I. Erik Ångerman-Sursill. Talollinen. Lautamies. Erik Ångerman, lisänimeltään Sursill, oli mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä Ruotsissa todennäköisesti jo ennen vuotta 1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Hän tai hänen sukunsa oli ilmeisesti lähtöisin Ångermanlandista; siitä johtui nimi Ångerman. Myös hänen lisänimensä Sursill lienee ollut kotiseudun perintöä; ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti Sursill-pilkkanimellä, koska he olivat muualla ravintona väheksytyn happamen silakan pääasiallisia tuottajia. Erik Ångerman-Sursill oli varakas talollinen ja lautamies. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Erik Ångerman-Sursillilla oli monta lasta, joista viisi muutti Suomeen.[1] –Puoliso Dordi.[1]

II. Catharina Erikintytär Sursill. Emäntäpiika. Oli mainituista sisaruksista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Hans Nilsinpoika. Syntynyt Uusimaa. Kuollut ennen 00.07.1569. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ennen 1543. (Henricus Nicolai) Westzynthius-suvun kantaisä.[1]

III. Knut Henrikinpoika. Syntynyt 1555. Kuollut 29.07.1621 Pietarsaari. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1600. Pappi 1578.[1] Äiti Taulu 2. –Puoliso 1:o 1583 Lucia Fordell. Kuollut 1599.[1] ( i Hans Fordell. Pohjanmaan kihlakunnantuomari. Vouti.[1] ä Lucia Erikintytär.[1]) –Puoliso 2:o 10.08.1600 Anna Gestricius. Syntynyt 1580 Gävle, Ruotsi. Kuollut 01.02.1664 Kruununkylä. Syntyi keväällä 1580. Eli 7 "kuninkaan" eli hallitsijan hallitusaikana.[1] ( i Petter Gestricius. Uumajan kirkkoherra.[1] ä Malin Nilsintytär.[1])

IV. Elisabet Knutintytär. Oli elossa vielä 1649.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Henrik Olofsson. Kuollut ennen 1649. Kruununkylän sairashuoneen vouti.[1]

IV. Margaretha Knutintytär. Syntynyt 21.09.1602 Pietarsaari. Kuollut 14.12.1667 Kruununkylä.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso 1:o Syksyllä 1618 Magnus Gammal. Kuollut 09.02.1636 Pietarsaari (kaiketi). Pietarsaaren kirkkoherra 1622. Ylioppilas 1610 Upsala, Ruotsi.[1] ( i Mathias Gammal. Vöyrin kirkkoherra.[1] ä Brita Wiloides.[1]) –Puoliso 2:o 07.10.1638 Jakob Brennerus. Syntynyt 00.05.1607 Mustasaari. Kuollut 13.01.1685 Kruununkylä. Kruununkylän kirkkoherra 1638. Ylioppilas 1625 Upsala, Ruotsi. Pappi 1631. Rovasti.[1] ( i Henrik Brennerus. Mustasaaren kirkkoherra.[1] ä Margaretha Porshank.[1])

V. Barbro Gammal. Kuollut 01.12.1667 Kokkola (haud.).[1] Äiti Taulu 5. –Puoliso Gustaf Gabrielinpoika Rothenius. Kuollut 18.11.1677 Kokkola (haud.). Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656. Porvari 1665 Kokkola. Raatimies. Ylioppilas 1649 Turku (pohj.). Katso myös 48 , 48 , 48 , 47. [1]

VI. Elsa Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 26.06.1658 Kokkola (kast.). Kuollut 00.04.1727 Raahe.[1] Äiti Taulu 6. –Puoliso 30.03.1676 Kokkola Martti Peitso. Mårten Peitzius. Syntynyt 1655 Kälviä (kotoisin). Kuollut 10.01.1727 Raahe. Raahen ja Saloisten kirkkoherra. Ylioppilas 1671 Upsala. Ylioppilas 1676 Turku (pohj.). Piispa Johan Terseruksen alullepaneman Sursill-suvun tutkimustyön varsinainen alkuunpanija.[1] ( i Heikki Mikonpoika Peitso. Talollinen Kälviä.[1])

VII. Gabriel Mårteninpoika Peitzius. Syntynyt 1682 Kelviå; Peitzgård (Peitzå Gård); Kälviä. Kuollut 03.10.1752 Limingo, Kempele. Haudattu Kempeleen Kirkon Lattian Alle. Pappi, Kempeleen pitäjänapulainen 1742. NI276 Ylioppilas Turussa 1700, Upsalassa 1703, jälleen Turussa 1709, vihittiin papiksi s.v. Gabriel Mårtensson Peitzius, prestvigd 1709; (Saloinen) Adjuct i Limingo 1725; Comministeri Kembele 1742. Syntynyt 1682 Kelviå, Peitzo gård. Kuollut 12.9.1752 Kembele (Kempele). Haudattu Kempleen kirkkoon. Pappi 1709. Lapset Gustaf...-1714, Elsa 1715-15, Mårten 1716, Gustaf 1718, Gabriel 1721, Elsa 1724, Margaretha 1724,Brita 1726, Christer 1727, Henrik 1730, Maria 1732, Christina 1733-33, Isak 1735-35. Ylioppilaana Turussa 1700, Uppsalassa 1703 ja Turussa 1709. Pappi 1709. Gabriel ja Elisabet Limingasta Ruotsiin isoavihaa pakon. Vanhin lapsi k. Limingassa 1714. Muut vanhemmat lapset syntyneet Ruotsissa 1715 Piitimessä, 1716-18 Torsåkerissa ja 1721 Nordingerådissa. 1716-21 syntyneet lapset on merkitty Raahen historiankirjaan. Nuoremmat syntyneet Suomessa: 1724 Saloisissa (?) ja 1726-35 Limingassa. Lasten syntymäpaikan mukaan Gabriel lienee ensin ollut papinapulaisena Limingalla, jossa appi Gustaf Lithovius kirkkoherrana. Pitäjänapulainen (apupappi) Saloisissa, sitten pitäjänapulainen Kempeleellä ja Limingassa 1742. Gabriel jatkoi isänsä aloittamaa Sursill-suvun tutkimusta. Kasvatti työn laajan kirjeenvaihdon avulla 7 arkista 17 arkkiin. Lisäksi Pohjanmaa-historiikkia. Pojan Mårtenin väitöskirjassa 3.3.1739 omistus Gabrielille. 2. vaimo Iin kappalaisen leski Catharina Stenstrand k 29.4.1765, ei lapsia. Gabriel Martini Peitziuksen Sursilliana-käsikirjoituksessa vuodelta 1747 ovat nimilehdellä luettavissa suraavat 112. Psalmin sanat: Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä. Hänen jälkeensä tulevat voimallisiksi massa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi.[2] Äiti Taulu 7. –Puoliso 1:o Elisabet Lithovius. Syntynyt Limingo. Kuollut 27.01.1739 Limingo; Liminka. Haudattu 13.02.1739 Liminka. [2] –Puoliso 2:o Catharina Stenstrand. Antilius. Kuollut 29.04.1765 Ii.[2]

VIII. Mårten Gabrielinpoika Peitzius. Syntynyt 12.05.1716 Thorsåker, Sverige (Merkitty Raahen Historiakirjan). Kuollut 21.04.1782 Kälviä; Kelviå, Finnland. Haudattu Kälviä. Kälviän kirkkoherra 1758. NI262 Elämänkerrallisia tietoja: Ylioppilas Upsalassa 1733, Turussa 1737. Vihitty papiksi 3.12.1740, fil.maisteri 1741. Kyrkoherde i Kelviå 1758. Lapset Gabriel 1742, Brita 1743, Margaretha 1743, Maria1748, Magdalena 1751-56, Sofia 1756, Magdalena 1759-72. Väitöskirja 3.3.1739 valtio-opin ja historian prof. Algot Scarinille: "Exercitii academici, de scenario Sanct-Petrino, ejusque in Svethia praecipuis fatis continuatio". Turun ja Porin pappisvihkimykset: 3.12.1740 maisteri Martin Peithius, Raahen opettaja ja apupappi, nyt ylennetty Kokkolan kappalaisen virkaan. Kälviän kirkkoherra 1758. Lapset syntyneet 1742-43 Raahessa, 1748-59 Kälviällä. Luovutti tuomiokapitulille 1753 isänsä ja isoisänsä Sursill-tutkimustöiden tulokset. Johan Hydeniuksen väitöskirjassa 14.12.1765 kiitossivu apelleen Mårten Peitziukselle. Muita väitöskirjojen omistuksia Mårtenille: Johan Brahelen 17.10.1744, Jacob Falander 27.4.1745 ja Samuel Chydenius 16.12.1747. Martin Peitsius oli Kälviän kymmenes pastori. Peitsiuksen aikana rakennettiin uusi kirkko, Pyhän Kolminaisuuden Temppeli 1764-1765.[3][2] Isä Taulu 8. –Puoliso Raahe (todennäköisesti) Maria Winqvist. Syntynyt 05.05.1721 Skellefteå, Västerbotten, Sverige. Kuollut 27.02.1789 Kälviä; Kelviå. Haudattu Kälviä.[2] ( i ??? Vinqvist.[3] ä Brita Ahla. Syntynyt 30.12.1684. Kuollut 22.02.1775.[3])

IX. Brita Catharina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 13.07.1743 Brahestad; Raahe. Kuollut 18.05.1815 Kälviä, Kumpula.[2] Isä Taulu 9. –Puoliso 16.02.1766 Johan Hydenius. Juho Juhonpoika Hyytinen. Syntynyt 18.06.1736 Lappajärvi På Hytinen Hemman (Hyytinen). Kuollut 10.06.1784 Kälviä, Kelviå, Kumpula. Filosofie magister, Kälviän kirkkoherra 1782, maisteri. Ylioppilas Turussa 1757. Vihittiin papiksi 1763. Filosofian maisteri, vihittiin poissaolevana v. 1766. Oli kirkkoherra Peiziuksen apulainen 1764-82 Kälviällä. Kirkkoherrana alkaen 1784 kaksi vuotta. Syntyi Lappajärven Hyytisen talossa. Johan oli alkuaan Juho Hyytinen. Pojan syntyessä isä oli renkinä. Lappajärven kappalainen Tuomas Wilkman toimitti teräväpäisen pojan Vaasan triviaalikouluun 9.2.1753. Oppilasmatrikkeli: Johan Johannis (Hytelin) Hydenius Pedersoensis Rusticani filius natus d. 18 Junii 1736 legit Grammaticam locatus in classe Etymologia. Opiskeluvaroja Johan hankki olemalla Kälviän kirkkoherra Westzynthiuksen ja Kokkolan raatimiehen Petter Stenhagenin lasten kotiopettajana. Vv. 1761-64 hän oli akatemian stpendiaattina. Fil.maisterin väitöskirja pro exercitio kaunopuheisuuden dos Henric Porthainille 26.5.1762 (Porthanin 1.väitöskirja). Pro gradu-väitös talousopin prof. Pehr Kalmille 14.12.1765 aiheena ruumiiden hautaamisesta kirkkoon ja kirkkomaalle: "Tancar om liks begrafwande i kyrkor och kyrkogårdar". Väitöskirjassa omistus mm. apelle Mårten Petziukselle. Haapaveden kappalainen. Kälviän kirkkoherra 1782. Hydeniuksen suvusta alkoi voimakas pappissuku, jonka jäseniä on mm. seuraavissa suvuissa. Johansson, Kaila, Schalin, Stenhagen, Juva, Lagus, Ingman, Palmroth, Wallenius jne. Sukuhaaraan kuuluvat mm. arkkipiispat Gustaf Johansson, Lauri Ingman (Suomen ensimmäinen pääministeri), Erkki Kaila , Mikko Juva sekä akateemikko, professori Eino Kaila.[4] Kälviän 11:s pastori. Hydenius oli Peitziuksen apulainen 1764-1782 ja viran hoitaja vain toista vuotta.[3][2] ( i Johan Erikssson Hyytinen. Syntynyt 23.12.1705 Lappajärvi, Hyytinen. Kuollut 27.10.1777 Lappajärvi, Hyytinen. Talollinen.[4] ii Erkki Yrjönpoika Hyytinen. Syntynyt 1682 Lappajärvi på Hytinen hemman. Kuollut 01.03.1760 Lappajärvi. Sotilaana Perhossa v. 1743.[4] iä Marketta Juhontytär Storgård. Syntynyt 15.06.1679 Vimpeli, Sääksjärvi, Storgård. Kuollut 09.01.1724 Lappajärvi, Hyytinen.[4] ä Elsa Johansdotter Flaganabb. Syntynyt 11.10.1703 Vimpeli, Flakanabb. Kuollut 27.05.1752 Lappajärvi på Hytinen hemman.[4] äi Juha Antinpoika Flaga-Kotkanen. Syntynyt 16.06.1682 Vimpeli.[4] ää Valpuri Niilontytär Ollila Klockars. Syntynyt 1689 Lappajärvi.)

X. Brita Maria Hyytinen. Kuhlman. Syntynyt 16.03.1766 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 17.07.1817 Kokkola, Kullman.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 13.08.1786 Kälviä Jakob Kulla. Kuhlman. Syntynyt 1750 Kulla Hemman Uti Nerpes, Närpiö. Kuollut 27.07.1815 Kokkola. Leipuri Kokkolassa. NI682 Isä oli Närpiön Kullan talon isäntä.[1]

XI. Christoffer Jakobinpoika Kuhlman. Kullman. Syntynyt 03.07.1803 Kokkola. Kuollut 27.03.1871 Uusikaarlepyy. Kirkkoherra 1852 Uusikaarlepyy. Ylioppilas 1803 Turku (pohj.). Fil.maist. 1827. Pappi 1827. Varapastori 1842. Rovasti 1860. NI21114 Ylioppilas Turussa 1822, filosofian maisteri 1827, vihittiinpapiksi s.v. Varapastori 1842.[1] Äiti Taulu 11. –Puoliso 03.10.1837 Vaasa Maria Lovisa Engman. Syntynyt 18.07.1813 Vaasa. Kuollut 07.10.1865 Uusikaarlepyy.[1] ( i Johan Esaias Engman. Vaasalainen värjäri.[1] ä Anna Beata Westermarck.[1])

X. Johan Johaninpoika Hydenius. Hydén. Syntynyt 04.08.1767 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6[3]. Kuollut 13.08.1813 Kälviä. Kapteeni. Mukana sodassa 1788-1790, vänrikki 08.07.1790, sodassa 1808 Vaasan pataljoonassa ja 1809 Sandetsin prikaatissa Ruotsin puolella.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 17.04.1796 Kälviä Ulrika Charlotta Freidenfeldt. Syntynyt 08.05.1768 Kälviä, Ruotsalon kylä, Granö 3. Kuollut 02.07.1829 Kälviä[1].[3] ( i Carl Gustaf Freidenfeldt. Syntynyt 05.02.1729. Kuollut 07.11.1796. Komppanian päällikkö. Everstiluutnantti.[3] ä Maria Kristiina Carlbom. Syntynyt 10.02.1733.[3]) [1]

X. Anna Elisabet Hydenius. Syntynyt 14.12.1768 Kelviå, Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 10.08.1829 Kelviå, Kälviä, Kumpula. NI218 Tunnettu tehokkaista lääkevoiteista.[2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 1786 Christoffer Isaksson Carlenius. Iisakin Poika. Syntynyt 14.06.1751 Uleåborg; Oulu. Kuollut 19.06.1813 Kelviå; Kälviä. Kappalainen. Kirkkoherra Kälviä. NI221 Ylioppilas Turussa 08.11.1771. Papiksi vihitty 1778 ja määrätty kappalaisen apulaiseksi Yliveteliin. Kappalainen Kälviällä 1785. Kirkkoherrana siellä 1808 sotamarski Klingspor´in (General Fältmarsalken, Grefve Mauritz Klingspor) antamalla valtuuskirjalla. Lapset syntyneet Kälviällä. Sukukirja; Axel Bergholm s. 289 Genealogia Sursilliana s. 316. Kappalainen Kälviällä 1785-1808, sai Klingsporilta valtakirjan kirkkoherran virkaan 1808. Äiti Beata kuoli 18.02.1794 67-vuotiaana. Kustaa ja Sofia asuivat Vähä-Rimmissä 1821-32. Leski kuoli siellä.[3][2] ( i Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[2] ii Henric Carlenius. Syntynyt Kuollut 20.11.1732 Muhos. Kappalainen Muhos.[2] iä Sara Gisselkors. Syntynyt Kuollut 1753. [2] ä Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[3].)

