkoherra 1630 Kemi.[1] ä Margaretha Arctophilacius.[1])

VI Lapset
Jakob Cnutinpoika Carlman. Kuollut 1680 Uusikaarlepyy (ilmeisesti). Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673. Taulu 101.[1]
Taulu 101
(Taulusta 100)

VI. Jakob Cnutinpoika Carlman. Kuollut 1680 Uusikaarlepyy (ilmeisesti). Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673. Ylioppilas 1665 Upsala. Ylioppilas 1669 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 100. –Puoliso Christina Merthen. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.[1]

VII Lapset
Beata Jakobintytär Carlman. Eli sotapakolaisena Härnösandissa Ruotsissa 1715.[1] –Puoliso 24.11.1696 Vaasa Christiern Kröger. Syntynyt 24.09.1668 Vaasa. Kuollut 1721. Kruununkylän sairashuoneen saarnaaja. Ylioppilas 1683 Turku (pohj.). Christiern on isänsä 1. avioliitosta (äidin nimi ei tiedossa). Kuoli sotaa paossa ollessaan.[1] ( i Christiern Kröger. Kauppias Kokkola. Raatimies Kokkola.[1])
Taulu 102
(Taulusta 46)

IV. Gustaf Cnutinpoika Witting. Kuollut 1647 Lohtaja (ilmeisesti). Lohtajan kirkkoherra 1640 Lohtaja.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Brita Nycarlus. Syntynyt 1605.[1] ( i Johan Nycarlus. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Uusikaarlepyy.[1] ä Margaretha Hansintytär (eli Johanintytär).[1])

V Lapset
Elisabet Gustafintytär Witting. Kuollut 1692. Taulu 103.[1]
Susanna Gustafintytär Witting. Taulu 114.[1]
Cnut Gustafinpoika Witting. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679 Kokkola. Raatimies Kokkola. Taulu 115.[1]
Gustaf Gustafinpoika Witting. Syntynyt 24.08.1646 Lohtaja (ilmeisesti). Kuollut 28.03.1699 Riika. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa.[1]
Brita Gustafintytär Witting. Taulu 123.[1]
Taulu 103
(Taulusta 102)

V. Elisabet Gustafintytär Witting. Kuollut 1692.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso 1:o Lars Granberg. Välillä Lochtovius. Syntynyt 1626 Lohtaja (todennäköisesti). Kuollut 1667 Lohtaja (arvatenkin siellä). Lohtajan kappalainen Lohtaja.[1] ( i Lars Lochtovius. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Anna Erikintytär.[1]) –Puoliso 2:o Johan Hjerta. Cajanus. Syntynyt 19.12.1629 Paltamo. Kuollut 13.05.1703 Paltamo. Paltamon kirkkoherra Paltamo.[1] ( i Anders Hjerta. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti Kajaani.[1] ä Agneta Matintytär Laatikatar.[1])

VI Lapset
2: Susanna Johanintytär Cajanus. Syntynyt 1677 (Paltamo). Taulu 104.[8]
Taulu 104
(Taulusta 103)

VI. Susanna Johanintytär Cajanus. Syntynyt 1677 (Paltamo). Haudattu 16.12.1744 Oulu. Kuollut "67-vuotiaana".[1][8] Äiti Taulu 103. –Puoliso 1:o Anders Frosterus. Syntynyt jälkeen 1660 (Oulu). Kuollut 31.05.1713 Oulu. Oulun kirkkoherra.[8] ( i Jakob Frosterus. Syntynyt 12.12.1632 Oulu?. Kuollut 1710 Oulu. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.[2] ä Catharina Lythraeus. Kuollut 15.08.1697.[2] äi Anders Lythraeus. Syntynyt 1615. Kuollut 1679 Oli Kuolleena. Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies.[2] ää Catharina Könikintytär. Syntynyt Piitime, Ruotsi. Kuollut 1660.) –Puoliso 2:o Lars Forbus. Syntynyt 1667. Kuollut 05.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra Kemi. Kuollut "58-vuotiaana".[1] ( i Henrik Forbus. Oulun pormestari Oulu.[1] ä Margaretha Lithovius.[1]) –Puoliso 3:o 18.04.1727 Kemi Zacharias Lithovius. Syntynyt 17.02.1672 Oulu (todennäköisesti). Kuollut 17.09.1743 Oulu. Oulun kirkkoherra Oulu.[1] ( i Gabriel Limingius. Oululainen porvari Oulu.[1] ä Margaretha (Uhlbrandt).[1])

VII Lapset
1: Magdalena Frosterus. Syntynyt 23.03.1710 (Oulu). Kuollut 06.09.1776 Paltamo. Taulu 105.[8]
Taulu 105
(Taulusta 104)

VII. Magdalena Frosterus. Syntynyt 23.03.1710 (Oulu). Kuollut 06.09.1776 Paltamo.[8] Äiti Taulu 104. –Puoliso 11.12.1728 Oulu Simon Forsström. Syntynyt (Oulu). Kuollut 1740 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra.[8] ( i Paavo Simonpoika. Oulun raatimies. Kauppias.[8] ä Maria Josefintytär.[8])

VIII Lapset
Brita Christina Forsström. Syntynyt 23.07.1734 Paltamo. Kuollut 26.03.1793 Paltamo. Taulu 106.[8]
Taulu 106
(Taulusta 105)

VIII. Brita Christina Forsström. Syntynyt 23.07.1734 Paltamo. Kuollut 26.03.1793 Paltamo.[8] Äiti Taulu 105. –Puoliso 30.10.1755 Paltamo Christer Castrén. Syntynyt 1728 (Kajaani). Kuollut 23.01.1795 Paltamo. Kihlakunnantuomari Kemin ja Kajaanin tuomiokunnat. Pormestari Kajaani[9]. Kajaanin Pataljoonan sotatuomari Kajaani[9].[8] ( i Matthias Castreen. Syntynyt 03.02.1693 (Virrat). Kuollut 22.06.1771 Paltamo. Kajaanin kruununvouti Kajaani. Pormestari Kajaani.[8] ii Olaus Castrenius. Syntynyt 00.07.1666 (Sääksmäki). Kuollut 28.12.1736 Pälkäne. Pälkäneen kirkkoherra.[8] iä Christina Lignipaeus. Syntynyt 1662. Kuollut 26.06.1715 Pälkäne.[8] ä Helena Albogius. Syntynyt 1690 (Narva?). Kuollut 1739 (Kajaani).[8] äi Ericus Albogius. Syntynyt jälkeen 1660. Kuollut 04.07.1701 Nevanlinna. Nevanlinnan kirkkoherra.[8] ää Maria Hinnel. Syntynyt noin 1670. Kuollut ennen 1727 Oulu.[8])

IX Lapset
Matthias Alarik Castrén. Syntynyt 16.09.1756 Paltamo. Kuollut 15.03.1791 Paltamo. Varatuomari. Taulu 107.[8]
Gustaf Adolf Castrén. Syntynyt 1772. Kuollut 1815. Hyrynsalmen kruununnimismies Hyrynsalmi. Taulu 108.[9]
Taulu 107
(Taulusta 106)

IX. Matthias Alarik Castrén. Syntynyt 16.09.1756 Paltamo. Kuollut 15.03.1791 Paltamo. Varatuomari.[8] Äiti Taulu 106. –Puoliso 29.09.1785 Sotkamo Sofia Frosterus. Syntynyt 12.05.1755 (Kajaani). Kuollut 01.02.1791 Paltamo.[8] ( i Johan Frosterus. Syntynyt 30.11.1720 (Tukholma). Kuollut 10.06.1809 Sotkamo. Sotkamon kirkkoherra.[8] ii Abraham Frosterus. Syntynyt 1680 (Oulu). Kuollut 01.05.1726 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra 1724 Paltamo.[8] iä Catharina Cajanus. Syntynyt 26.05.1694 (Paltamo). Kuollut 29.12.1762 Sotkamo.[8] ä Susanna Florin. Syntynyt 22.01.1732 Oulu. Kuollut 18.02.1809 Sotkamo.[8] äi Paul Florinus. Syntynyt noin 1699. Kuollut 19.04.1750 Oulu. Kauppias Oulussa.[8] ää Elisabet Lithovius. Syntynyt (Oulu). Kuollut 17.11.1743 Oulu.[8])

X Lapset
Alarik Gustaf Castrén. Syntynyt 03.06.1787 Paltamo. Kuollut 11.01.1865 Oulainen. Oulaisten kappalainen Oulainen. Varapastori[9]. Kirjoittautui Oulun Triviaalikoulun III luokalle 15.09.1809. Ylioppilas Turun Akatemiassa (pohj.) 19.09.1811 yhdessä nuorimman veljensä Carl Arvidin kanssa, kirjoittautui osakuntaan 21.09. s.v. Erotodistus Akatemiasta 09.12.1814. Vihittiin papiksi Turussa 17.12.1814 ja määrättiin Lapuan kirkkoherran Gabriel Laguksen apulaiseksi. Töysän saarnaaja 14.07.1824, astui virkaan 01.05.1825. Oulaisten kappalainen 07.03.1832, astui virkaan 01.05. s.v. Sai 16.12.1839 varapastorin arvonimen. Osti Oulaisten kappalaisen Jakob Wilanderin omistuksessa aikanaan olleen Oja-nimisen tilan n:o 22 Oulaisten kirkonkylässä. Kauppa tehtiin kahdessa erässä, puolet tilasta 1833 ja toinen puoli 1838. Osti vielä kahdella kaupalla 1838 ja 1841 Heikki ja Antti Pyyköltä Uusitalo-nimisen tilan samassa kylässä. Viljeli näitä tiloja kappalaisen virkatalon ohella. Myi Uusitalon 1847.[8] –Puoliso 29.12.1818 Lapua Johanna Sophia Gabrielsdotter Lagus. Syntynyt 11.09.1801 Jalasjärvi. Kuollut 01.08.1831 Töysä. Katso myös 40 , 41 , 41 , 41 , 41 , 41 , 41 , 41 , 41. [2] –Puoliso 15.03.1832 Lapua Anna (Annette) Fonselius. Syntynyt 02.09.1799 Pyhäjoki. Kuollut 11.11.1884 Pielavesi.[8] ( i Elias Jeremias Fonselius. Kärsämäen kappalainen 1818. ä Anna Charlotta Westzynthius.[8])
Taulu 108
(Taulusta 106)

IX. Gustaf Adolf Castrén. Syntynyt 1772. Kuollut 1815. Hyrynsalmen kruununnimismies Hyrynsalmi. Vänrikki.[9] Äiti Taulu 106. –Puoliso 1795 Johanna Lovisa Planman. Syntynyt 1778. Kuollut 1824.[9]

X Lapset
Lars Magnus Castrén. Syntynyt 1806. Kuollut 1883. Kälviän kirkkoherra Kälviä. Taulu 109.[9]
Reinhold Castrén. Syntynyt 1811. Kuollut 1849. Sotkamon pitäjänkirjuri Sotkamo. Taulu 112.[9]
Taulu 109
(Taulusta 108)

X. Lars Magnus Castrén. Syntynyt 1806. Kuollut 1883. Kälviän kirkkoherra Kälviä. Rovasti.[9] Isä Taulu 108. –Puoliso 1844 Brita Kristina Amalia Snellman. Syntynyt 1825. Kuollut 1899.[9]

XI Lapset
Matti Eliel Castrén. Syntynyt 1860. Kuollut 1910. Muolaan kappalainen Muolaa. Taulu 110.[9]
Gustaf Gideon Castrén. Syntynyt 1862. Kuollut 1915. Hammarlandin kirkkoherra. Taulu 111.[9]
Taulu 110
(Taulusta 109)

XI. Matti Eliel Castrén. Syntynyt 1860. Kuollut 1910. Muolaan kappalainen Muolaa.[9] Isä Taulu 109. –Puoliso 1887 Anna Naema Tallqvist. Syntynyt 1857. Kuollut 1929.[9]

XII Lapset
Matti Tapani Castrén. Syntynyt 1891. Kuollut 1955. Hammaslääkäri Riihimäki. Lääk.kand.[9] –Puoliso 1918 Börja Hellner. Syntynyt 1892. Kuollut 1960. Hammaslääkäri.[9]
Taulu 111
(Taulusta 109)

XI. Gustaf Gideon Castrén. Syntynyt 1862. Kuollut 1915. Hammarlandin kirkkoherra.[9] Isä Taulu 109. –Puoliso 1:o 1898 Adolfina Marianna Eklund. Syntynyt 1865. Kuollut 1909.[9] –Puoliso 2:o 1912 Aurora Karolina Lindholm. Syntynyt 1876. Kuollut 1959.[9]

XII Lapset
1: Rakel Ingeborg Castrén. Syntynyt 30.05.1895.[9] –Puoliso 1931 Karl Ruben Rafael Sevonius. Syntynyt 1901. Kuollut 1988 Helsinki. Kappalainen Helsinki. Rovasti.[9]
Taulu 112
(Taulusta 108)

X. Reinhold Castrén. Syntynyt 1811. Kuollut 1849. Sotkamon pitäjänkirjuri Sotkamo.[9] Isä Taulu 108. –Puoliso 1833 Johanna Elisabet Cajan. Syntynyt 1812. Kuollut 1874.[9]

XI Lapset
Johan Adolf Castrén. Syntynyt 1837. Kuollut 1886. Kemijärven kruununnimismies Kemijärvi. Taulu 113.[9]
Taulu 113
(Taulusta 112)

XI. Johan Adolf Castrén. Syntynyt 1837. Kuollut 1886. Kemijärven kruununnimismies Kemijärvi.[9] Isä Taulu 112. –Puoliso 1865 Brita Matilda (Gustava?) Korva. Syntynyt 1840. Kuollut 1923.[9]

XII Lapset
Heino Castrén. Syntynyt 1878. Kuollut 1968. Hovioikeuden auskultantti. Lääninkamreeri Viipuri.[9] –Puoliso 1913 Aino Elina Leveinen. Syntynyt 1887. Kuollut 1973.[9]
Taulu 114
(Taulusta 102)

V. Susanna Gustafintytär Witting.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso Jakob Cronbäck. Ehkä myös Crunovius. Syntynyt 1635. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun alempi kollega Uusikaarlepyy. Ylioppilas 1652 Turku (pohj.). Oli vainaja 20.09.1680.[1] ( i Jeremias Cronbäck. Kruununkylän kirkkoherra Kruununkylä.[1])

VI Lapset
Gustaf Jakobinpoika Cronbäck. Oli elossa 1660.[1]
Elisabet Jakobintytär Cronbäck. Avioliitto oli lapseton.[1] –Puoliso Gustaf Hjerta. Cajanus. Kuollut 1710 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra Lohtaja.[1] ( i Anders Hjerta. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti Kajaani.[1] ä Agneta Matintytär Laatikatar.[1])
Taulu 115
(Taulusta 102)

V. Cnut Gustafinpoika Witting. Haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679 Kokkola. Raatimies Kokkola. Ylioppilas 1657 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 102. –Puoliso 01.01.1671 Kokkola Catharina Gorick. Oli elossa vielä 14.08.1697.[1]

VI Lapset
Christian Cnutinpoika Witting. Kastettu 20.08.1671 Kokkola. Kuollut ennen 17.11.1684.[1]
Gustaf Cnutinpoika Witting. Kastettu 10.12.1676 Kokkola. Kuollut ennen 17.11.1784.[1]
Catharina Cnutintytär Witting. Syntynyt noin 1680. Kuollut 08.12.1716 Tervola. Taulu 116.[1]
Taulu 116
(Taulusta 115)

VI. Catharina Cnutintytär Witting. Syntynyt noin 1680. Kuollut 08.12.1716 Tervola. Kuoli "36-vuotiaana" Tervolassa venäläisten surmaamana.[1] Isä Taulu 115. –Puoliso Johan Remahl. Syntynyt 1667. Kuollut 25.01.1742 Tervola. Tervolan kappalainen 1700 Tervola. Ylioppilas 1685 Upsala. Ylioppilas 1687. Kuoli "75-vuotiaana".[1] ( i Johan Remahl. Kemin hopmanni.[1] ä Catharina Tuderus.[1])

VII Lapset
Catharina (Carin) Johanintytär Remahl. Syntynyt noin 1697. Kuollut 03.11.1752 Kemi. Kuoli "55-vuotiaana". Naimaton.[1]
Johan Johaninpoika Remahl. Syntynyt 13.05.1699 Kemi. Kuollut 1745 Kemi (kaiketi). Kemin kappalainen 1737 Kemi. Taulu 117.[1]
Susanna Johanintytär Remahl. Syntynyt 08.12.1701 Kemi. Haudattu (kotoisin Oulusta) (haudattu mahdollisesti myöhemmin) 15.08.1736 Kemi. Kemin ja Oulun historiakirjojen eräät nimiä ja päivämääriä koskevat tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.[1] –Puoliso 09.03.1731 Tervola Samuel Steffander (myös Stephander). Kuollut 00.12.1755 Oulu. Oululainen kauppias Oulu.[1] ( i Steffander. Oulun linnan vahtimestari Oulu.[1] ä Beata Karck.[1])
Carl Johaninpoika Remahl. Syntynyt 20.05.1703 Kemi. Taulu 122.[1]
Taulu 117
(Taulusta 116)

VII. Johan Johaninpoika Remahl. Syntynyt 13.05.1699 Kemi. Kuollut 1745 Kemi (kaiketi). Kemin kappalainen 1737 Kemi. Ylioppilas 1718 Upsala. Pappi 1723.[1] Äiti Taulu 116. –Puoliso 26.09.1727 Tukholma Anna Margaretha Omberg. Syntynyt noin 1712. Kuollut 01.04.1757 Kemi. Kuollut "44 vuoden 9 kuukauden 6 päivän" ikäisenä.[1]