XI. Catharina Elisabet Christofferintytär Carlenius. Syntynyt 18.02.1792 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 26.09.1832 Kaarlela.[1] Äiti Taulu 14. –Puoliso 25.01.1810 Kälviä Fredrik Fredrikinpoika Stenhagen. Syntynyt 01.05.1782 Munsala. Kuollut 27.01.1835 Kaarlela. Pappi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1804. Vihittiin papiksi 1809. Kokkolan pitäjänapulainen 1813.[1] ( i Fredrik Stenhagen. Syntynyt 24.08.1751 Kokkola. Kuollut 13.09.1814 Tukholma (kirjoilla Kaarlelassa). Fil.maist.;Kokkolan kirkkoherra.[1] ii Petter Stenhagen. Kauppias. Raatimies.[1] iä Catharina Kiemmer.[1] ä Anna Eliaksentytär Granroth. Syntynyt 07.04.1765 Kruununkylä. Kuollut 28.02.1827 Kaarlela.[1] äi Elias Gustafinpoika Granroth. Syntynyt 22.07.1736 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 21.03.1795 Munsala. Munsalan kappalainen.[1] ää Brita Gustafintytär Juslenius. Syntynyt 06.04.1744 Kruununkylä.[1])

XI. Brita Johanna Carlenius. "Johanna" Schalin. Syntynyt 16.07.1794 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 10.07.1855 Teerijärvi; Terjärv. Oli tehokkaiden lääkevoiteiden tuntija. NI217 Hän oli erinomaisista lääketaidoistaan tunnettu. Lääkevoiteet. Brita Johannan luona asui miehensä sisko Maria Schalin Vaasan palon jälkeen. Äiti Taulu 14. –Puoliso Lars Larsson Schalin. Syntynyt 18.08.1790 Vaasa. Kuollut 03.08.1847 Terjärv; Teerijärvi, Finnland. Haudattu Teerijärvi. Teerijärven kappalainen 1840, varapastori 1841. NI160 Vaasassa kouluun 1800. Ylioppilas 9/10 1809. Vihittiin papiksi 26/5 1813 ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kokkolaan.Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-1827. Raippaluodon saarnaaja 13/9 1827. (Pastor på Replot 1827, där han kallades "starkaprästen".) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 8/3 1837 - 1/5 1838. Nimipastori 16/6 1841. Tervajärven kappalainen 19/8 1840 - 1/5 1842. Kouluun Vaasaan 1800, ylioppilas Turussa 9.10.1809, vihittiin papiksi 6.5.1813. Pappina: kirkkoherran apulainen Kokkolassa 1813-, Vöyrin kappalaisen apulainen 1817-27. Raippaluodon pappi 13.9.1827-1838. Hänen aikanaan rakennettiin Raippaluotoon uusi pappila ja hankittiin kirkkoon ehtoolliskalkki lautasineen. Lars oli ilmeisesti hyvä saarnaaja, koska hänet valittiin suurella ääntenenemmistöllä Pietarsaaren pitäjän (Pedersöre) kappalaiseksi 8.3.1837. Hän astui tähän virkaan 1.5.1838 ja toimi siellä kappalaisena 1842 saakka. Nimitettiin varapastoriksi 16.6.1841. Larsilla ei ollut Pietarsaaressa asuntoa, kun 1 1/2 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Nygårdin kappalaisen asunto oli kovin rappeutunut. Sekä Pietarsaaren pitäjän että kaupungin edustajat päättivät kokouksessaan Pietarsaaren kirkolla 19.11.1837 rakentaa tilalle uuden asuinrakennuksen, jolloin vanha rakennus saisi toimia leivinhuoneena, keittiönä ja renkitupana. Kustannus 1.300 riikintaalaria päätettiin jakaa pitäjälle 4/5 ja kaupungille 1/5, koska samaa suhdetta käytettiin äänestettäessä kappalaisenvaalissa. Uuden asunnon valmistuttua päättivät kaupungin edustajat kirkkoraadin kokouksessa 1.5.1839, että he eivät haluakaan maksaa omaa osuuttaan. Lars valittiin Teerijärven kappalaiseksi 19.8.1840, virkaan 1.5.1842. Tämän kappaleen tiedot ovat: Kaarle Kaila´n kotisivulta: http://www.iki.fi/kaila Helvi Kivekäs kirjoittaa kirjeessään 23.09.99: Yövyttyämme Kaustisilla ajoimme Teerijärvelle. Se oli todella kaunis ja hyvin hoidettu yhdyskunta. Vanha, kaunis puukirkko sijaitsi kummulla Hemsjö-järven rannalla. Keskellä järveä sijaitsee pieni saari, jota paikkakunnalla kutsutaan nimellä "Prästgårdsön". Mahdollisesti saari on kuulunut pappilan maihin taikka papin perhe on tehnyt retkiä sinne. Käydessämme kirkkoherran virastossa tapasimme ystävällisen vt. kirkkoheran, joka tuli näyttämään meille kirkkoa ja hautausmaata. Omistamani kuvan perusteella löysimme helposti Schalinien haudan, joka sijaitsee aivan kirkon vieressä. Istutimme haudalle kauniit kukat ja otimme kuvan siitä. Hautakivestä oli pala lohjennut, kuten kuvasta näkyy ja kivi heilui. Kirkkoherra ilmoitti pyytävänsä vahtimestaria korjaamaan kiven. Hän asuu nyt eläkepäivillään aivan kirkon lähellä, joten on mahdollista, että hän joskus vastaisuudessakin huolehtii haudasta. Kerroin hänelle hiukan Schalineista ja siitä, että heistä on lähtöisin neljä Suomen kirkon arkkipiispaa......[2] ( i Lars Petrison Schalin. Syntynyt 01.01.1754 Hanebo; Helsingland; Sverige. Kuollut 10.10.1808 Vaasa. Skådespelare. Vaasan sairaalan taloudenhoitaja. ravintoloitsija[4].[5] ä Elisabet Bering. Syntynyt 23.05.1749 Båstad, Skåne Sverige. Kuollut 28.05.1834 Vaasa. Skådespelerska[4].[5])

XII. Johanna Emelie Schalin. Syntynyt 11.03.1816 Kokkola; Gamlakarleby. Kuollut 01.04.1898 Mustasaari. NI222 Johanna oli tarmokas perheenemäntä. Kailan suvun "kantaäiti". Elätti leskeksi jäätyään itsensä ja alaikäiset lapsensa kahden ruistynnyrin vuosieläkkeellä, kutoi kankaita emännille, koulutti lapsensa. Loppuvuosinaan asui lastensa luona näiden pappiloissa. Vietti vanhuutensa Ida tyttären kotona vanhan Vaasan pappilassa.[2] Äiti Taulu 16. –Puoliso Gustaf Johansson. Juhananpoika Vahätalo Lillegårg/. Syntynyt 13.12.1810 Marttilaan Kuuluneessa (Tarvasjoki) Euran Kappelin Vähätalossa. Kuollut 09.12.1872 Lempäälä. Kirkkoherra Karjalohjalla 1862; Provasti; rovasti Lempäälässä 1868. NI223 Kävi Turun katedraalikoulua, jossa rehtori antoi hänelle isänsä mukaan sukunimen Johansson. Kieritti Turun palaessa 1827 tavaransa ulos kaupungista Aningaisten tullin kautta silakkanelikossa. Turun palon jälkeen Raumalla 1830 saakkakimnaasia 1830-33. Ylioppilas Turussa 05.10.1833. Vihittiin papiksi (kappalaisen apulainen) 12.12.1835 ja määrättiin Tervajärven kappalaisen apulaiseksi. Armovuoden saarnaaja Pietarsaaressa 08.06.1836, Oravaisissa 01.05.1838, Alavetelissä 01.05.1841. Kappalaisen sijainen Ylivieskassa 01.01.1842-. Vintalan kappalainen 16.04.1845, astui virkaan 01.05.1845. Kirkkoherra Karjalohjalla 12.03.1862, Lempäälässä 23.12.1868, astui virkaan 01.05.1869. Provasti 1871. Karjalohjalla ystävystyi naapuripitäjän Sammatissa asuvan Elias Lönnrotin kanssa. Lönnrot, Gustaf ja eräs ratsutilallinen pitivät vuorotellen Sammatin kappelin jumalanpalvelukset. Lönnrot ja Gustaf Johansson kävivät usein samalla hevoskyydillä Helsingissä, jossa tapaamispaikkana vanhankirkon raput. Luonteeltaan Gustaf oli vaatimaton. Vietyään Edvardin järven rantaan katsomaan ensimmäistä höyrylaivaa hän vei laivan tullessa pojan sivummalle: "Vi ska gå bortinnan förnämiteten kommer" - ennen kuin hienosto tulee. Mainitaan myös: "Lappajärven Seurakunta 1637-1937" Viljo Lampola Sivulla 272; merkityksellinen pappi. Johansson teki perustavaa työtä hiljaisena, mutta uutterana kansan hengellisenä herättäjänä. Johanssonin suomenmielisyydestä mainittakoon tässä, että hän alkoi kirjoittaa kirkonkokousten pöytäkirjoja suomeksi 10/4 1859.[2]

XII. Charlotta Elisabet Schalin. Syntynyt 25.01.1818 Vöyri; Vörå . Kuollut 30.11.1899 Muolaan pappila.[5] Äiti Taulu 16. –Puoliso 16.01.1850 Teerijärvi Johan Julius Häggman. Syntynyt 01.03.1823 Vaasa. Kuollut 06.08.1856 Pietarsaari. Kappalainen. Ylioppilas Helsingissä (et.-pohj.) 1842. Suoritti jumaluusopillisen tutkinnon 1845. Vihittiin papiksi 1846. Bergön kappalisen viran virka- ja armovuodensaarnaaja 1855. Nimitettiin Bergön kappalaiseksi 1856, mutta kuoli ennen viran vastaanottoa.[1] ( i Johan Erik Häggman. Suutarimestari.[1] ä Lovisa Sofia Blomström.[1])

XII. Lars Vilhelm Schalin. Syntynyt 09.12.1820 Vöyri. Kuollut 27.06.1882 Pernaja. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[5] Äiti Taulu 16. –Puoliso Johanna Sofia Topelius. Syntynyt 01.03.1820 Uusikaarlepyy. Kuollut 04.12.1913 Uusikaarlepyy. Avioliittoon: 21.07.1846, Kuddnäs.[5] ( i Zachris Topelius. Syntynyt 13.11.1781 Oulu. Kuollut 23.01.1831 Uusikaarlepyy. Piirilääkäri. Kansanrunouden kerääjä.[5] ii Michael Toppelius. Syntynyt 11.08.1734 Oulu. Kuollut 28.12.1821 Oulu. Oululainen kirkkomaalari.[2] iä Maria Magdalena Oklavitz. Syntynyt 09.10.1743 Ii. Kuollut 25.10.1807 Oulu.[2] ä Katarina Sofia Calamnius. Syntynyt 03.02.1791 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.07.1868 Uusikaarlepyy.[5])

XII. Emma Ottilia Schalin. Syntynyt 26.10.1842 Teerijärvi; Raippaluoto. Kuollut 21.07.1901 Muolaan pappila. Äiti Taulu 16. –Puoliso 29.03.1857 Teerijärvi Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kastettu 15.11.1820 Alavus[6]. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva. NI27 Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissaympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868.Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheenäidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Realoch Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisenkiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille. - Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei seollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40). Katso myös 176 , 176 , 176 , 176 , 176. [4][6]

XI. Fredrika Charlotta Christofferintytär Carlenius. Sohlberg. Syntynyt 17.04.1798 Kälviä, Peltokorven kylä, Simukkala 9. Kuollut 09.05.1852 Vöyri.[2] Äiti Taulu 14. –Puoliso 08.07.1819 Kälviä Henrik Mathias Sohlberg. Syntynyt 07.10.1796 Vöyri. Kuollut 24.07.1840 Vöyri. Vöyrin nimismies 1816. Toimitusvouti 1823. Ylioppilas 1812 Turku (pohj.).[1] ( i Johan Sohlberg. Vöyrin nimismies.[1] ä Anna Tuvelin.[1])

X. Sofia Magdalena Johanintytär Hydenius. Johansdotter Hyytinen. Syntynyt 28.11.1772 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 6. Kuollut 12.08.1841 Kälviä. NI595 [2] Äiti Taulu 10. –Puoliso 1:o 13.11.1791 Kälviä Adam Svanborg. Syntynyt 24.12.1763 Piteå. Kuollut 18.07.1830 Kälviä. Vääpeli Kälviä. Luutnantti Viipuri. Adam oli vääpelinä 1788 saaristolaivastossa ja vietti talven 1788-1789 Kälviällä Asujamaa 5. Viipurin jalkaväkirykmentin luutnantti. Genealogia Sursilliana (s. 705, taulu 8801): "Oli kuolleena 1815".[1][7]

XI. Brita Magdalena Adamintytär Svanborg. Carlenius. Syntynyt 31.03.1795 Kälviä. Kuollut 26.03.1866 Kauhajoki. Ouluun 1821.[3][2] Äiti Taulu 22. –Puoliso Isak Gustavinpoika Carlenius. Gustavin Poika. Syntynyt 21.08.1787 Simo. Kuollut 15.06.1869 Kauhajoki. Räätälimestari. Lukkari Kauhajoki. NI625 Oli räätälinopissa Tukholmassa. Räätälimestari Oulussa.Kadotti Oulun palossa 1822 kaiken tavaransa, jonka perästäKristofer setänsä neuvolla lähti Ilmajoen provastin luo,jonka puoltosanalla asetettiin Kauhajoen lukkariksi.[2] ( i Gustaf Carlenius. Syntynyt 1757 Kemin Pattijoella (Paattijoki). Kuollut 04.01.1847 Simo. Lukkari Simo´ssa.[2] ii Isak Henriksson Carlenius. Syntynyt 27.07.1723 Muhos. Kuollut 07.04.1775 Pattijoki; Kemin Lautiosaari Kylä. Siltavouti; Varanimismies Kemissä.[2] iä Beata Lillbäck. Syntynyt 28.12.1726. Kuollut 18.02.1774 Kemi[3]. ä Elisabet Juhantytär Waikko. Syntynyt 1766 Kemi, Alavalmarin Talo. Kuollut 30.03.1805 Simo.[2])

XII. Alexander Carlenius. Isakin Poika. Syntynyt 05.09.1824 Kauhajoki. Kuollut 1855 Siuntio. Painonkorjaaja kirjapainossa; opettaja; pappi. NI661 Elämänkerrallisia tietojaTurun lukiosta yliopp. Eeläpohj. 10/10 1844. PainonkorjaajaSuomen kirjallisen seuran kirjapainossa ja yksityisopettajaHelsingissä. Kuoli Siuntiossa 1/5 1855 määrättynä opettajaksiMustialan maanviljelyskoulussa. Valmistui hyvin huolellisestipapiksi, mutta ei katsonut oikeaksi ryhtyä siihen virkaantuntematta sisällistä kutsumusta.[2] Äiti Taulu 23. –Puoliso Karolina Löfman. Carlenius. Syntynyt 16.09.1816 Siuntio. Kuollut 05.09.1893 Helsingissä. Lastenkodin johtajatar. NI662 Lastenkodin johtajatar Helsingissä ja muutoinkin sikäläisennaisyhdistyksen palveluksessa, mutta elämänsä loppuaikanakivulloisuuden tähden nauttien eläkettä.[2]

XII. Karl Rudolf Carlenius. Syntynyt 22.06.1826 Kauhajoki. Kuollut Alavutelainen talollinen; keksijä. NI665 Vaasan ylialkeiskouluun 1841, lukioon 1847; erosi 1848,mutta tuli ylioppilaaksi 9/6 1850. Harjoitti jumaluusopillisiaopintoja yliopistossa, mutta rupesi 1854 maanviljelijäksiensin Kauhajoen Alaknuutilan tilalla, 1864 Petolahden Lolahdentilalla, 1874 Salmen ja vihdoin Ojalan tilalla Alavuudessa. Hänessä kun lapsuudesta oli halu ja taipumus mekaanillisiintöihin, alkoi maanviljelijänä ollessaan valmistaa vaunuja,rillarattaita ja maanviljelyskaluja keksimäinsä mallienmukaan. Julkaisi: Huhn´in "Pyhän hengen työt", suomeksiHelsingissä 1854.[2] Äiti Taulu 23. –Puoliso Maria Elisabet Borgeman. Forssman. Carlenius. Syntynyt 23.06.1820 Mustasaari. Kuollut 13.12.1892 Alavuden Ojalassa. NI666 Maanviljelijä, maisteri Johan Forssman´in leski (kuollut1850).