VIII Lapset
Anna Christina Johanintytär Remahl. Syntynyt 15.01.1730 Kemi.[1]
Zacharias Johaninpoika Remahl. Sitten myös Kestilä. Syntynyt 11.08.1731 Kemi. Kuollut 09.04.1791 Kemi. Talollinen Kemi, Kestilän tila.[1] –Puoliso 26.10.1754 Kemi Anna Kittilä. Syntynyt noin 1729. Kuollut 13.09.1769 Kemi. Kuoli "40-vuotiaana".[1] ( i Matti Kittilä. Talollinen.[1] ä Anna.[1]) –Puoliso 13.12.1772 Simo Riitta Parsiala. Syntynyt 1735 Simo. Kuollut 07.04.1795 Kemi. Kuoli "60 vuoden 4 kuukauden" ikäisenä.[1] ( i Juho Jaakonpoika Parsiainen. Simolainen talollinen Simo.[1] ä Margareetta Laurintytär.[1])
Juliana Johanintytär Remahl. Syntynyt 06.11.1732 Kemi. Kuollut 26.03.1787 Oulu.[1] –Puoliso 30.11.1755 Kemi Zacharias Uhlenius. Syntynyt 12.12.1732 Oulu. Kuollut 27.05.1778 Oulu. Oululainen kauppias Oulu.[1] ( i Carl Uhlenius. Oululainen kauppias.[1] ä Anna Uhlbrandt.[1])
Catharina Maria Johanintytär Remahl. Syntynyt 08.02.1735 Kemi. Kuollut 08.02.1791 Oulu. Taulu 118.[1]
Sara Margaretha Johanintytär Remahl. Syntynyt 25.02.1737 Kemi. Kuollut 18.05.1809 Oulu.[1] –Puoliso Anders Bohm. Syntynyt 17.01.1730 Oulu. Kuollut 09.06.1790 Oulu. Oulun lukkari Oulu.[1] ( i Anders Bohm. Oulun lukkari Oulu.[1] ä Maria Granroth.[1])
Johan Adam Johaninpoika Remahl. Syntynyt 1739 Kemi.[1]
Fredrik Johaninpoika Remahl. Syntynyt 1742 Kemi. Kuollut 06.05.1756 Kemi. Kuoli "14 vuoden 3 viikon 2 päivän" vanhana.[1]
Taulu 118
(Taulusta 117)

VIII. Catharina Maria Johanintytär Remahl. Syntynyt 08.02.1735 Kemi. Kuollut 08.02.1791 Oulu.[1] Isä Taulu 117. –Puoliso 23.02.1765 Kemi Henrik Junnelius. Syntynyt 1745 Norja, Ruija, Koutokeino (ilmeisesti). Kuollut 24.02.1790 Oulu. Kauppias 1777 Oulu.[1] ( i Juho Junttila. Oulun kirkkoherra Oulu.[1] ä Brita Tornberg.[1])

IX Lapset
Birgitta Catharina Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 29.06.1765 Kemi.[1]
Johan Henrik Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 24.12.1766 Oulu. Kuollut 23.11.1827 Kiiminki. Sahan kirjanpitäjä Kiiminki. Taulu 119.[1]
Anna Catharina Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 06.01.1769 Oulu. Kuollut 02.06.1771 Oulu.
Carl Fredrik Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 23.03.1775 Oulu. Kuollut 19.08.1828 Oulu. Kauppias 1797 Oulu. Raatimies. Taulu 121.[1]
Juliana Helena Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 1778 Oulu. Oli kuolleena 1790.[1]
Taulu 119
(Taulusta 118)

IX. Johan Henrik Henrikinpoika Junnelius. Jonkin aikaa Jurvell. Syntynyt 24.12.1766 Oulu. Kuollut 23.11.1827 Kiiminki. Sahan kirjanpitäjä Kiiminki. Kersantti.[1] Äiti Taulu 118. –Puoliso Susanna Prokko. Syntynyt 1762 Oulu. Kuollut 20.12.1849 Kiiminki.[1]

X Lapset
Maria Eleonora Johan-Henrikintytär Jurvell. Junnelius. Syntynyt 02.04.1792.[1] –Puoliso Isak Ollila. Åhlberg. Syntynyt 24.12.1795 Oulu.[1] ( i Matti Ollila. Oululainen merimies Oulu.[1] ä Maria.[1])
Sara Christina Johan-Henrikintytär Jurvell. Junnelius. Syntynyt 01.03.1794 Kiiminki. Kuollut 17.08.1794 Kiiminki.[1]
Margaretha Elisabet Johan-Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 27.06.1795 Kiiminki.[1]
Johan Petter Johan-Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 31.01.1798 Oulu. Kuollut 24.01.1867 Oulujoki. Talollinen Kiiminki. Taulu 120.[1]
Catharina Johan-Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 06.08.1801 Kiiminki. Kuollut 04.03.1848 Kiiminki.[1] –Puoliso 25.09.1824 Kiiminki Heikki Jakku. Syntynyt 26.03.1801. Kiimingin pitäjänräätäli Kiiminki.[1]
Sara Magdalena Johan-Henrikintytär Junnelius. Syntynyt 11.01.1804 Kiiminki. Kuollut 17.06.1881 Kiiminki.[1] –Puoliso 25.06.1830 Kiiminki Joosef Luukinen. Syntynyt 26.03.1793. Kuollut 19.02.1861. Renki Kiiminki.[1]
Taulu 120
(Taulusta 119)

X. Johan Petter Johan-Henrikinpoika Junnelius. Sitten myös Laurila. Syntynyt 31.01.1798 Oulu. Kuollut 24.01.1867 Oulujoki. Talollinen Kiiminki.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso 17.03.1826 Kiiminki Maria Jaakontytär Laurila. Syntynyt 10.12.1802.[1]

XI Lapset
Susanna Johan-Petterintytär Junnelius. Syntynyt 21.06.1826 Kiiminki. Kuollut 22.11.1826 Kiiminki.[1]
Henrik Johan-Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 19.09.1827 Kiiminki. Kuollut 13.01.1828 Kiiminki.[1]
Brita Lisa Johan-Petterintytär Junnelius. Syntynyt 12.12.1828 Kiiminki. Kuollut 01.02.1860 Kiiminki.[1] –Puoliso Erkki Ukkola. Syntynyt 12.06.1824 Kiiminki.[1] ( i Heikki Pekanpoika Ukkola. Talollinen Kiiminki.[1] ä Marketta Erkintytär Kontio.[1])
Susanna Maria Johan-Petterintytär Junnelius. Syntynyt 13.11.1832 Kiiminki.[1] –Puoliso Lauri Heikki Kalamäki. Talollinen.[1]
Johan Johan-Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 17.09.1836 Kiiminki.[1]
Catharina Johan-Petterintytär Junnelius. Syntynyt 18.12.1838 Kiiminki. Kuollut 10.02.1856 Kiiminki.[1]
Isak Johan-Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 16.08.1841 Kiiminki. Kuollut 20.04.1842 Kiiminki.[1]
Taulu 121
(Taulusta 118)

IX. Carl Fredrik Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 23.03.1775 Oulu. Kuollut 19.08.1828 Oulu. Kauppias 1797 Oulu. Raatimies. Ylioppilas 1792 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 118. –Puoliso 10.03.1805 Maria Junell. Junnelius. Syntynyt 28.11.1780 Paltamo. Kuollut 22.01.1825 Oulu.[1] ( i Johan Junnelius. Kersantti.[1] ä Brita Forseen.[1])

X Lapset
Elisabet Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 09.11.1805 Oulu. Kuollut 05.03.1859 Oulu. Naimaton.[1]
Maria Catharina Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 12.11.1806 Oulu. Kuollut 23.03.1857 Oulu.[1] –Puoliso 20.10.1850 Oulu Philip Idström. Syntynyt 03.01.1796. Kuollut 1879. Kupariseppä Oulu.[1]
Sofia Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 17.04.1808 Oulu. Kuollut 30.09.1808 Oulu.[1]
Johan Fredrik Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 22.06.1809 Oulu. Kuollut 03.05.1877 Saloinen. Maanviljelijä Saloinen.[1] –Puoliso 28.01.1838 Oulu Magdalena Uljua. Syntynyt 24.01.1813. Kuollut 23.12.1890 Oulu.[1]
Henrik Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 21.04.1811 Oulu. Kuollut 15.12.1811 Oulu.[1]
Carl Erik Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 05.08.1812 Oulu. Kuollut 07.02.1861 Oulu. Laivuriporvari 1837 Oulu. Kauppias 1844 Oulu. Laivanvarustaja.[1] –Puoliso Brita Christina Damlin. Syntynyt 17.01.1804 Uusikaarlepyy. Kuollut 11.11.1890 Oulu.[1] ( i Josef Damlin. Uusikaarlepyyläinen porvari Uusikaarlepyy.[1] ä Margaretha Spoof.[1])
Adolf Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 21.09.1813 Oulu. Kuollut 22.11.1813 Oulu.[1]
Gustaf Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 02.02.1815 Oulu. Kuollut 03.03.1815 Oulu.[1]
Petter Henrik Carl-Fredrikipoika Junnelius. Syntynyt 15.01.1816 Oulu. Kuollut 04.01.1896 Oulu. Oulun tervahovin hoitaja Oulu.[1] –Puoliso 05.11.1840 Oulu Brita Elisabet Kraftman. Syntynyt 15.10.1821 Oulu. Kuollut 24.07.1876 Oulu.[1] ( i Matts Kraftman. Kultaseppä Oulu.[1] ä Anna Sporman.[1]) –Puoliso 28.09.1883 Maria Alexandra Jellman. Syntynyt 25.05.1833. Kuollut 28.10.1916 Oulu.[1]
Gustava Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 17.02.1817 Oulu. Kuollut 24.10.1817 Oulu.[1]
Margaretha Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 29.06.1818 Oulu. Kuollut 11.08.1818 Oulu.[1]
Gustaf Adolf Carl-Fredrikinpoika Junnelius. Syntynyt 06.06.1820 Oulu. Kuollut 24.07.1820 Oulu.[1]
Henrika Carl-Fredrikintytär Junnelius. Syntynyt 24.02.1823 Oulu. Kuollut 16.08.1823 Oulu.[1]
Taulu 122
(Taulusta 116)

VII. Carl Johaninpoika Remahl. Syntynyt 20.05.1703 Kemi. Haudattu 26.11.1738 Kemi. Kuollut "35-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 116. –Puoliso 18.10.1724 Kemi Liisa Mikontytär Oinas.[1]

VIII Lapset
Johan Carlinpoika Remahl. Syntynyt 23.09.1725 Kemi.[1]
Abraham Carlinpoika Remahl. Syntynyt 05.09.1727 Kemi.[1]
Carl Carlinpoika Remahl. Syntynyt 19.10.1728 Kemi. Kuollut 21.04.1787 Tervola. Oli naimisissa.[1]
Elias Carlinpoika Remahl. Syntynyt 12.01.1730 Kemi.[1]
Susanna Carlintytär Remahl. Syntynyt 1731 Kemi. Syntyi mahdollisesti kaksosena. Avio oli lapseton.[1] –Puoliso 24.06.1764 Tervola Gerhard Snellman. Syntynyt 1722. Kuollut 29.12.1763 Tervola. Tervolan kappalainen Tervola.[1] ( i Johan Snellman. Oulun tullinhoitaja Oulu.[1] ä Anna Enroth.[1])
Maria Carlintytär Remahl. Syntynyt 1731 Kemi. Kuollut Alkuvuodesta 1733 Kemi. Syntyi ehkä kaksosena. Kuoli "1½ vuoden" ikäisenä.[1]
Maria Carlintytär Remahl. Syntynyt 11.04.1733 Kemi. Kuollut 1733 Kemi. Kuoli elettyään "1 3/4 kuukautta".[1]
Elisabet Carlintytär Remahl. Syntynyt 16.10.1737 Kemi. Kuollut 04.12.1737 Kemi. Kuoli "2 viikon" ikäisenä.[1]
Pehr Carlinpoika Remahl. Syntynyt 26.01.1739 Kemi. Kuollut 12.02.1739 Kemi. Kastekirjassa Carl. Kuoli "12 päivän" vanhana.[1]
Taulu 123
(Taulusta 102)

V. Brita Gustafintytär Witting. Eli Lohtajalla leskenä 1694.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso Johan (Hans) Granqvist. Kuollut noin 1694 Lohtaja (varmaankin). Lohtajan nimismies Lohtaja.[1] ( i Christoffer Granqvist. Lohtajan nimismies Lohtaja.[1] ä Beata Granberg.[1])

VI Lapset
Maria Granqvist. Syntynyt 1674 Lohtaja (varmaankin). Kuollut 1715 Piitime, Ruotsi (sotapakolaisena).[1] –Puoliso Erik Johaninpoika Munselius. Syntynyt 1665. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri. Katso myös 68 , 69 , 69. [1]
Taulu 124
(Taulusta 46)

IV. Catharina Cnutintytär Witting. Haudattu 15.10.1669 Oulu.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso 1:o Bengt Gråå. Kuollut ennen 1647. Majuri. Asui Tenholassa 1645. Oli vainaja 1647.[1] ( i Henrik Gråå. Tenholan kirkkoherra Tenhola.[1]) –Puoliso 2:o Jo aviossa 1648 Gabriel Mathiaksenpoika Forssman. Haudattu 06.04.1669 Oulu. Oulun linnan päällikkö Oulu.[1]

V Lapset
1: Lydert Bengtinpoika Gråå. Eli Tenholassa 1652.[1]
1: Elisabet Bengtintytär Gråå. Oli elossa 1660.[1]
1: Henrik Bengtinpoika Gråå. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö. Taulu 125.[1]
1: Sofia Bengtintytär Gråå. Syntynyt noin 1640. Haudattu 27.02.1710 Raahe. Kuoli "69½-vuoden" ikäisenä. Ainakin avioliitto Palmin kanssa oli lapseton.[1] –Puoliso N. N. Stronemius. Mahdollisesti.[1] –Puoliso Zachris Danielinpoika Palm. Kuollut Kuollut noin 1691-1692 1692. Raahen urkuri Raahe. Raatimies.[1]
1: Catharina Bengtintytär Gråå. Taulu 127.[1]
Taulu 125
(Taulusta 124)

V. Henrik Bengtinpoika Gråå. Haudattu 15.03.1698 Oulu. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö.[1] Äiti Taulu 124. –Puoliso 1:o N. N..[1] –Puoliso 2:o 24.02.1668 Oulu Elsa Jenderjan. Haudattu 25.04.1697 Oulu.[1] ( i Claes Jenderjan. Oululainen kauppias.[1] ä Margaretha Ficke.[1])

VI Lapset
1: Gabriel Henrikinpoika Gråå. Kuollut Sotapakolaisena nähtävästi toukokuun alussa 1715. 00.05.1715 Ruotsi, Piitime. Oulun pormestari 1689 Oulu. Valtiopäivämies. Taulu 126.[1]
2: Margaretha Henrikintytär Gråå. Syntynyt 1669. Kuollut 15.05.1754 Mikkeli.[1] –Puoliso 30.11.1687 Oulu Jakob Pontus Tawast. Vuodesta 1689 Tawaststjerna. Syntynyt 02.08.1666 Pietarsaari. Kuollut 04.09.1716. Suur-Savon kihlakunnan tuomari. Kuolinsyy: vahingonlaukaus.[1] ( i Erik Tawast. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari.[1] ä Beata Pictorius.[1])
2: Elisabet Henrikintytär Gråå. Syntynyt noin 1672. Kuollut 09.06.1762 Sääminki. Kuoli "90-vuotiaana".[1] –Puoliso 01.05.1693 Oulu Johan Tammelander. Syntynyt noin 1673 Raahe. Kuollut ennen 24.03.1714. Kajaanin läänin kruununvouti.[1] ( i Johan Tammelander. Raahelainen kauppias.[1] ä Anna Corte.[1])
2: Catharina Henrikintytär Gråå.[1] –Puoliso 1691 Isak Brennerus. Syntynyt 12.10.1670 Kruununkylä (varmaankin). Kuollut (vuoden 1699 lopulla) 1699 Oulu (nähtävästi). Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri Oulu (?).[1] ( i Jakob Brennerus. Syntynyt 00.05.1607 Mustasaari. Kuollut 13.01.1685 Kruununkylä. Kruununkylän kirkkoherra 1638.[1] ii Henrik Brennerus. Mustasaaren kirkkoherra.[1] iä Margaretha Porshank.[1] ä Brita Gammal.[1]) –Puoliso 16.07.1704 Mikkeli Johan Sigfridinpoika Costian. Auditööri.[1]
2: Henrik Henrikinpoika Gråå. Syntynyt noin 1675. Haudattu 03.04.1704 Mikkeli. Auditööri.[1]
2: Elsa Henrikintytär Gråå.[1] –Puoliso 03.10.1699 Mikkeli Erik Bergström. Maanmittarintutkinto 1689. Maanmittarintutkinto 1693. Vakinainen maanmittari 1697 Viipurin lääni. Nähtävästi kotoisin Ruotsista. Eli 1715. Kuoli mahdollisesti sodassa tapaturmaisesti.[1]
Taulu 126
(Taulusta 125)

VI. Gabriel Henrikinpoika Gråå. Kuollut Sotapakolaisena nähtävästi toukokuun alussa 1715. 00.05.1715 Ruotsi, Piitime. Oulun pormestari 1689 Oulu. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1676 Upsala. Ylioppilas 1679 Turku (pohj.). Ylioppilas 1783 Upsala.[1] Isä Taulu 125. –Puoliso Anna Lund. Kuollut Nähtävästi ennen 1737 Oulu (?). Eli mahdollisesti Oulussa 1736 ja nähtävästi kuoli vuoteen 1737 mennessä.[1]