XI. Carl Fredric Adaminpoika Svanborg. Syntynyt 19.08.1799 Kälviä. Kuollut Lohtaja[7]. Sockneskrifvare i Lochteå/Lohtajan pitäjänkirjuri. Lohtajalle 1815.[3][2] Äiti Taulu 22. –Puoliso 06.04.1824 Temmes Fredrica Lovisa Mathiaksentytär Törnudd. Svanborg. Syntynyt 15.07.1803 Merijärvi. [7][2] ( i Mathias Andersinpoika Törnudd. Syntynyt 25.06.1776 Ylistaro. Kuollut 10.01.1823 Temmes. Kappalainen 1815 Temmes.[1] ä Beata Elisabet Lars-Samuelintytär Keckman. Syntynyt 07.07.1779 Kempele. Kuollut 24.08.1818 Temmes.[1] äi Lars Samuel Keckman. Pitäjänapulainen Liminka.[1] ää Barbro Maria Stenius.[1])

IX. Sofia Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 16.05.1756 Kaarlela. Kuollut 27.04.1831.[1] Isä Taulu 9. –Puoliso 06.09.1785 Kälviä Elias Gullsteen. Syntynyt 17.04.1760. Kälviän lukkari. Erotettiin lukkarin virasta, kun sai tuomion varkaudesta.[1]

X. Maria Sofia Eliantytär Gullsten. Syntynyt 07.03.1786 Kälviä, Peltokorven kylä, Lukkari 2. Kuollut 04.04.1830.[3] Äiti Taulu 27. –Puoliso 24.07.1808 Israel Niilonpoika Nissi. Syntynyt 27.08.1780 Kälviä, Jokikylä, Nissi 12. Kuollut 11.12.1853. Lapsena kuollut 6.[3] ( i Niilo Iisakinpoika Nissi. Syntynyt 21.10.1727 Kälviä, Jokikylä, Nissi 10. Kuollut 10.01.1793.[3] ii Iisak Niilonpoika Nissi. Syntynyt 05.09.1706 Kälviä, Jokikylä, Nissi 5. Kuollut 29.03.1761. Laivanrakentaja.[3] iä Katariina Matintytär Lassila. Syntynyt 29.09.1694 Kälviä, Jokikylä, Lassila 3. Kuollut 27.09.1756.[3] ä Malin Mikontytär. Syntynyt 1739. Kuollut 21.06.1808.[3])

VIII. Margaretha Gabrielintytär Peitzius. Helander. Syntynyt 1724 Saloinen? . Kuollut 05.11.1769 Kempele. Kaksonen. Kuollut "45 vuoden 9 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 8. –Puoliso 31.05.1749 Kempele Henrik Helander. Syntynyt 03.02.1719 Kempele (kotoisin). Kuollut 03.02.1773 Liminka. Limingan kappalainen 1771. Ylioppilas 1740 Turku (pohj.). Pappi 1747.[1] ( i Henrik Helander.[1] ä Margaretha Pihl.[1])

IX. Elisabet Henrikintytär Helander. Syntynyt 22.03.1751 Kempele. Kuollut 16.10.1803 Ylikiiminki.[1] Äiti Taulu 29. –Puoliso 17.01.1773 Liminka Petter Junnelius. Syntynyt 16.12.1742 Koutokeino, Norjan Ruija. Kuollut 11.01.1825 Tyrnävä. Tyrnävän kappalainen 1805. Ylioppilas 1760 Turku (pohj.). Pappi 1771.[1] ( i Juho Junttila. Oulun kirkkoherra.[1] ä Brita Tornberg.[1])

X. Johan Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 10.10.1773 Liminka. Kuollut 1821 Ylikiiminki (marianpäivänä). Ylikiimingin kappalainen 1806. Ylioppilas 1794 Turku (pohj.). Pappi 1800.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso 28.03.1812 Oulu Elisabet Catharina Renman. Syntynyt 01.01.1787. Kuollut 11.11.1828 Kuivaniemi.[1] ( i Carl Renman. Tullikirjuri Raahe.[1] ä Brita Helena Hedman.[1])

XI. Carl Gustaf Johaninpoika Junnelius. Syntynyt 25.08.1814 Ylikiiminki. Kuollut 30.11.1848 Oulu. Kauppias 1842 Oulu.[1] Isä Taulu 31. –Puoliso 29.03.1842 Oulu Anna Catharina Ronelius. Syntynyt 25.09.1817 Oulu. Kuollut 13.09.1853 Oulu.[1] ( i Efraim Ronelius. Merikapteeni Oulu.[1] ä Anna Maria Väisänen.[1])

X. Petter Christian Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 01.07.1785 Ylikiiminki. Kuollut 28.03.1825 Oulu. Kauppias 1815 Oulu.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso 28.11.1818 Oulu Sofia Magdalena Hanstedt. Syntynyt 02.02.1788 Oulu. Kuollut 24.03.1871 Oulu.[1] ( i Lars Anders Hanstedt. Kultaseppämestari Oulu.[1] ä Brita Hoffreen.[1])

X. Henrik Petterinpoika Junnelius. Syntynyt 31.08.1793 Ylikiiminki. Kuollut 23.12.1848 Tyrnävä. Tyrnävän lukkari Tyrnävä.[1] Äiti Taulu 30. –Puoliso Anna Kreeta Pirnes. Syntynyt 02.01.1792 Kempele. Kuollut 06.07.1850 Tyrnävä.[1] ( i Jaakko Pirnes.[1] ä Marketta Jääskelä.[1])

IV. Gabriel Knutinpoika Westzynthius. Kuollut noin 1670. Uudenkaarlepyyn kappalainen noin 1659.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Margaretha Hordelius.[1] ( i Georg Hordelius. Pyhäjoen kirkkoherra.[1] ä Anna Jakobintytär.[1])

V. Magnus Gabrielinpoika Westzynthius. Syntynyt 1637 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 16.06.1692 Raahe. Raahen kirkkoherra 1691. Saloisten ja Vihannin kirkkoherra 1674. Ylioppilas Uppsala. Ylioppilas 1656 Turku (pohj.). Pappi 1664. Syntyi kynttilämessun aikaan.[1] Isä Taulu 35. –Puoliso Anna Galle. Kuollut 00.05.1689 Raahe.[1] ( i Lars Galle. Närpiön kirkkoherra.[1] ä N.N. Wargius.[1])

VI. Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 1671 (Raahe). Kuollut 25.04.1740 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen 1722. Ylioppilas 1688 Turku (pohj.).[8] Isä Taulu 36. –Puoliso Margaretha Fortelius. Syntynyt 01.03.1681 (Paltamo). Kuollut 09.11.1756 Kälviä.[8] ( i Erik Fortelius. Paltamon kappalainen.[1] ä Anna Cajanus.[1])

VII. Magnus Johaninpoika Westzynthius. Syntynyt 25.07.1709 Raahe. Kuollut 29.12.1762 Ylivieska. Ylivieskan kappalainen.[8] Isä Taulu 37. –Puoliso Susanna Calamnius. Syntynyt 10.10.1707 Haapajärvi. Kuollut noin 1768.[8] ( i Josephus Calamnius. Syntynyt jälkeen 1660. Kuollut 1716 (Haapajärvi). Haapajärven kappalainen.[8] ä Elin Thorvöst. Syntynyt 10.12.1671 (Turku).[8])

VIII. Johan Magnuksenpoika Westzynthius. Syntynyt 11.09.1734 Alavieska. Kuollut 21.11.1804 Pyhäjoki. Turun yliopiston kaunopuheisuuden dosentti 1759[1]. Pyhäjoen kirkkoherra 1774. Ylioppilas 1752 Turku (pohj.). Fil.maist. 1757. Pappi 1765. Teol.tri 1793 Upsala[1].[8] Isä Taulu 38. –Puoliso Anna Mathesius. Syntynyt 15.05.1741 Pyhäjoki. Kuollut 20.07.1812 Oulu.[8] ( i Petter Niclas Mathesius. Syntynyt 22.03.1711 Pyhäjoki. Kuollut 23.11.1772 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] ii Nicolaus Mathesius. Syntynyt 29.08.1676 Kalajoki. Kuollut 24.02.1740 Pyhäjoki. Pyhäjoen kirkkoherra.[8] iä Anna Portinus. Syntynyt 31.08.1683 (Oulu). Kuollut 31.05.1725 Pyhäjoki.[8] ä Brita Kjemmer. Syntynyt 11.09.1715 (Vaasa).[8] äi Anders Kjemmer. Syntynyt 29.11.1674 Kokkola. Kuollut 00.02.1735. Kokkolan kirkkoherra.[8] ää Hebla Sofia Losköld. Syntynyt 18.02.1682 Helsinki. Kuollut 22.06.1749 Pyhäjoki.[8])

IX. Brita Johanna Westzynthius. Lagus. Syntynyt 21.08.1767 Vaasa. Kuollut 03.12.1832 Lapua.[2] Isä Taulu 39. –Puoliso 07.01.1799 Pyhöjoki Gabriel Lagus. Gabriel Jonae. Syntynyt 09.10.1762 Jalasjärvi. Kuollut 29.11.1835 Lapua. Prost i Lappo, Pastori; Lapuan kirkkoherra 1814, rovasti 1825. NI1288 Ylioppilas Turussa 1779, vihitty papiksi 1784. Katso myös 180. [2][8]

X. Johanna Sophia Gabrielsdotter Lagus. Castrén. Syntynyt 11.09.1801 Jalasjärvi. Kuollut 01.08.1831 Töysä.[2] Äiti Taulu 40. –Puoliso 29.12.1818 Lapua Alarik Gustaf Castrén. Syntynyt 03.06.1787 Paltamo. Kuollut 11.01.1865 Oulainen. Oulaisten kappalainen Oulainen. Varapastori[9]. Kirjoittautui Oulun Triviaalikoulun III luokalle 15.09.1809. Ylioppilas Turun Akatemiassa (pohj.) 19.09.1811 yhdessä nuorimman veljensä Carl Arvidin kanssa, kirjoittautui osakuntaan 21.09. s.v. Erotodistus Akatemiasta 09.12.1814. Vihittiin papiksi Turussa 17.12.1814 ja määrättiin Lapuan kirkkoherran Gabriel Laguksen apulaiseksi. Töysän saarnaaja 14.07.1824, astui virkaan 01.05.1825. Oulaisten kappalainen 07.03.1832, astui virkaan 01.05. s.v. Sai 16.12.1839 varapastorin arvonimen. Osti Oulaisten kappalaisen Jakob Wilanderin omistuksessa aikanaan olleen Oja-nimisen tilan n:o 22 Oulaisten kirkonkylässä. Kauppa tehtiin kahdessa erässä, puolet tilasta 1833 ja toinen puoli 1838. Osti vielä kahdella kaupalla 1838 ja 1841 Heikki ja Antti Pyyköltä Uusitalo-nimisen tilan samassa kylässä. Viljeli näitä tiloja kappalaisen virkatalon ohella. Myi Uusitalon 1847. Katso myös 107. [8]

XI. Alarik Gabriel Castrén. Syntynyt 29.09.1823 Lapua. Kuollut 02.10.1879 Säräisniemi. Kruununnimismies Säräisniemi. Kirjoittautui Oulun Triviaalikouluun yhdessä kahden veljensä kanssa 02.02.1839, erosi koulusta IV luokalta 25.08.1842. Salon eli Saloisten tuomiokunnan tuomarin Johan Fredrik Gottsmannin käräjäkirjuri 1843-46. Oulun lääninhallituksen ylimääräinen lääninkonttoristi 24.08.1846, lääninkuriiri 16.08.1848, lääninkanslisti 12.04.1849. Hyrynsalmen pitäjän alisen piirin kruununnimismies 30.03.1850. Paltamon pitäjän Säräisniemen piirin kruununnimismies 12.10.1852, samalla oman toimensa ohella Säräisniemen piirin siltavouti 28.02.1853, jahtivouti 03.03.1860 ja metsäkasööri 07.09.1861.[8] Äiti Taulu 41. –Puoliso 23.03.1852 Hyrynsalmi Wilhelmina Juntunen. Syntynyt 29.11.1829 Hyrynsalmi. Kuollut 10.11.1889 Paltamo, Säräisniemi.[8] ( i Israel Juntunen. Talollinen. Rättäri. Herastuomari.[8] ä Margareta Mulari.[8])

XII. Kaarlo Alarik Castrén. Syntynyt 18.10.1855 Säräisniemi. Kuollut 06.10.1927 Helsinki. Lainoppinut kouluneuvos. Päästötodistus Kajaanin suomenkielisestä ala-alkeiskoulusta 31.05.1867. Ylioppilas (pohj.) Oulun Ruotsalaisesta Lysosta 11.06.1877. Filosofian kandidaatti 29.12.1882. Pedagogiikan tutlinto 04.01.1884. Molempien oikeuksien kandidaatti 05.05.1890. Viipurin Realikoulun v.t. kollega 1878-1879. Viipurin Suomalaisen Tyttökoulun opettaja 1883-1884 ja 1885-1886. Viipurin Suomalaisen Klassisen Lyseon v.t. kollega 1884-1885. Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin ensimmäinen esimies 01.06.1890-15.061897. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Osakeyhtiön toinen johtaja Helsingissä 01.07.1897-01.04.1901. Hoiti omistamaansa asianajotoimistoa Helsingissä 1901-1907. Koulutoimen ylihallituksen v.t. sihteeri 01.12.1904, kansanopetusosaston apulaissihteeri 15.07.1908, sihteeri 05.05.1912. Kouluhallituksen kansanopetusosaston lainoppinut kouluneuvos 13.08.1918, pyynnöstä ero virastaan eläkkeelle siirtymistä varten 27.08.1926. Hoiti tämän jälkeen perustamaansa asianajotoimistoa kuolemaansa asti. "Viipurin Sanomain" perustajia ja vastaava toimittaja 1885. Viipurin kaupungin terveyslautakunnan jäsen 1891-1897. Pamaus-seuran ensimmäinen sihteeri ja taloudenhoitaja Viipurissa 1891. Viipurin Suomalaisen Klassillisen Lyseon kouluneuvoston jäsen 1891-1897. Viipurin kaupunginvaltuutettu 1893-1897. Kanneljärven Kansanopiston (V.l. Uusikirkko) johtokunnan jäsen ja rahastonhoitaja 1894-1897. Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen sihteeri 1905-1927. Suomen Teollisuusvaliokunnan keskuskomitean sihteeri 1907-1908. St. 3 1913. Romanoffin suvun 300-vuotisen hallituskauden pr. mm. 1913. SVR K 1925.[8] Isä Taulu 42. –Puoliso 24.02.1881 Viipuri Wilhelmina (Miina) Amanda Wallenius. Syntynyt 25.10.1860 Viipuri. Kuollut 14.01.1936 Helsinki.[8] ( i Wilhelm Wallenius. Värjärimestari.[8] ä Johanna Gustava Hartberg. Lyhyttavarakauppias.[8])

VIII. Maria Magnuksentytär Westzynthius. Syntynyt 06.09.1753 Ylivieska. Kuollut 07.05.1792 Pudasjärvi.[1] Isä Taulu 38. –Puoliso 29.11.1774 Pyhäjoki Johan Frosterus. Syntynyt 26.10.1751 Haukipudas. Kuollut 24.01.1838 Kalajoki. Kalajoen kirkkoherra.[1] ( i Erik Frosterus. Haukiputaan kappalainen.[1] ä Sofia Elisabet Patkull.[1])

II. Carl Erikinpoika Sursill. Kokkolan kirkkoherra 1582. Saapui sisarensa Catharinan kutsusta Ruotsin Länsi-Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta myös Turun katedraalikouluun. Oli elossa vielä 1618.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Anna. Kotoisin Tukholmasta.[1]

III. Elisabet Carlintytär Sursill. Oli elossa Kokkolassa 1635.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Cnut Henrikinpoika Witting. Kokkolan pormestari ennen 1624. Eli vielä 1633.[1]

IV. Elsa Cnutintytär Witting. Kuollut 1640 Kokkola (haud. talvella).[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Gabriel Ljungonpoika. Kuollut 22.08.1652 Kokkola. Kokkolan pormestari 1639. Valtiopäivämies.[1] ( i Ljungo Tuomaanpoika. Kalajoen kirkkoherra. Lainsuomentaja.[1] ä Margaretha Nilsintytär.[1])

V. Gustaf Gabrielinpoika Rothenius. Kuollut 18.11.1677 Kokkola (haud.). Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan lainlukija 1656. Porvari 1665 Kokkola. Raatimies. Ylioppilas 1649 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso 1:o Barbro Gammal. Kuollut 01.12.1667 Kokkola (haud.). Katso myös 5 , 6 , 6 , 6 , 6 , 6 , 6. [1] –Puoliso 2:o Catharina Brynielintytär. Kuollut 08.11.1691 Kokkola (haud.).[1]