VII Lapset
Catharina Gabrielintytär Gråå. Syntynyt noin 1697 Oulu (kaiketi). Kuollut 05.07.1736 Oulu. Haudattu 09.07.1736 Oulu. Kuoli "39-vuotiaana".[1] –Puoliso 20.05.1729 Oulu Jakob Salander. Syntynyt 1675 Muhos (varmaankin). Kuollut 28.12.1742 Oulu. Haudattu 09.01.1743 Oulu. Oululainen kauppias Oulu. Kuoli "67-vuotiaana".[1] ( i Anders Salander. Muhoksen kappalainen Muhos.[1] ä Magdalena Hoffrenius.[1])
Taulu 127
(Taulusta 124)

V. Catharina Bengtintytär Gråå. Haudattu 03.12.1693 Oulu.[1] Äiti Taulu 124. –Puoliso Jo vuonna 1664 Petter Danielinpoika Bergenhemb. Haudattu (ehkä vuonna 1708) 1708 Oulu. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan kruununvouti. Kotoisin todennäköisesti Ruotsista.[1]

VI Lapset
Petter Petterinpoika Bergenhemb. Kersantti. Eli 1709, oli vainajana 1723.[1] –Puoliso Christina Petterintytär Medendorph.[1]
Elsa Petterintytär Bergenhemb. Syntynyt noin 1674. Kuollut 27.02.1754 Vaasa. Taulu 128.[1]
Taulu 128
(Taulusta 127)

VI. Elsa Petterintytär Bergenhemb. Bergenheim. Syntynyt noin 1674. Kuollut 27.02.1754 Vaasa. Haudattu Sulva. Kuoli "80-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 127. –Puoliso 05.03.1689 Nils Bergudd. Syntynyt 04.10.1660 Sulva. Pohjanmaan läänin lääninkamreeri 1696.[1] ( i Nils Bergudd. Laihian ja Maalahden vapaaherrakunnan hopmanni.[1] ä Maria Schildt.[1])

VII Lapset
Petter Nilsinpoika Bergudd. Syntynyt 24.01.1690 Sulva.[1]
Nils Nilsinpoika Bergudd. Kastettu 01.08.1691 Sulva. Kuollut 05.05.1752 Vaasa. Haudattu Sulva. Ylioppilas 1707 Upsala. Korsholman eteläisen voutikunnan kruununvouti. Kuoli "60 vuoden 9 kuukauden 5 päivän" vanhana.[1] –Puoliso Maria Margaretha Sand. Syntynyt noin 1709. Kuollut 26.01.1747 Vaasa. Kuoli "38 vuoden 1 kuukauden" ikäisenä.[1]
Taulu 129
(Taulusta 45)

III. Anna Carlintytär Sursill.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Jakob Skepperus (eli Gammal). Kuollut Kuollut 1636-1637 1637 Kokkola (kaiketi). Ylioppilas 1614 Upsala. Kokkolan kirkkoherra 1622.[1] ( i Mathias Gammal. Vöyrin kirkkoherra.[1] ä Brita Wiloides.[1])

IV Lapset
Anna Jakobintytär Skepperus. Syntynyt 1621 Kokkola. Kuollut 1664 Uusikaarlepyy (varmaankin). Taulu 130.[1]
Elisabet Jakobintytär Skepperus (Gammal). Taulu 132.[1]
Margaretha Jakobintytär Skepperus (Gammal). Taulu 133.[1]
Maria Jakobintytär Skepperus (Gammal). Haudattu 22.05.1688 Turku.[1] –Puoliso Hans Hansinpoika. Kuollut 1652. Vaasalainen porvari Vaasa.[1] ( i Hans Hansinpoika. Vaasalainen kauppias Vaasa.[1] ä Beata Enevaldintytär (Ingevaldintytär).[1])
Taulu 130
(Taulusta 129)

IV. Anna Jakobintytär Skepperus. Syntynyt 1621 Kokkola. Kuollut 1664 Uusikaarlepyy (varmaankin). Eli Gammal, ehkä myös Höök.[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Nils Olofinpoika Ringius. Syntynyt 1611 Ruotsi, Växsjö. Kuollut 1680 Uusikaarlepyy (luultavasti). Ylioppilas 1640 Turku (smool.). Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654 Uusikaarlepyy.[1]

V Lapset
Christina Nilsintytär Ringius. Eli leskenä Närpiössä 1686.[1] –Puoliso Johan Ulonius. Syntynyt 1624 Oulu. Kuollut ennen 1663. Uudenkaarlepyyn kappalainen Uusikaarlepyy. Katso myös 4. [1] –Puoliso Petter Pictorius. Kuollut 1672 Uusikaarlepyy (ilmeisesti). Uudenkaarlepyyn kappalainen Uusikaarlepyy.[1] ( i Johan Olai Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi ?. Kappalainen Kalajoki. Kemin kirkkoherra 1630 Kemi.[1] ä Margaretha Arctophilacius.[1]) –Puoliso Elias Petterinpoika Holmius. Syntynyt 1600 Tukholma. Kuollut 1684 Närpiö (kaiketi). Närpiön kirkkoherra Närpiö.[1]
Jakob Nilsinpoika Ringius. Ylioppilas 1662 Upsala.[1]
Susanna Nilsintytär Ringius. Syntynyt 11.11.1645 Uusikaarlepyy.[1] –Puoliso Erik Lochtovius. Granberg. Syntynyt 02.02.1623 Lohtaja (luultavasti). Kuollut 1687 Lohtaja (varmaankin). Lohtajan kirkkoherra Lohtaja.[1] ( i Lars Lochtovius. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Anna Erikintytär.[1])
Nils Nilsinpoika Ringius. Lindcrantz. Syntynyt 1648 Uusikaarlepyy. Kuollut 25.11.1692 Pohjan pitäjä. Ylioppilas 1664 Upsala. Ylioppilas 1670 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1672. Turun yliopiston ylim. lainopin professori 1678 Turku. Hattulan kihlakunnan ja Raaseporin läänin tuomiokunnan tuomari 1681. Aateloitiin nimellä Lindcrantz 1687 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1689.[1] –Puoliso 09.03.1676 Helsinki Märtha Tawast. Haudattu 21.11.1680 Turku.[1] ( i Gabriel Tawast. Helsingin pormestari Helsinki.[1] ä N. N. Greek.[1]) –Puoliso jälkeen 26.10.1682 Märtha Lindelöf. Kuollut noin 1690.[1] ( i Lars Lindelöf. Majuri.[1] ä Catharina Stålarm.[1])
Carl Nilsinpoika Ringius. Syntynyt noin 1649 Uusikaarlepyy. Kuollut 27.04.1687 Vaasa. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1681 Uusikaarlepyy. Vaasan triviaalikoulun rehtori 1684 Vaasa. Taulu 131.
Taulu 131
(Taulusta 130)

V. Carl Nilsinpoika Ringius. Syntynyt noin 1649 Uusikaarlepyy. Kuollut 27.04.1687 Vaasa. Haudattu 21.05.1687. Ylioppilas 1668 Upsala. Ylioppilas 1670 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1672. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1681 Uusikaarlepyy. Vaasan triviaalikoulun rehtori 1684 Vaasa. Äiti Taulu 130. –Puoliso Märtha Svenintytär. Eli vielä 1706.[1]

VI Lapset
Nils Carlinpoika Ringius. Ylioppilas 1695 Turku (pohj.). Sotilas. Muut vaiheet tuntemattomat.[1]
Taulu 132
(Taulusta 129)

IV. Elisabet Jakobintytär Skepperus (Gammal). Asui leskenä jonkin aikaa Turussa.[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Carl Nilsinpoika Wijk. Kaarleporin kreivikunnan vouti 1656. Tullimies 1662 Kokkola. Oli vainaja 1666.[1]

V Lapset
Jakob Carlinpoika Wijk. Oli elossa 1660.[1]
Nils Carlinpoika Wijk. Eli 1660.[1]
Susanna Carlintytär Wijk. Asui Turussa noin 1678.[1]
Taulu 133
(Taulusta 129)

IV. Margaretha Jakobintytär Skepperus (Gammal).[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Nils Olofinpoika Sylvius. Kuollut Mahdollisesti 1678 Pernaja. Pernajan kappalainen 1652 Pernaja. Kotoisin Vermlannista Ruotsista.[1]

V Lapset
Anna Nilsintytär Sylvius.[1] –Puoliso Mahdollisesti puoliso Michael Malmin. Kirjanpitäjä.[1]
Christina Nilsintytär Sylvius. Oli elossa 1660.[1]
Jakob Nilsinpoika Sylvius. Eli 1660.[1]
Elisabet Nilsintytär Sylvius. Asui vuoden 1660 jälkeen jonkin aikaa Turussa.[1]
Margaretha Nilsintytär Sylvius. Eli 1660.[1]
Sara Nilsintytär Sylvius. Oli elossa 1660.[1]
Johan Nilsinpoika Sylvius. Eli 1660.[1]
Maria Nilsintytär Sylvius. Oli elossa 1660.[1]
Nils Nilsinpoika Sylvius. Syntynyt 28.07.1662 Pernaja. Kuollut 30.10.1731 Ruotsi, Myrensjö. Ylioppilas 1679 Turku. Ylioppilas 1683 Upsala. Myrensjön kirkkoherra 1712 Ruotsi, Myrensjö. Rovasti 1721.[1] –Puoliso 31.10.1689 Helena Brook. Syntynyt 1667. Haudattu 27.10.1717 Myrensjö (ilmeisesti).[1] ( i Håkan Brook. Pehtori.[1]) –Puoliso Anna Christina Corvin. Syntynyt 1691. Kuollut 07.11.1773.[1] ( i Petter Corvin. Virserumin kirkkoherra Ruotsi, Virserum.[1] ä Christina Wiraenius.[1])
Taulu 134
(Taulusta 45)

III. Catharina Carlintytär Sursill.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Carl Jönsinpoika. Syntynyt Vaasa. Kokkolan pormestari 1626 Kokkola. Eli Kokkolassa 1639.[1]

IV Lapset
Catharina Carlintytär. Oli sokeana 1660.[1]
Anna Carlintytär.[1] –Puoliso Christer. Maalari. Lienee asunut Vaasassa.[1]
Elsa Carlintytär. Taulu 135.[1]
Taulu 135
(Taulusta 134)

IV. Elsa Carlintytär. 1. avion (Mathias Ruth) lapset kuolivat pieninä. 2. aviosta tunnetaan lueteltujen lasten nimet, mutta heidän vaiheistaan ei ole varmoja tietoja.[1] Äiti Taulu 134. –Puoliso 1:o Mathias Ruth. Kuollut ennen 1641. Kokkolan kappalainen Kokkola. Oli kuollut jo 1641.[1] –Puoliso 2:o Jo vuonna 1643 Olof Larsinpoika. Tullimies Kokkola. Asui Tukholmassa 1647.[1]

V Lapset
2: Lars Olofinpoika.[1]
2: Gabriel Olofinpoika.[1]
2: Christiern Olofinpoika.[1]
2: Johan Olofinpoika.[1]
2: Jakob Olofinpoika.[1]
2: Gustaf Olofinpoika.[1]
2: Brita Olofintytär.[1]
2: Elisabet Olofintytär.[1]
2: Catharina Olofintytär.[1]
2: Maria Olofintytär.[1]
2: Simon Olofinpoika.[1]
2: Sofia Olofintytär.[1]
2: Margaretha Olofintytär.[1]
Taulu 136
(Taulusta 1)

II. Margaretha Erikintytär Sursill.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso 1:o Paul (Påval) Petterinpoika. Tuomarinsijainen Pohjanmaalla 1563. Muuta vaiheet tuntemattomat.[1] –Puoliso 2:o Thomas Jöraninpoika. Pohjanmaan vouti 1585. Eli Mustasaaressa ja eli vielä 1610.[1]

III Lapset
1: Carl Paulin- eli Påvalinpoika. Hämeenkyrön nimismies. Eli 1610.[1]
1: Gabriel Paulin- eli Påvalinpoika. Kuollut 1636 Vöyri (mahdollisesti). Pohjanmaan lainlukija 1618. Taulu 137.[1]
Taulu 137
(Taulusta 136)

III. Gabriel Paulin- eli Påvalinpoika. Kuollut 1636 Vöyri (mahdollisesti). Pohjanmaan lainlukija 1618. Eli "noin 100 vuoden" ikäiseksi.[1] Äiti Taulu 136. –Puoliso Barbro Wiloides.[1] ( i Jakob Wiloides. Vöyrin kirkkoherra Vöyri.[1])

IV Lapset
Margaretha Gabrielintytär. Kuollut 1655 Turku. Taulu 138.[1]
Gustaf Gabrielinpoika. Kuollut ennen 1646 Vöyri (ilmeisesti). Vöyrin nimismies Vöyri. Taulu 143.[1]
Susanna Gabrielintytär (Wernberg). Syntynyt 1609 Vöyri. Kuollut 10.02.1685 Isokyrö. Taulu 155.[1]
Taulu 138
(Taulusta 137)

IV. Margaretha Gabrielintytär. Kuollut 1655 Turku.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso 1617 Henrik Schaefer. Syntynyt 1577 Turku. Haudattu 15.04.1660 Turku. Turun pormestari 1632. Valtiopäivämies.[1] ( i Henrik Schaefer. Juhana III:n asiamies Turku.[1] ä Brita Stork.[1])

V Lapset
(Abraham) Henrik Henrikinpoika Schaefer. Syntynyt 01.12.1617 Turku. Kuollut 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku. Raatimies. Valtiopäivämies. Taulu 139.[1]
Margaretha Henrikintytär Schaefer. Kuollut 28.02.1644. Taulu 140.[1]
Johan Henrikinpoika Schaefer. Haudattu 26.04.1683 Turku. Ylioppilas 1642 Turku. Ylioppilas jälkeen 1642 Tartto. Turun pormestari 1663. Valtiopäivämies.[1] –Puoliso 19.04.1664 Elisabet Wernler. Haudattu 22.12.1667 Turku.[1] ( i Baltzar Wernler. Vero- ja muonamestari.[1] ä Catharina Gubbertz.[1]) –Puoliso Anna Wittfoot. Kuollut noin 1706.[1] ( i Joachim Wittfoot. Kauppias Turku.[1] ä Anna Margaretha Bugenhagen.[1])
Barbro Henrikintytär Schaefer. Kuollut 26.10.1659 Turku. Taulu 142.[1]
Taulu 139
(Taulusta 138)

V. (Abraham) Henrik Henrikinpoika Schaefer. Syntynyt 01.12.1617 Turku. Kuollut 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku. Raatimies. Valtiopäivämies.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso Elin (Helena) Thorwöst. Syntynyt 1634. Kuollut 1687.[1] ( i Petter Thorwöst. Kauppias.[1] ä Elin Såger.[1])

VI Lapset
Elin Henrikintytär Schaefer. Syntynyt 1652 Turku. Kuollut 1697 Parainen. Haudattu 22.09.1697 Turku.[1] –Puoliso Anders Hasselqvist. Syntynyt 1646 Ruotsi, Kalmari. Kuollut 1700. Haudattu 19.03.1701 Turku. Ylioppilas 1667 Turku (smool.). Turun yliopiston ylim. teologian professori 1688 Turku. Paraisten kirkkoherra 1691 Parainen. Filosofian maisteri, primus 1677. Pappi 1674. Kutsuttiin Lundin yliopiston logiikan ja metafysiikan professoriksi 1683, mutta kieltäytyi.[1] ( i Bengt Hasselqvist. Porvari Ruotsi, Kalmari.[1])
Henrik Henrikinpoika Schaefer. Vuodesta 1693 Heerhielm. Syntynyt 15.07.1655 Turku. Kuollut 10.09.1712 Tukholma. Haudattu Ensin Tukholma. Haudattu Sitten Ruotsi, Arnön pitäjä. Ylioppilas 1669 Turku. Ylioppilas 1673 Upsala. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti 1675. Svean hovioikeuden varapresidentti 1702. Aateloitiin nimellä Heerhielm 1693 ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneen luetteloihin 1693.[1] –Puoliso 28.05.1682 Tukholma Maria Grubb. Syntynyt 30.09.1666. Kuollut 1735. Haudattu 21.04.1735 Ruotsi, Arnön pitäjä.[1] ( i Jöns Grubb. Ruukinpatruuna.[1] ä Anna Helsingius.[1])
Johan Henrikinpoika Schaefer. Syntynyt 1657 Turku. Kuollut 1725 Ruotsi, Gävle (todennäköisesti). Ylioppilas 1669 Turku. Filosofian maisteri 1682. Gävlen kirkkoherra 1690 Ruotsi, Gävle. Valtiopäivämies. Rovasti. Naimaton.[1]
Margaretha Henrikintytär Schaefer. Syntynyt 1650-luvun loppuvuosina noin 1658 Turku (ilmeisesti).[1] –Puoliso Gabriel Thauvonius. Kuollut 1684 Perniö (kaiketi). Ylioppilas 1646 Turku. Filosofian maisteri 1653. Perniön kirkkoherra 1662 Perniö.[1] ( i Yrjö Tavia. Halikon kirkkoherra Halikko.[1] ä Catharina Juusten.[1])
Petter Henrikinpoika Schaefer. Syntynyt noin 1660 Turku (varmaankin). Kuollut 00.03.1729 Ruotsi, Gävlen linna. Ylioppilas 1677 Turku. Ylioppilas 1685 Upsala. Filosofian maisteri 1688. Ilmoitti uskonnollisista syistä luopuvansa maisterin arvostaaan, mistä syystä joutui olemaan vankina Turun linnassa 1689-1692. Kierteli sitten ulkomailla ja kehittyi yltiöuskonnolliseksi. Hänet vangittiin taas 1709 ja tuomittiin evankelis-luterilaisen opin häpäisemisestä kuolemaan, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Oli vangittuna Turun linnassa 1709-1713, sitten Ruotsin Gävlen linnassa 1713-1729.[1] –Puoliso Schaeferin itsensä vihkimänä Anna Wargentin.[1]
Magdalena Henrikintytär Schaefer. Eli leskenä 1696.[1] –Puoliso 1687 Turku Simon Raumannus. Paulinus. Syntynyt 10.12.1652 Pori. Kuollut 25.10.1691 Turku. Ylioppilas 1672 Turku (sat.). Filosofian maisteri 1679. Turun yliopiston pyhien kielten professori 1684.[1] ( i Paul Raumannus. Mouhijärven kirkkoherra Mouhijärvi.[1] ä Agneta Henrikintytär.[1])
Carl Henrikinpoika Schaefer. Kuollut 1729 tai 1730 1729 Turku (ilmeisesti). Kauppias 1689 Turku. Raatimies. Valtiopäivämies.[1] –Puoliso 26.06.1689 Turku Elin (Helena) Rancken. Haudattu 24.05.1695 Turku.[1] ( i Johan Rancken. Kauppias Turku.[1] ä Christina Schilling.[1]) –Puoliso 1695 Benedicta (Bengta) Tufva. Syntynyt 1668. Kuollut 09.09.1740 Turku. Kuoli "72-vuotiaana".[1] ( i Erik Tufva.[1] ä Beata Erikintytär.[1])
Taulu 140
(Taulusta 138)

V. Margaretha Henrikintytär Schaefer. Kuollut 28.02.1644.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso 15.06.1637 Turku Henrik Carstenius. Syntynyt 25.05.1612 Helsinki. Kuollut 06.05.1683 Viipuri. Filosofian maisteri, primus 1653. Viipurin hiippakunnan piispa 1679 Viipuri. Pappi. Kirjoittautui Saksan Rostockin yliopistoon 1633.[1] ( i Henrik Carstenius. Helsingin pormestari Helsinki.[1] ä Anna Witticius.[1])

VI Lapset
Henrik Henrikinpoika Carstenius. Ylioppilas 1653 Turku (uusm.). Ylioppilas 1666 Upsala. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.[1]
Margaretha Henrikintytär Carstenius. Syntynyt noin 1638. Kuollut 14.07.1715 Sauvo. Kuoli "77 vuoden 6 kuukauden" ikäisenä. Taulu 141.[1]
Taulu 141
(Taulusta 140)

VI. Margaretha Henrikintytär Carstenius. Syntynyt noin 1638. Kuollut 14.07.1715 Sauvo. Kuoli "77 vuoden 6 kuukauden" ikäisenä.[1] Äiti Taulu 140. –Puoliso Wellam (eli Wilhelm) Gordon. Skotlantilaista aatelissukua. Kreivitär Christina Hornin hovimestari Sauvossa. Kuoli ennen vaimoaan.[1]

VII Lapset
Christina Wellamin- eli Wilhelmintytär Gordon. Syntynyt 1654. Kuollut 16.12.1708 Sauvo. Kuoli "54-vuotiaana".[1] –Puoliso jälkeen 30.10.1680 Erik Hufvudsköld. Ylioppilas 1665 Turku. Hovijunkkari. Tilanomistaja Sauvo. Suomalaista aatelissukua. Eli 1726.[1] ( i Göran Hufvusköld. Kapteeniluutnantti.[1] ä Catharina Carpelan.[1])
Taulu 142
(Taulusta 138)

V. Barbro Henrikintytär Schaefer. Kuollut 26.10.1659 Turku.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso 1:o Zacharias Axelinpoika Haggegren. Haudattu 27.04.1656 Turku. Kreivi Arvid Wittenbergin amtmanni.[1] –Puoliso 2:o Jean Roux. Kuollut 1684. Ratsumestari. Asui Rymättylässä.[1]

VI Lapset
1: Margaretha Zachariaksentytär.[1]
Taulu 143
(Taulusta 137)

IV. Gustaf Gabrielinpoika. Kuollut ennen 1646 Vöyri (ilmeisesti). Vöyrin nimismies Vöyri. Sursill-lähteiden mukaan perheessä oli 15 lasta, joista "enimmät" olivat , 1660 Tukholmassa, osa - ehkä 9 - oli kuollut jo pienenä.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso Catharina Frosterus. Eli Vöyrillä vuoden 1646 paikkeilla.[1] ( i Anders Frosterus. Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra Vaasa.[1] ä Margaretha Brennerus.)

V Lapset
Elisabet Gustafintytär.[1]
Anna Gustafintytär.[1]
Gabriel Gustafinpoika Weronius. Syntynyt 1636 Vöyri. Kuollut 1706 Kruununkylä (kaiketi). Kruununkylän kappalainen 1660 Kruununkylä. Taulu 144.[1]
Carl Gustafinpoika Werenius. Kuollut 18.06.1699 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1671 Teerijärvi. Taulu 150.[1]
Gustaf Gustafinpoika Werander.[1]
Beata Gustafintytär Werander. Eli 1660.[1]
Barbro Gustafintytär Werander. Oli elossa 1660.[1]
Taulu 144
(Taulusta 143)

V. Gabriel Gustafinpoika Weronius. Werander. Syntynyt 1636 Vöyri. Kuollut 1706 Kruununkylä (kaiketi). Ylioppilas 1654 Upsala. Ylioppilas 1656 Turku (pohj.). Kruununkylän kappalainen 1660 Kruununkylä. Pappi 1655.[1] Isä Taulu 143. –Puoliso Anna Gabrielintytär. Syntynyt noin 1640. Kuollut 05.12.1732 Vaasa. Kuollut "92-vuotiaana".[1]

VI Lapset
Gabriel Gabrielinpoika Wenander. Syntynyt 00.09.1662 Kruununkylä (ilmeisesti). Kuollut 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen Teerijärvi. Taulu 145.[1]
Gustaf Gabrielinpoika Werander. Syntynyt 1667 Kruununkylä (varmaankin). Kuollut 04.05.1704 Sulva. Sulvan kappalainen Sulva. Taulu 146.[1]
Magnus Gabrielinpoika Werander. Kuollut noin 1708. Ylioppilas 1690 Turku (pohj.). Helsingin pormestari 1701 Helsinki.[1] –Puoliso Elisabet Sager.[1]
Christiern Gabrielinpoika Werander. Ylioppilas 1690 Turku (pohj.). Muut vaiheet tuntemattomat.[1]
Margaretha Gabrielintytär Werander. Eli Kruununkylässä 1698.[1]
Anna Gabrielintytär Werander.[1] –Puoliso 13.02.1709 Pietarsaari Henrik Jakobinpoika Öhman. Kuollut 1728 Kruununkylä. Porvari Pietarsaari. Henrikin isä oli luultavasti kruununkyläläinen talollinen.[1]
Hans, myös Johan, Gabrielinpoika Werander. Syntynyt noin 1683 Kruununkylä (kaiketi). Kuollut 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasa. Raatimies. Taulu 149.[1]
Taulu 145
(Taulusta 144)

VI. Gabriel Gabrielinpoika Wenander. Syntynyt 00.09.1662 Kruununkylä (ilmeisesti). Kuollut 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen Teerijärvi. Kuoli "68 vuoden 8 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Anna Rivelius. Syntynyt noin 1659. Kuollut 28.09.1744 Teerijärvi. Kuoli "84½ vuoden" ikäisenä.[1]

VII Lapset
Inger Gabrielintytär Werander. Eli Teerijärvellä 1705.[1]
Magdalena Gabrielintytär Werander. Syntynyt noin 1700. Kuollut 05.05.1744 Teerijärvi. Kuoli "44-vuotiaana".[1]
Taulu 146
(Taulusta 144)

VI. Gustaf Gabrielinpoika Werander. Syntynyt 1667 Kruununkylä (varmaankin). Kuollut 04.05.1704 Sulva. Ylioppilas 1687 Turku (pohj.). Sulvan kappalainen Sulva. Kuoli "36 vuoden 9 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Anna Magdalena Albertz.[1]

VII Lapset
Margaretha Gustafintytär Werander. Syntynyt 01.07.1699 Sulva.[1]
Catharina Helena Gustafintytär Werander. Syntynyt noin 1700 Sulva (mahdollisesti). Kuollut 12.10.1749 Vehkalahti. Taulu 147.[1]
Gabriel Gustafinpoika Werander. Syntynyt 20.12.1701 Sulva. Kuollut 16.02.1702 Sulva.[1]
Elisabet Gustafintytär Werander. Syntynyt 02.06.1703 Sulva.[1]
Taulu 147
(Taulusta 146)

VII. Catharina Helena Gustafintytär Werander. Syntynyt noin 1700 Sulva (mahdollisesti). Kuollut 12.10.1749 Vehkalahti. Kuollut "48-vuotiaana". Avioliitto Laguksen kanssa oli lapseton.[1] Isä Taulu 146. –Puoliso 1:o Israel Escholin. Syntynyt noin 1700. Kuollut 1742 Siuntio. Ylioppilas 1718 Turku, Turun yliopisto (austr.). Ylioppilas 1718 Upsala. Siuntion kirkkoherra 1736 Siuntio. Pappi 1722. Filosofian maisteri 1726.[1] ( i Gabriel Escholin. Uskelan kirkkoherra Uskela.[1] ä Barbro Alftan.[1]) –Puoliso 2:o Marianpäivänä 1745 Henrik Gustaf Lagus. Syntynyt noin 1719. Kuollut 16.05.1771 Ruokolahti. Ylioppilas 1738 Turku. Ruokolahden kirkkoherra 1751 Ruokolahti. Pappi 1747. Kuoli "52-vuotiaana".[1] ( i Gabriel Lagus. Kirkkonummen pitäjänapulainen Kirkkonummi.[1] ä Maria Collin.[1])

VIII Lapset
1: Catharina Israelintytär Escholin. Syntynyt 1725. Kuollut 25.07.1806 Janakkala. Taulu 148.[1]
1: Maria Israelintytär Escholin. Syntynyt 1726. Kuollut 14.04.1737 Siuntio. Kuoli "10 vuoden 5 kuukauden" ikäisenä.[1]
1: Israel Israelinpoika Escholin. Syntynyt 16.07.1732 Snappertuna. "Tuli onnettomaksi Tukholmassa". Muut elämänvaiheet tuntemattomat.[1]
1: Carl Henning Israelinpoika Escholin. Syntynyt 26.07.1736 Siuntio.[1]
1: Helena Juliana Israelintytär Escholin. Syntynyt 30.01.1740 Siuntio. Kuollut 28.03.1740 Siuntio.[1]
Taulu 148
(Taulusta 147)

VIII. Catharina Israelintytär Escholin. Syntynyt 1725. Kuollut 25.07.1806 Janakkala. Kuoli "81-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 147. –Puoliso Henrik Indreen. Syntynyt noin 1710 Pori (nähtävästi). Kuollut 1798. Ylioppilas 1732 Turku (sat.). Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rykmentinpastori 1769. Pappi 1743.[1] ( i Johan Indreen. Porilainen raatimies Pori.[1] ä Catharina Backman.[1])

IX Lapset
Herman Henrikinpoika Indreen. Syntynyt 01.08.1746 Janakkala. Kuollut 19.07.1778 Snappertuna. Kirjanpitäjä. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa.[1]
Israel Henrikinpoika Indreen. Syntynyt 18.03.1749 Janakkala.[1]
Barbara Catharina Henrikintytär Indreen. Syntynyt 19.05.1751 Janakkala. Kuollut 29.09.1793 Ylihärmä.[1] –Puoliso 29.04.1779 Snappertuna Isak Wargelin. Syntynyt 08.08.1753 Lapua. Kuollut 29.08.1813 Ylihärmä. Ylihärmän saarnaaja Ylihärmä. Lapuan nimitetty kappalainen.[1] ( i Anders Warg. Lapuan kappalainen Lapua.[1] ii Simon Mattsinpoika Warg. Talollinen Mustasaari.[1] iä Brita Perintytär.[1] ä Christina Asproth.[1])
Henning Henrikinpoika Indreen. Syntynyt 05.01.1753 Janakkala. Kuollut 1787. Ylioppilas 1772 Turku. Maanmittarintutkinto 1781. Asui Tyrvännöllä. Kuolinsyy: hukkui.[1] –Puoliso 11.11.1781 Suoniemi Christina Leistenius. Syntynyt 28.03.1760 Suoniemi.[1] ( i Jakob Leistenius. Suoniemen kappalainen.[1] ä Christina Wegelius. Syntynyt 05.12.1727 Tammela.[1] äi David Wegelius. Syntynyt 04.04.1696 Paimio. Kuollut 1731 Tammela.[2] ää Katarina Gabrielintytär Gottleben. Syntynyt 09.08.1689.[10])
Johan Henrik Henrikipoika Indreen. Syntynyt 27.09.1756 Janakkala.[1]
Sofia Dorothea Henrikintytär Indreen. Syntynyt 02.06.1759 Janakkala. Kuollut 06.09.1828 Snappertuna.[1] –Puoliso 13.04.1783 Snappertuna Lars Palander. Syntynyt 1744 Tyrväntö. Kuollut 30.03.1799 Mustio. Ylioppilas 1762 Turku (häm.). Filosofian maisteri 1772. Uudenmaan rakuunarykmentin rykmentinpastori 1781. Uudenmaan kevyen rakuunarykmentin rykmentinpastori 1792. Pappi 1777.[1] ( i Gabriel Palander. Tyrvännön kappalainen Tyrväntö.[1] ä Anna Elisabet Frisius.[1])
Carl Emanuel Henrikinpoika Indreen. Syntynyt 26.12.1761 Janakkala.[1]
Ebba Helena Henrikintytär Indreen. Syntynyt 15.04.1764 Janakkala. Kuollut 12.09.1843 Vihti. Naimaton.[1]
Wendla Henrikintytär Indreen. Syntynyt 19.09.1766 Janakkala. Kuollut 11.02.1803 Janakkala. Naimaton.[1]
Taulu 149
(Taulusta 144)

VI. Hans, myös Johan, Gabrielinpoika Werander. Syntynyt noin 1683 Kruununkylä (kaiketi). Kuollut 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasa. Raatimies. Kuoli "66-vuotiaana".[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Magdalena Gavelius.[1] ( i Michael Gavelius. Vaasan postin tarkastaja Vaasa. Raatimies.[1] ä Margaretha Grop.[1])

VII Lapset
Carl Michael Hansinpoika Werander. Syntynyt 18.02.1721. Ylioppilas 1738 Turku (pohj.). Maatullin pääkonttorin reviisori 1757 Ruotsi, Tukholma. Eli Tukholmassa 1783.[1]
Margaretha Elisabet Hansintytär Werander. Syntynyt 14.05.1723 Vaasa.[1] –Puoliso 03.12.1738 Anders Johan Matelin. Mathlin. Syntynyt 27.09.1706 Vaasa. Kuollut 21.12.1758 Laihia. Laihian nimismies Laihia.[1] ( i Johan Matelin. Vaasan kaupunginviskaali Vaasa.[1] ä Margaretha Elisabet Kåck.[1])
Nils Hansinpoika Werander. Syntynyt 11.07.1724 Vaasa.[1]
Maria Hansintytär Werander. Syntynyt 06.03.1727 Vaasa. Kuollut 14.08.1727 Vaasa.[1]
Johan Jakob Hansinpoika Werander. Syntynyt 12.05.1728 Vaasa. Oli tukholmalaisen pankin palveluksessa.[1]
Catharina Hansintytär Werander. Syntynyt 20.03.1732 Vaasa. Kuollut 05.11.1733 Vaasa.[1]
Taulu 150
(Taulusta 143)

V. Carl Gustafinpoika Werenius. Werander. Kuollut 18.06.1699 Teerijärvi. Ylioppilas 1661 Upsala. Teerijärven kappalainen 1671 Teerijärvi.[1] Isä Taulu 143. –Puoliso Jo vuonna 1675 Maria Brenner.[1]

VI Lapset
Jakob Carlinpoika Werander. Kuollut 1711 Lapväärti (kaiketi). Lapväärtin kirkkoherra 1703 Lapväärti. Taulu 151.[1]
Juliana Carlintytär Werander. Taulu 154.[1]
Taulu 151
(Taulusta 150)

VI. Jakob Carlinpoika Werander. Kuollut 1711 Lapväärti (kaiketi). Ylioppilas 1690 Upsala. Ylioppilas 1694 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1697. Lapväärtin kirkkoherra 1703 Lapväärti.[1] Isä Taulu 150. –Puoliso 22.06.1697 Vaasa Maria Wassbom.[1] ( i Olof Isaksson. Kauppias Vaasa. Raatimies Vaasa.[1])

VII Lapset
Carl Gustaf Jakobinpoika Werander. Syntynyt (28. tai 29. päivä) 28.05.1705 Lapväärti. Kuollut 31.12.1771 Tukholma. Ylioppilas 1722 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1726. Teologian tohtori 1768 Ruotsi, Lundin yliopisto. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1750 Tukholma. Valtiopäivämies. Pappi 1727.[1] –Puoliso 26.12.1728 Christina Birgitta Sand. Syntynyt 03.12.1713. Kuollut 05.02.1759 Tukholma.[1] ( i Elias Sand. Lapväärtin kirkkoherra Lapväärti.[1] ä Brita Gerner.[1]) –Puoliso 30.09.1759 Tukholma Hedvig Eleonora Lindhielm. Syntynyt 18.02.1712. Kuollut 20.03.1770 Tukholma.[1] ( i Axel Lindhielm. Hovimarsalkka.[1] ä Catharina Göthe.[1])
Maria Jakobintytär Werander. Taulu 152.[1]
Taulu 152
(Taulusta 151)

VII. Maria Jakobintytär Werander.[1] Isä Taulu 151. –Puoliso David Benedictus Cneiff. Syntynyt Saksa, Stettin (todennäköisesti). Kuollut Kaskinen (nähtävästi). Kauppias Vaasa. Valtiopäivämies. Muutti Kaskisiin 1740-luvulla.[1]