VI. Elisabet Gustafintytär Rothenius. Syntynyt 10.08.1670 Kokkola (kast.).[1] –Puoliso 1:o 16.06.1691 Kokkola Johan Brennerus. Syntynyt 1652. Kuollut 1697 Närpiö (varmaankin). Närpiön kappalainen 1690. Ylioppilas 1671 Turku (pohj.).[1] ( i Gabriel Brennerus. Närpiön kirkkoherra.[1] ä Brita Rudnesius.[1]) –Puoliso 2:o Gabriel Thauvonius. Kuollut 1719 Västervik, Ruotsi. Närpiön kirkkoherra.[1] ( i Gabriel Thauvonius. Kuollut 1684 Perniö (kaiketi). Perniön kirkkoherra 1662 Perniö.[1] ii Yrjö Tavia. Halikon kirkkoherra Halikko.[1] iä Catharina Juusten.[1] ä Elisabert Melartopaeus.[1])

VII. Abraham Gabrielinpoika Thauvonius. Syntynyt Närpiö (varmaankin). Kuollut 26.06.1742 Kokkola (kirjoilla). Kokkolan pedagogion rehtori 1732. Oulun triviaalikoulun konrehtori 1742. Ylioppilas 1726 Turku (pohj.). Fil.maist. 1738.[1] Äiti Taulu 49. –Puoliso 26.06.1735 Lohtaja Maria Helena Calamnius. Kuollut 26.12.1747 Oulu. Haudattu 03.01.1748 Oulu.[1] ( i Petter Calamnius. Kalajoen kirkkoherra.[1] ä Margaretha Brenner.[1])

VIII. Elisabet Margaretha Abrahamintytär Thauvonius. Syntynyt 04.02.1737. Kuollut 31.03.1759 Maalahti.[1] Isä Taulu 50. –Puoliso 06.04.1758 Lohtaja Johan Stenbäck. Syntynyt 02.05.1728 Ilmajoki. Kuollut 24.01.1789 Alahärmä. Härmän kappalainen 1763. Alahärmän kappalainen 1786. Ylioppilas 1747 Turku (pohj.). Pappi 1755. Katso myös 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74 , 74. [1]

V. Margaretha Gabrielintytär Rothenius. Syntynyt noin 1627. Kuollut 01.09.1651 Turku. Kuollut "24-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso Philip Eichmann. Eichman. Syntynyt 13.09.1620 Lyypekki, Saksa (kotoisin). Haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Pori. Raatimies. Valtiopäivämies. Katso myös 157 , 157. [1]

VI. Elisabet Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.01.1648 Turku. Kuollut Isoviha (ilmeisesti). Kaksonen.[1] Äiti Taulu 52. –Puoliso Mathias Carlenius. Syntynyt 06.08.1655 Kokkola. Kuollut 00.10.1682 Pielisjärvi (ilmeisesti). Pielisjärven vouti.[1] ( i Olof Christoffersson. Kokkolalainen raatimies.[1] ä Anna Luukkaantytär.[1])

VII. Anna Mathiaksentytär Carlenius. Syntynyt 1680. Kuollut 30.10.1750 Tukholma.[1] Äiti Taulu 53. –Puoliso 14.12.1712 Raahe Isak Palm. Kuollut 1718 Norjan tunturit (sotaretkellä). Tullikirjuri Raahe. Katselmuskirjuri Ruotsi-Suomen armeijassa.[1]

VII. Olof Mathiaksenpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 10.06.1682. Kuollut 27.05.1764 Raahe. Raahen postimestari 1727 Raahe. Raatimies. Kapteeni.[1] Äiti Taulu 53. –Puoliso 04.06.1705 Raahe Margaretha Salonius. Syntynyt 25.01.1684 Siikajoki. Kuollut 03.12.1765 Raahe.[1]

VIII. Johan Olofinpoika Carlenius. Carleen. Syntynyt 31.12.1706 Raahe. Kuollut 09.11.1738 Raahe. Kauppias Raahe. Raatimies.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 05.04.1733 Raahe Elisabet Kranck. Syntynyt 15.08.1707. Kuollut 07.02.1752 Raahe.[1] ( i Alexander Kranck. Hailuodon kirkkoherra.[1] ä Christina Josander.[1])

IX. Margaretha Elisabet Johanintytär Carleen. Syntynyt 12.01.1734 Raahe. Haudattu 27.06.1762 Oulu.[1] Isä Taulu 56. –Puoliso 1757 Raahe (varmaankin) Abraham Nystedt. Syntynyt 26.07.1731 Tornio. Kuollut 28.04.1779 Oulu. Kauppias Oulu.[1] ( i Lars Nystedt. Kauppias Tornio.[1] ä Barbro Kempe.[1])

VIII. Anna Christina Olofintytär Carlenius. Carleen. Syntynyt 21.04.1711 Raahe. Kuollut 20.03.1775 Raahe.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 05.04.1733 Raahe Johan Josander. Syntynyt 24.05.1702 Ilmajoki (ilmeisesti). Kuollut 28.07.1768 Raahe. Kauppias Raahe.[1] ( i Henrik Josander. Siikajoen kappalainen.[1] ä Maria Prochius.[1])

IX. Maria Christina Johanintytär Josander. Syntynyt 26.07.1738 Raahe.[1] Äiti Taulu 58. –Puoliso Petter Larsinpoika Ytterberg. Syntynyt 1738. Kuollut 1790. Merimies.[1]

VIII. Henrik Olofinpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 22.03.1713 Raahe. Kuollut 14.06.1778 Raahe. Postimestari 1752 Raahe. Kaupunginsihteeri 1754. Kaupunginrahastonhoitaja 1754. Raatimies. Ylioppilas 1733 Upsala. Ylioppilas 1736 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 1:o 17.03.1757 Raahe Anna Christina Storman. Syntynyt 21.12.1723 Raahe. Kuollut 14.05.1768 Raahe.[1] ( i Isak Storman. Notaari. Raatimies.[1] ä Maria Möller.[1]) –Puoliso 2:o 26.12.1771 Kälviä Maria Christina Mårtenintytär Peitzius. Syntynyt 22.07.1748 Kaarlela. Kuollut 03.09.1803 Kälviä. Katso myös 9. [1]

VIII. Petter Olofinpoika Carlenius. Carlen. Syntynyt 05.12.1722 Raahe. Kuollut 1799 Raahe. Raahen ja Saloisten kappalainen 1782. Ylioppilas 1739 Turku (pohj.). Pappi 1760. Nimitettiin Vaasan ja Mustasaaren kappalaiseksi 1799, mutta kuoli ennen virkaan astumista.[1] Isä Taulu 55. –Puoliso 23.04.1769 Raahe Margaretha Bergström. Syntynyt 10.02.1730. Kuollut 05.05.1808 Rantsila. Syntynyt joko 10. tai 20. päivänä.[1] ( i Aron Henrik Bergström. Nimismies Alfta, Ruotsi.[1])

VI. Elsa Philipintytär Eichman. Syntynyt 28.12.1648 Turku. Haudattu 24.01.1711 Pori.[1] Äiti Taulu 52. –Puoliso 03.12.1673 Pori Yrjö Matinpoika Rahki. Haudattu 25.02.1704 Pori. Porvari Pori. Kotoisin Ulvilasta.[1]

VII. Vilppu Yrjönpoika Rahki. Kastettu 24.04.1678 Pori. Haudattu 24.01.1711 Pori. Porvari Pori.[1] Äiti Taulu 62. –Puoliso 13.12.1696 Pori Liisa Sipintytär Stoukari.[1]

V. Elisabet Gabrielintytär Rothenius (Rooth). Kuollut ennen 07.09.1685 Tukholma, Ruotsi.[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso 1:o Jakob Nicarlus. Kuollut arviolta 1664. Pohjois-Suomen alilaamanni 1653. Ylioppilas 1628 Upsala.[1] ( i Johan Nycarlus. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra.[1] ä Helena Ruuth.[1]) –Puoliso 2:o 00.03.1662 Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt Saksa. Kuollut 1680 Raahe. Pormestari Raahe. Kuollut raahessa tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana 1680.[1]

VI. Margaretha Jakobintytär Nicarlus. Syntynyt 22.02.1635. Kuollut 22.12.1694 Raahe. Kuoli "51 vuoden ja vajaan 9 kuukauden" ikäisenä. Kuoliniän mukaan syntymävuosi olisi siis noin 1644.[1] Äiti Taulu 64. –Puoliso 1:o Henrik Mathesius. Syntynyt 1630. Kappalainen Pyhäjoki. Kuollut 1660-luvulla.[1] ( i Johan Mathesius. Kirkkoherra Pyhäjoki.[1] ä Anna Lithovius.[1]) –Puoliso 2:o ennen 13.02.1673 Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt 1647 Oulu. Kuollut 02.08.1706 Raahe. Pormestari Raahe.[1] ( i Henrik Henrikinpoika Corte. Syntynyt Saksa. Kuollut 1680 Raahe. Pormestari Raahe.[1] ä Christina Forbus.[1])

IV. Susanna Cnutintytär Witting. Kuollut 1645.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Josef Jakobsson. Kuollut 1649 Uusikaarlepyy (varmaankin). Uudenkaarlepyyn pormestari 1635 Uusikaarlepyy. Mahdollisesti lähtöisin Munsalasta.[1]

V. Jakob Josefinpoika Munselius. Kuollut ennen 29.10.1669 Pietarsaari (varmaankin). Pohjanmaan lainlukija 1653. Pietarsaaren pormestari 1653. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1644 Turku (pohj.). Kuoli varmaankin Pietarsaaressa 25-29. lokak. välisenä aikana 1669.[1] Äiti Taulu 66. –Puoliso Margaretha Pictorius. Kuollut 25.09.1695 Pyhäjoki.[1] ( i Johan Olai Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi ?. Kappalainen Kalajoki. Kemin kirkkoherra 1630 Kemi.[1] ä Margaretha Arctophilacius.[1])

V. Johan Josefinpoika Munselius. Syntynyt 1642 Uusikaarlepyy (kaiketi). Kuollut 1684 Rantasalmi (mahdollisesti). Vähä-Savon lainlukija. Ylioppilas 1659 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 66. –Puoliso Maria Fortelius. Syntynyt 1645.[1] ( i Erik Bothniensis (eli Fortelius). Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra.[1] ä Magdalena Alfthan.[1])

VI. Erik Johaninpoika Munselius. Syntynyt 1665. Haudattu 02.07.1715 Kemi. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.[1] Isä Taulu 68. –Puoliso Maria Granqvist. Syntynyt 1674 Lohtaja (varmaankin). Kuollut 1715 Piitime, Ruotsi (sotapakolaisena). Katso myös 123. [1]

VII. Brita Erikintytär Munselius. Falander. Syntynyt 1693. Kuollut 27.09.1759.[2] Isä Taulu 69. –Puoliso Erik Jaakonpoika Falander. Syntynyt 10.07.1682. Kuollut 13.09.1747 Liminka. Kirkkoherra Liminka 1739, valtiopäivämies. NI9323 Ylioppilas Turussa 1697, Upsalassa 1701, vihittiin papiksi 1708, maisteri 1712. Kälviän seitsemäs pastori. Tulivat Kokkolasta 1722 Kälviä, Kumpula 2. Perhe muuttanut 1732 Kalajoelle. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on vietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täyttää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) Lähde: K.I.Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita.[2] ( i Jakob Falander. Syntynyt 1658 Kokkola. Kuollut 26.04.1720 Kokkola. Maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703; lääninrovasti.[2] ii Erik Falander. Syntynyt 1608 Falun. Kuollut 25.12.1672 Gamlakarleby.[2] iä Magdalena Hermainen. ä Anna Mathesius.[2])

VIII. Magdalena Christina Erikintytär Falander. Wegelius. Wallenborg. Syntynyt 23.04.1732 Kalajoki. Kuollut 02.02.1823 Munsala.[2] Äiti Taulu 70. –Puoliso Henrik Wegelius. Syntynyt 03.10.1735 Sodankylä. Kuollut 17.04.1791 Vähäkyrö. Kirkkoherra Vähäkyrö 1765, teologian professori 1787. Valtiopäivämies. NI9320 Ylioppilas Upsalassa 1749, Turussa 1752, vihittiin papiksi1755, filosofian maisteri 1757. Utsjoen ja Inarin kirkkoherraksi1758, Vähänkyrön kirkkoherraksi 1765. Wegeliuksen kirjailijatoimikoskee melkein yksinomaan Suomen Lappia.[2] ( i Henrik Henrikinpoika Wegelius. Syntynyt 06.04.1707 Ilmajoki. Kuollut 24.07.1780 Mikkeli. Mikkelin kirkkoherra 1764.[2] ii Heikki (Henrik) Tuomaanpoika Uppa. Syntynyt 1672 Seinäjoki. Kuollut 1719 Tornio. Isäntä. Pappi. iä Margareta Simontytär Polviander. Kuollut 1719.[10] ä Maria Fellman. Syntynyt 13.03.1709 Kemijärvi. Kuollut 06.07.1788 Vähäkyrö.[2] äi Esaias Fellman. Syntynyt 1675 Kemijärvi ?. Kuollut 11.05.1736 Kemijärvi. Kemijärven kappalainen 1696.[2] ää Susanna Elingius. Syntynyt 1682 Jukkasjärvi. Kuollut [2])

VII. Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 1695. Kuollut 24.06.1762 Lohtaja. Kuoli "67-vuotiaana".[1] Isä Taulu 69. –Puoliso Henrik Holst. Syntynyt 06.01.1683. Kuollut 10.03.1741 Lohtaja. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri.[1]

VIII. Erik Henrikinpoika Holst. Munselius. Syntynyt 1712. Kuollut 03.03.1751 Paltamo. Paltamon kirkkoherra 1749. Ylioppilas 1729 Turku (pohj.). Pappi 1737. Fil.maist. 1738.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 1:o 07.02.1740 Oulu Maria Forsström. Kuollut 25.01.1748 Oulu.[1] ( i Simon Forsström. Syntynyt (Oulu). Kuollut 1740 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra.[8] ii Paavo Simonpoika. Oulun raatimies. Kauppias.[8] iä Maria Josefintytär.[8] ä Magdalena Lithovius.[1]) –Puoliso 2:o 19.02.1749 Oulu Sara Forbus. Syntynyt 1721. Kuollut 1817.[1] ( i Zacharias Forbus. Kemin kirkkoherra.[1] ä Clara Lithovius.[1])

IX. Susanna Erikintytär Munselius. Syntynyt 04.02.1742 Oulu. Kuollut 28.06.1813 Kuopio (merkitty myös Rautalammin kirjoihin). Kolmossarjan kolmas, myös tyttö, syntyi kuolleena.[1] Isä Taulu 73. –Puoliso 03.01.1760 Pietarsaaren maaseurakunta Johan Stenbäck. Syntynyt 02.05.1728 Ilmajoki. Kuollut 24.01.1789 Alahärmä. Härmän kappalainen 1763. Alahärmän kappalainen 1786. Ylioppilas 1747 Turku (pohj.). Pappi 1755. Katso myös 51. [1][1]

X. Carl Fredrik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 04.11.1760 Maalahti. Kuollut 30.04.1834 Vöyri. Vöyrin kirkkoherra 1823. Ylioppilas 1779 Turku (pohj.). Pappi 1784.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 09.12.1790 Pietarsaari Beata Melberg. Mellberg. Syntynyt 27.04.1766 Pietarsaari. Kuollut 01.04.1807 Alahärmä.[1] ( i Johan Melberg. Kauppias Pietarsaari.[1] ä Elisabet Margaretha Calamnius.[1]) –Puoliso 2:o 25.10.1808 Lapua Eva Maria Gummerrus. Syntynyt 28.01.1774 Sievi. Kuollut 17.11.1840 Vöyri.[1] ( i Johan Gummerrus. Lapuan kirkkoherra.[1] ä Catharina Margaretha Salmenius.[1])

XI. Elisabet Margaretha Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 11.10.1791 Alahärmä. Kuollut 03.01.1881 Kuortane.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 06.04.1821 Kuortane Daniel Christian Larick. Syntynyt 21.04.1797. Kuollut 27.04.1854 Kuortane. Kuortaneen kihlakunnan henkikirjoittaja 1834.[1] ( i Johan Larick. Korsholman itäisen kihlakunnan henkikirjoittaja.[1] ä Sara Christina Åkerman.[1])