VIII Lapset
Johan David David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 13.09.1722 Tukholma. Kuollut (joko 29. tai 30. päivä) 29.10.1791 Kaskinen. Pohjanmaan lääninlampuri 1743. Taulu 153.[1]
Carl Jakob David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 1726.[1]
Margaretha David-Benedictuksentytär Cneiff. Syntynyt 23.08.1728 Vaasa.[1]
Gustaf Bernhard David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 21.05.1730 Vaasa.[1]
Zacharias Herman David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 24.01.1732 Vaasa. Kuollut 10.07.1732 Vaasa.[1]
Zacharias Gottlieb David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 04.08.1733 Vaasa.[1]
Anna Sofia David-Benedictuksentytär Cneiff. Syntynyt 08.07.1734 Vaasa.[1]
Benedictus David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 29.06.1736 Vaasa. Kuollut 01.08.1737 Vaasa.[1]
Benjamin David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 27.08.1737 Vaasa. Kuollut 22.09.1737 Vaasa.[1]
Nils David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 19.09.1738 Vaasa.[1]
Brita Catharina David-Benedictuksentytär Cneiff. Syntynyt 05.06.1741 Vaasa. Kuollut 02.08.1741 Vaasa.[1]
Taulu 153
(Taulusta 152)

VIII. Johan David David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 13.09.1722 Tukholma. Kuollut (joko 29. tai 30. päivä) 29.10.1791 Kaskinen. Ylioppilas 1740 Turku (pohj.). Pohjanmaan lääninlampuri 1743. Taloustirehtööri 1759. Opiskeli Ruotsin Eggbyn Höjentorpin lampurikoulussa 1741-1743. Pohjanmaan lampaanhoidon edistäjä ja taloudellinen kirjailija.[1] Äiti Taulu 152. –Puoliso 09.02.1749 Uusikaarlepyy Beata Juniander. Syntynyt 1718. Kuollut 14.06.1796 Tukholma.[1] ( i Johan Juniander. Kauppias Uusikaarlepyy. Raatimies Uusikaarlepyy.[1] ä Anna Nyman.[1])

IX Lapset
Benedictus Johan Johan-Davidinpoika Cneiff. Syntynyt 11.09.1749 Närpiö. Ylioppilas 1761 Turku (pohj.). Ylioppilas 1763 Upsala. Muonakauppias Tukholma. Eli Tukholmassa 1792.[1] –Puoliso 01.01.1790 Tukholma Gunilla Gastfeldt. Syntynyt 1746. Kotoisin Ruotsin Blekingestä.[1]
Taulu 154
(Taulusta 150)

VI. Juliana Carlintytär Werander. Eli Vaasassa 1709.[1] Isä Taulu 150. –Puoliso Erkki Riipi. Erik Rijp. Ylioppilas 1702 Turku (pohj.). Vaasan triviaalikoulun collega inferior 1713 Vaasa. Kotoisin Teuvalta. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.[1] ( i Antti Niilonpoika Riippi. Talollinen Teuva.[1])

VII Lapset
Marja Erikintytär Rijp. Syntynyt 03.02.1707 Vaasa.[1]
Annicka Erikintytär Rijp. Syntynyt 24.01.1709 Vaasa.[1]
Taulu 155
(Taulusta 137)

IV. Susanna Gabrielintytär (Wernberg). Syntynyt 1609 Vöyri. Kuollut 10.02.1685 Isokyrö.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso 1629 Vöyri Isak Brennerus. Syntynyt 01.01.1603 Mustasaari. Kuollut 31.07.1670 Isokyrö. Ylioppilas 1625 Upsala. Isonkyrön kirkkoherra 1644 Isokyrö. Kydönpolttaja ja -viljelilä. Muotokuvamaalari. Valtiopäivämies. Pappi 1627. Rovasti.[1] ( i Henrik Brennerus. Mustasaaren kirkkoherra.[1] ä Margaretha Porshank.[1])

V Lapset
Henrik Isakinpoika Brennerus. Syntynyt 09.09.1630 Mustasaari. Kuollut 11.05.1689 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen 1659 Isokyrö. Taulu 156.[1]
Barbara (Barbro) Brennerus. Syntynyt 10.12.1631 Mustasaari. Kuollut 30.05.1662 Pori. Taulu 157.[1]
Taulu 156
(Taulusta 155)

V. Henrik Isakinpoika Brennerus. Brenner. Syntynyt 09.09.1630 Mustasaari. Kuollut 11.05.1689 Isokyrö. Ylioppilas 1648 Turku (pohj.). Isonkyrön kappalainen 1659 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 155. –Puoliso 1:o 01.01.1660 Susanna Jemps.[1] ( i Jakob Jämse (eli Jemps). Vaasalainen porvari Vaasa.[1] ä Christina Petterintytär.[1]) –Puoliso 2:o ennen 1675 Catharina Larsintytär Höök. Eli Kruununkylässä 1692.[1]

VI Lapset
1: Christina Henrikintytär Brenner. Eli Kruununkylässä vuoden 1689 paikkeilla.[1] –Puoliso 1685 Jakob Angermann. Kuollut 1686. Tupakanvalmistuksen tarkastaja.[1]
1: Susanna Henrikintytär Brenner. Eli leskenä Vaasassa 1696.[1] –Puoliso 1691 Erik Zachrisson. Kuollut 1693. Tullikirjuri Vaasa.[1]
2: Isak Henrikinpoika Brenner. Syntynyt 1682 Isokyrö. Kuollut 08.06.1742 Korsnäs. Ylioppilas 1708 Turku (pohj.). Korsnäsin kappalainen 1722 Korsnäs. Kuoli "59 vuoden 7 kuukauden 14 päivän" vanhana.[1] –Puoliso Brita Catharina Thauvonius. Syntynyt 02.10.1692 Mustio.[1] ( i Gabriel Thauvonius. Kuollut 1719 Västervik, Ruotsi. Närpiön kirkkoherra.[1] ii Gabriel Thauvonius. Kuollut 1684 Perniö (kaiketi). Perniön kirkkoherra 1662 Perniö.[1] iä Elisabert Melartopaeus.[1] ä Beata Thorwöst.[1]) –Puoliso 1723 Magdalena Hoffreen. Syntynyt 1705. Kuollut 29.10.1732 Korsnäs. Kuoli "27-vuotiaana". Lapsettomat.[1] ( i Carl Hoffrenius. Närpiön kappalainen Närpiö.[1] ä Catharina Holmius.[1])
Taulu 157
(Taulusta 155)

V. Barbara (Barbro) Brennerus. Syntynyt 10.12.1631 Mustasaari. Kuollut 30.05.1662 Pori.[1] Äiti Taulu 155. –Puoliso 06.08.1654 Philip Eichmann. Eichman. Syntynyt 13.09.1620 Lyypekki, Saksa (kotoisin). Haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Pori. Raatimies. Valtiopäivämies. Katso myös 52 , 52 , 52 , 52 , 52. [1]

VI Lapset
Isak Philipinpoika Eichman. Syntynyt 02.08.1655 Isokyrö. Kuollut 29.02.1656 Pori (ilmeisesti).[1]
Susanna Philipintytär Eichman. Syntynyt 21.11.1656 Pori. Kuollut 1697 Isokyrö (luultavasti). Taulu 158.[1]
Taulu 158
(Taulusta 157)

VI. Susanna Philipintytär Eichman. Syntynyt 21.11.1656 Pori. Kuollut 1697 Isokyrö (luultavasti).[1] Äiti Taulu 157. –Puoliso 1675 Vöyri (nähtävästi) Israel Alftanus. Syntynyt 1632. Kuollut 1712 Isokyrö (ilmeisesti). Ylioppilas 1650 Turku (pohj.). Isonkyrön kirkkoherra 1672 Isokyrö.[1] ( i Erik Erikinpoika (Ericus Erici). Taivassalon kirkkoherra Taivassalo.[1] ä Helena (Elin) Brenner.[1])

VII Lapset
Israel Israelinpoika Alftanus. Syntynyt noin 1683. Kuollut 15.12.1747 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen 1732 Isokyrö. Taulu 159.[1]
Susanna Israelintytär Alftanus. Syntynyt 22.01.1686 Isokyrö (ilmeisesti). Kuollut 03.04.1764 Lohtaja.[1] –Puoliso Johan Gumse. Syntynyt 1679 Isokyrö (todennäköisesti). Kuollut 03.05.1742 Vähäkyrö. Vähänkyrön kirkkoherra Vähäkyrö.[1] ( i Jakob Gumse. Isonkyrön nimismies Isokyrö.[1] ä Helena Johanintytär.[1])
Margaretha Israelintytär Alftanus. Syntynyt noin 1690 Isokyrö (luutavasti). Taulu 162.[1]
Johan Israelinpoika Alftanus. Syntynyt 15.01.1692 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 17.03.1755 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra 1735 Lohtaja. Taulu 163.[1]
Hedvig Israelintytär Alftanus. Syntynyt 02.02.1694 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 27.02.1782 Isokyrö. Taulu 167.[1]
Taulu 159
(Taulusta 158)

VII. Israel Israelinpoika Alftanus. Alftan. Syntynyt noin 1683. Kuollut 15.12.1747 Isokyrö. Ylioppilas 1703 Turku (pohj.). Isonkyrön kappalainen 1732 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 1:o ennen 1714 Ingrid Aenelius. Syntynyt 01.01.1690. Kuollut 10.02.1746 Isokyrö.[1] ( i Georg Aenelius. Vaasan triviaalikoulun rehtori Vaasa.[1] ä Catharina Backman.[1]) –Puoliso 2:o Christina Sticksenius.[1]

VIII Lapset
1: Jöran (Georg) Israelinpoika Alftan. Syntynyt 09.10.1718 Isokyrö. Kuollut 29.10.1718 Isokyrö.[1]
1: Susanna Helena Israelintytär Alftan. Syntynyt 24.05.1720 Isokyrö. Kuollut 10.07.1781 Vaasa. Taulu 160.[1]
1: Catharina Ingrid Israelintytär Alftan. Syntynyt 25.06.1721 Isokyrö. Kuollut 04.07.1721 Isokyrö.[1]
1: Maria Elisabet Israelintytär Alftan. Syntynyt 20.01.1723 Isokyrö. Seurasi puolisoaan Venäjälle.[1] –Puoliso 1743 Sardukov. Husaarivahtimestari.[1]
1: Hedvig Israelintytär Alftan. Syntynyt 01.02.1725 Isokyrö. Kuollut 08.06.1725 Isokyrö.[1]
1: Gabriel Israelinpoika Alftan. Syntynyt 12.01.1727 Isokyrö. Kuollut ennen 26.05.1748.[1]
1: Israel Israelinpoika Alftan. Syntynyt 01.05.1728 Isokyrö. Kuollut ennen 26.05.1748.[1]
1: Clara Sofia Israelintytär Alftan. Syntynyt 12.02.1730 Isokyrö. Kuollut 13.02.1730 Isokyrö.[1]
1: Johan Israelinpoika Alftan. Altan. Syntynyt 30.03.1732 Isokyrö. Tukholmalaisen kauppiaan ja oluenpanijan Jürgen Hinrich Marqvardin palveluksessa 1760. Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.[1]
Taulu 160
(Taulusta 159)

VIII. Susanna Helena Israelintytär Alftan. Syntynyt 24.05.1720 Isokyrö. Kuollut 10.07.1781 Vaasa.[1] Isä Taulu 159. –Puoliso 02.03.1736 Isokyrö Barthold Kennel. Kennelius. Syntynyt noin 1709 Liminka. Kuollut 13.03.1752 Isokyrö. Ylioppilas 1731 Turku (pohj.). Ylistaron kappalainen 1741. Pappi 1735. Alkuaan nähtävästi Pertti Kennilä. Kuoli "43-vuotiaana".[1] ( i Pertti Kennilä.[1])

IX Lapset
Israel Bartholdinpoika Kennelius. Syntynyt 04.07.1737 Isokyrö. Kuollut 26.12.1795 Turku. Turun hovioikeuden aktuaari 1775 Turku. Taulu 161.[1]
Johan Barholdinpoika Kennelius. Syntynyt 17.11.1738 Isokyrö. Kuollut 25.12.1738 Isokyrö.[1]
Ingrid Bartholdintytär Kennelius. Syntynyt 31.01.1741 Isokyrö. Lapsettomat.[1] –Puoliso 10.01.1791 Isokyrö Heikki Antinpoika. Lampuoti Laukaa.[1]
Henrik Bartholdinpoika Kennelius. Syntynyt 17.01.1742 Ylistaro. Kuollut 20.07.1742 Ylistaro.[1]
Margaretha Bartholdintytär Kennelius. Syntynyt 30.06.1743 Ylistaro. Kuollut 28.07.1743 Ylistaro.[1]
Barthold eli Bertil Bartholdinpoika Kennelius. Syntynyt 30.06.1744 Ylistaro. Kuollut 22.07.1746 Ylistaro.[1]
Barthold Bartholdinpoika Kennelius. Kennel. Syntynyt 25.01.1747 Ylistaro. Kuollut 22.09.1819 Ylistaro. Virtain siltavouti Virrat.[1] –Puoliso 29.05.1768 Kokkola Elisabet Sjöman. Syntynyt 16.08.1744 Kokkola. Eli 1785.[1] ( i Påhl Sjöman. Merimies Kokkola.[1] ä Magdalena Mattsintytär.[1])
Susanna Margaretha Bartholdintytär Kennelius. Syntynyt 22.06.1749 Ylistaro.[1]
Taulu 161
(Taulusta 160)

IX. Israel Bartholdinpoika Kennelius. Kennel. Syntynyt 04.07.1737 Isokyrö. Kuollut 26.12.1795 Turku. Ylioppilas 1755 Turku (pohj.). Turun hovioikeuden aktuaari 1775 Turku.[1] Äiti Taulu 160. –Puoliso 04.06.1772 Kaarina Christina Christianintytär Söderberg. Syntynyt 02.07.1746. Eli Turussa vielä 1810-luvulla.[1]

X Lapset
Christian Israelinpoika Kennel. Syntynyt 20.04.1778 Kaarina. Kastettu 01.05.1778 Kaarina[6]. Ylioppilas 1796 Turku (pohj.). Turun hovioikeuden auskultantti 1799 Turku. Kuoli nähtävästi 1800-luvun alun vaiheilla. Ilmeisesti naimaton.[1]
Taulu 162
(Taulusta 158)

VII. Margaretha Israelintytär Alftanus. Syntynyt noin 1690 Isokyrö (luutavasti). Haudattu 03.04.1726 Pertteli.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 13.11.1798 Pertteli Gabriel Cajander. Haudattu Samalla kertaa kuin vaimonsa 03.04.1726 Pertteli. Kruununvouti.[1]

VIII Lapset
Gabriel Gabrielinpoika Cajander. Syntynyt 1709 Pertteli (todennäköisesti). Kuollut 06.08.1710 Pertteli. Kuoli "1 vuoden 2 viikon 2 päivän" ikäisenä.[1]
Susanna Margaretha Gabrielintytär Cajanus. Syntynyt 03.12.1710 Pertteli. Kuollut 03.09.1747 Turku. Haudattu Pertteli.[1] –Puoliso Carl Ullner. Syntynyt 16.02.1708 Perniö. Kuollut 17.11.1755 Turku. Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.[1] ( i Isak Isakinpoika Ullner. Perniöläinen ratsutilallinen Perniö.[1] ä Anna Andersintytär Lindberg.[1])
Israel Gabrielinpoika Cajanus. Syntynyt 25.11.1711 Pertteli.[1]
Elias Gabrielinpoika Cajanus. Syntynyt 16.10.1713 Tukholma. Kuollut 18.06.1773 Espoo. Ylioppilas 1732 Turku. Espoon kirkkoherra 1744 Espoo. Rovasti.[1] –Puoliso 1742 Christina Wallenius. Syntynyt 06.04.1719 Akaa. Kuollut 08.04.1775 Espoo. Lapsettomat.[1] ( i Johan Wallenius. Akaan kirkkoherra Akaa.[1] ä Elisabet Bock.[1])
Johan Gabrielinpoika Cajanus. Syntynyt 23.05.1725 Pertteli. Kuollut 1726 Pertteli. Kuoli "8 kuukauden" ikäisenä.[1]
Taulu 163
(Taulusta 158)

VII. Johan Israelinpoika Alftanus. Altanus. Altan. Syntynyt 15.01.1692 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 17.03.1755 Lohtaja. Ylioppilas 1712 Turku (pohj.). Ylioppilas 1721 Upsala. Lohtajan kirkkoherra 1735 Lohtaja. Rovasti 1740.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 02.01.1724 Pietarsaaren maaseurakunta Magdalena Christina Wendelius. Syntynyt 29.09.1704. Kuollut 05.09.1763.[1] ( i Johan Wendelius. Lapväärtin kirkkoherra Lapväärti.[1] ä Magdalena Christina Klerck.[1])

VIII Lapset
Susanna Christina Johanintytär Altan. Syntynyt 16.01.1730. Kuollut 16.09.1783 Pietarsaaren maaseurakunta. Taulu 164.[1]
Israel Johaninpoika Altan. Syntynyt 08.07.1731. Kuollut 06.06.1803 Kristiinankaupunki. Ylioppilas 1747 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1754. Eli Kristiinankaupungissa vailla tointa. Oli sukunsa pohjalaisen haaran viimeinen jäsen. Naimaton.[1]
Magdalena Johanintytär Altan. Syntynyt 16.12.1739 Lohtaja. Kuollut 17.02.1778 Lohtaja.[1] –Puoliso 28.06.1757 Lohtaja Jakob Frosterus. Syntynyt 17.07.1711 Oulu. Kuollut 15.08.1704 Lohtaja. Lohtajan kirkkoherra Lohtaja.[1] ( i Abraham Frosterus. Syntynyt 1680 (Oulu). Kuollut 01.05.1726 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra 1724 Paltamo.[8] ii Jakob Frosterus. Syntynyt 12.12.1632 Oulu?. Kuollut 1710 Oulu. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.[2] iä Catharina Lythraeus. Kuollut 15.08.1697.[2] ä Catharina Cajanus. Syntynyt 26.05.1694 (Paltamo). Kuollut 29.12.1762 Sotkamo.[8] äi Ericus Cajanus. Syntynyt 00.04.1658 (Paltamo). Kuollut 13.02.1723 Turku. Paltamon kirkkoherra.[2] ää Magdalena Mathesius.[8])
Johan Johaninpoika Altan. Syntynyt 10.06.1742 Lohtaja. Kuollut 18.01.1745 Lohtaja.[1]
Taulu 164
(Taulusta 163)

VIII. Susanna Christina Johanintytär Altan. Syntynyt 16.01.1730. Kuollut 16.09.1783 Pietarsaaren maaseurakunta.[1] Isä Taulu 163. –Puoliso 11.10.1750 Lohtaja Gabriel Holmudd. Syntynyt 09.01.1720. Kuollut 21.05.1795 Maalahti. Maalahden kirkkoherra Maalahti.[1] ( i Gabriel Holmudd. Vaasalainen porvari Vaasa.[1])

IX Lapset
Magdalena Christina Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 14.11.1750 Lohtaja. Kuollut 20.04.1756 Lohtaja.[1]
Gabriel Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 19.02.1754 Lohtaja. Kuollut 1774 Ruotsi, Ratanin satama. Haudattu Ruotsi, Bygdeån hautausmaa. Ylioppilas 1773 Upsala. Naimaton. Kuoli (hukkui) Ratanin satamassa Ruotsissa ollessaan matkalla Tukholmaan.[1]
Susanna Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 20.06.1755 Lohtaja. Kuollut 01.06.1756 Lohtaja.[1]
Johan Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 07.08.1758 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 23.10.1790 Turku. Ylioppilas 1781 Upsala. Laivanrakennusmestari. Naimaton.[1]
Israel Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 29.09.1759 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut Lohtaja. Mahdollisesti ylioppilas Turussa 1770-luvulla ja kenties filosofian kandidaatti, ei kuitenkaan promovoitu Turussa. "Oli toisinaan useita vuosia mykkä. Kuoli keski-iässään Lohtajalla". Nähtävästi naimaton.[1]
Magdalena Christina Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 16.03.1761 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 25.08.1761 Pietarsaaren maaseurakunta.[1]
Margaretha Maria Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 16.03.1763 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 02.03.1766 Pietarsaaren maaseurakunta.[1]
Brita Wendela (Wendla) Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 21.08.1764 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 29.06.1825 Sulva. Taulu 165.[1]
Efraim Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 06.04.1766 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 18.06.1766 Pietarsaaren maaseurakunta.[1]
Carl Erik Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 28.02.1768 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 22.12.1770 Pietarsaaren maaseurakunta.[1]
Benjamin Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 17.11.1770 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 11.06.1802 Oulu. Ylioppilas 1789 Turku (pohj.). Filosofian kandidaatti 1794. Lääketieteen kandidaatti. Lääketieteen lisensiaatti. Oulun kaupunginlääkäri 1798. Kuolinsyy: itsemurha. Vihittiin (poissaolevana) Turussa lääketieteen tohtoriksi kolme päivää hänen kuolemansa jälkeen 1802. Naimaton.[1]
Jonas Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 28.01.1772 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 24.12.1824 Kristiinankaupunki. Leipuri Kristiinankaupunki. Taulu 166.[1]
Taulu 165
(Taulusta 164)

IX. Brita Wendela (Wendla) Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 21.08.1764 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 29.06.1825 Sulva.[1] Äiti Taulu 164. –Puoliso Gerhard Arenius. Syntynyt 02.06.1751 Vaasa. Kuollut 04.09.1827 Sulva. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri. Sotakamreeri.[1] ( i Gabriel Arenius. Vaasan ja Mustasaaren kappalainen Koivulahti.[1] ä Anna Margaretha Hällberg.[1])

X Lapset
Johan Magnus Gerhardinpoika Arenius. Syntynyt 18.09.1798 Sulva. Kuollut 04.12.1856 Sulva. Merikapteeni.[1] –Puoliso 29.12.1828 Sulva Ulrika Carolina Gallenius. Syntynyt 28.12.1801 Kaskinen. Kuollut 05.01.1891 Vaasa. Lapsettomat.[1]
Gerhard Gerhardinpoika Arenius. Syntynyt 19.01.1800 Sulva. Perämies. Naimaton.[1]
Anna Elisabet Gerhardintytär Arenius. Syntynyt 05.05.1801 Sulva. Kuollut 01.05.1803 Sulva.[1]
Nils Gerhardinpoika Arenius. Syntynyt 16.01.1803 Sulva. Kuollut 03.04.1803 Sulva.[1]
Nils Gerhardinpoika Arenius. Syntynyt 16.08.1804 Sulva. Kuollut 29.06.1809 Sulva.[1]
Carl Petter Gerhardinpoika Arenius. Syntynyt 22.02.1807 Sulva. Kuollut 14.03.1835 Vaasa. Ylioppilas 1823 Turku (pohj.). Vaasan kirkkoherran apulainen 1831. Pappi 1829. Naimaton.[1]
Taulu 166
(Taulusta 164)

IX. Jonas Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 28.01.1772 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 24.12.1824 Kristiinankaupunki. Leipuri Kristiinankaupunki.[1] Äiti Taulu 164. –Puoliso 23.08.1795 Kristiinankaupunki Brita Helena Hallman. Syntynyt 07.11.1767 Kristiinankaupunki. Kuollut 03.03.1833 Kristiinankaupunki.[1] ( i Jonas Hallman. Kauppias Kristiinankaupunki.[1] ä Helena Engman.[1])

X Lapset
Helena Christina Jonaksentytär Holmudd. Syntynyt 29.07.1796 Kristiinankaupunki. Kuollut 11.12.1799 Kristiinankaupunki.[1]
Brita Sofia Jonaksentytär Holmudd. Syntynyt 10.03.1798 Kristiinankaupunki.[1]
Gabriel Jonaksenpoika Holmudd. Syntynyt 22.01.1800 Kristiinankaupunki. Kauppias Kristiinankaupunki. Raatimies.[1] –Puoliso 03.09.1829 Kristiinankaupunki Margaretha Christina Åkervall. Syntynyt 11.04.1805 Kristiinankaupunki. Kuollut 11.11.1847 Kristiinankaupunki. Syntyi aviottomana.[1] ( ä Elisabet Åkervall.[1]) –Puoliso 28.01.1849 Kristiinankaupunki Magdalena Wilhelmina Törnqvist. Syntynyt 26.05.1823 Kristiinankaupunki.[1] ( i Jakob Törnqvist. Kirvesmies.[1] ä Maria Magdalena Wahlberg.[1])
Zachaeus Jonaksenpoika Holmudd. Syntynyt 14.05.1801 Kristiinankaupunki. Kuollut 22.06.1801 Kristiinankaupunki.[1]
Johan Jonaksenpoika Holmudd. Syntynyt 03.03.1803 Kristiinankaupunki. Kuollut 07.03.1833 Kristiinankaupunki. Merikapteeni.[1] –Puoliso 17.12.1826 Kristiinankaupunki Carolina Henrika Solberg. Sohlberg. Syntynyt 14.04.1808 Kristiinankaupunki. Syntyi aviottomana.[1] ( ä Beata Solberg.[1])
Israel Jonaksenpoika Holmudd. Syntynyt 11.01.1807 Kristiinankaupunki. Perämies.[1] –Puoliso 29.03.1829 Kristiinankaupunki Maria Forsdahl. Syntynyt 11.01.1805 Vähäkyrö.[1] ( i Jaakko Forsdahl. Renki Vähäkyrö.[1] ä Maria Jaakontytär.[1])
Susanna Maria Jonaksentytär Holmudd. Syntynyt 10.12.1808 Kristiinankaupunki.[1] –Puoliso 22.01.1837 Kristiinankaupunki Erik Svarts. Wahlfors. Syntynyt 13.05.1804 Isojoki. Kauppias Kristiinankaupunki.[1] ( i Matts Svarts. Muurari Isojoki.[1] ä Anna Gretha Wahlfors.[1])
Magdalena Christina Jonaksentytär Holmudd. Syntynyt 10.03.1811 Kristiinankaupunki. Kuollut 11.03.1837 Kristiinankaupunki.[1]
Fredrik Jonaksenpoika Holmudd. Syntynyt 14.06.1813 Kristiinankaupunki.[1]
Taulu 167
(Taulusta 158)

VII. Hedvig Israelintytär Alftanus. Alftan. Syntynyt 02.02.1694 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 27.02.1782 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 29.06.1712 Nils Aeimelaeus. Syntynyt 10.02.1679 Eura. Kuollut 15.02.1750 Isokyrö. Ylioppilas 1688 Turku (pohj.). Isonkyrön kirkkoherra 1712 Isokyrö. Pappi 1706.[1] ( i Jakob Aeimelaeus. Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari.[1] ii Anders Jakobinpoika Äimä.[12] iä Margareta Hansintytär Kettermanna.[12] ä Clara Lietzen.[1])

VIII Lapset
Jakob Nilsinpoika Aeimelaeus. Syntynyt 1713 Isokyrö (todennäköissti). Kuollut 15.07.1725 Isokyrö. Kuolinsyy: hukkui. Oli Vaasan triviaalikoulun oppilas.[1]
Israel Nilsinpoika Aeimelaeus. Syntynyt Ruotsi (ilmeisesti). Kuollut Ruotsi, Thorsåker . Syntyi ilmeisesti Ruotsissa vanhempien ollessa siellä sotaa paossa. Kuoli lapsena Ruotsissa Thorsåkerin pitäjässä.[1]
Clara Maria Israelintytär Aeimelaeus. Syntynyt 06.04.1716 Ruotsi, Säterbo. Kuollut 30.12.1772 Lapua. Taulu 168.[1]
Johan Nilsinpoika Aeimelaeus. Syntynyt 10.03.1718 Kungsörin (Kongsör) Kuninkaankartano, Ruotsi. Kuollut 01.06.1805 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra. Taulu 169.[1]
Hedvig Nilsintytär Aeimelaeus. Syntynyt 1720 Kungsöre, Ruotsi. Kuollut 19.01.1778 Isokyrö. Taulu 179.[8]
Taulu 168
(Taulusta 167)

VIII. Clara Maria Israelintytär Aeimelaeus. Syntynyt 06.04.1716 Ruotsi, Säterbo. Kuollut 30.12.1772 Lapua.[1] Äiti Taulu 167. –Puoliso 1:o 28.12.1739 Isokyrö Lars Stenbäck. Syntynyt 07.10.1710 Laihia. Kuollut 1742 Ruotsi, Tukholma. Ylioppilas 1728 Turku (pohj.). Filosofian maisteri, ultimus 1735. Turun yliopiston logiikan ja metafysiikan dosentti 1738 Turku. Turun katedraalikoulun konrehtori 1740 Turku. Kuoli Tukholmassa pikkuvihaa paossa ollessaan 1742. Stenbäckin nimeltä tuntematon toinen poika syntyi nähtävästi Tukholmassa 1742, kuoli ja haudattiin isänsä kanssa samana vuonna.[1] ( i Joosef Liukku. Ilmajoen kappalainen Ilmajoki.[1] ä Maria Arenius.[1]) –Puoliso 2:o 26.12.1744 Isokyrö Erland Petter Törn. Syntynyt Ruotsi, Falun. Kuollut 1765 Uusikaarlepyy (kirjoilla: Vaasa). Vaasan pormestari 1742. Kuoli matkalla ollessaan Uudessakaarlepyyssä (kirjoilla Vaasassa) 1765.[1] ( i Petter Törn. Kastelholman pormestari Kastelholma.[1] ä Anna Catharina Fahlsten.[1]) –Puoliso 3:o 26.06.1766 Vaasa Isak Lithovius. Syntynyt 00.01.1709. Kuollut 02.10.1788 Lapua. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] ( i Michael Lithovius. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] ä Clara Lithovius.[1])

IX Lapset
1: Anders Larsinpoika Stenbäck. Syntynyt 10.10.1740 Turku. Kuollut Hyväntoivonniemi. Seikkailija. Perämies. Lähti merille vuoden 1775 jälkeen ja kuoli Hyväntoivonniemellä. Naimaton.[1]
2: Hedvig Catharina Erland-Petterintytär Törn. Syntynyt 30.09.1746 Vaasa. Kuoli nähtävästi Vaasassa pienenä.[1]
2: Eva Gustava Erland-Petterintytär Törn. Syntynyt 20.12.1747 Vaasa. Kuollut 06.11.1810 Lapua.[1] –Puoliso 22.09.1810 Lapua Anders Warg. Wargelin. Lapuan kappalainen Lapua.[1] ( i Simon Mattsinpoika Warg. Talollinen Mustasaari.[1] ä Brita Perintytär.[1])
2: Clara Maria Erland-Petterintytär Törn. Syntynyt 18.02.1750 Vaasa. Kuollut 28.03.1833 Lappajärvi.[1] –Puoliso 17.10.1775 Lapua Samuel Lithovius. Syntynyt 02.08.1742 Lapua. Kuollut 01.10.1798 Lapua. Lapuan pitäjänapulainen Lapua. "Isäpuolensa poika".[1] ( i Isak Lithovius. Syntynyt 00.01.1709. Kuollut 02.10.1788 Lapua. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] ii Michael Lithovius. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] iä Clara Lithovius.[1] ä Catharina Bäckman.[1])
2: Petter Niclas Erland-Petterinpoika Törn. Syntynyt 10.02.1752 Vaasa. Kuollut 24.07.1752 Vaasa.[1]
2: Johan Erland Erland-Petterinpoika Törn. Syntynyt 02.08.1754 Vaasa. Kuollut 01.06.1756 Vaasa.[1]
2: Edla Margaretha Erland-Petterintytär Törn. Syntynyt 01.10.1755 Vaasa. Kuollut 12.05.1756 Vaasa.[1]
2: Erland Wilhelm Erland-Petterinpoika Törn. Syntynyt 23.03.1757 Vaasa.[1]
2: Reinhold Samuel Erland-Petterinpoika Törn. Syntynyt 13.01.1758 Vaasa. Kuollut 13.03.1759 Vaasa.[1]
Taulu 169
(Taulusta 167)

VIII. Johan Nilsinpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 10.03.1718 Kungsörin (Kongsör) Kuninkaankartano, Ruotsi. Kuollut 01.06.1805 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra. Fil.maist. 1741. Pappi 1747. Rovasti 1767. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Upsalan yliopistoon 1742. Isonkyrön kirkkoherra 1751.[1] Äiti Taulu 167. –Puoliso 15.08.1751 Maria Elisabet Moliin. Syntynyt 15.09.1733 Närpiö. Kuollut 09.03.1818 Isokyrö.[1] ( i Henrik Moliis. Närpiön kappalainen.[1] ä Anna Catharina Stenbäck.[1])

IX Lapset
Nils Johaninpoika Aeimelaeus. Syntynyt 21.04.1753 Isokyrö. Kuollut 09.04.1817 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra 1751. Valtiopäivämies. Taulu 170.[1]
Henrik Johan Johaninpoika Aeimelaeus. Syntynyt 21.09.1755 Isokyrö. Kuollut 09.01.1758 Isokyrö.[1]
Herman Julius Johaninpoika Aeimelaeus. Syntynyt 18.12.1756 Isokyrö. Kuollut arviolta 09.05.1781 Afrikka, Hyväntoivonniemi (?). Lääk.kand. (?). Ylioppilas Upsalassa 1773, Turussa (pohj.) 1775. Mahdollisesti lääketieteen kandidaatti. Lähti merille. Lienee kuollut Hyväntoivonniemellä Afrikassa. Todennäköisesti naimaton.[1]
Elisabet Margaretha Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 08.04.1758 Isokyrö. Kuollut 19.05.1827 Kaskinen.[1] –Puoliso 12.08.1784 Isokyrö Johan Tengström. Syntynyt 23.08.1757 Kokkola. Kuollut 28.03.1821 Vaasa. Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra. Pappi 1781. Teol.tri 1817. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1776.[1] ( i Johan Tengström. Kokkolan pitäjänapulainen. Pedagogi.[1] ä Maria Chydenius.[1])
Ulrika Christina Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 12.03.1759 Isokyrö. Kuollut 27.02.1761 Isokyrö.[1]
Carl Fredrik Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 22.01.1761 Isokyrö. Kuollut 27.05.1831 Paltamo. Paltamon ja Kajaanin kirkkoherra 1806. Pappi 1783. Teol.tri 1826. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1779.[1] –Puoliso 10.12.1793 Liminka Catharina Sofia Lars-Samuelintytär Keckman. Syntynyt 12.11.1771 Pudasjärvi. Kuollut 31.06.1862 Pyhäjoki.[1] ( i Lars Samuel Keckman. Pitäjänapulainen Liminka.[1] ä Barbro Maria Stenius.[1])
Maria Lovisa Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 29.08.1762 Isokyrö. Kuollut 02.03.1834 Vaasa.[1] –Puoliso 07.12.1780 Isokyrö Henrik Fleege. Syntynyt 26.01.1750 Kemiö. Kuollut 01.05.1814 Vaasa. Vaasan läänin lääninsihteeri 1783. Ylioppilas 1768 Turku. Asessori 1795. Laamanni 1805.[1] ( i Henrik Fleege. Kemiön kirkkoherra. Rovasti.[1] ä Anna Margaretha Jägerskiöld.[1])
Christen Johaninpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 28.03.1765 Isokyrö. Kuollut 08.12.1848 Vaasa. Lääkäri. Lääk.tri 1788. Riemutohtori 1840 Helsinki. Riemutohtori 1841 Upsala. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1781, Upsalassa 1783. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin lääkäri 1791. Vaasan kruununvankilan lääkäri 1812.[1] –Puoliso 06.11.1797 Vaasa Charlotta Elisabet Fluur. Syntynyt 28.12.1776 Vaasa. Kuollut 13.11.1840 Vaasa.[1] ( i Anders Fluur. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin lääkäri.[1] ä Margaretha Reilin.[1])
Albertina Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 28.02.1766 Isokyrö. Kuollut 07.10.1847 Isokyrö. Taulu 173.
Johanna Magdalena Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 06.07.1767 Isokyrö.[1] –Puoliso 17.10.1790 (Kuulutettu Isossakyrössä 3.10.1790) Carl Carp. Syntynyt 08.06.1760 Vaasa. Kuollut 20.09.1811 Turku. Hovioikeudenneuvos. Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvos.[1] ( i Simon Karp. Vaasan triviaalikoulun collega superior.[1] ä Maria Widlund.[1])
Christina Charlotta Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 29.09.1770 Isokyrö. Kuollut 04.11.1771 Isokyrö.[1]
Gustava Sofia Johanintytär Aeimelaeus. Syntynyt 16.03.1772 Isokyrö. Kuollut 04.11.1772 Isokyrö.[1]
Johan Johaninpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 20.11.1773 Isokyrö. Kuollut 17.03.1806 Isokyrö (ollessaan käräjillä). Varakanneviskaali. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1791. Vaasan hovioikeuden varakanneviskaali 1803. Naimaton.[1]
Taulu 170
(Taulusta 169)