XI. Susanna Sofia Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.01.1797 Alahärmä. Kuollut 07.12.1857 Kälviä.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.03.1819 Kuortane Berndt Gustaf Hällsten. Syntynyt 03.03.1792 Ikaalinen. Kuollut 20.12.1857 Kälviä. Kälviän kappalainen 1838. Ylioppilas 1813 Turku (sat.). Pappi 1816.[1] ( i Carl Fredrik Hällsten. Ikaalisten pitäjänapulainen. ä Christina Lovisa Fonselius. Syntynyt 16.02.1755. Kuollut 1819.[2] äi Elias Fonselius. Syntynyt 06.1715 Ruotsi (Vanhempien Ollessa Siellä Sotaa Paossa). Kuollut 19.04.1779 Ikaalinen. Kappalainen Ikaalinen 1752.[2] ää Margaretha Polviander. Syntynyt 06.02.1726 Mouhijärvi. Kuollut 21.02.1767 Mouhijärvi.[2])

XI. Carl Fredrik Carl-Fredrikinpoika Stenbäck. Syntynyt 14.04.1798 Alahärmä. Kuollut 31.05.1875 Alavus. Alavuden kirkkoherra 1846. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1818 Turku (pohj.). Ylioppilas 1827 Upsala. Pappi 1831. Rovasti 1841.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.01.1834 Vöyri Emilia Ottilia Christina Von Essen. Syntynyt 07.07.1817 Oravainen. Kuollut 06.01.1915 Helsinki. Kastekirjassa: Ottilia Christina.[1] ( i Otto Mauritz Von Essen. Syntynyt 18.03.1780 Kaarlela. Kuollut 16.03.1848 Oravainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppanian luutnantti 1808.[2] ii Gustaf Johan Von Essen. Syntynyt 08.11.1735 Heinola. Kuollut 01.02.1823 Oravainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 2. majurin komppanian alikapteeni 1779.[2] iä Eva Christina Wacklin. Syntynyt 30.08.1751 Oulu. Kuollut 16.01.1830 Oravainen.[2] ä Brita Christina Thodén. Syntynyt 08.07.1783 Pietarsaari. Kuollut 30.01.1821 Oravainen.[2])

XI. Charlotta Fredrika Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 10.07.1813 Kuortane. Kuollut 16.07.1903 Kuopio.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 27.03.1838 Vöyri Lars Josef Achren. Syntynyt 21.01.1811 Vöyri. Kuollut 13.08.1842 Munsala. Munsalan kappalaisen apulainen 1841. Ylioppilas 1827 Turku (pohj.). Filosofian kandidaatti 1832. Filosofian maisteri 1832. Pappi 1834.[1] ( i Mathias Achren. Oravaisten kappalaisen apulainen. Vöyrin Karvatinkylän Ulvin talon omistaja.[1] ä Elisabet Ulf.[1])

XI. Maria Carl-Fredrikintytär Stenbäck. Syntynyt 19.12.1814 Kuortane. Kuollut 03.04.1898 Vaasa.[1] Isä Taulu 75. –Puoliso 16.01.1834 Vöyri Conrad Ottelin. Syntynyt 07.11.1804 Ii. Kuollut 21.01.1839 Piippola. Piippolan saarnaaja 1832. Ylioppilas 1822 Turku (pohj.). Pappi 1826.[1] ( i Fredrik Ottelin. Oulun kihlakunnan henkikirjoittaja.[1] ä Maria Catharina Rydman.[1])

XII. Laura Otteliana Conradintytär Ottelin. Syntynyt 18.06.1838 Piippola. Kuollut 04.05.1915 Helsinki.[1] Äiti Taulu 80. –Puoliso 22.03.1860 Otto Alfred Alcenius. Syntynyt 24.08.1838 Kruununkylä. Kuollut 20.01.1913 Helsinki. Vasa lyceum-koulun matematiikan ja luonnonhistorian kollega. ( i Carl Fredric Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 14.06.1778 Kälviä, Kälviän kylä, Kumpula 8. Kuollut 15.10.1838. Prost 14.12.1836 i Kronoby, Kruununkylän kirkkoherra. ii Elias Gabrielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1743. Kuollut 24.02.1806. Pastori Kälviä.[3] iä Klara Henrikintytär Moliis. Syntynyt 30.08.1752. Kuollut 18.08.1813.[3] ä Margaretha Catharina Arenius.[1])

X. Johan Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 16.01.1765 Härmä. Kuollut 05.12.1843 Laihia. Laihian kirkkoherra 1826. Ylioppilas 1781 Turku (pohj.). Pappi 1788. Rovasti 1829.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 22.10.1793 Uusikaarlepyy Anna Maria Kempe. Syntynyt 29.06.1770 Uusikaarlepyy. Kuollut 01.11.1808 Uusikaarlepyy.[1] ( i Samuel Kempe. Uusikaarlepyyläinen kauppias.[1] ä Susanna Wevilius.[1]) –Puoliso 2:o 19.11.1809 Oravainen Maria Christina Bergenklinga. Syntynyt 20.09.1773. Kuollut 28.01.1814 Ylistaro.[1] ( i Henrik Bergenklinga. Hovioikeuden asianajaja.[1] ä Maria Christina Polviander.[1]) –Puoliso 3:o 09.10.1823 Lapua Maria Forbus. Syntynyt 14.02.1790 Raahe. Kuollut 05.08.1868 Vaasa.[1] ( i Johan Forbus. Raahelainen kauppias.[1] ä Margaretha Christina Gummerrus.[1])

XI. Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 27.01.1800 Uusikaarlepyy. Kuollut 11.10.1852 Vaasa. Vaasan hovioikeuden asessori 1843. Ylioppilas 1815 Turku (pohj.). Varatuomari 1822. Ei ollut avioliitossa, mutta hänellä oli aviottomia lapsia kolmen taloudenhoitajansa kanssa.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso 1:o Ei avioliitossa Catharina Elisabet Grönfors. Syntynyt 15.12.1797 Ahlainen. Kuollut 16.04.1857 Seinäjoki. Taloudenhoitaja.[1] ( i Michael Grönfors. Ahlaisten torppari.[1] ä Maria Christina Holmström.[1]) –Puoliso 2:o Ei avioliitossa Anna Maria Sacklén. Syntynyt 30.01.1809 Vaasa. Kuollut 30.02.1891 Vaasa. Taloudenhoitaja.[1] ( i Zacharias Sacklén. Vaasalainen työmies.[1] ä Elisabet Margaretha Berlin.[1]) –Puoliso 3:o Ei avioliitto Maria Brita Rönqvist. Rönnqvist. Syntynyt 12.12.1806 Vaasa. Kuollut 07.02.1893 Vaasa. Taloudenhoitaja.[1] ( i Johan Rönqvist. Vaasalainen räätälimestari Vaasa.[1] ä Brita Christina Wörman.[1])

XII. Carolina Elisabet Catharina-Elisabetintytär Grönfors. Syntynyt 05.07.1831 Vaasa. Kuollut 13.04.1875 Alavus. Syntyi aviottomana.[1] Isä Taulu 83. –Puoliso Johan Adolf Bähr. Syntynyt 11.06.1829 Seinäjoki. Kuollut 18.03.1896 Helsinki. Alkuaan Bär. Alavuden Röyskön sotilasvirkatalon vuokraaja.[1] ( i Ernst Nicolai Bähr. Syntynyt Tanska. Tynnyrintekijä.[1] ä Sofia Elisabet Jernberg.[1])

XI. Margaretha Sofia Johanintytär Stenbäck. Syntynyt 28.11.1803 Uusikaarlepyy. Kuollut 15.08.1892 Vihti.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso 04.05.1841 Laihia Carl Adolf Lilius. Syntynyt 21.09.1811 Loimaa. Kuollut 20.11.1868 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen 1866. Ylioppilas 1832 Helsinki (pohj.). Jumaluusopillinen tutkinto 1834. Pappi 1834. Varapastori 1852.[1] ( i Fredrik Lilius. Kappalainen Ylistaro.[1] ä Christina Gustava Grönlund.[1])

X. Josef Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 09.07.1767 Härmä. Kuollut 25.04.1836 Rautalampi. Rautalammin lukkari 1788.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 1:o 03.12.1792 Laukaa Christina Sofia Tuderus. Syntynyt 26.04.1763 Laukaa. Kuollut 1814 Rautalampi.[1] ( i Henrik Tuderus. Laukaalainen maanviljelijä.[1] ä Catharina Bäck.[1]) –Puoliso 2:o 06.12.1819 Kuopio Christina Palmros. Syntynyt 01.08.1789 Marttila (kotoisin). Kuollut 06.11.1861 Rautalampi. Isä oli marttilalainen maanviljelijä.[1]

XI. Sofia Elisabet Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 05.08.1795 Rautalampi. Kuollut 01.12.1828 Rautalampi.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 05.11.1818 Rautalampi Iisak Hintikka. Syntynyt 1792.[1] ( i Pekka Antinpoika Hintikka. Talollinen Rautalampi.[1] ä Anna Varis.[1])

XI. Carolina Fredrika Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 12.09.1797 Rautalampi. Kuollut 29.12.1831 Rautalampi.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 19.10.1824 Rautalampi Carl Henrik Strandman. Syntynyt 1800. Kuollut 24.07.1877 Rautalampi. Rautalammin pitäjänsuutari Rautalampi.[1]

XI. Johanna Josefintytär Stenbäck. Syntynyt 21.02.1802 Rautalampi. Kuollut 07.03.1871 Jyväskylä. Haudattu Laukaa.[1] Isä Taulu 86. –Puoliso 27.05.1832 Rautalampi Bror Carl Johan Schöneman. Syntynyt 06.10.1806 Viitasaari. Kuollut 25.08.1864 Jyväskylä. Haudattu Laukaa. Vehniän talon omistaja Laukaa. Kirkonisäntä ja pitäjänmakasiinin hoitaja Laukaa.[1] ( i Bror Schöneman. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin vänrikki.[1] ä Maria Elisabet Limatius.[1])

X. Lars Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 23.08.1773 Härmä. Kuollut 12.05.1822 Rautalampi. Rautalammin nimismies Rautalampi. Taloustirehtööri.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso Maria Helena Forstén. Syntynyt 12.10.1768. Kuollut 30.09.1837 Rautalampi.[1] ( i Carl Forstén. Henkikirjoittaja.[1] ä Catharina Margaretha Stenfelt.[1])

X. Gustaf Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 24.04.1779 Härmä. Kuollut 09.01.1809 Ristiina. Ristiinan kappalaisen apulainen 1801 Ristiina. Ylioppilas 1800 Turku (pohj.). Pappi 1801.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 05.02.1805 Ristiina Sofia Maria Calonius. Syntynyt 06.10.1785 Ristiina. Kuollut 10.05.1869 Loviisa.[1] ( i Sigfrid Calonius. Ristiinan kappalainen.[1] ä Helena Maria Hoffren.[1])

X. Erik Johaninpoika Stenbäck. Syntynyt 19.11.1782 Härmä. Kuollut 07.01.1831 Jääski. Toimitusvouti 1812. Jääksen nimismies 1828.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 10.09.1812 Ristiina Helena Amalia Calonius. Syntynyt 07.07.1791 Ristiina. Kuollut 15.01.1861 Parikkala.[1] ( i Sigfrid Calonius. Ristiinan kappalainen.[1] ä Helena Maria Hoffren.[1])

XI. Johan Sigfrid Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 16.06.1813 Kuopio. Kuollut 06.04.1884 Uusikirkko. Uudenkirkon nimismies 1858 Viipurin lääni, Uusikirkko.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 1:o 16.06.1840 Jääski Amalia Lovisa Hulkovius. Syntynyt 26.06.1811 Jaakkima. Kuollut 24.10.1844 Ruokolahti.[1] ( i Johan Fredrik Hulkovius. Jaakkiman kappalainen.[1] ä Anna Lovisa Sallmén.[1]) –Puoliso 2:o 25.06.1851 Savitaipale Wendla Blondina Mennander. Syntynyt 24.06.1831 Savitaipale. Kuollut 22.12.1910 Viipurin lääni, Uusikirkko.[1]

XI. Erik Carl Erikinpoika Stenbäck. Syntynyt 24.01.1818 Iisalmi. Kuollut 15.09.1864. Parikkalan nimismies Parikkala.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 07.01.1841 Anna Natalia Westenius. Syntynyt 08.10.1819 Viipuri. Kuollut 14.12.1904 Sortavala.[1] ( i Gabriel Westenius. Kruununvouti.[1] ä Elisabet Zwerger.[1])

XI. Amalia Renata Erikintytär Stenbäck. Syntynyt 29.03.1820 Iisalmi. Kuollut 30.10.1849 Luumäki.[1] Isä Taulu 92. –Puoliso 17.09.1839 Ruokolahti Georg Magnus Järnefelt. Syntynyt 02.01.1803 Rantasalmi. Kuollut 04.08.1855 Luumäki. Luumäen kappalainen 1845 Luumäki. Ylioppilas 1825 Turku (viip.). Pappi 1827. Varapastori 1838. Suomalaista aatelissukua.[1] ( i Johan Adolf Järnefelt. Savon kevyen jalkaväkirykmentin vänrikki.[1] ä Hedvig Gustava Törne.[1])

IX. Clara Erikintytär Munselius. Syntynyt 27.12.1749 Paltamo. Kuollut 12.11.1807 Vaasa. Avioliitto Cantzaun kanssa oli lapseton.[1] Isä Taulu 73. –Puoliso 1:o 16.08.1768 Pietarsaaren maaseurakunta Carl Paul Castin. Syntynyt noin 1728. Kuollut 21.05.1784 Mustasaari. Vaasan lääänin lääninsihteeri. Kuoli "56-vuotiaana".[1] –Puoliso 2:o 28.06.1785 Pietarsaaren maaseurakunta Joachim Christian Cantzau (Kantzau). Syntynyt 28.03.1732 Saksa, Stralsund. Kuollut 29.08.1819 Vaasa. Vaasan kaupungin- ja piiriapteekin omistaja 1763 Vaasa. Proviisori 1759. Apteekkari 1760. Opiskeli Rostockin yliopistossa 1753.[1] ( i Johan Philip Cantzau. Stralsundilainen kauppias Saksa, Stralsund.[1] ä Catharina Maria Söderman.[1])

VIII. Henrik Henrikinpoika Holst. Syntynyt 1719 Ruotsi, Strängnäs. Kuollut 1790 Uumaja. Turun hovioikeuden auskultantti 1740 Turku. Uumajan sairashuoneen taloudenhoitaja Ruotsi, Uumaja. Ylioppilas 1738 Turku (pohj.). Maanmittarin tutkinto 1761.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 1745 Margaretha Sigelrot. Syntynyt 1728. Kuollut 1788. Isä oli uumajalainen kauppias.[1]

VIII. Maria Helena Henrikintytär Holst. Syntynyt 22.01.1729 Lohtaja. Kuollut 12.08.1764 Lohtaja.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 00.01.1749 Jonas Cajanus (Cajan). Syntynyt 25.07.1716 Ruotsi, Kalix. Kuollut 01.05.1785 Kaarlela. Ylim. maanmittari Pohjanmaalla.[1] ( i Gustaf Cajanus. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Susanna Granberg.[1])

IV. Margaretha Cnutintytär Witting.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso 00.02.1626 Kokkola Jakob Borgoensis. Carlman. Kuollut Uusikaarlepyy (luultavasti). Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636 Uusikaarlepyy.[1] ( i Jakob Borgoensis. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Uusikaarlepyy.[1])

V. Cnut Jakobinpoika Carlman. Kuollut 1655 Kuurinmaa. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori. Ylioppilas 1644 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 99. –Puoliso Susanna Johansdotter Pictorius. Kuollut 1697[4].[1] ( i Johan Olai Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi ?. Kappalainen Kalajoki. Kemin kirkkoherra 1630 Kemi.[1] ä Margaretha Arctophilacius.[1])

VI. Jakob Cnutinpoika Carlman. Kuollut 1680 Uusikaarlepyy (ilmeisesti). Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673. Ylioppilas 1665 Upsala. Ylioppilas 1669 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 100. –Puoliso Christina Merthen. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.[1]

IV. Gustaf Cnutinpoika Witting. Kuollut 1647 Lohtaja (ilmeisesti). Lohtajan kirkkoherra 1640 Lohtaja.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso Brita Nycarlus. Syntynyt 1605.[1] ( i Johan Nycarlus. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Uusikaarlepyy.[1] ä Margaretha Hansintytär (eli Johanintytär).[1])