IX. Nils Johaninpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 21.04.1753 Isokyrö. Kuollut 09.04.1817 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra 1751. Valtiopäivämies. Fil.maist. 1775. Pappi 1777. Rovasti 1808. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1770, Upsalassa 1773.[1] Isä Taulu 169. –Puoliso 1:o 12.06.1783 Maalahti Beata Christina Björ(c)k. Syntynyt 11.01.1762 Maalahti. Kuollut 13.07.1794 Vaasa.[1] ( i Israel Björ(c)k. Maalahden kirkkoherra.[1] ä Catharina Kempe.[1]) –Puoliso 2:o 27.08.1799 Vaasa Brita Catharina Fäder. Syntynyt 15.06.1777 Vaasa. Kuollut 27.10.1831 Isokyrö.[1] ( i Anders Fäder. Vaasalainen kauppias.[1] ä Catharina Margaretha Canander.[1])

X Lapset
1: Maria Beata Nilsintytär Aejmelaeus. Syntynyt 17.04.1784 Vaasa. Kuollut 29.05.1785 Vaasa.[1]
1: Johan Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 23.12.1785 Vaasa. Kuollut 04.01.1837. Kauppalaivuri. Kauppias Vaasa. Taulu 171.[1]
1: Herman Julius Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 18.11.1786 Vaasa. Kuollut 16.07.1787 Vaasa.[1]
1: Carl Adolf Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 16.04.1788 Vaasa. Kuollut 23.05.1789 Vaasa.[1]
1: Israel Reinhold Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 01.12.1789 Vaasa. Kuollut 12.09.1791 Vaasa.[1]
1: Axel Niclas Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 16.01.1791 Vaasa. Kuollut 09.08.1791 Vaasa.[1]
1: Gustaf Nilsinpoika Aejmelaeus. Syntynyt 25.04.1792 Vaasa. Kuollut 24.06.1863 Haukipudas. Oulun kämnerioikeuden puheenjohtaja Oulu. Taulu 172.[1]
1: Christina Lovisa Nilsintytär Aejmelaeus. Syntynyt 01.07.1793 Vaasa. Kuollut 13.08.1793 Vaasa.[1]
2: Margaretha Elisabet Nilsintytär Aejmelaeus. Syntynyt 18.06.1800 Isokyrö. Kuollut 25.04.1807 Isokyrö.[1]
2: Carolina Nilsintytär Aejmelaeus. Syntynyt 11.06.1801 Isokyrö. Kuollut 24.09.1803 Isokyrö.[1]
2: Johanna Wilhelmina Nilsintytär Aejmelaeus. Syntynyt 16.07.1803 Isokyrö. Kuollut 31.01.1877 Joensuu.[1] –Puoliso 04.01.1827 Isokyrö Johan Mathias Sundvall. Syntynyt 29.05.1793 Turku. Kuollut 06.09.1854 Janakkala. Ylioppilas 1809 Turku (sat.). Filosofian kandidaatti 1815. Filosofian maisteri, primus 1829. Professori 1829. Pappi 1833. Helsingin yliopiston moraaliteologian professori 1833.[1] ( i Johan Sundvall. Syntynyt 14.05.1765. Kuollut 25.12.1825 Isokyrö[6]. Isonkyrön kirkkoherra Isokyrö.[1] ä Johanna Fredrika Söderberg. Syntynyt 18.03.1766. Kuollut 27.11.1846 Isokyrö, Ikola[6].[1]) [6]
Taulu 171
(Taulusta 170)

X. Johan Nilsinpoika Aejmelaeus. Emeleus. Syntynyt 23.12.1785 Vaasa. Kuollut 04.01.1837. Ylioppilas 1803 Turku (pohj.). Kauppalaivuri. Kauppias Vaasa.[1] Isä Taulu 170. –Puoliso 06.11.1820 Kokkola Gustava Elisabet Gummer. Syntynyt 10.12.1798 Ruotsi, Tukholma. Kuollut 06.02.1859 Viipuri.[1] ( i Henrik Reinhold Gummer. Ruotsin kansliakollegion suomenkielen kääntäjä.[1] ä Brita Catharina Riska.[1])

XI Lapset
Johan Henrik Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 18.08.1821 Vaasa. Kuollut 28.01.1891 Siipyy. Merikapteeni. Naimaton.[1]
Mathilda Elisabet Johanintytär Emeleus. Syntynyt 31.08.1822 Vaasa. Kuollut 1901 Sipoo. Naimaton.[1]
Nils Mauritz Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 16.11.1823 Vaasa. Kuollut 28.03.1825 Vaasa.[1]
Julia Johanintytär Emeleus. Syntynyt 13.08.1825 Vaasa. Kuollut 01.11.1896.[1] –Puoliso Nikolai Konstantin Nickanen. Syntynyt 09.12.1822 Viipuri. Kuollut 23.05.1873 Venäjä, Novgorod. Eversti Venäjän armeijassa 1872. Haminan kadettikoulussa 1837-1844.[1] ( i Juho Nikki. Viipurin postimestari Viipuri. Hovineuvos.[1] ä Hedvig Fadelius.[1])
Herman Julius Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 09.12.1826 Vaasa. Eli 1838.[1]
Theodor Bernhard Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 10.07.1828 Vaasa. Perämies. Otettiin Helsingin Lapinlahden mielisairaalaan 1875. Naimaton.[1]
Carl Severin Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 20.03.1830 Vaasa. Kuollut 03.07.1886 Viipuri. Ylioppilas 1849 Helsinki (viip.). Hist.-fil. kandidaatti 1856. Hist.-fil. maisteri 1857. Viipurin yläalkeiskoulun kollega 1857 Viipuri. Naimaton.[1]
Victor Johaninpoika Emeleus. Syntynyt 08.04.1832 Vaasa. Kuollut 27.02.1841 Kaskinen.[1]
Alfred Wilhelm Johaninpoika Emeleus.[1]
Johanna Sofia Johanintytär Emeleus. Syntynyt 21.07.1834. Kuollut 13.09.1909 Helsinki. Naimaton.[1]
Taulu 172
(Taulusta 170)

X. Gustaf Nilsinpoika Aejmelaeus. Emeleus. Syntynyt 25.04.1792 Vaasa. Kuollut 24.06.1863 Haukipudas. Ylioppilas 1810 Turku (pohj.). Varatuomari 1819. Oulun kämnerioikeuden puheenjohtaja Oulu.[1] Isä Taulu 170. –Puoliso 1:o 05.04.1823 Oulu Ulrika Magdalena Holmberg. Syntynyt 23.04.1799 Oulu. Kuollut 16.12.1830.[1] ( i Carl Gustaf Holmberg. Oulun läänin lääninsihteeri. Laamanni.[1] ä Margaretha Aejmelaeus.[1]) –Puoliso 2:o 26.02.1836 Oulu Maria Hughes. Syntynyt 01.03.1794 Englanti, Schrewsbury. Kuollut 06.03.1854 Oulu.[1]

XI Lapset
1: Nils Gustaf Gustafinpoika Emeleus. Syntynyt 30.10.1824 Oulu. Kuollut 21.09.1892 Munsala. Ylioppilas 1842 Helsinki (pohj.-pohj.). Teologinen tutkinto 1845. Pappi 1848. Rovasti 1882. Musalan kirkkoherra 1878 Munsala.[1] –Puoliso 22.07.1851 Maaria Hilda Augusta Wilhelmina Möller. Syntynyt 23.01.1834 Kemiö. Kuollut 22.01.1880 Munsala.[1] ( i Carl Robert Möller. Kauppias Turku.[1] ä Johanna Indrén.[1])
1: Christina Wilhelmina Gustafintytär Emeleus. Syntynyt 30.10.1826 Oulu. Kuollut 01.09.1901.[1] –Puoliso 06.03.1852 Carl Christoffer Leistén. Syntynyt 30.05.1817 Sulkava. Kuollut 25.07.1864 Helsinki, Lapinlahden sairashuone. Varamaanmittari.[1] ( i Petter Mårten Leistén. Nimismies Sulkava. Toimitusvouti.[1] ä Maria Sofia Mentzer.[1])
1: Frans Emil Gustafinpoika Emeleus. Syntynyt 04.10.1828 Oulu. Kuollut 16.03.1891 Kalajoki. Ylioppilas 1844 Helsinki (pohj.). Filosofian kandidaatti 1850. Lääketieteen kandidaatti 1855. Lääketieteen lisensiaatti 1861. Kalajoen piirin piirilääkäri. Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1863.[1] –Puoliso 01.08.1864 Kalajoki Ida Mathilda Alfonsina Inberg. Syntynyt 23.07.1839 Isokyrö. Kuollut 14.06.1865 Kalajoki.[1] ( i Herman Magnus Inberg. Kalajoen kirkkoherra Kalajoki.[1] ä Josefina (Josefa) Augusta Cajanus.[1]) –Puoliso 01.01.1868 Pyhäjoki Amanda Carolina Aejmelaeus. Syntynyt 06.05.1836 Paltamo. Kuollut 11.09.1900 Isojoki.[1] ( i Carl Aejmelaeus. Pyhäjoen kirkkoherra Pyhäjoki.[1] ä Maria Carolina Thodén.[1])
Taulu 173
(Taulusta 169)

IX. Albertina Johanintytär Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 28.02.1766 Isokyrö. Kuollut 07.10.1847 Isokyrö. Isä Taulu 169. –Puoliso 1:o Isokyrö Olof Hollsten. Syntynyt 03.12.1759 Isokyrö. Kuollut 01.02.1791 Pietarsaari. Kruununvouti. Korsholman pohjoisen voutikunnan kruununvouti. ( i Jonas Hollsten. Ruotsin Nederluleån kirkkoherra.[1] ä Catharina Zellinger.[1]) –Puoliso 2:o 28.10.1798 Isokyrö Israel Reinius. Syntynyt 22.07.1762 Laihia. Kuollut 17.07.1845 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen.[1] ( i Israel Reinius. Isonkyrön kappalainen.[1] ä Anna Maria Stenbäck.[1])

X Lapset
1: Maria Lovisa Olofintytär Hollsten. Syntynyt 05.05.1791 Kokkola. Kuollut 03.12.1875 Kristiinankaupunki. Taulu 174.
Taulu 174
(Taulusta 173)

X. Maria Lovisa Olofintytär Hollsten. Alcenius. Syntynyt 05.05.1791 Kokkola. Kuollut 03.12.1875 Kristiinankaupunki. Äiti Taulu 173. –Puoliso Johan Daniel Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 26.08.1784 Pyhäjoki. Kuollut 02.08.1849 Lapua. Maisteri, kirkkoherra, rovasti. NI168 Elämänkerrallisia tietojaVaasan kouluun 1797. Ylioppilas 01.02.1802. Papiksi vihitty18.12 1812 ja määrätty kirkkoherranapulaiseksi Isoonkyröön.Maisteriksi 07.07. 1810. Virkaa tekevä apologista Vaasanylialkeis koulussa 28.09.1811, vakinainen 12.12.1812. Vähäänkyröönkappalaiseksi 21.09. 1820. Hoiti kollegae superioris virkaakevätlukukauden 1824. Nimityspäivä 31.12. 1836. KirkkoherraLapualla 26.04. 1837 ja astui tähän virkaan 1.5. Provasti16.12. 1839. (Bergholm sivu 28.) Johan Danielin Alceniuksenkirja: Gottfried Büchner REAL OCH VERBAL CONCORDANS Tryckt hos Lorenz Ludvig Greefing 1754 Stockholm ochUpsala Kirja on periytynyt minulle Ingman´ien kautta Martti Strang, Sveitsi. ( i Elias Gabrielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1743. Kuollut 24.02.1806. Pastori Kälviä.[3] ii Gabriel Alcenius. Syntynyt noin 00.02.1702. Kuollut 22.04.1790 Isojoki, Pappila[6]. Kappalainen Isojoki.[1] iä Maria Fonselius. Syntynyt 1708[6]. Kuollut 19.08.1784 Isojoki, Pappila[6].[1] ä Klara Henrikintytär Moliis. Syntynyt 30.08.1752. Kuollut 18.08.1813.[3])

XI Lapset
Maria Lovisa Alcenius. Syntynyt 07.10.1813 Vaasa. Kuollut 02.07.1816 Vaasa.
Johan Israel Alcenius. Syntynyt 02.01.1815 Vaasa. Kuollut 19.10.1819 Vaasa.
Albertina Sofia Johan-Danielintytär Alcenius. Levón. Syntynyt 19.05.1816 Vaasa. Kuollut 1897 Vaasa.
Fredrik Wihelm Johan-Danielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1818 Vaasa. Kuollut 07.01.1890 Lapua. Merikapteeni, talollinen Karhumäen tilalla Lapualla. Taulu 175.
Carl Alexander Johan-Danielinpoika Alcenius. Syntynyt 03.10.1819 Vaasa. Kuollut 28.07.1853 Helsinki. Helsingin yliopiston kasvatusopin dosentti 1848. Kouluhistorian tutkija. NI22503 Ylioppilas Helsingissä 1837, filosofian kandidaatti. OpiskeliKasanin yliopistossa Venäjällä 1843 - 54. Filosofian maisteri1844.
Carolina Wilhelmina Johan-Danielintytär Alcenius. Häggström. Syntynyt 23.08.1821 Vähäkyrö. Kuollut 09.05.1884 Kristiinankaupunki.
Jakob Edvard Johan-Danielinpoika Alcenius. Syntynyt 11.05.1823 Vähäkyrö. Kuollut 15.02.1892 Tampere. Oulun läänin lääninagronomi 1863. NI22506 Ylioppilas Helsingissä 1842.
Mathilda Charlotta Alcenius. Syntynyt 07.06.1825 Vähäkyrö. Kuollut 14.09.1825 Vähäkyrö.
Lovisa Mathilda Johan-Danielintytär Alcenius. Fontell. Syntynyt 03.03.1827 Vähäkyrö. Kuollut 28.10.1891 Kristiinankaupunki.
Clara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 17.01.1829 Vähäkyrö. Kuollut 19.12.1855. Taulu 176.[1]
Olivia Augusta Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 05.03.1832 Vähäkyrö. Kuollut 04.07.1908 Tampere.
Taulu 175
(Taulusta 174)

XI. Fredrik Wihelm Johan-Danielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1818 Vaasa. Kuollut 07.01.1890 Lapua. Merikapteeni, talollinen Karhumäen tilalla Lapualla. Äiti Taulu 174.

XII Lapset
Maria Vilhelmina Alcenius. Syntynyt 29.01.1854. Kuollut
Edvin Vilhelm Alcenius. Syntynyt 23.01.1858. Kuollut
Karl Johan Alcenius. Syntynyt 29.04.1860. Kuollut
Taulu 176
(Taulusta 174)

XI. Clara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 17.01.1829 Vähäkyrö. Kuollut 19.12.1855.[1] Äiti Taulu 174. –Puoliso 07.07.1846 Lapua Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kastettu 15.11.1820 Alavus[6]. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva. NI27 Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissaympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868.Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheenäidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Realoch Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisenkiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille. - Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei seollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40). Katso myös 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20. [4][6]

XII Lapset
Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Kirkkoherra noin 04.06.1897 Muolaa. Taulu 177.[1]
Wilhelm Ingman. Syntynyt 26.09.1848 Lapua. Kastettu 29.09.1848 Lapua. Kuollut 24.08.1851 Lapua. Haudattu 01.09.1851 Lapua. Kuolinsyy: kuume. Kuollut "2 vuoden 11 kuukauden" ikäisenä.[6]
Gideon Ingman. Syntynyt 23.06.1850 Lapua, Kirkonkylä (Mustasaari ?)[6]. Kastettu 26.06.1850 Lapua[6]. Kuollut 08.12.1921. Lukkari. NI37 Lukkari Jurvassa 4/9 1877, Mustasaaressa 1883.[4]
Wilhelm (Wilho) Ingman. Syntynyt 05.01.1852 Lapua, Kirkonkylä. Kuollut 06.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapväärtissä). Lapväärtin kappalainen. Taulu 178.[1]
Lydia Maria Ingman. Syntynyt 29.03.1854. Kuollut [4]
Taulu 177
(Taulusta 176)

XII. Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kastettu 14.06.1847 Lapua[6]. Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Rovasti. Kirkkoherra noin 04.06.1897 Muolaa.[1] Äiti Taulu 176. –Puoliso 10.08.1871 Ähtävä Julia Johan-Juliuksentytär Häggman. Syntynyt 22.04.1853 Ähtävä. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Katso myös 18. [1]

XIII Lapset
Julia Elisabet Ingman. Syntynyt 02.07.1872 Karijoki. Kanslisti. Toiminut Vaasan vankilassa kanslistina. Lisätietoja: Vaasan vankilassa kanslistina samaan aikaan kuin Alfredin tytär Elli.[4]
Jonatan Vilhelm Ingman. Syntynyt 14.02.1874 Vaasa. Ylioppilas. Muuttanut Helsingistä 22.05.1897 - Muolaan Kirkkorantaan.[4]
Robert Michael (Mikael) Ingman. Syntynyt 02.10.1875 Vaasa (Karijoki?). Kuollut 27.11.1934. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Muuttanut Muolaan Kirkkorannasta 06.10.1902 - Maarianhaminaan[6]. Fil. kand. Lehtori. NI43 Vaasan ruotsalaisesta lyseosta ylioppilas 6/6 1894.[4] –Puoliso 05.08.1902 Tampere Maria Emilia Haapanen. Syntynyt 07.10.1876 Honkajoki. Kuollut 27.11.1934. Muolaan Kirkkorantaan 30.05.1902 - Tampere. ( i Johan Gustaf Haapanen. Syntynyt 17.08.1849 Honkajoki.[4] ä Amanda Alcenius. Syntynyt 24.10.1851 Kauhava, Eskola.[4] äi Gustaf Adolf Alcenius. Syntynyt (laskettu) 23.07.1795. Kuollut 01.01.1860 Kauhava, Eskola. Rokottaja.[6] ää Elisabeth (Lisa) Juhontytär Kyröläinen. Syntynyt (laskettu) 28.08.1815. Kuollut 12.06.1865 Kauhava, Eskola.[6])
Verner Johannes Ingman. Syntynyt 20.09.1877. Kuollut 17.04.1918 Helsinki. Haudattu 1918 Helsinki, Hietaniemen hautausmaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Muuttanut Muolaan Kirkkorannasta 18.04.1905 - Helsinkiin[6]. (Sillanrakennus) Siviili-insinööri (dipl.ins). Sillanrakennusinsinöörinä Suomen valtion palveluksessa.