V. Elisabet Gustafintytär Witting. Kuollut 1692.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso 1:o Lars Granberg. Välillä Lochtovius. Syntynyt 1626 Lohtaja (todennäköisesti). Kuollut 1667 Lohtaja (arvatenkin siellä). Lohtajan kappalainen Lohtaja.[1] ( i Lars Lochtovius. Lohtajan kirkkoherra.[1] ä Anna Erikintytär.[1]) –Puoliso 2:o Johan Hjerta. Cajanus. Syntynyt 19.12.1629 Paltamo. Kuollut 13.05.1703 Paltamo. Paltamon kirkkoherra Paltamo.[1] ( i Anders Hjerta. Kajaanin vapaaherrakunnan vouti Kajaani.[1] ä Agneta Matintytär Laatikatar.[1])

VI. Susanna Johanintytär Cajanus. Syntynyt 1677 (Paltamo). Haudattu 16.12.1744 Oulu. Kuollut "67-vuotiaana".[1][8] Äiti Taulu 103. –Puoliso 1:o Anders Frosterus. Syntynyt jälkeen 1660 (Oulu). Kuollut 31.05.1713 Oulu. Oulun kirkkoherra.[8] ( i Jakob Frosterus. Syntynyt 12.12.1632 Oulu?. Kuollut 1710 Oulu. Oulun kirkkoherra 1677, rovasti 1678.[2] ä Catharina Lythraeus. Kuollut 15.08.1697.[2] äi Anders Lythraeus. Syntynyt 1615. Kuollut 1679 Oli Kuolleena. Oulun pormestari 1662 - 1676, valtiopäivämies.[2] ää Catharina Könikintytär. Syntynyt Piitime, Ruotsi. Kuollut 1660.) –Puoliso 2:o Lars Forbus. Syntynyt 1667. Kuollut 05.12.1725 Kemi. Kemin kirkkoherra Kemi. Kuollut "58-vuotiaana".[1] ( i Henrik Forbus. Oulun pormestari Oulu.[1] ä Margaretha Lithovius.[1]) –Puoliso 3:o 18.04.1727 Kemi Zacharias Lithovius. Syntynyt 17.02.1672 Oulu (todennäköisesti). Kuollut 17.09.1743 Oulu. Oulun kirkkoherra Oulu.[1] ( i Gabriel Limingius. Oululainen porvari Oulu.[1] ä Margaretha (Uhlbrandt).[1])

VII. Magdalena Frosterus. Syntynyt 23.03.1710 (Oulu). Kuollut 06.09.1776 Paltamo.[8] Äiti Taulu 104. –Puoliso 11.12.1728 Oulu Simon Forsström. Syntynyt (Oulu). Kuollut 1740 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra.[8] ( i Paavo Simonpoika. Oulun raatimies. Kauppias.[8] ä Maria Josefintytär.[8])

VIII. Brita Christina Forsström. Syntynyt 23.07.1734 Paltamo. Kuollut 26.03.1793 Paltamo.[8] Äiti Taulu 105. –Puoliso 30.10.1755 Paltamo Christer Castrén. Syntynyt 1728 (Kajaani). Kuollut 23.01.1795 Paltamo. Kihlakunnantuomari Kemin ja Kajaanin tuomiokunnat. Pormestari Kajaani[9]. Kajaanin Pataljoonan sotatuomari Kajaani[9].[8] ( i Matthias Castreen. Syntynyt 03.02.1693 (Virrat). Kuollut 22.06.1771 Paltamo. Kajaanin kruununvouti Kajaani. Pormestari Kajaani.[8] ii Olaus Castrenius. Syntynyt 00.07.1666 (Sääksmäki). Kuollut 28.12.1736 Pälkäne. Pälkäneen kirkkoherra.[8] iä Christina Lignipaeus. Syntynyt 1662. Kuollut 26.06.1715 Pälkäne.[8] ä Helena Albogius. Syntynyt 1690 (Narva?). Kuollut 1739 (Kajaani).[8] äi Ericus Albogius. Syntynyt jälkeen 1660. Kuollut 04.07.1701 Nevanlinna. Nevanlinnan kirkkoherra.[8] ää Maria Hinnel. Syntynyt noin 1670. Kuollut ennen 1727 Oulu.[8])

IX. Matthias Alarik Castrén. Syntynyt 16.09.1756 Paltamo. Kuollut 15.03.1791 Paltamo. Varatuomari.[8] Äiti Taulu 106. –Puoliso 29.09.1785 Sotkamo Sofia Frosterus. Syntynyt 12.05.1755 (Kajaani). Kuollut 01.02.1791 Paltamo.[8] ( i Johan Frosterus. Syntynyt 30.11.1720 (Tukholma). Kuollut 10.06.1809 Sotkamo. Sotkamon kirkkoherra.[8] ii Abraham Frosterus. Syntynyt 1680 (Oulu). Kuollut 01.05.1726 (Paltamo). Paltamon kirkkoherra 1724 Paltamo.[8] iä Catharina Cajanus. Syntynyt 26.05.1694 (Paltamo). Kuollut 29.12.1762 Sotkamo.[8] ä Susanna Florin. Syntynyt 22.01.1732 Oulu. Kuollut 18.02.1809 Sotkamo.[8] äi Paul Florinus. Syntynyt noin 1699. Kuollut 19.04.1750 Oulu. Kauppias Oulussa.[8] ää Elisabet Lithovius. Syntynyt (Oulu). Kuollut 17.11.1743 Oulu.[8])

IX. Gustaf Adolf Castrén. Syntynyt 1772. Kuollut 1815. Hyrynsalmen kruununnimismies Hyrynsalmi. Vänrikki.[9] Äiti Taulu 106. –Puoliso 1795 Johanna Lovisa Planman. Syntynyt 1778. Kuollut 1824.[9]

X. Lars Magnus Castrén. Syntynyt 1806. Kuollut 1883. Kälviän kirkkoherra Kälviä. Rovasti.[9] Isä Taulu 108. –Puoliso 1844 Brita Kristina Amalia Snellman. Syntynyt 1825. Kuollut 1899.[9]

XI. Matti Eliel Castrén. Syntynyt 1860. Kuollut 1910. Muolaan kappalainen Muolaa.[9] Isä Taulu 109. –Puoliso 1887 Anna Naema Tallqvist. Syntynyt 1857. Kuollut 1929.[9]

XI. Gustaf Gideon Castrén. Syntynyt 1862. Kuollut 1915. Hammarlandin kirkkoherra.[9] Isä Taulu 109. –Puoliso 1:o 1898 Adolfina Marianna Eklund. Syntynyt 1865. Kuollut 1909.[9] –Puoliso 2:o 1912 Aurora Karolina Lindholm. Syntynyt 1876. Kuollut 1959.[9]

X. Reinhold Castrén. Syntynyt 1811. Kuollut 1849. Sotkamon pitäjänkirjuri Sotkamo.[9] Isä Taulu 108. –Puoliso 1833 Johanna Elisabet Cajan. Syntynyt 1812. Kuollut 1874.[9]

XI. Johan Adolf Castrén. Syntynyt 1837. Kuollut 1886. Kemijärven kruununnimismies Kemijärvi.[9] Isä Taulu 112. –Puoliso 1865 Brita Matilda (Gustava?) Korva. Syntynyt 1840. Kuollut 1923.[9]

V. Susanna Gustafintytär Witting.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso Jakob Cronbäck. Ehkä myös Crunovius. Syntynyt 1635. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun alempi kollega Uusikaarlepyy. Ylioppilas 1652 Turku (pohj.). Oli vainaja 20.09.1680.[1] ( i Jeremias Cronbäck. Kruununkylän kirkkoherra Kruununkylä.[1])

V. Cnut Gustafinpoika Witting. Haudattu 24.04.1681 Kokkola. Kokkolan kaupunginsihteeri 1679 Kokkola. Raatimies Kokkola. Ylioppilas 1657 Turku (pohj.).[1] Isä Taulu 102. –Puoliso 01.01.1671 Kokkola Catharina Gorick. Oli elossa vielä 14.08.1697.[1]

VI. Catharina Cnutintytär Witting. Syntynyt noin 1680. Kuollut 08.12.1716 Tervola. Kuoli "36-vuotiaana" Tervolassa venäläisten surmaamana.[1] Isä Taulu 115. –Puoliso Johan Remahl. Syntynyt 1667. Kuollut 25.01.1742 Tervola. Tervolan kappalainen 1700 Tervola. Ylioppilas 1685 Upsala. Ylioppilas 1687. Kuoli "75-vuotiaana".[1] ( i Johan Remahl. Kemin hopmanni.[1] ä Catharina Tuderus.[1])

VII. Johan Johaninpoika Remahl. Syntynyt 13.05.1699 Kemi. Kuollut 1745 Kemi (kaiketi). Kemin kappalainen 1737 Kemi. Ylioppilas 1718 Upsala. Pappi 1723.[1] Äiti Taulu 116. –Puoliso 26.09.1727 Tukholma Anna Margaretha Omberg. Syntynyt noin 1712. Kuollut 01.04.1757 Kemi. Kuollut "44 vuoden 9 kuukauden 6 päivän" ikäisenä.[1]

VIII. Catharina Maria Johanintytär Remahl. Syntynyt 08.02.1735 Kemi. Kuollut 08.02.1791 Oulu.[1] Isä Taulu 117. –Puoliso 23.02.1765 Kemi Henrik Junnelius. Syntynyt 1745 Norja, Ruija, Koutokeino (ilmeisesti). Kuollut 24.02.1790 Oulu. Kauppias 1777 Oulu.[1] ( i Juho Junttila. Oulun kirkkoherra Oulu.[1] ä Brita Tornberg.[1])

IX. Johan Henrik Henrikinpoika Junnelius. Jonkin aikaa Jurvell. Syntynyt 24.12.1766 Oulu. Kuollut 23.11.1827 Kiiminki. Sahan kirjanpitäjä Kiiminki. Kersantti.[1] Äiti Taulu 118. –Puoliso Susanna Prokko. Syntynyt 1762 Oulu. Kuollut 20.12.1849 Kiiminki.[1]

X. Johan Petter Johan-Henrikinpoika Junnelius. Sitten myös Laurila. Syntynyt 31.01.1798 Oulu. Kuollut 24.01.1867 Oulujoki. Talollinen Kiiminki.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso 17.03.1826 Kiiminki Maria Jaakontytär Laurila. Syntynyt 10.12.1802.[1]

IX. Carl Fredrik Henrikinpoika Junnelius. Syntynyt 23.03.1775 Oulu. Kuollut 19.08.1828 Oulu. Kauppias 1797 Oulu. Raatimies. Ylioppilas 1792 Turku (pohj.).[1] Äiti Taulu 118. –Puoliso 10.03.1805 Maria Junell. Junnelius. Syntynyt 28.11.1780 Paltamo. Kuollut 22.01.1825 Oulu.[1] ( i Johan Junnelius. Kersantti.[1] ä Brita Forseen.[1])

VII. Carl Johaninpoika Remahl. Syntynyt 20.05.1703 Kemi. Haudattu 26.11.1738 Kemi. Kuollut "35-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 116. –Puoliso 18.10.1724 Kemi Liisa Mikontytär Oinas.[1]

V. Brita Gustafintytär Witting. Eli Lohtajalla leskenä 1694.[1] Isä Taulu 102. –Puoliso Johan (Hans) Granqvist. Kuollut noin 1694 Lohtaja (varmaankin). Lohtajan nimismies Lohtaja.[1] ( i Christoffer Granqvist. Lohtajan nimismies Lohtaja.[1] ä Beata Granberg.[1])

IV. Catharina Cnutintytär Witting. Haudattu 15.10.1669 Oulu.[1] Äiti Taulu 46. –Puoliso 1:o Bengt Gråå. Kuollut ennen 1647. Majuri. Asui Tenholassa 1645. Oli vainaja 1647.[1] ( i Henrik Gråå. Tenholan kirkkoherra Tenhola.[1]) –Puoliso 2:o Jo aviossa 1648 Gabriel Mathiaksenpoika Forssman. Haudattu 06.04.1669 Oulu. Oulun linnan päällikkö Oulu.[1]

V. Henrik Bengtinpoika Gråå. Haudattu 15.03.1698 Oulu. Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö.[1] Äiti Taulu 124. –Puoliso 1:o N. N..[1] –Puoliso 2:o 24.02.1668 Oulu Elsa Jenderjan. Haudattu 25.04.1697 Oulu.[1] ( i Claes Jenderjan. Oululainen kauppias.[1] ä Margaretha Ficke.[1])

VI. Gabriel Henrikinpoika Gråå. Kuollut Sotapakolaisena nähtävästi toukokuun alussa 1715. 00.05.1715 Ruotsi, Piitime. Oulun pormestari 1689 Oulu. Valtiopäivämies. Ylioppilas 1676 Upsala. Ylioppilas 1679 Turku (pohj.). Ylioppilas 1783 Upsala.[1] Isä Taulu 125. –Puoliso Anna Lund. Kuollut Nähtävästi ennen 1737 Oulu (?). Eli mahdollisesti Oulussa 1736 ja nähtävästi kuoli vuoteen 1737 mennessä.[1]

V. Catharina Bengtintytär Gråå. Haudattu 03.12.1693 Oulu.[1] Äiti Taulu 124. –Puoliso Jo vuonna 1664 Petter Danielinpoika Bergenhemb. Haudattu (ehkä vuonna 1708) 1708 Oulu. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan kruununvouti. Kotoisin todennäköisesti Ruotsista.[1]

VI. Elsa Petterintytär Bergenhemb. Bergenheim. Syntynyt noin 1674. Kuollut 27.02.1754 Vaasa. Haudattu Sulva. Kuoli "80-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 127. –Puoliso 05.03.1689 Nils Bergudd. Syntynyt 04.10.1660 Sulva. Pohjanmaan läänin lääninkamreeri 1696.[1] ( i Nils Bergudd. Laihian ja Maalahden vapaaherrakunnan hopmanni.[1] ä Maria Schildt.[1])

III. Anna Carlintytär Sursill.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Jakob Skepperus (eli Gammal). Kuollut Kuollut 1636-1637 1637 Kokkola (kaiketi). Ylioppilas 1614 Upsala. Kokkolan kirkkoherra 1622.[1] ( i Mathias Gammal. Vöyrin kirkkoherra.[1] ä Brita Wiloides.[1])

IV. Anna Jakobintytär Skepperus. Syntynyt 1621 Kokkola. Kuollut 1664 Uusikaarlepyy (varmaankin). Eli Gammal, ehkä myös Höök.[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Nils Olofinpoika Ringius. Syntynyt 1611 Ruotsi, Växsjö. Kuollut 1680 Uusikaarlepyy (luultavasti). Ylioppilas 1640 Turku (smool.). Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654 Uusikaarlepyy.[1]

V. Carl Nilsinpoika Ringius. Syntynyt noin 1649 Uusikaarlepyy. Kuollut 27.04.1687 Vaasa. Haudattu 21.05.1687. Ylioppilas 1668 Upsala. Ylioppilas 1670 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1672. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1681 Uusikaarlepyy. Vaasan triviaalikoulun rehtori 1684 Vaasa. Äiti Taulu 130. –Puoliso Märtha Svenintytär. Eli vielä 1706.[1]

IV. Elisabet Jakobintytär Skepperus (Gammal). Asui leskenä jonkin aikaa Turussa.[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Carl Nilsinpoika Wijk. Kaarleporin kreivikunnan vouti 1656. Tullimies 1662 Kokkola. Oli vainaja 1666.[1]

IV. Margaretha Jakobintytär Skepperus (Gammal).[1] Äiti Taulu 129. –Puoliso Nils Olofinpoika Sylvius. Kuollut Mahdollisesti 1678 Pernaja. Pernajan kappalainen 1652 Pernaja. Kotoisin Vermlannista Ruotsista.[1]

III. Catharina Carlintytär Sursill.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Carl Jönsinpoika. Syntynyt Vaasa. Kokkolan pormestari 1626 Kokkola. Eli Kokkolassa 1639.[1]

IV. Elsa Carlintytär. 1. avion (Mathias Ruth) lapset kuolivat pieninä. 2. aviosta tunnetaan lueteltujen lasten nimet, mutta heidän vaiheistaan ei ole varmoja tietoja.[1] Äiti Taulu 134. –Puoliso 1:o Mathias Ruth. Kuollut ennen 1641. Kokkolan kappalainen Kokkola. Oli kuollut jo 1641.[1] –Puoliso 2:o Jo vuonna 1643 Olof Larsinpoika. Tullimies Kokkola. Asui Tukholmassa 1647.[1]

II. Margaretha Erikintytär Sursill.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso 1:o Paul (Påval) Petterinpoika. Tuomarinsijainen Pohjanmaalla 1563. Muuta vaiheet tuntemattomat.[1] –Puoliso 2:o Thomas Jöraninpoika. Pohjanmaan vouti 1585. Eli Mustasaaressa ja eli vielä 1610.[1]