Siviili-insinööri: eräissä maissa korkeakoulututkinnon suorittaneen insinöörin nimitys; peräisin niiltä ajoita, jolloin insinöörit yleensä olivat sotavoimien kouluttamia. Vrt. diplomi-insinööri. (Spectrum-tietosanakirja)[14].[13] –Puoliso Sigrid Knauer (myöh. Orre). Syntynyt 06.02.1888. Kuollut 18.09.1973 Espoo. Haudattu 1973 Helsinki.[15]
Berndt Ludwig Ingman. Syntynyt 27.04.1880 Karijoki. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Muuttanut Muolaan Kirkkorannasta 18.11.1906 - Nikolain kaupunkiin[6].[4]
Toini Maria Ingman. Syntynyt 30.08.1882. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan.[4]
Ellen Aleksandra Ingman. Syntynyt 31.05.1884 Karijoki. Kuollut 1897. Oppilaana Vaasan Suomalaisessa Tyttökoulussa, II:lla luokalla.[4]
Aina Emilia Ingman. Syntynyt 25.01.1887 Karijoki. Kuollut 10.03.1897 Kälviä. Huom. Muolaan (Kirkkoranta) sisäänmuuttaneissa mainittu lapsi "Aina" 4.6.1897.[6][4]
Ruth Vera Ingman. Syntynyt 19.09.1889. Kuollut 04.02.1892.[4]
Signe Eva Charlotta Ingman. Syntynyt 03.10.1891. Kuollut 07.05.1893.[4]
Taulu 178
(Taulusta 176)

XII. Wilhelm (Wilho) Ingman. Syntynyt 05.01.1852 Lapua, Kirkonkylä. Kastettu 14.01.1852 Lapua[6]. Kuollut 06.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapväärtissä). Lapväärtin kappalainen. [1] Äiti Taulu 176. –Puoliso 14.02.1878 Ida Elisabet Gustafintytär Johansson. Syntynyt 14.04.1857 Vimpeli. Kuollut 11.04.1899 Mustasaari. Katso myös 17. [1]

XIII Lapset
Niilo Johannes Ingman. Syntynyt 05.04.1883 Karvia. Kuollut 26.05.1919 Sortavala. Muuttanut 3.11.1906 Juvalta 5.11.1906 Sortavalaan.[6][4]
Taulu 179
(Taulusta 167)

VIII. Hedvig Nilsintytär Aeimelaeus. Pernerus. Syntynyt 1720 Kungsöre, Ruotsi. Kuollut 19.01.1778 Isokyrö. Kuoli "58-vuotiaana".[8] Äiti Taulu 167. –Puoliso 29.06.1738 Isokyrö Nils Pernerus. Niilo Niilonpoika Pernu. Syntynyt 06.05.1711 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 7. Kuollut 10.01.1743 Oulu. Oulun kappalainen 1740[2]. NI19857 Suoritti Collega Superior-tutkinnon Vaasan triviaalikoulussa. Ylioppilas Turussa 1732, vihittiin papiksi 1737.[2][3] ( i Niilo Erikinpoika Krekilä. Syntynyt 1682 Kälviä, Peltokorven kylä, Krekilä 4. Kuollut 03.06.1753. Lukkari.[3] ii Erik Niilonpoika Krekilä. Syntynyt noin 1650 Kälviä, Peltokorven kylä, Krekilä 2. Kuollut 29.07.1722 Kälviä, Jokikylä, Porkola 5.[3] iä Liisa Juhontytär. Syntynyt noin 1656. Kuollut 07.09.1689.[3] ä Malin Juhontytär. Syntynyt 1682. Kuollut 12.11.1738.[3])

IX Lapset
Nils Nilsinpoika Pernerus. Syntynyt 06.05.1739 Isokyrö. Kuollut [2]
Hedevig Pernerus. Syntynyt 29.10.1740 Oulu. Kuollut 05.02.1741 Oulu.[2]
Magdalena Pernerus. Syntynyt 07.11.1741 Oulu. Kuollut 11.10.1810 Lappfjerd, Lapväärti. Taulu 180.[2]
Hedvig Pernerus. Syntynyt 11.09.1743 (Posthuma) Oulu. Kuollut 1744 Oulu. Haudattu 23.03.1744 Oulu.[2]
Taulu 180
(Taulusta 179)

IX. Magdalena Pernerus. (Kastekirjassa Elisabet) Lagus. Syntynyt 07.11.1741 Oulu. Kuollut 11.10.1810 Lappfjerd, Lapväärti.[2] Äiti Taulu 179. –Puoliso 09.10.1760 Isokyrö Jonas Lagus. Syntynyt 14.05.1739 Jalasjärvi. Kuollut 22.04.1798 Laihia. Kirkkoherra 1790 Laihia. Rovasti 1796. NI1897 Han blef Student 1757; prestvigd till Kapellans-adjuct iJalasjärvi; Kapellan vid Laihela Moderkyrka 05.12.1773.Ylioppilas Turussa 1759, vihitty papiksi 1760.[2] ( i Gabriel Lagus. Syntynyt 28.10.1692 Kisko. Kuollut 10.06.1759 Jalasjärvi.[8] ii Gabriel Lagus. Syntynyt 00.02.1660 (Karjalohja). Kuollut 17.03.1695 Kisko. Kiskon kappalainen.[8] iä Beata Florin. Syntynyt 1667 (Hämeenlinna). Kuollut 07.09.1702 Kisko.[8] ä Catharina Palander. Syntynyt 06.12.1698 Ruoveri. Kuollut 19.07.1766 Ruovesi.[8] äi Johannes Palander. Syntynyt jälkeen 1670. Kuollut 1708 (Virrat). Virtain kappalainen.[8] ää Helena Roos. Syntynyt 1672 (Kuorevesi). Kuollut 1722 (Virrat).[8]) [8]

X Lapset
Catharina Lagus. Syntynyt 03.11.1761 Jalasjärvi. Kuollut 12.11.1767 Jalasjärvi.[2]
Gabriel Lagus. Gabriel Jonae. Syntynyt 09.10.1762 Jalasjärvi. Kuollut 29.11.1835 Lapua. Prost i Lappo, Pastori; Lapuan kirkkoherra 1814, rovasti 1825. NI1288 Ylioppilas Turussa 1779, vihitty papiksi 1784.[2] –Puoliso 07.01.1799 Pyhöjoki Brita Johanna Westzynthius. Syntynyt 21.08.1767 Vaasa. Kuollut 03.12.1832 Lapua. Katso myös 40 , 40 , 40 , 40 , 40 , 39. [2][8]
Nils Lagus. Nils Jonae. Syntynyt 10.12.1764 Jalasjärvi. Kuollut 01.07.1816 Laihia. Kapellan i Laihela; Laihian kappalainen 1811. NI1899 Student 1783; prestvigd till Pastors-adjuct i Lillkyro 1792;Kapellan i Kurikka 1796 och i Laihela 1811. Ylioppilas Turussa1784, vihitty papiksi 1790.[2] –Puoliso Sara Elisabeth Forssman. Lagus. Syntynyt 12.02.1766 Ylikannus. Kuollut 20.01.1837 Ylivieska.[2]
Hedvig Margaretha Lagus. Syntynyt 11.01.1766 Jalasjärvi. Kuollut 14.05.1770 Jalasjärvi.[2]
Georg Lagus. Syntynyt 15.08.1767 Jalasjärvi. Kuollut 17.02.1770 Jalasjärvi.[2]
Maria Christina Lagus. Syntynyt 30.09.1768 Jalasjärvi. Kuollut 23.02.1770 Jalasjärvi.[2]
Clara Magdalena Lagus. Syntynyt 27.02.1771 Jalasjärvi. Kuollut 07.02.1772 Jalasjärvi.[2]
Gustaf Jonaksenpoika Lagus. Syntynyt 28.11.1772 Jalasjärvi. Kuollut 04.12.1811 Jalasjärvi. Vaasan kämnerioikeuden puheenjohtaja 1799. NI22551 Ylioppilas Turussa 1792. Vaasan hovioikeuden auskultantti1797.[2]
Samuel Lagus. Syntynyt 27.04.1775 Laihia. Kuollut 01.1776 Laihia.[2]
Johan Jonaksenpoika Lagus. Syntynyt 09.11.1776 Laihia. Kuollut 10.03.1800 Laihia.[2]
Elias Lagus. Syntynyt 18.02.1779 Laihia. Kuollut 16.05.1850 Vähäkyrö. Vähäkyrön kirkkoherra 1840. NI7425 Ylioppilas Turussa 1796, vihitty papiksi 1803, filosofianmaisteri 1805, varapastori 1836. Rovasti 1843.[2]
Reinhold Lagus. Syntynyt 20.08.1783 Laihia. Kuollut 25.12.1788 Laihia.[2]
Isak Lagus. Syntynyt 08.09.1784 Laihia. Kuollut 17.09.1784 Laihia.[2]
Nimihakemisto
Nimi Taulu
"Emmy" 19
(Emilia) ? 20
(Zacke) 19
Agneta Henrikintytär 139
Anna 45, 55, 117
Anna Carlintytär 134
Anna Erikintytär 66, 103, 130
Anna Gabrielintytär 144
Anna Gustafintytär 143
Anna Henrikintytär 2
Anna Jakobintytär 35
Anna Luukkaantytär 53
Anna Maria 83
Beata Enevaldintytär (Ingevaldintytär) 129
Beata Erikintytär 139
Brita Olofintytär 135
Brita Perintytär 148, 168
Carl Jönsinpoika 134
Carl Paulin- eli Påvalinpoika 136
Catharina Brynielintytär 48
Catharina Carlintytär 134
Catharina Knutintytär 3
Catharina Olofintytär 135
Christer 134
Christiern Olofinpoika 135
Christina Petterintytär 156
Dordi 1
Elisabet Gustafintytär 143
Elisabet Jonaksentytär 74
Elisabet Knutintytär 3, 4
Elisabet Olofintytär 135
Elsa Carlintytär 134, 135
Erik Erikinpoika (Ericus Erici) 158
Eva Catharina 15
Gabriel Jonae 40, 180
Gabriel Ljungonpoika 47
Gabriel Olofinpoika 135
Gabriel Paulin- eli Påvalinpoika 136, 137
Gustaf Gabrielinpoika 137, 143
Gustaf Olofinpoika 135
Gustafsson 17
Gustavin Poika 23
Hans Hansinpoika 129, 129
Hans Nilsinpoika 2
Heikki Antinpoika 160
Helena Johanintytär 158
Henrik Knutinpoika 3
Iisakin Poika 14
Isaacsdotter 23, 23
Isakin Poika 24
Jakob Olofinpoika 135
Johan Henrikinpoika 2
Johan Olofinpoika 135
Johanna 83
Kerttu 67
Knut Henrikinpoika 2, 3
Knut Knutinpoika 3
Lars Olofinpoika 135
Liisa Juhontytär 179
Ljungo Tuomaanpoika 47
Lucia Erikintytär 3
Magdalena Knutintytär 3
Magdalena Mattsintytär 160
Malin Juhontytär 179
Malin Mikontytär 28
Malin Nilsintytär 3
Margareetta Laurintytär 117
Margaretha Gabrielintytär 137, 138
Margaretha Hansintytär (eli Johanintytär) 102
Margaretha Knutintytär 3, 5
Margaretha Nilsintytär 47
Margaretha Olofintytär 135
Margaretha Zachariaksentytär 142
Maria 119
Maria Hansintytär 67
Maria Jaakontytär 166
Maria Josefintytär 73, 105
Maria Olofintytär 135
Marketta 34
Märtha Svenintytär 131
Nils Jonae 180
Olof Christoffersson 53
Olof Isaksson 151
Olof Larsinpoika 135
Paavo Simonpoika 73, 105
Paul (Påval) Petterinpoika 136
Simon Olofinpoika 135
Sofia Olofintytär 135
Thomas Eskilson 3
Thomas Jöraninpoika 136
Wegelius 71
(Uhlbrandt), Margaretha 104
(Wernberg), Susanna Gabrielintytär 137, 155
Aalberg, Iida Emilia 78
Achren, Josef Lars-Josefinpoika 79
Achren, Lars Josef 79
Achren, Maria Lars-Josefintytär 79
Achren, Mathias 79
Achren, Mathias Lars-Josefinpoika 79
Aeimelaeus, Albertina Johanintytär 169, 173
Aeimelaeus, Carl Fredrik 169
Aeimelaeus, Christen Johaninpoika 169
Aeimelaeus, Christina Charlotta Johanintytär 169
Aeimelaeus, Clara Maria Israelintytär 167, 168
Aeimelaeus, Elisabet Margaretha Johanintytär 169
Aeimelaeus, Gustava Sofia Johanintytär 169
Aeimelaeus, Hedvig Nilsintytär 167, 179
Aeimelaeus, Henrik Johan Johaninpoika 169
Aeimelaeus, Herman Julius Johaninpoika 169
Aeimelaeus, Israel Nilsinpoika 167
Aeimelaeus, Jakob 167
Aeimelaeus, Jakob Nilsinpoika 167
Aeimelaeus, Johan Johaninpoika 169
Aeimelaeus, Johan Nilsinpoika 167, 169
Aeimelaeus, Johanna Magdalena Johanintytär 169
Aeimelaeus, Maria Lovisa Johanintytär 169
Aeimelaeus, Nils 167
Aeimelaeus, Nils Johaninpoika 169, 170
Aeimelaeus, Ulrika Christina Johanintytär 169
Aejmelaeus, 169, 173
Aejmelaeus, Amanda Carolina 172
Aejmelaeus, Axel Niclas Nilsinpoika 170
Aejmelaeus, Carl 172
Aejmelaeus, Carl Adolf Nilsinpoika 170
Aejmelaeus, Carl Fredrik 169
Aejmelaeus, Carolina Nilsintytär 170
Aejmelaeus, Christen Johaninpoika 169
Aejmelaeus, Christina Lovisa Nilsintytär 170
Aejmelaeus, Elisabet Margaretha 82
Aejmelaeus, Gustaf Nilsinpoika 170, 172
Aejmelaeus, Herman Julius Nilsinpoika 170
Aejmelaeus, Israel Reinhold Nilsinpoika 170
Aejmelaeus, Johan Johaninpoika 169
Aejmelaeus, Johan Nilsinpoika 170, 171
Aejmelaeus, Johanna Wilhelmina Nilsintytär 170
Aejmelaeus, Margaretha 172
Aejmelaeus, Margaretha Elisabet Nilsintytär 170
Aejmelaeus, Maria Beata Nilsintytär 170
Aejmelaeus, Nils Johaninpoika 170
Aenelius, Georg 159
Aenelius, Ingrid 159
Ahla, Brita 9
Ahlberg, Antti 78
Albertz, Anna Magdalena 146
Albogius, Ericus 106
Albogius, Helena 106
Alcenius, 174
Alcenius, Albertina Sofia Johan-Danielintytär 174
Alcenius, Amanda 177
Alcenius, Carl Alexander Johan-Danielinpoika 174
Alcenius, Carl Fredric Eliaksenpoika 81
Alcenius, Carolina Wilhelmina Johan-Danielintytär 174
Alcenius, Clara Alexandria Johan-Danielintytär 174, 176
Alcenius, Daniel Gabrielinpoika 80
Alcenius, Edvin Vilhelm 175
Alcenius, Elias Gabrielinpoika 81, 174
Alcenius, Elin Hildur Maria 81
Alcenius, Fredrik Wihelm Johan-Danielinpoika 174, 175
Alcenius, Gabriel 174
Alcenius, Gustaf Adolf 177
Alcenius, Ines Aina Emilia 81
Alcenius, Jakob Edvard Johan-Danielinpoika 174
Alcenius, Johan Daniel Eliaksenpoika 174
Alcenius, Johan Israel 174
Alcenius, Johanna Aurora 80
Alcenius, Karl Arthur Hjalmar 81
Alcenius, Karl Johan 175
Alcenius, Lilli Linnea Veronica 81
Alcenius, Lovisa Mathilda Johan-Danielintytär 174
Alcenius, Maria Lovisa 174
Alcenius, Maria Vilhelmina 175
Alcenius, Mathilda Charlotta 174
Alcenius, Olivia Augusta Johan-Danielintytär 174
Alcenius, Otto Alfred 81
Alftan, Barbro