III. Gabriel Paulin- eli Påvalinpoika. Kuollut 1636 Vöyri (mahdollisesti). Pohjanmaan lainlukija 1618. Eli "noin 100 vuoden" ikäiseksi.[1] Äiti Taulu 136. –Puoliso Barbro Wiloides.[1] ( i Jakob Wiloides. Vöyrin kirkkoherra Vöyri.[1])

IV. Margaretha Gabrielintytär. Kuollut 1655 Turku.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso 1617 Henrik Schaefer. Syntynyt 1577 Turku. Haudattu 15.04.1660 Turku. Turun pormestari 1632. Valtiopäivämies.[1] ( i Henrik Schaefer. Juhana III:n asiamies Turku.[1] ä Brita Stork.[1])

V. (Abraham) Henrik Henrikinpoika Schaefer. Syntynyt 01.12.1617 Turku. Kuollut 01.02.1668 Turku. Kauppias Turku. Raatimies. Valtiopäivämies.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso Elin (Helena) Thorwöst. Syntynyt 1634. Kuollut 1687.[1] ( i Petter Thorwöst. Kauppias.[1] ä Elin Såger.[1])

V. Margaretha Henrikintytär Schaefer. Kuollut 28.02.1644.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso 15.06.1637 Turku Henrik Carstenius. Syntynyt 25.05.1612 Helsinki. Kuollut 06.05.1683 Viipuri. Filosofian maisteri, primus 1653. Viipurin hiippakunnan piispa 1679 Viipuri. Pappi. Kirjoittautui Saksan Rostockin yliopistoon 1633.[1] ( i Henrik Carstenius. Helsingin pormestari Helsinki.[1] ä Anna Witticius.[1])

VI. Margaretha Henrikintytär Carstenius. Syntynyt noin 1638. Kuollut 14.07.1715 Sauvo. Kuoli "77 vuoden 6 kuukauden" ikäisenä.[1] Äiti Taulu 140. –Puoliso Wellam (eli Wilhelm) Gordon. Skotlantilaista aatelissukua. Kreivitär Christina Hornin hovimestari Sauvossa. Kuoli ennen vaimoaan.[1]

V. Barbro Henrikintytär Schaefer. Kuollut 26.10.1659 Turku.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso 1:o Zacharias Axelinpoika Haggegren. Haudattu 27.04.1656 Turku. Kreivi Arvid Wittenbergin amtmanni.[1] –Puoliso 2:o Jean Roux. Kuollut 1684. Ratsumestari. Asui Rymättylässä.[1]

IV. Gustaf Gabrielinpoika. Kuollut ennen 1646 Vöyri (ilmeisesti). Vöyrin nimismies Vöyri. Sursill-lähteiden mukaan perheessä oli 15 lasta, joista "enimmät" olivat , 1660 Tukholmassa, osa - ehkä 9 - oli kuollut jo pienenä.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso Catharina Frosterus. Eli Vöyrillä vuoden 1646 paikkeilla.[1] ( i Anders Frosterus. Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra Vaasa.[1] ä Margaretha Brennerus.)

V. Gabriel Gustafinpoika Weronius. Werander. Syntynyt 1636 Vöyri. Kuollut 1706 Kruununkylä (kaiketi). Ylioppilas 1654 Upsala. Ylioppilas 1656 Turku (pohj.). Kruununkylän kappalainen 1660 Kruununkylä. Pappi 1655.[1] Isä Taulu 143. –Puoliso Anna Gabrielintytär. Syntynyt noin 1640. Kuollut 05.12.1732 Vaasa. Kuollut "92-vuotiaana".[1]

VI. Gabriel Gabrielinpoika Wenander. Syntynyt 00.09.1662 Kruununkylä (ilmeisesti). Kuollut 22.05.1731 Teerijärvi. Teerijärven kappalainen Teerijärvi. Kuoli "68 vuoden 8 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Anna Rivelius. Syntynyt noin 1659. Kuollut 28.09.1744 Teerijärvi. Kuoli "84½ vuoden" ikäisenä.[1]

VI. Gustaf Gabrielinpoika Werander. Syntynyt 1667 Kruununkylä (varmaankin). Kuollut 04.05.1704 Sulva. Ylioppilas 1687 Turku (pohj.). Sulvan kappalainen Sulva. Kuoli "36 vuoden 9 kuukauden" ikäisenä.[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Anna Magdalena Albertz.[1]

VII. Catharina Helena Gustafintytär Werander. Syntynyt noin 1700 Sulva (mahdollisesti). Kuollut 12.10.1749 Vehkalahti. Kuollut "48-vuotiaana". Avioliitto Laguksen kanssa oli lapseton.[1] Isä Taulu 146. –Puoliso 1:o Israel Escholin. Syntynyt noin 1700. Kuollut 1742 Siuntio. Ylioppilas 1718 Turku, Turun yliopisto (austr.). Ylioppilas 1718 Upsala. Siuntion kirkkoherra 1736 Siuntio. Pappi 1722. Filosofian maisteri 1726.[1] ( i Gabriel Escholin. Uskelan kirkkoherra Uskela.[1] ä Barbro Alftan.[1]) –Puoliso 2:o Marianpäivänä 1745 Henrik Gustaf Lagus. Syntynyt noin 1719. Kuollut 16.05.1771 Ruokolahti. Ylioppilas 1738 Turku. Ruokolahden kirkkoherra 1751 Ruokolahti. Pappi 1747. Kuoli "52-vuotiaana".[1] ( i Gabriel Lagus. Kirkkonummen pitäjänapulainen Kirkkonummi.[1] ä Maria Collin.[1])

VIII. Catharina Israelintytär Escholin. Syntynyt 1725. Kuollut 25.07.1806 Janakkala. Kuoli "81-vuotiaana".[1] Äiti Taulu 147. –Puoliso Henrik Indreen. Syntynyt noin 1710 Pori (nähtävästi). Kuollut 1798. Ylioppilas 1732 Turku (sat.). Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rykmentinpastori 1769. Pappi 1743.[1] ( i Johan Indreen. Porilainen raatimies Pori.[1] ä Catharina Backman.[1])

VI. Hans, myös Johan, Gabrielinpoika Werander. Syntynyt noin 1683 Kruununkylä (kaiketi). Kuollut 22.11.1749 Vaasa. Kauppias Vaasa. Raatimies. Kuoli "66-vuotiaana".[1] Isä Taulu 144. –Puoliso Magdalena Gavelius.[1] ( i Michael Gavelius. Vaasan postin tarkastaja Vaasa. Raatimies.[1] ä Margaretha Grop.[1])

V. Carl Gustafinpoika Werenius. Werander. Kuollut 18.06.1699 Teerijärvi. Ylioppilas 1661 Upsala. Teerijärven kappalainen 1671 Teerijärvi.[1] Isä Taulu 143. –Puoliso Jo vuonna 1675 Maria Brenner.[1]

VI. Jakob Carlinpoika Werander. Kuollut 1711 Lapväärti (kaiketi). Ylioppilas 1690 Upsala. Ylioppilas 1694 Turku (pohj.). Filosofian maisteri 1697. Lapväärtin kirkkoherra 1703 Lapväärti.[1] Isä Taulu 150. –Puoliso 22.06.1697 Vaasa Maria Wassbom.[1] ( i Olof Isaksson. Kauppias Vaasa. Raatimies Vaasa.[1])

VII. Maria Jakobintytär Werander.[1] Isä Taulu 151. –Puoliso David Benedictus Cneiff. Syntynyt Saksa, Stettin (todennäköisesti). Kuollut Kaskinen (nähtävästi). Kauppias Vaasa. Valtiopäivämies. Muutti Kaskisiin 1740-luvulla.[1]

VIII. Johan David David-Benedictuksenpoika Cneiff. Syntynyt 13.09.1722 Tukholma. Kuollut (joko 29. tai 30. päivä) 29.10.1791 Kaskinen. Ylioppilas 1740 Turku (pohj.). Pohjanmaan lääninlampuri 1743. Taloustirehtööri 1759. Opiskeli Ruotsin Eggbyn Höjentorpin lampurikoulussa 1741-1743. Pohjanmaan lampaanhoidon edistäjä ja taloudellinen kirjailija.[1] Äiti Taulu 152. –Puoliso 09.02.1749 Uusikaarlepyy Beata Juniander. Syntynyt 1718. Kuollut 14.06.1796 Tukholma.[1] ( i Johan Juniander. Kauppias Uusikaarlepyy. Raatimies Uusikaarlepyy.[1] ä Anna Nyman.[1])

VI. Juliana Carlintytär Werander. Eli Vaasassa 1709.[1] Isä Taulu 150. –Puoliso Erkki Riipi. Erik Rijp. Ylioppilas 1702 Turku (pohj.). Vaasan triviaalikoulun collega inferior 1713 Vaasa. Kotoisin Teuvalta. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.[1] ( i Antti Niilonpoika Riippi. Talollinen Teuva.[1])

IV. Susanna Gabrielintytär (Wernberg). Syntynyt 1609 Vöyri. Kuollut 10.02.1685 Isokyrö.[1] Isä Taulu 137. –Puoliso 1629 Vöyri Isak Brennerus. Syntynyt 01.01.1603 Mustasaari. Kuollut 31.07.1670 Isokyrö. Ylioppilas 1625 Upsala. Isonkyrön kirkkoherra 1644 Isokyrö. Kydönpolttaja ja -viljelilä. Muotokuvamaalari. Valtiopäivämies. Pappi 1627. Rovasti.[1] ( i Henrik Brennerus. Mustasaaren kirkkoherra.[1] ä Margaretha Porshank.[1])

V. Henrik Isakinpoika Brennerus. Brenner. Syntynyt 09.09.1630 Mustasaari. Kuollut 11.05.1689 Isokyrö. Ylioppilas 1648 Turku (pohj.). Isonkyrön kappalainen 1659 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 155. –Puoliso 1:o 01.01.1660 Susanna Jemps.[1] ( i Jakob Jämse (eli Jemps). Vaasalainen porvari Vaasa.[1] ä Christina Petterintytär.[1]) –Puoliso 2:o ennen 1675 Catharina Larsintytär Höök. Eli Kruununkylässä 1692.[1]

V. Barbara (Barbro) Brennerus. Syntynyt 10.12.1631 Mustasaari. Kuollut 30.05.1662 Pori.[1] Äiti Taulu 155. –Puoliso 06.08.1654 Philip Eichmann. Eichman. Syntynyt 13.09.1620 Lyypekki, Saksa (kotoisin). Haudattu 26.10.1690 Pori. Kauppias Pori. Raatimies. Valtiopäivämies. Katso myös 52 , 52 , 52 , 52 , 52. [1]

VI. Susanna Philipintytär Eichman. Syntynyt 21.11.1656 Pori. Kuollut 1697 Isokyrö (luultavasti).[1] Äiti Taulu 157. –Puoliso 1675 Vöyri (nähtävästi) Israel Alftanus. Syntynyt 1632. Kuollut 1712 Isokyrö (ilmeisesti). Ylioppilas 1650 Turku (pohj.). Isonkyrön kirkkoherra 1672 Isokyrö.[1] ( i Erik Erikinpoika (Ericus Erici). Taivassalon kirkkoherra Taivassalo.[1] ä Helena (Elin) Brenner.[1])

VII. Israel Israelinpoika Alftanus. Alftan. Syntynyt noin 1683. Kuollut 15.12.1747 Isokyrö. Ylioppilas 1703 Turku (pohj.). Isonkyrön kappalainen 1732 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 1:o ennen 1714 Ingrid Aenelius. Syntynyt 01.01.1690. Kuollut 10.02.1746 Isokyrö.[1] ( i Georg Aenelius. Vaasan triviaalikoulun rehtori Vaasa.[1] ä Catharina Backman.[1]) –Puoliso 2:o Christina Sticksenius.[1]

VIII. Susanna Helena Israelintytär Alftan. Syntynyt 24.05.1720 Isokyrö. Kuollut 10.07.1781 Vaasa.[1] Isä Taulu 159. –Puoliso 02.03.1736 Isokyrö Barthold Kennel. Kennelius. Syntynyt noin 1709 Liminka. Kuollut 13.03.1752 Isokyrö. Ylioppilas 1731 Turku (pohj.). Ylistaron kappalainen 1741. Pappi 1735. Alkuaan nähtävästi Pertti Kennilä. Kuoli "43-vuotiaana".[1] ( i Pertti Kennilä.[1])

IX. Israel Bartholdinpoika Kennelius. Kennel. Syntynyt 04.07.1737 Isokyrö. Kuollut 26.12.1795 Turku. Ylioppilas 1755 Turku (pohj.). Turun hovioikeuden aktuaari 1775 Turku.[1] Äiti Taulu 160. –Puoliso 04.06.1772 Kaarina Christina Christianintytär Söderberg. Syntynyt 02.07.1746. Eli Turussa vielä 1810-luvulla.[1]

VII. Margaretha Israelintytär Alftanus. Syntynyt noin 1690 Isokyrö (luutavasti). Haudattu 03.04.1726 Pertteli.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 13.11.1798 Pertteli Gabriel Cajander. Haudattu Samalla kertaa kuin vaimonsa 03.04.1726 Pertteli. Kruununvouti.[1]

VII. Johan Israelinpoika Alftanus. Altanus. Altan. Syntynyt 15.01.1692 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 17.03.1755 Lohtaja. Ylioppilas 1712 Turku (pohj.). Ylioppilas 1721 Upsala. Lohtajan kirkkoherra 1735 Lohtaja. Rovasti 1740.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 02.01.1724 Pietarsaaren maaseurakunta Magdalena Christina Wendelius. Syntynyt 29.09.1704. Kuollut 05.09.1763.[1] ( i Johan Wendelius. Lapväärtin kirkkoherra Lapväärti.[1] ä Magdalena Christina Klerck.[1])

VIII. Susanna Christina Johanintytär Altan. Syntynyt 16.01.1730. Kuollut 16.09.1783 Pietarsaaren maaseurakunta.[1] Isä Taulu 163. –Puoliso 11.10.1750 Lohtaja Gabriel Holmudd. Syntynyt 09.01.1720. Kuollut 21.05.1795 Maalahti. Maalahden kirkkoherra Maalahti.[1] ( i Gabriel Holmudd. Vaasalainen porvari Vaasa.[1])

IX. Brita Wendela (Wendla) Gabrielintytär Holmudd. Syntynyt 21.08.1764 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 29.06.1825 Sulva.[1] Äiti Taulu 164. –Puoliso Gerhard Arenius. Syntynyt 02.06.1751 Vaasa. Kuollut 04.09.1827 Sulva. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri. Sotakamreeri.[1] ( i Gabriel Arenius. Vaasan ja Mustasaaren kappalainen Koivulahti.[1] ä Anna Margaretha Hällberg.[1])

IX. Jonas Gabrielinpoika Holmudd. Syntynyt 28.01.1772 Pietarsaaren maaseurakunta. Kuollut 24.12.1824 Kristiinankaupunki. Leipuri Kristiinankaupunki.[1] Äiti Taulu 164. –Puoliso 23.08.1795 Kristiinankaupunki Brita Helena Hallman. Syntynyt 07.11.1767 Kristiinankaupunki. Kuollut 03.03.1833 Kristiinankaupunki.[1] ( i Jonas Hallman. Kauppias Kristiinankaupunki.[1] ä Helena Engman.[1])

VII. Hedvig Israelintytär Alftanus. Alftan. Syntynyt 02.02.1694 Isokyrö (kaiketi). Kuollut 27.02.1782 Isokyrö.[1] Äiti Taulu 158. –Puoliso 29.06.1712 Nils Aeimelaeus. Syntynyt 10.02.1679 Eura. Kuollut 15.02.1750 Isokyrö. Ylioppilas 1688 Turku (pohj.). Isonkyrön kirkkoherra 1712 Isokyrö. Pappi 1706.[1] ( i Jakob Aeimelaeus. Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari.[1] ii Anders Jakobinpoika Äimä.[12] iä Margareta Hansintytär Kettermanna.[12] ä Clara Lietzen.[1])

VIII. Clara Maria Israelintytär Aeimelaeus. Syntynyt 06.04.1716 Ruotsi, Säterbo. Kuollut 30.12.1772 Lapua.[1] Äiti Taulu 167. –Puoliso 1:o 28.12.1739 Isokyrö Lars Stenbäck. Syntynyt 07.10.1710 Laihia. Kuollut 1742 Ruotsi, Tukholma. Ylioppilas 1728 Turku (pohj.). Filosofian maisteri, ultimus 1735. Turun yliopiston logiikan ja metafysiikan dosentti 1738 Turku. Turun katedraalikoulun konrehtori 1740 Turku. Kuoli Tukholmassa pikkuvihaa paossa ollessaan 1742. Stenbäckin nimeltä tuntematon toinen poika syntyi nähtävästi Tukholmassa 1742, kuoli ja haudattiin isänsä kanssa samana vuonna.[1] ( i Joosef Liukku. Ilmajoen kappalainen Ilmajoki.[1] ä Maria Arenius.[1]) –Puoliso 2:o 26.12.1744 Isokyrö Erland Petter Törn. Syntynyt Ruotsi, Falun. Kuollut 1765 Uusikaarlepyy (kirjoilla: Vaasa). Vaasan pormestari 1742. Kuoli matkalla ollessaan Uudessakaarlepyyssä (kirjoilla Vaasassa) 1765.[1] ( i Petter Törn. Kastelholman pormestari Kastelholma.[1] ä Anna Catharina Fahlsten.[1]) –Puoliso 3:o 26.06.1766 Vaasa Isak Lithovius. Syntynyt 00.01.1709. Kuollut 02.10.1788 Lapua. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] ( i Michael Lithovius. Lapuan kirkkoherra Lapua.[1] ä Clara Lithovius.[1])

VIII. Johan Nilsinpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 10.03.1718 Kungsörin (Kongsör) Kuninkaankartano, Ruotsi. Kuollut 01.06.1805 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra. Fil.maist. 1741. Pappi 1747. Rovasti 1767. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Upsalan yliopistoon 1742. Isonkyrön kirkkoherra 1751.[1] Äiti Taulu 167. –Puoliso 15.08.1751 Maria Elisabet Moliin. Syntynyt 15.09.1733 Närpiö. Kuollut 09.03.1818 Isokyrö.[1] ( i Henrik Moliis. Närpiön kappalainen.[1] ä Anna Catharina Stenbäck.[1])

IX. Nils Johaninpoika Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 21.04.1753 Isokyrö. Kuollut 09.04.1817 Isokyrö. Isonkyrön kirkkoherra 1751. Valtiopäivämies. Fil.maist. 1775. Pappi 1777. Rovasti 1808. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1770, Upsalassa 1773.[1] Isä Taulu 169. –Puoliso 1:o 12.06.1783 Maalahti Beata Christina Björ(c)k. Syntynyt 11.01.1762 Maalahti. Kuollut 13.07.1794 Vaasa.[1] ( i Israel Björ(c)k. Maalahden kirkkoherra.[1] ä Catharina Kempe.[1]) –Puoliso 2:o 27.08.1799 Vaasa Brita Catharina Fäder. Syntynyt 15.06.1777 Vaasa. Kuollut 27.10.1831 Isokyrö.[1] ( i Anders Fäder. Vaasalainen kauppias.[1] ä Catharina Margaretha Canander.[1])

X. Johan Nilsinpoika Aejmelaeus. Emeleus. Syntynyt 23.12.1785 Vaasa. Kuollut 04.01.1837. Ylioppilas 1803 Turku (pohj.). Kauppalaivuri. Kauppias Vaasa.[1] Isä Taulu 170. –Puoliso 06.11.1820 Kokkola Gustava Elisabet Gummer. Syntynyt 10.12.1798 Ruotsi, Tukholma. Kuollut 06.02.1859 Viipuri.[1] ( i Henrik Reinhold Gummer. Ruotsin kansliakollegion suomenkielen kääntäjä.[1] ä Brita Catharina Riska.[1])

X. Gustaf Nilsinpoika Aejmelaeus. Emeleus. Syntynyt 25.04.1792 Vaasa. Kuollut 24.06.1863 Haukipudas. Ylioppilas 1810 Turku (pohj.). Varatuomari 1819. Oulun kämnerioikeuden puheenjohtaja Oulu.[1] Isä Taulu 170. –Puoliso 1:o 05.04.1823 Oulu Ulrika Magdalena Holmberg. Syntynyt 23.04.1799 Oulu. Kuollut 16.12.1830.[1] ( i Carl Gustaf Holmberg. Oulun läänin lääninsihteeri. Laamanni.[1] ä Margaretha Aejmelaeus.[1]) –Puoliso 2:o 26.02.1836 Oulu Maria Hughes. Syntynyt 01.03.1794 Englanti, Schrewsbury. Kuollut 06.03.1854 Oulu.[1]

IX. Albertina Johanintytär Aeimelaeus. Aejmelaeus. Syntynyt 28.02.1766 Isokyrö. Kuollut 07.10.1847 Isokyrö. Isä Taulu 169. –Puoliso 1:o Isokyrö Olof Hollsten. Syntynyt 03.12.1759 Isokyrö. Kuollut 01.02.1791 Pietarsaari. Kruununvouti. Korsholman pohjoisen voutikunnan kruununvouti. ( i Jonas Hollsten. Ruotsin Nederluleån kirkkoherra.[1] ä Catharina Zellinger.[1]) –Puoliso 2:o 28.10.1798 Isokyrö Israel Reinius. Syntynyt 22.07.1762 Laihia. Kuollut 17.07.1845 Isokyrö. Isonkyrön kappalainen.[1] ( i Israel Reinius. Isonkyrön kappalainen.[1] ä Anna Maria Stenbäck.[1])

X. Maria Lovisa Olofintytär Hollsten. Alcenius. Syntynyt 05.05.1791 Kokkola. Kuollut 03.12.1875 Kristiinankaupunki. Äiti Taulu 173. –Puoliso Johan Daniel Eliaksenpoika Alcenius. Syntynyt 26.08.1784 Pyhäjoki. Kuollut 02.08.1849 Lapua. Maisteri, kirkkoherra, rovasti. NI168 Elämänkerrallisia tietojaVaasan kouluun 1797. Ylioppilas 01.02.1802. Papiksi vihitty18.12 1812 ja määrätty kirkkoherranapulaiseksi Isoonkyröön.Maisteriksi 07.07. 1810. Virkaa tekevä apologista Vaasanylialkeis koulussa 28.09.1811, vakinainen 12.12.1812. Vähäänkyröönkappalaiseksi 21.09. 1820. Hoiti kollegae superioris virkaakevätlukukauden 1824. Nimityspäivä 31.12. 1836. KirkkoherraLapualla 26.04. 1837 ja astui tähän virkaan 1.5. Provasti16.12. 1839. (Bergholm sivu 28.) Johan Danielin Alceniuksenkirja: Gottfried Büchner REAL OCH VERBAL CONCORDANS Tryckt hos Lorenz Ludvig Greefing 1754 Stockholm ochUpsala Kirja on periytynyt minulle Ingman´ien kautta Martti Strang, Sveitsi. ( i Elias Gabrielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1743. Kuollut 24.02.1806. Pastori Kälviä.[3] ii Gabriel Alcenius. Syntynyt noin 00.02.1702. Kuollut 22.04.1790 Isojoki, Pappila[6]. Kappalainen Isojoki.[1] iä Maria Fonselius. Syntynyt 1708[6]. Kuollut 19.08.1784 Isojoki, Pappila[6].[1] ä Klara Henrikintytär Moliis. Syntynyt 30.08.1752. Kuollut 18.08.1813.[3])

XI. Fredrik Wihelm Johan-Danielinpoika Alcenius. Syntynyt 29.03.1818 Vaasa. Kuollut 07.01.1890 Lapua. Merikapteeni, talollinen Karhumäen tilalla Lapualla. Äiti Taulu 174.

XI. Clara Alexandria Johan-Danielintytär Alcenius. Syntynyt 17.01.1829 Vähäkyrö. Kuollut 19.12.1855.[1] Äiti Taulu 174. –Puoliso 07.07.1846 Lapua Wilhelm Haraldinpoika Ingman. Syntynyt 12.11.1820 Alavus, K.B. Kastettu 15.11.1820 Alavus[6]. Kuollut 23.05.1875 Teuva. Kirkkoherra 00.05.1868 Teuva. NI27 Kävi koulunsa (aloitti 1828) Vaasassa ja tuli ylioppilaaksi 14/6 1837. Pedagogin sijainen Tamperella 1840. Sai todistuksen yliopistosta joulukuussa 1841 ja pappisvihkimyksen joulukuussa??/12 /1842. Tämän jälkeen hän toimi kirkollisissa viroissaympäri Pohjanmaata. Kappalainen Kyläkarvialla. Varapastori 1857. Nimitettiin Teuvan kirkkoherraksi toukokuussa 1868.Vaimon Klara Alexandra Alceniuksen isä oli ollut hänen esimiehenään Lapualla. Wilhelm Ingman'in avioliitosta syntyi ennen vaimon kuolemaa kolme poikaa ja yksi tytär. Perheenäidin kuoleman jälkeisiä taloudellisia ja muita vaikeuksia kuvastaa, että kihlakunnanoikeus määräsi lapset toisten holhottavaksi yli puoleksi vuodeksi. Wilhelm Ingman oli vain 15 kuukautta leskenä; maaliskuussa 1857 hän meni naimisiin häntä 11 vuotta nuoremman Emma Ottilia Schalinin kanssa, jonka isä oli Tervajärven kappalainen. Schalinien suku oli vanha Ruotsista tullut pappissuku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä oli talonpoika PETRUS Helsinglandista 1500 luvulta. Minulla on Alceniuksen kirja: Gottfr. Buchners "Realoch Verbal CONCORDANS", Tryckt hos LORENTZ LUDWIG GREEFING 1754 Stockholm. Kirja on ollut Wilhelmin jälkeen hänen pojallaan Alfred Emil Ingman´illa (minun isän äidin isällä) Wilhelm ja Emma Ingman toimivat aluksi Karviassa, jossa syntyi isän viides ja uuden äidin ensimmäinen lapsi Emil Julius. Tämä kuoli kolmikuukautisena. Marraskuussa 1859 Wilhelm Ingman nimitettin Purmoon, jonne perhe muutti. Aika, jolloin Wilhelm Ingman pääsi kirkkoherrana uransa lakipisteeseen, ei ollut otollinen perheen eikä Suomen kannalta. Vuosista 1867-1868 muodostui poikkeuksellisten sääolojen vuoksi suuret nälkävuodet. Sadot jäivät alle puoleen normaalista, ja nälkään ja tauteihin arvioitiin kuolleen yli 100 000 ihmistä. Huono aika ilmeni myös Wilhelm Ingmanin vaikeuksina saada purmolaisilta virkaansa kuuluneita veroja. Paitsi oman perheen osalta, nälänhädän aika oli papille muutenkin henkisesti vaikeaa, kun köyhille olisi pitänyt saada apua. Helmikuussa 1868 pastori oli ollut hyvin työlääntynyt purmolaisiin: "Ja nyt työntekijät pitävät taas vanhaa virttään: *kuolla nälkään*. Mutta minä en aio vaatia enempää määrärahoja heille, nähkööt nälkää, kiittämättömät käet". Wilhelm Ingmanin kirjoittama lause saattaa tuntua kovalta. Sen kirjoittajakaan ei kuitenkaan ollut pääsyt puutteesta helpolla ja Ingmaninkin perheessä vuosien 1867-1868 suonenisku otti osansa. Nuorin lapsi Lars Fingal kuoli 13 kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä 11. huhtikuuta 1868. Toukokuun 1868 alussa, pahimpina nälkäaikoina, Wilhelm Ingmanin ja perhe siirtyivät Teuvaan. Olot ja paikalliset asukkaat eivät vaikuttaneet tuoreesta kirkkoherrasta purmolaisia paremmilta: "Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suosituksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka olisi ollut muuten hänen rasitteenaan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta voin tuntea hänen parannukseensa. - Erityisenkiero ja häpeämätön syömään, eikä katso ollenkaan paljonko voiastiasta jää tovereille. - Eivät tosin ole kaikki yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia; viimeksimainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle". Päivätöihin tuli parhaimmillaan suunnilleen kolmasosa, niistäkin suurin osa hyödyttömiä, ja väestö teki selväksi, ettei seollut tottunut tällaisiin uhrauksiin. Sekä kirkkoherra että -herratar olivat tulleet siihen tulokseen, että Teuvalla tuskin viihdyttäisiin. Kesäkuun 30. päivän iltapäivällä perheeseen tullut poikalapsi ei siis syntynyt säätyläishopealusikka suussa valmiiksi katettuun pöytään. Hän ilmaantui keskelle nälkävuosien kurjuusaikaa, joka koski kirkkoherrrankin perheen elintasoon ja oli vain kaksi ja puoli kuukautta aiemmin saattanut uuden tulokkaan edeltäjän hautaan. Tulokas sai ehkä hieman pahaenteisen saman etunimen kuin edesmennyt Lars Fingal: Lars Johannes. Kutsumanimeksi vakiintui perhepiirissä Lauri. (Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet / Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. sivu 40). Katso myös 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20 , 20. [4][6]

XII. Jonathan Wilhelminpoika Ingman. Syntynyt 10.06.1847 Lapua (kirjoilla Piippolassa). Kastettu 14.06.1847 Lapua[6]. Kuollut 21.04.1908 Muolaa. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Rovasti. Kirkkoherra noin 04.06.1897 Muolaa.[1] Äiti Taulu 176. –Puoliso 10.08.1871 Ähtävä Julia Johan-Juliuksentytär Häggman. Syntynyt 22.04.1853 Ähtävä. Muuttanut Kälviältä 04.06.1897 - Muolaan Kirkkorantaan. Katso myös 18. [1]

XII. Wilhelm (Wilho) Ingman. Syntynyt 05.01.1852 Lapua, Kirkonkylä. Kastettu 14.01.1852 Lapua[6]. Kuollut 06.12.1934 Kristiinankaupunki (kirjoilla Lapväärtissä). Lapväärtin kappalainen. [1] Äiti Taulu 176. –Puoliso 14.02.1878 Ida Elisabet Gustafintytär Johansson. Syntynyt 14.04.1857 Vimpeli. Kuollut 11.04.1899 Mustasaari. Katso myös 17. [1]

VIII. Hedvig Nilsintytär Aeimelaeus. Pernerus. Syntynyt 1720 Kungsöre, Ruotsi. Kuollut 19.01.1778 Isokyrö. Kuoli "58-vuotiaana".[8] Äiti Taulu 167. –Puoliso 29.06.1738 Isokyrö Nils Pernerus. Niilo Niilonpoika Pernu. Syntynyt 06.05.1711 Kälviä, Kälviän kylä, Pernu 7. Kuollut 10.01.1743 Oulu. Oulun kappalainen 1740[2]. NI19857 Suoritti Collega Superior-tutkinnon Vaasan triviaalikoulussa. Ylioppilas Turussa 1732, vihittiin papiksi 1737.[2][3] ( i Niilo Erikinpoika Krekilä. Syntynyt 1682 Kälviä, Peltokorven kylä, Krekilä 4. Kuollut 03.06.1753. Lukkari.[3] ii Erik Niilonpoika Krekilä. Syntynyt noin 1650 Kälviä, Peltokorven kylä, Krekilä 2. Kuollut 29.07.1722 Kälviä, Jokikylä, Porkola 5.[3] iä Liisa Juhontytär. Syntynyt noin 1656. Kuollut 07.09.1689.[3] ä Malin Juhontytär. Syntynyt 1682. Kuollut 12.11.1738.[3])

IX. Magdalena Pernerus. (Kastekirjassa Elisabet) Lagus. Syntynyt 07.11.1741 Oulu. Kuollut 11.10.1810 Lappfjerd, Lapväärti.[2] Äiti Taulu 179. –Puoliso 09.10.1760 Isokyrö Jonas Lagus. Syntynyt 14.05.1739 Jalasjärvi. Kuollut 22.04.1798 Laihia. Kirkkoherra 1790 Laihia. Rovasti 1796. NI1897 Han blef Student 1757; prestvigd till Kapellans-adjuct iJalasjärvi; Kapellan vid Laihela Moderkyrka 05.12.1773.Ylioppilas Turussa 1759, vihitty papiksi 1760.[2] ( i Gabriel Lagus. Syntynyt 28.10.1692 Kisko. Kuollut 10.06.1759 Jalasjärvi.[8] ii Gabriel Lagus. Syntynyt 00.02.1660 (Karjalohja). Kuollut 17.03.1695 Kisko. Kiskon kappalainen.[8] iä Beata Florin. Syntynyt 1667 (Hämeenlinna). Kuollut 07.09.1702 Kisko.[8] ä Catharina Palander. Syntynyt 06.12.1698 Ruoveri. Kuollut 19.07.1766 Ruovesi.[8] äi Johannes Palander. Syntynyt jälkeen 1670. Kuollut 1708 (Virrat). Virtain kappalainen.[8] ää Helena Roos. Syntynyt 1672 (Kuorevesi). Kuollut 1722 (Virrat).[8]) [8]